¿Ne gare mäi?
¿Kirabe papiro yebiti ru mrenbiti sribe nämäne?
Krimu papiro
KIRABE nitre egipcio nämäne papiro ye sribere kukwe tikakäre jai ye gare nitre kwati ie. Aune nitre griego aune romano nämäne kukwe tike papiro yebätä arato. * Akwa papiro yebiti ru mrenbiti sribe nämäne arato ye gare nitre braibe ie.
Nitre egipcio doboi mika nämäne yekänti, ru mrenbiti sribebare papiro yebiti ye kwani krobu
Kä 2,500 biti bäri nikanina ta yete, Isaías ni Ngöbö kukwei niekä käkwe tikabare, nitre nünanka “ñö kri Etiopía ye bäre” käkwe “nitre juani kukwe mike gare ru mrenbiti sribebare papiro yebiti yete”. Ye bitikäre, nitre medo aune persa käkwe Babilonia diandi jai ngwane, “ru mrenbiti sribebare papiro yebiti” ye kukwai kwetre ne kwe nitre Babilonia ñaka gitiadre ye Jeremías ni Ngöbö kukwei niekä käkwe tikabare (Is. 18:1, 2; Jer. 51:32).
Kirabe ru mrenbiti sribe nämäne papiro yebiti ye tä kwen nitre arqueólogo ie, ye ñaka tä nitre ja tötikaka Bibliabätä töi mike niä, ñobätä ñan aune Biblia ye kite Ngöbökri ye gare ietre yebätä (2 Tim. 3:16). Ru mrenbiti sribe nämäne ño papiro yebiti ye kwanina Egipto ye ani mike gare ruäre jai.
¿RU MRENBITI YE SRIBE NÄMÄNE ÑO PAPIRO YEBITI?
Nitre egipcio doboi mika nämäne yekänti, jondron bä sribebare aune jükani ye kwanina, känti papiro öta nämäne ño aune ru mrenbiti sribe nämäne ñobiti ye mikata gare. Nitre nämäne papiro grä tikekä aune mäkete kwin jabätä. Papiro grä ye abokän bäsi bä kwatare. Aisete mäkäte nämäne kwin jabätä ngwane, nämäne nekete kwin jabätä aune nämäne nuin raire. Ru sribebare papiro yebiti ye 17 metros (55 pies) näre aune jondron ñö sökara ye mika nämäne 10 o 12 bätä kwärikwäri mikata gare tärä keteitibätä (A Companion to Ancient Egypt).
Jondron bä sribebare Egipto yete ru mrenbiti sribe nämäne ño papiro yebiti ye bämikata
¿ÑOBÄTÄ RU MRENBITI SRIBI NÄMÄNE PAPIRO YEBITI?
Ñö Nilo nämäne yekäntita papiro ye nämäne nirien krubäte. Ne madakäre, ru mrenbiti sribe nämäne papiro yebiti ye nämä nemen bäri nuäre sribekäre. Biti, ru krikri ye sribe jatani bäri kri yebiti ngwane, nitre gwa kitaka aune muntiaka nämäne muntiare jankunu ru kia sribebare papiro yebiti yete.
Ru mrenbiti sribe nämäne papiro yebiti ye ngwan nämäne jankunu kä kwati krubäte te. Ni kukwe mikaka gare griego Plutarco, abokän käkwe nünanbare siklo kena aune ketebukäre Kristo känenkri tä mike gare, niara näire ru mrenbiti kia kia sribebare papiro yebiti ye ngwan nämäne jankunu.
^ párr. 3 Papiro ye raba nirien dobrokwäte aune ñö okwä nente bädrebe te. Aune tä nirien 5 metros (16 pies) näre aune krä ye ötai 15 centímetros (6 pulgadas) näre ta.
