Kua Kite Ainei Koe?
Kua maaniia ainei te au vaka ki te raupo i te tuatau Pipiria?
Au tumu raupo
I AIPHITI i taito, e maata tei tata ana ki runga i te pepa raupo. E tata katoa ana te au tangata Ereni e to Roma ki runga i te pepa raupo. * Inara kare e maata ana tei kite e e taangaangaia ana te raupo no te maani vaka.
E rua tu vaka raupo tei kiteaia i roto i te ngai tanumanga o Aiphiti
Tere atu e 2,500 mataiti i topa, kua tata te peroveta ko Isaia e ko te au tangata e noo ra i te “pae i te au vai i Kusa ra,” kua tuku ratou “i te au karere na te moana ra, na runga i te vaka raupo na runga i te kiriavai ra.” Muri mai, kua totou te peroveta ko Ieremia e me tamaki to Madai e Peresia i te oire ko Babulonia, ka tutungi ratou i “te au vaka raupo” kia kore e rauka i to Babulonia i te oro.—Isa. 18:1, 2; Iere. 51:32, NW.
Kua akauruia te Pipiria e te Atua, no reira kare te aronga apii Pipiria e poitirere me akakite mai te aronga kimikimi e e maaniia ana te au vaka ki te raupo i te tuatau Pipiria. (2 Timo. 3:16) Eaa ta ratou i kite mai? Kua kiteaia e te aronga kimikimi tetai akapapuanga no te au vaka raupo tei maaniia i Aiphiti.
AKAPEEA TE AU VAKA RAUPO TE MAANIIA ANGA?
I roto i te au ngai tanumanga o Aiphiti, kua taraiia te au tutu no te maani anga i te au vaka raupo. Ka tipu te tane i te raupo, ka tapeka ei ruru rikiriki, e ka kapiti i te au ruru ki te ngai okotai. E toru tua o te tumu raupo. No reira me tapeka kapipitiia te reira kia piri, ka matutu e ka ketaketa te ruru. Akakite te puka A Companion to Ancient Egypt, e ka taeria te au vaka raupo e tere atu ki te 55 tapuae (17 m), e ka ō e 10 ki te 12 oe i te tua okotai.
E tutu tarai no Aiphiti no te maani anga i tetai vaka raupo
EAA I TAANGAANGAIA AI TE RAUPO?
E maata te raupo e tupu ana i roto i te vai i Aiphiti. Pera katoa, e māmā ua i te maani i te au vaka raupo. Noatu kua maaniia te au paī mamaata ki te rakau i muri mai, kua taangaanga ua atu rai te aronga tautai e te aronga opu manu i te raupo no te maani vaka e te au poti rikiriki.
Kua taangaangaia ana te vaka raupo no tetai tuatau roa. Akakite te tangata tata puka Ereni ko Plutarch, tei noo ana i roto i te tai e te rua anere mataiti T.N., e te taangaanga nei rai te tangata o tona tuatau i te au vaka raupo.
^ para. 3 E tupu ruperupe ana te raupo ki roto i te au ngai varivari e te vai taʼe marie. Ka taeria tona teitei ki tetai 16 tapuae (5 m) e te mamaata o te tumu ki tetai 6 ini (15 cm).
