Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

24 YATICHÄWI

Supayan trampanakapat escapsnawa

Supayan trampanakapat escapsnawa

‘Diablon sipitapat escapapjjam’ (2 TIM. 2:26).

CANCIÓN 36 Chuymas sum uñjañäni

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. ¿Kunansa Supayajj animalanak katurimpi sasejja?

 ANIMALANAK katurejja, mä animal katuña jan ukajj jiwayañwa muni. Ukatakejj kunayman trampanakwa apnaqe, Bibliansa uka kasta trampanakat parlarakiwa (Job 18:8-10). ¿Kunsa animalan jaltʼañapatakejj luri? Kawkjanakansa sarnaqe, kunas gusti, kunjamatsa jan amuyaskipan katjaspa, taqe ukanakwa yatjjati. Supayajj ukhamarakiw kunanaksa lurasktan, kunas gustistu, ukanak sum yatjjati. Ukatsti jan amuyaskasin jaltʼañasatakiw mä trampa uchistu. Ukampis trampanakapar jan jaltʼañasatakejj kunsa lursna ukwa Bibliajj sistu. Jaltʼsna ukhajj kunsa mistuñatakejj lursna uksa sarakistuwa.

Supayajj jachʼa jachʼa tukuñampi maynitakik taqe kuns munañampiw waljanir jan waltʼayi. (Párrafo 2). *

2. ¿Supayajj kawkïr pä trampanakapampis waljanir jan waltʼayi?

2 Supayajj aka pä trampanakampiw waljanir jan waltʼayi: jachʼa jachʼa tukuñampi, maynitakik taqe kuns munañampi. * Ukanakampejj nayratpachaw waljanir jan waltʼayaski. Kunjamtï jamachʼinak katurejj kunatï jamachʼinakar gustki ukampi trampar jaltʼaykejja, ukhamarakiw Supayajj lurañ munistu (Jer. 5:26). Ukampis janiw engañjayasiñasäkiti, kunattejj janïräkipanwa Jehová Diosajj yatiyjjestu (2 Cor. 2:11).

Biblian qellqat sarnaqäwinakaw Supayan trampanakapat jarkʼaqasiñataki, escapañatak yanaptʼistu. (Párrafo 3). *

3. Jachʼa jachʼa tukjjapjjäna, jupatakik taqe kuns munjjapjjäna uka sarnaqäwinak ¿kunatsa Jehová Diosajj Bibliar qellqayäna?

3 Jachʼa jachʼa tukuñasa, maynitakik taqe kun munañas kunja jan walisa, uk amuyañasatakejj ¿kunjamsa Jehová Diosajj yatiyistu? Kunas yaqhep servirinakaparojj pasäna ukanak Bibliar qellqayasaw yatiyistu, ukhamat jan walinak jupanakjam jan lurañasataki. Uka sarnaqäwinakat yatjjatkasajja, kunjamsa Supayajj Diosar walja maranak servirinakarus trampanakapar jaltʼayäna, ukanakwa uñjaskañäni. Ukhamajj ¿janit Supayan trampanakapat jarkʼaqasiñ puedksna? Janiw uk sañ munktanti. Diosajj ‘jiwasan amuyasiñasatakiw’ uk Bibliar qellqayäna (1 Cor. 10:11). Uka sarnaqäwinakat waljanakwa yateqsna, ukhamatwa Supayan trampanakapar jan jaltʼkañäniti, jaltʼasas escaparakiñäni.

JACHʼA JACHʼA TUKUÑA

(Párrafo 4).

4. ¿Jachʼa jachʼa tukuñajj kunarus puriyistaspa?

4 Supayajj jachʼa jachʼa tukjjsna ukwa muni. Jiwasatï ukham tukjjsna ukhajja, jupjamäjjsnawa, wiñay jakañsa aptʼassnawa, uk Supayajj yatiwa (Prov. 16:18). Ukatwa maynitï jachʼa jachʼa tukuni ukhajja, ‘kunjamtï Diablojj juchañchatäki ukham juchañchataw uñjasirakini’ sasin Pablojj ewjjtʼäna (1 Tim. 3:6, 7). Walja maranakasa, jan ukajj jukʼa maranakakis Diosar serviskstanjja, taqeniruw ukajj pasistaspa.

5. Eclesiastés 7:16, 20 textorjamajja, ¿jachʼa jachʼa tukur jaqejj kunjamasa?

5 Jachʼa jachʼa tukur jaqejj jupatakikiw taqe kuns muni. Supayajja, Jehová Diosat llakisiñat sipansa jiwas pachpatak llakissna ukwa muni, yamas jan walinakan uñjasktan ukhajj jukʼampiw uk muni. Sañäni, ¿maynejj jumar ina chʼusat kʼarintirïtamti? ¿Ina chʼusat tʼaqesiyat uñjasirïtati? Ukanakat Diosaru, jilat kullakanakar juchañchsna ukwa Supayajj muni. Diosajj Biblia toqe yanaptʼa churkistu ukarjam lurañat sipansa, amtasarjam lurasakis sum askichksna ukham amuyañaswa Supayajj muni (Eclesiastés 7:16, 20 liytʼañataki).

6. ¿Kunatï mä kullakar paskäna ukajj kunsa yatichistu?

6 Kunjamsa mä kullakajj mayninakan pantjasitap uñjasajj wal coleräna uk uñjañäni. Jupajj janiw uka jilat kullakanakamp chikachasiñ munjjänti. Kullakajj akham siwa: “Wali sapakjamaw jikjjatasiyäta. Inamayakiw jupanakar sum uñjañatak chʼamachasiyäta. Ukatwa esposojar ‘congregacionat cambiasjjañäni’ sayäta” sasa. Ukatjja, marzo 2016 maran mistkäna uka JW Broadcasting® programwa uñjäna. Ukanjja, kunjamsa mayninakan pantjasitap jan uñchʼukiñatak chʼamachassna uka toqetwa parläna. Kullakajj akham saskakiwa: “Jilat kullakanakan cambiañap suyañat sipansa, humildëñajänwa, pantjasitanakajsa amuyasiñajarakïnwa, ukwa yateqawayta. JW Broadcasting programajja, Diosat lupʼiñataki, kun lurañasasa uk sañatakejj Jupak derechonïtap lupʼiñatakiw yanaptʼitäna” sasa. Ukhamajja, mä jan waltʼäwin uñjasiñäni ukhajja, janiw Jehová Diosat armasiñasäkiti, kunjamsa Jupajj jilat kullakanakar uñji, ukham uñjañatakiw yanaptʼa mayisiñasa. Alajjpachankir Awkisajja, pantjasitanakap uñjaskchisa, jupanakar perdonañatakejj jankʼakiwa, jiwasan ukham lurañaswa munaraki (1 Juan 4:20).

(Párrafo 7).

7. ¿Kunas Uzías reyir pasäna?

7 Judá markankir Uzías reyejja, jachʼa jachʼa tukutapatwa kunatï jupar jan waktʼkäna uk luräna, cheqañchatas janirakiw istʼkänti. Uka chachajj waljanakwa sum lurañ yatïna. Sañäni, walja guerranakwa atipjäna, walja markanakwa lurayäna, uywanakapasa yapunakapas waljaw utjarakïna. “[Jehová] Tatitojj juparojj askiruwa sartayäna” (2 Crón. 26:3-7, 10). Ukampis “kunapachatï reinopana wali chʼamani tukjjäna ukkhajja, jachʼa jachʼaw tukjjäna, uka laykusti aynachtʼañaruwa purjjäna” sasaw Bibliajj qhanañchi. Jehová Diosajja, sacerdotenakakiw templon incienso loqtapjjañapa sasaw säna. Ukampis Uzías reyejja, jachʼa jachʼa tukusajj jupa pachpaw incienso loqtañatak templor mantäna. Diosarojj janiw ukajj gustkänti, ukatwa lepra usump castigäna. Uzías reyejj jiwañkamaw lepra usunïna (2 Crón. 26:16-21).

8. ¿Kunjamsa jan jachʼa jachʼa tukuñatakejj 1 Corintios 4:6, 7 textojj yanaptʼistu?

8 ¿Jiwasajj Uziasjamarakit jachʼa jachʼa tuksna, jucharus purtʼassna? José sat jilatat parltʼañäni. Negocionak lurañ sum yatïna, congregacionansa wali respetat jilïr irpirïnwa. Jachʼa tantachäwinakan discursonak arstʼirïnwa, congregacionanak tumptʼir jilatanakas juparuw jisktʼasipjjerïna. Jilatajj akham siwa: “Diosar confiyañat sipansa, experienciajaru, kuntï lurañ yatkayäta ukarukiw confiyasjjayäta. Janiw kunas paskitaniti sayätwa, ukatwa Jehová Diosan ewjjtʼaparus jan istʼkayätti” sasa. José jilatajj jachʼa jucharuw purtʼasïna, congregacionat jaqsutaw uñjasirakïna. Mä qhawqha maranakat wasitampiw Testigöjjäna. Jupajj akham sarakiwa: “Privilegionakat sipansa, Diosajj kuntï maykistu ukar istʼañaw jukʼamp wakiskirejja” sasa. Kun lurañtï yatktan, kuna privilegionaktï congregacionan katoqktan ukajj Jehová Diosatwa juti (1 Corintios 4:6, 7 liytʼañataki). Jiwasatï jachʼa jachʼa tukuñäni ukhajja, Diosajj janiw kuna luräwsa churkistaniti.

MAYNITAKIK TAQE KUNS MUNAÑA

(Párrafo 9).

9. ¿Kunsa jupatakik taqe kuns munasajj Supayasa Evasa luräna?

9 Maynitakik taqe kuns munañat parlktan ukhajja, inas Supayat amtstan. Diosan angelapäkäna ukhajja, suma privilegionakwa katoqpachäna. Ukampis jukʼampwa munäna. Jehová Diosaruk adorasiñapäki ukwa munäna. Jupjam tukuñaswa Supayajj muni, ukatwa kunatï utjkistu ukat jukʼamp munañasatak chʼamañchistu. Nayraqatjja, Evaruw uk lurañapatak chʼamañchäna. Diosajj munasiñatwa Evampiru Adanampirojj “taqe qoqanakat” sistʼasiñkam manqʼasiñapatak churäna, mä qoqatakwa jan manqʼapjjañapäkänti (Gén. 2:16). Ukampis Supayajja, uka qoqat manqʼañapajj wakiskaspasa ukham amuyañapatakiw Evar engañjäna. Diosajj kuntï churkäna ukampejj janiw Evajj kusisitäkänti, jukʼampwa munäna. Qhepatsti jucharuw purtʼasïna, ukatjja jiwjjänwa (Gén. 3:6, 19).

(Párrafo 10).

10. ¿Davidajj jupatakik taqe kuns munañampi apayasïna ukhajj kunas pasäna?

10 David reyit parltʼarakiñäni. Diosajj wali qollqeniru, reyiru ukhamaw tukuyäna, walja guerranakwa atipjayarakïna. Taqe ukanakat yuspärasajja, kunanaktï Diosajj churkitu ukanakajj “janiw jaktʼañjamäkiti” sasaw Davidajj säna (Sal. 40:5). Ukampis tiempompejja, jupatakikiw taqe kuns munjjäna, kunanaktï Jehová Diosajj churkäna ukatsa armasjjarakïnwa. Jukʼampwa munjjäna. Walja warminakanïkchïnsa, yaqha chachan warmipwa munapayjjäna, ukajj Diosatak janiw walïkänti. Uka warmejj Bat-Seba (Betsabé) satänwa, esposopasti Urías sat hitita jaqënwa. Davidajj jupatakik taqe kuns munasajja, adulterio jucharuw Bat-Seba warmimp purtʼasïna, ukat usuriptayänwa. Janiw ukakïkänti, Uriasan guerran jiwañapatakiw mayirakïna (2 Sam. 11:2-15). ¿Kunsa amuypachäna? ¿Jehová Diosajj janiw uñjkituti sispachänti? Davidajj walja tiempos Diosar jan jitheqtas sirvkchïnjja, jupatakik taqe kuns munañampi apayasisajj jan waliruw purtʼasïna. Ukampis qhepatjja, juchap arsusïnwa, arrepentisirakïnwa. Diosan jupar perdonatapat wal yuspäräna (2 Sam. 12:7-13).

11. Efesios 5:3, 4 textorjamajja, ¿kunas jiwasatak taqe kun muniri jaqer jan tukuñatak yanaptʼistani?

11 ¿Kunatï Davidar paskäna ukat kunsa yateqsna? Kunanaktï Diosajj churkistu ukanakat yuspärapuniñäni ukhajja, janiw jiwasatak taqe kuns muniri jaqer tukkañäniti (Efesios 5:3, 4 liytʼañataki). Kunanakatï utjkistu ukanakamp kusisitakïñasawa. Bibliat maynir yatichkasajja, kuna sumanaktï Jehová Diosajj churki ukanakat lupʼiñapataki, yuspärañapatakiw yatichañasa. Jupatï semanpach uk lurani ukhajja, oracionanakapan paqallq toqenakatwa yuspärani (1 Tes. 5:18). ¿Jiwasajj ukhamarakti lurtanjja? Kunanaktï Jehová Diosajj jiwas layku lurawayki ukat lupʼiñäni ukhajja, jukʼampiw Jupar yuspärañäni. Kunatï utjkistu ukampejj kusisitäñäniwa ukhamatwa kunatï jan utjkistu ukanaksa jan munkañäniti.

(Párrafo 12).

12. Jupatakik taqe kuns munasajja, ¿kunsa Judas Iscariotejj luräna?

12 Jichhajj Judas Iscariotet parltʼañäni. Jupajj taqe kuns jupatakik munasajj jan wali jaqeruw tuküna, Jesusaruw aljantäna, ukampis nayrajj janiw jan wali jaqepunïkänti (Luc. 6:13, 16). ¿Kunatsa ukham sistanjja? Jesusajj apostolopäñapatakiw ajllïna. Judasar confiyänwa, ukatwa predicañatak qollqejj mä cajitar imaskäna uk jupar katuyäna. Uka qollqejja, jichha tiempon obra mundial ukatak donacionanakajj uchaski ukar uñtasitänwa. Jesusajja, maynitakik taqe kuns munañat wal amuyasipjjam sasin jaqenakar walja kuti ewjjtʼkäna, uk Judasajj istʼaskänwa (Mar. 7:22, 23; Luc. 11:39; 12:15). Ukampis janiw ukar caskänti, tiempompejj lunthatasjjänwa.

13. ¿Kunapachas Judasajj jupatakik taqe kuns munirïtap uñachtʼayäna?

13 Judasajj jupatakik taqe kuns munirïtapjja, Jesusajj janïr jiwkäna ukhaw uñachtʼayäna. Lepra usuni Simón chachajj Jesusampiru discipulonakapampiruw utapar invitäna, Mariasa, Martasa ukankarakïnwa. Manqʼasipkäna ukhajja, Mariajj wali jila alani suma qʼapkiri aceitempiw Jesusan pʼeqepar warjjatäna. Judasampi mayni discipulonakampejja, uk uñjasajj colerapjjänwa. Discipulonakajj pobrenakar churañatakiw ukajj aljasispäna sasin inas amuyapjjchïna. Ukampis Judasajj janiw ukat llakisisa colerkänti. “Jupajj lunthatänwa”, cajan imat qollqwa lunthatañ munäna. Uka qhepatsti, jupatakik taqe kuns munasajj mä esclavon precioparukiw Jesusar aljantäna (Juan 12:2-6; Mat. 26:6-16; Luc. 22:3-6).

14. ¿Kunjamsa mä chacha warmejj Lucas 16:13 textorjam luräna?

14 “Janiw jumanakajj Diosampir Qollqempir esclavot servipkasmati” sasaw Jesusajj arkirinakapar amtayäna (Lucas 16:13 liytʼañataki). Ukajj cheqäskapuniwa. Kunjamsa Rumania markankir mä chacha warmejj uka arunakarjam luräna uk uñjañäni. Jupanakarojj wali qollqen mä markanwa mä qhawqha tiempotaki trabajo churañ munapjjäna. Jupanakajj akham siwa: “Bancor walja qollqe manüpkayäta uk pagapjjañajänwa. Ukhamasti, uka trabajojj Diosan bendicionapäkaspas ukhamwa qalltan amuyapjjayäta” sasa. Ukampis uka trabajojj Diosar serviñatwa tiempo apaqaspäna. “Mä amtaniki Diosar taqe chuym loqtapjjañäni” sat yatichäwi, Yatiyañataki 15 de agosto, 2008 revistan liytʼasajja, mä amtaruw puripjjäna. Jupanakajj akham saskakiwa: “Qollqe ganañatak yaqha markar sarasajja, Diosar janiw nayrar uchjjapjjeriskayätti, ni Jupampis sum apasjjapjjeriskayätti” sasa. Ukhamajja, janiw uka trabajo katoqapkänti. ¿Kunas ukat pasäna? Esposopajj markapanwa trabajo jikjjatäna, gankäna ukajj manup pagañatakejj alcanzänwa. Kullakajj akham siwa: “Jehová Diosajj servirinakapar yanaptʼapuniwa” sasa. Uka matrimoniojj qollqer serviñat sipans Diosar servisajj wali kusisitäpjjewa.

SUPAYAN TRAMPANAKAPAT JARKʼAQASIPJJAÑÄNI

15. ¿Supayan trampanakapat escapsnawa sasajj kunatsa sissna?

15 Jiwasatï jachʼa jachʼa tukjjsna, jiwasatakik taqe kuns munjjsna ukhajja, ¿uka trampanakat escapsnati? Jïsa, Diablon munañap lurañatak ‘jakkirpach katuntatäpki’ ukanakajj trampapat escapapjjaspawa sasaw Pablojj qhanañchäna (2 Tim. 2:26). Davidajj ukwa luräna. Natán profetajj cheqañchkäna ukhajja, jupatakik taqe kuns munatapat arrepentisïnwa, Diosampis sumwa apasjjäna. Jehová Diosajj Supayat sipans jukʼamp chʼamaniwa, uk janipun armañäniti. Jupan yanaptʼaptï thaqañänejja, Supayan trampanakapat escapañäniwa.

16. ¿Kunas Supayan trampanakapat jarkʼaqasiñatak yanaptʼistani?

16 Supayan trampanakapar jaltʼasin escapañatak chʼamachasiskañat sipansa, qalltatpachwa ukanakat jarkʼaqasiñasa. Ukatakejj Diosakiw yanaptʼistaspa. Janiw kunapachas ukham tukkäti sasajj janiw confiyasiñasäkiti. Diosar walja maranak servirinakasa yaqhepajj jachʼa jachʼaw tukjjapjje, jupatakik taqe kuns muniriw tukjjapjjaraki. Ukhamajj Jehová Diosaruw kunjamäskis amuyusasa luratanakasas uk amuykiptʼasiñatak yanaptʼa sapüru mayisiñasa (Sal. 139:23, 24). Janipun Supayan trampanakapar jaltʼañäniti.

17. ¿Kunas Supaya enemigosampejj pasani?

17 Supayajj walja waranq maranakaw animalanak katuri jaqenakjam trampaparu waljanir jaltʼayaski. Ukampis niyaw katuntat uñjasini, tiempompisti, tʼunjataw uñjasirakini (Apoc. 20:1-3, 10). Uka uru puriniñap wal muntanjja, ukañkamajj Supayan trampanakapat wal amuyasipjjañäni. Jan jachʼa jachʼa tukuñatakisa, maynitakik taqe kuns munañampi jan apayasiñatakis wal chʼamachasipjjañäni. “Diablo contrajj saytʼasipjjarakim, jupajj jumanakat jaltjjaniwa” siski uka ewjjtʼar istʼapjjañäni (Sant. 4:7).

CANCIÓN 127 ¿Kunjam jaqëñajasa?

^ Párrafo 5 Supayajja, animalanak katuñ sum yatiri jaqjamawa. Walja maranakas Diosar serviskstanjja, Supayajj taqeniruw sipitaparu jan ukajj trampaparu jaltʼayañ munistu. Aka yatichäwinjja, kunjamsa Supayajj jachʼa jachʼa tukuñampi, maynitakik taqe kuns munañampi Jehová Diosat jitheqtayañ munistu ukwa yatjjataskañäni. Ukatjja, kunjamsa yaqhepajj jachʼa jachʼa tukuñampi, jupatakik taqe kuns munañampi apayasjjapjjäna, kunjamsa uka trampanakat jarkʼaqassna ukanakatwa yatjjatarakiñäni.

^ Párrafo 2 AMTAÑATAKI: Aka yatichäwejja, jachʼa jachʼa tukuñata mä arunjja, maynejj taqet sipans jupakis jilankkaspa ukham amuyaski uka toqetwa parli. Ukatsti, maynitakik taqe kuns munaña mä arunjja, qollqe añcha munaña, autoridädaniñ munaña, maynimp ikthapiñ wal munaña, ukar uñtasit yaqha munañanakatwa parli.

^ Párrafo 53 FOTONAKAMPIT DIBUJONAKAMPIT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä jilatajja, jachʼa jachʼa tukusajj janiw mä suma ewjjtʼa katoqaskiti. Mä kullakajj walja cosasanïkasas jukʼamp alañ munaskakiwa.

^ Párrafo 55 DIBUJONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Diosan mä angelapasa, Uzías reyis jachʼa jachʼaw tukjjapjjäna. Jupatakik taqe kuns munasaw Evajj jan manqʼañapäkäna uka qoqat manqʼantäna. Jupatakik taqe kuns munasaw Davidajj Bat-Seba warmimpi adulterio juchar purtʼasïna. Jupatakik taqe kuns munasaw Judasajj qollqe lunthatar tukjjäna.