Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 20

Nochipa matiyolpakikan ijkuak titenojnotsaj

Nochipa matiyolpakikan ijkuak titenojnotsaj

“Xtoka on xinachtli ijkuak kualkan, niman no xtoka ijkuak tiotla[k]” (ECL. 11:6).

TLAKUIKAJLI 70 Matikintejtemokan akin yolkuajkualtin

TLEN TIKITASKEJ *

Sakin ika Jesús oyaj ne iluikak, inomachtijkauan opeuj chikauak tenojnotsaj Jerusalén niman ipan okseki kalpamej. (Xkita párrafo 1).

1. ¿Tlenon okimititi Jesús inomachtijkauan, niman tlenon okichiujkej yejuamej? (Xkita tlaixkopinajli tlen onka ixpan yejuin revista).

IJKUAK Jesús nikan nemiya ipan tlaltikpaktli, melak yolpakiya ijkuak tenojnotsaya. Niman kineki ika tejuamej noijki matiyolpakikan ijkuak titenojnotsaj (Juan 4:35, 36). Ijkuak Jesús nemiya iuan inomachtijkauan, yejuamej melak oyolpakej ijkuak otenojnotskej (Luc. 10:1, 5-11, 17). San ika, sakin ika okajsikej niman okimiktijkej Jesús, inomachtijkauan okikajkaujkej ika tenojnotsaj (Juan 16:32). Sakin ika oyoliuj, Jesús okinyolchikauj nochipa matenojnotsakan. Ijkuak yejua inemiya ne iluikak, inomachtijkauan chikauak otenojnotskej, yejua ika, intlauelikniuan hasta okijtokej: “Yonenkitemiltijkej ikan nemotemachtil imanian nochi Jerusalén” (Hech. 5:28).

2. ¿Kenon Jehová yokiteochiuj intekiyo akin tenojnotsaj?

2 Ipan kachtopa siglo, Jesús desde ne iluikak okinuajyekan tokniuan akin otenojnotskej. Niman Jehová melak okinteochiuj pampa melak miyekej opeuj kichiuaj ken Cristo. Ijkon tikijtouaj pampa ipan Pentecostés itech xiuitl 33 onoapolaktijkej kanaj 3,000 tlaltikpakchanejkej (Hech. 2:41TNM). Niman más omiyekixtiajkej akin kichiuayaj ken Cristo (Hech. 6:7). Jesús noijki okijto ika ipan itlamiyan tonaltin noijki melak miyekej nochiuaskiaj inomachtijkauan (Juan 14:12; Hech. 1:8).

3, 4. a) ¿Tleka sekimej tokniuan ouijtika kitaj yolpakiskej ijkuak tenojnotsaj? b) ¿Tlenon tomachtiskej ipan yejuin tlamachtijli?

3 Tinochimej tokojtiliaj tiyolpakiskej ijkuak titenojnotsaj. Sekimej tokniuan xouijtika kitaj yolpakiskej ijkuak tenojnotsaj pampa kampa chantij melak miyekej kinekij nomachtiskej Biblia. Hasta kimijkuilouaj akin xuelis nimantsin kominmachtiskej. San ika, sekimej tokniuan, ouijtika kitaj yolpakiskej ijkuak tenojnotsaj pampa kampa chantij xkinnextiaj inchan akin kominitaj. Niman akin kinnextiaj xkikakisnekij tlen kimijliaj itech Biblia.

4 Tla kampa tichantij miyekej xkikakisnekij tlen kijtoua Biblia, tlen amantsin tikitaskej melak techpaleuis. Tikitaskej tlen yokinpaleui sekimej tokniuan niman ijkon más miyekej kinnojnotsaskej. Niman noijki tikitaskej kenon uelis tiyolpakiskej ijkuak titenojnotsaj maski miyekej xtechkakisnekij.

MATIYOLPAKIKAN MASKI XTIKINNEXTIAJ AKIN TIKINNOJNOTSAJ

5. ¿Tlenon kixnamiktokej miyekej tokniuan?

5 Miyekej tokniuan xkinnextiaj inchan akin kinekij kinnojnotsaskej. Akin kinnojnotsaj chantij ipan uejueyimej kaltin kampa xakaj ueli kalaki. Kanaj hasta kintlaliaj policías akin xkitekauiliaj makalakikan akin xompa chanejkej. Sekimej tokniuan kema ueli tenojnotsaj techajchan, san ika, xmiyekej akin kinnextiaj. Sekimej tokniuan ontenojnotsaj ipan pitentsitsintin kalpamej tlen melak uejka nokauaj. Yejuin tokniuan kanaj noneki melak uejka yaskej para konitaskej se tlaltikpakchane, san ika, ijkuak ajsij xompa nemi. Tla tejuamej yejon tlen tikixnamiktokej, ¿tlenon techpaleuis más miyekej matikinnojnotsakan niman maka matosiaujkauakan?

6. ¿Tleka tikijtouaj ika ijkuak tontenojnotsaj yeskia kentla tikimajsiskiaj michimej?

6 Jesús okijto ika ijkuak titenojnotsaj yeskia kentla tikimajsiskiaj michimej (Mar. 1:17). Maski kemantika akin kimajsi michimej xkinextia nion se michin, yejua xnosiaujkaua. ¿Tlenon kichiua? Kipatla hora ijkuak komintejtemoua, oksekan komintejtemoua noso hasta kipatla ken kimajsi. Tejuamej noijki ijkon uelis tikchiuaskej ijkuak tontenojnotsaskej. Matikitakan tlenon uelis tikchiuaskej.

Tla xtikinnextiaj inchan akin tikinnojnotsaj, matikpatlakan hora, matikpatlakan kampa titenojnotsaj noso matikpatlakan ken titenojnotsaj. (Xkimita párrafos 7-10). *

7. ¿Kenon uelis techpaleuis tla tikpatlaj hora ijkuak tontenojnotsaj?

7 Matikpatlakan hora. Uelis más miyekej tikinnojnotsaskej tla tejuamej tiauej ipan hora ijkuak nemij inchan. Pampa onka se hora ijkuak nochimej ajsij inchan. Sekimej tokniuan tenojnotsaj ika teotlak noso ijkuak yotlapoyauj pampa ijkuakon más kinnextiaj akin kinnojnotsaj. Ipan yejon hora kanaj miyekej xmás kipiyaj tekitl niman kinekiskej touan tlajtoskej. Noso uelis tikchiuaskej ken se tlayekanketl akin itoka David. Ijkuak youejkauj ika tenojnotsa, yejua iuan akin tenojnotstinemi oksejpa nokuepaj kampa xakaj okintlatlapouili. Tokniuj David kijtoua: “Melak nechmojkatlachialtia ika más miyekej nemij inchan ijkuak ika okpa tikominnotsaj”. *

Tla xtikinnextiaj inchan akin tikinnojnotsaj, matikpatlakan hora. (Xkimita párrafos 7-8).

8. ¿Kenon uelis tikchiuaskej tlen kijtoua Eclesiastés 11:6 ijkuak titenojnotsaj?

8 Tlaxelojli kampa onokixti yejuin tlamachtijli, techilnamiktia ika xnoneki tosiaujkauaskej (xpoua Eclesiastés 11:6). David, akin kemach otikonteneujkej, xonosiaujkauj. Pampa yejua ijkon okichiuj, okinexti se tlakatl akin kinekiya kimatis tlen kijtoua Biblia. Niman on tlakatl okijli: “Inikpiya chikueyi xiuitl ika nikan nichanti niman hasta aman nechnojnotsa se iteixpantijkauj Jehová”. David kijtoua: “Yonikitak ika ijkuak tikinnextiaj tlaltikpakchanejkej inchan miyekej kinekij kikakiskej iTlajtol toTajtsin”.

Tla xtikinnextiaj inchan akin tikinnojnotsaj, matikpatlakan kampa titenojnotsaj. (Xkita párrafo 9).

9. ¿Tlenon kichiuaj sekimej tokniuan niman ijkon kinnojnotsaskej akin xkinnextiaj inchan?

9 Matikpatlakan kampa titenojnotsaj. Sekimej tokniuan kipatlatiuej kampa tenojnotsaj niman ijkon uelis kinnojnotsaskej akin xkinnextiaj inchan. Sekimej tokniuan akin xkinkauiliaj matenojnotsakan ipan uejueyimej kaltin, tenojnotsaj ipan ojtin niman ika carrito. Yejuin yokinpaleui makinnojnotsakan akin xueli kinnextiaj inchan. Miyekej tokniuan yokitakej ika más kinekij imiuan tlajtlatoskej niman kinseliskej amatlajkuiloltin akin nemij ipan parque niman kampa tlanemakalo. Floiran, se tlayekanketl ipan circuito akin nemi ne Bolivia, kijtoua: “Tiauej kampa tlanemakalo kanaj la una niman las tres ika teotlak ijkuak xok miyekej nemij akin tlakouaj. Ijkuakon kuajli techkakij niman hasta peua titemachtiaj”.

Tla xtikinnextiaj inchan akin tikinnojnotsaj, matikpatlakan ken titenojnotsaj. (Xkita párrafo 10).

10. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej tla tiknekij más miyekej tikinnojnotsaskej?

10 Matikpatlakan ken titenojnotsaj. Matikonnemilikan ika miyekpa yotikyejyekojkej tiknojnotsaskej yakaj. Kanaj yotiajkaj ichan ipan tlatlamantik hora, san ika, xtiknextiaj. ¿Tlenon okseki uelis tikchiuaskej? Tokniuj Katarína, kijtoua: “Nikimijkuilouilia cartas akin xnikinnextia inchan niman nikimijlia tlen nikimijliskia tla nikinnextiskia”. ¿Tlenon techmachtia yejuin? Ika tla tiknekij miyekej tikinnojnotsaskej noneki tikpatlaskej ken titenojnotsaj.

MATIYOLPAKIKAN MASKI XTECHKAKISNEKIJ IJKUAK TITENOJNOTSAJ

11. ¿Tleka miyekej xkinekij techkakiskej ijkuak tikinnojnotsaj?

11 Miyekej xkinekij techkakiskej ijkuak tikinnojnotsaj pampa kinemiliaj ika xnoneki ueliskej itech toTajtsin nion itech Biblia. Kanaj xkineltokaj ika nemi toTajtsin pampa nochiua miyek tlen xkuajli niman xkinekij kikakiskej tlen kijtoua Biblia pampa kitaj ika akin tlayekanaj ipan tlaneltokiltin xkichiuaj tlen temachtiaj. Sekimej san tlanemilijtokej itech intekiyo, kenon kintlakualtiskej inchanejkauan noso kenon kiyektlaliskej se tlauejli. Ika yejon, xkitaj ika Biblia uelis kinpaleuis. ¿Kenon uelis tiyolpakiskej tla akin tikinnojnotsaj xkinekij kikakiskej iTlajtol toTajtsin?

12. ¿Kenon uelis tikchiuaskej tlen kijtoua Filipenses 2:4 ijkuak titenojnotsaj?

12 Matikimititikan ika tiknekij tikinpaleuiskej. Miyekej akin kachtopa xkinekiyaj kikakiskej iTlajtol toTajtsin, sakin opeuj nomachtiaj pampa okitakej ika akin okinnojnots yemelak kinekiya kinpaleuis (xpoua Filipenses 2:4). David, akin yotikteneujkaj, kijtoua: “Tla yakaj techijlia ika xkineki techkakis, tikejyeuaj toBiblia noso toamatlajkuiloluan niman tijkauiliaj matechijli tleka xkineki techkakis”. Akin tikinnojnotsaj nimantsin kitaj ijkuak yakaj yemelak kineki kinpaleuis. Kanaj kilkauaskej tlen otikimijlikej, san ika, nochipa kilnamiktoskej ken otiknejkej tikinpaleuiskej. Maski tla akin tiknojnotsaj xtechkauilia matitlajtokan, uelis tikititiskej ika tiknekij tikpaleuiskej.

13. ¿Kenon más uelis tikimititiskej akin tikinnojnotsaj ika tiknekij tikinpaleuiskej?

13 Tikimititiskej ika tiknekij tikinpaleuiskej akin tikinnojnotsaj tla tikimijliaj tlen yejuamej kuelitaj niman tlen kinekij kimatiskej. ¿Tikitaj itlaj tlen kiteititia ika kinpiya ikoneuan? Tla kema, uelis tikijliskej kenon Biblia kipaleuis kuajli makimiskalti ikoneuan niman mayolpaki imiuan ichanejkauan. Niman, ¿tla tikitaj ika se puerta kinpiya miyek candados? Uelis tikijliskej ika sa achijtsin poliui ika toTajtsin kipopolos nochi tlen xkuajli niman kichiuas matinemikan ika toyojlo. Kuakon, ijkuak yakaj techkakis matikyejyekokan makasikamati kenon Biblia uelis kipaleuis. Katarína, akin otikteneujkej ipan párrafo 10, kijtoua: “Niknemilia kenon Biblia melak yonechpaleui”. Yejon kipaleuiya kuajli makiteijli tlen kineltoka, niman akin kinnojnotsa kitaj yejon.

14. Ijkon ken kijtoua Proverbios 27:17, ¿kenon techpaleuiya tla tikuikaj yakaj ijkuak tontenojnotsaj?

14 Matiuelikan intech oksekimej. Ipan kachtopa siglo, Pablo okijli Timoteo kenon yejua tenojnotsaya niman temachtiaya, niman okiyolchikauj noijki ijkon makichiua (1 Cor. 4:17). Ijkon ken Timoteo, tejuamej noijki matiuelikan intech oksekimej tokniuan akin nemij ipan tlanechikojli (xpoua Proverbios 27:17). Matikitakan tlen okichiuj tokniuj Shawn, akin tlapaleuiaya ipan se pitentsin kalpan kampa miyekej xkinekiyaj kikajkauaskej inreligión. ¿Tlenon okipaleui maka manosiaujkaua? Yejua kijtoua: “Nochipa ijkuak niueliya nikuikaya yakaj iuan nontenojnotsaya. Pampa kampa titenojnotsayaj melak uejuejka onkatkaj kaltin ijkuak tinejnentiayaj tikijtojtiayaj kenon uelis más kuajli titemachtiskej. Noijki titlanemiliayaj itech tlen otikijlikej akin kemach otikonnojnotskej niman tikijtouayaj kenon uelis tiknankiliskej tla sakin yakaj noijki ijkon techijliaya”.

15. ¿Tleka noneki tikchiuaskej teoyotl achto tontenojnotsaskej?

15 Matiktlajtlanilikan Jehová matechpaleui. Achto tontenojnotsaskej, matiktlajtlanilikan Jehová matechyekana. Tla yejua xtechpaleuiskia ika iespíritu santo, xtlaj ueliskia tikchiuaskiaj (Sal. 127:1; Luc. 11:13). Ijkuak tiknotsaskej Jehová, kuajli matikijlikan tlenon ika tiknekij matechpaleui. Uelis tikijliskej matechpaleui matiknextikan yakaj akin kipiya kuajli iyojlo niman kinekis techkakis. Sakin, matokojtilikan nochimej tikinnojnotsaskej.

16. ¿Tleka melak noneki san toselti matomachtikan?

16 San toselti matomachtikan. ITlajtol toTajtsin kijtoua: “Xkauilikan Dios ma yejua kiyenkuili nemotlamachilis. Ijkin tej, nenkimatiskej tlinon Dios kineki: on tlen kuajli, on tlen kipaktia niman nochi on tlen chipauak” (Rom. 12:2). Tla tejuamej kuajli tikasikamatij iTlajtol toTajtsin, xtomojtiskej titenojnotsaskej. Katarína kijtoua: “Nejua onikitak ika xmás nikasikamatiya seki tlen temachtia Biblia. Kuakon, opeuj kuajli nikita tla yemelak nemi akin otexchijchiuj, tla Biblia yemelak iTlajtol toTajtsin niman tla yemelak Jehová kipiya se ikalpan ipan yejuin tlaltikpaktli”. Katarína kijtoua ika pampa ijkon okichiuj, okipaleui más machikaui itlaneltokil niman mayolpaki ijkuak tenojnotsa.

¿TLEKA TIYOLPAKIJ IJKUAK TITENOJNOTSAJ?

17. ¿Tleka Jesús yolpakiya ijkuak tenojnotsaya?

17 Jesús oyolpak niman nochipa otenojnots maski sekimej xokinejkej kikakiskej. ¿Tleka nochipa oyolpak? Pampa kimatiya ika nochimej nonekiya kimatiskej tlen melauak, ika yejon, nochimej okinnojnots. Noijki kimatstoya ika sekimej akin xkikakiskiaj sakin nochiuaskiaj inomachtijkauan. Niman yejon tlen ipan onochiuj ifamilia. Ipan yeyi xiuitl iuan tlajko ijkuak Jesús otenojnotstinen, nion se ikniuj xonochiuj inomachtijkauj (Juan 7:5). San ika, sakin ika oyoliuj onochiujkej inomachtijkauan (Hech. 1:14).

18. ¿Tleka xtikajkauaj ika titenojnotsaj?

18 Xtikmatij akinon kinekis kikakis iTlajtol toTajtsin. Sekimej xnimantsin kinekij techkakiskej, san ika, ijkuak kitaj tlenon tikchiuaj niman kenon tiyolpakij, noijki uelis peuaskej “kiyekteneuaskej Dios” (1 Ped. 2:12).

19. Ken kijtoua 1 Corintios 3:6, 7, ¿tlenon noneki kuajli tikmatstoskej?

19 Maski tejuamej titokaj niman titlaatekiyaj, noneki kuajli tikmatstoskej ika toTajtsin yejua akin “kiskaltia on tlatoktli” (xpoua 1 Corintios 3:6, 7). Se tokniuj tlakatl akin itoka Getahun akin chanti Etiopía, kijtoua: “Ipantsin 20 xiuitl san nejua niiteixpantijkauj Jehová katka ipan nokalpan kampa xmiyekpa notenojnotsa. San ika, aman inemij 14 tenojnotskej. Nosiuauj, 3 nokoneuan niman 9 tokniuan yonoapolaktijkej. Niman ipan tlanechikojli nosentlaliaj 32 tlaltikpakchanejkej”. Getahun melak yolpaki pampa xonosiaujkauj niman nochipa otenojnots hasta ijkuak Jehová okichiuj ika akin kipiyaj kuajli inyojlo manonisiuikan itech ikalpan (Juan 6:44).

20. ¿Tleka tikijtouaj ika tejuamej tiyeskiaj ken akin kintejtemouaj tlaltikpakchanejkej akin yotlalpachiujkej ipan se mina?

20 Jehová nochimej kinpatiojkaita. Ika yejon, techkauilia matikpaleuikan iKonetsin matikintejtemokan akin kipiyaj kuajli inyojlo achto ika tlapopoliuis (Ageo 2:7). Ijkuak titenojnotsaj, tiyeskiaj ken on tlaltikpakchanejkej akin nosentlaliaj para komintejtemoskej akin yotlalpachiujkej ipan se mina. Maski xnochimej kinnextiaj akin ok yoltokej, san sekan tekitij. Noijki ijkon panoua ijkuak titenojnotsaj. Xtikmatij kechmej uelis tikinpaleuiskej mamakisakan ipan yejuin tlaltikpaktli kampa tlayekantok Satanás. San ika, tikmatstokej ika Jehová techtekitiltis para matikinpaleuikan. Andreas, akin chanti Bolivia, kijtoua: “Nikmatstika ika yakaj ueli kixmati tlen melauak niman noapolaktia pampa miyekej okipaleuijkej”. Kuakon, matokojtilikan tiyolpakiskej ijkuak titenojnotsaskej. Tla ijkon tikchiuaj, Jehová techteochiuas niman melak tikuelitaskej titenojnotsaskej.

TLAKUIKAJLI 66 Xteijli kuajli tlajtoltin

^ párr. 5 Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej seki tlen techpaleuis matiyolpakikan ijkuak tontenojnotsaj maski miyekej xtikinnextiaj inchan noso xkinekij techkakiskej.

^ párr. 7 Maski xsan noijki ken titenojnotsaj, tinochimej noneki tiktlakamatiskej tlen kijtouaj tlanauatiltin ipan topaís (leyes de protección de datos).

^ párr. 60 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: (Páginas 16 niman 17): Se tokniuj iuan isiuauj tenojnotstokej kampa xakaj nemi. Akin chanti ipan kachtopa kajli, nemi kampa tekiti. Akin chanti ipan ika ome kajli, onopajtito hospital niman akin chanti ipan ika yeyi kajli, otlakouato. Tokniuj iuan isiuauj onokuepkej ika tlayoua niman ijkon kinojnotsaskej akin chanti ipan kachtopa kajli. Akin chanti ipan ika ome kajli kinojnotstokej nisiuj hospital niman akin chanti ipan ika yeyi kajli kinojnotstokej ika teléfono.