Skip to content

Skip to table of contents

LISAUN ESTUDU 24

Ita bele halai sai husi Satanás nia lasu sira

Ita bele halai sai husi Satanás nia lasu sira

“Halai sai husi Diabu nia lasu.”—2 TIM 2:26.

KNANANUK 36 Proteje ó-nia laran

IHA LISAUN NEʼE *

1. Tanbasá mak Satanás atu hanesan ho kasadór ida?

KASADÓR nia hakarak mak atu kaer ka oho animál. Kasadór uza lasu oioin hanesan buat neʼebé Bíblia temi. (Job 18:8-10) Oinsá kasadór bele lohi animál sira atu tama ba lasu? Nia haree didiʼak animál neʼe. Nia haree animál neʼe bá neʼebé, buka-hatene animál neʼe gosta han saida, no lasu saida mak diʼak liu atu kaer animál neʼe. Satanás mak hanesan kasadór neʼe. Nia estuda didiʼak kona-ba ita. Nia haree ita bá neʼebé no saida mak ita gosta halo. Tuirmai nia hili lasu neʼebé nia hanoin bele kaer ita. Maski nuneʼe, Bíblia hatete katak se nia konsege kaer ita, ita bele halai sai. Bíblia mós hanorin ita kona-ba oinsá atu hasees an husi lasu sira-neʼe.

Satanás nia lasu rua neʼebé hetan susesu mak hahalok foti an no kaan-teen (Haree parágrafu 2) *

2. Saida mak Satanás nia lasu rua neʼebé hetan susesu?

2 Durante tinan rihun ba rihun, Satanás nia lasu rua neʼebé hetan susesu mak hahalok foti an no kaan-teen. * Nia hanesan kasadór neʼebé lohi manu atu tama ba lasu ka rede. (Sal 91:3) Maibé ita bele hasees an husi Satanás nia lasu. Tanbasá? Tanba Jeová fó sai ona kona-ba Satanás nia lasu sira.—2 Kor 2:11.

Ita bele aprende husi ezemplu sira iha Bíblia no hasees an ka halai sai husi Satanás nia lasu sira (Haree parágrafu 3) *

3. Tanbasá Jeová dirije ema atu hakerek ezemplu sira iha Bíblia?

3 Jeová fó avizu ba ita kona-ba hahalok foti an no kaan-teen hodi anima ita atu aprende husi ema seluk nia ezemplu. Ita sei haree oinsá Satanás konsege lasu Jeová nia atan sira neʼebé serbí ona Jeová durante tinan barak. Maski nuneʼe, ita bele hasees an husi Satanás nia lasu sira-neʼe. Jeová dirije ema atu hakerek ezemplu sira-neʼe iha Bíblia “hodi fó avizu ba ita”. (1 Kor 10:11) Nia hatene katak ita bele aprende husi ema seluk nia ezemplu no hasees an ka halai sai husi Satanás nia lasu sira.

FOTI AN MAK LASU IDA

Haree parágrafu 4

4. Saida mak bele akontese ba ita se ita foti an?

4 Satanás hakarak ita atu sai foti an. Nia hatene katak se ita sai foti an, ita sei sai hanesan nia no ita mós sei lakon oportunidade atu hetan moris ba nafatin. (Prov 16:18) Apóstolu Paulo fó avizu katak ema ida bele “sai foti an no simu tesi-lia neʼebé Diabu mós simu ona”. (1 Tim 3:6, 7) Neʼe bele akontese ba ita maski ita foin mak serbí Jeová ka serbí nia durante tinan barak ona.

5. Tuir Eclesiastes 7:16, 20, karik ema neʼebé foti an halo saida?

5 Ema neʼebé foti an mak hanoin an deʼit. Satanás hakarak ita atu hanoin an deʼit no tau fokus liu ba ita-nia an duké ba Jeová, liuliu bainhira ita hasoru problema. Porezemplu, ema duun matak Ita ka lae? Ema trata aat Ita ka lae? Satanás sei kontente se Ita fó-sala ba Jeová ka Jeová nia organizasaun. Satanás hakarak Ita atu hanoin katak dalan ida deʼit atu rezolve Ita-nia problema mak hodi halo tuir deʼit Ita-nia hakarak duké halo tuir matadalan husi Bíblia.—Lee Eclesiastes 7:16, 20.

6. Saida mak Ita bele aprende husi irmán ida iha rai-Olanda?

6 Haree toʼok esperiénsia husi irmán ida iha rai-Olanda neʼebé sai hirus tanba irmaun-irmán balu nia fraku. Nia lakohi tan gasta tempu ho sira. Nia hatete: “Haʼu sente mesamesak no susar atu troka haʼu-nia hanoin kona-ba sira. Haʼu hatete ba haʼu-nia laʼen katak ami presiza muda ba kongregasaun seluk.” Tuirmai, irmán neʼe haree JW Broadcasting® husi fulan-Marsu 2016. Programa neʼe fó sujestaun balu kona-ba oinsá atu bele tahan ema nia fraku. Irmán neʼe konta: “Haʼu rasik rekoñese katak haʼu presiza haraik an no hanoin kona-ba haʼu-nia fraku rasik duké koko atu troka irmaun-irmán sira-nia hahalok. Programa neʼe ajuda haʼu atu tau fokus ba Jeová no ba ninia direitu atu ukun.” Ita aprende saida? Bainhira Ita hasoru susar, tau fokus ba Jeová. Harohan ba Jeová atu ajuda Ita atu haree ema seluk hanesan nia haree sira. Ita-nia Aman iha lalehan haree sira-nia sala, maski nuneʼe nia prontu atu fó perdua ba sira. Nia mós hakarak Ita atu halo nuneʼe.—1 João 4:20.

Haree parágrafu 7

7. Saida mak akontese ba Liurai Uzias?

7 Liurai Uzias husi Judá sai foti an, tan neʼe nia lakohi simu konsellu husi ema seluk no halo buat neʼebé nia la iha direitu atu halo. Uzias halo buat barak ho matenek. Nia manán funu barak, harii sidade oioin, no iha toʼos barak. Bíblia dehan: “Maromak fó bensaun ba nia.” (2 Krón 26:3-7, 10) Bíblia mós hatete: “Maibé bainhira nia forte ona, nia laran sai loko an no neʼe lori susar ba nia.” Jeová nia ukun-fuan hatete katak só amlulik deʼit mak bele sunu insensu iha templu. Maibé Liurai Uzias halo buat neʼebé nia la iha direitu atu halo, nia tama ba templu no sunu insensu. Jeová la kontente no halo mane foti an neʼe hetan moras-lepra. Uzias nafatin moras-lepra toʼo nia mate.—2 Krón 26:16-21.

8. Oinsá 1 Korinto 4:6, 7 ajuda ita atu la sai foti an?

8 Se ita la kuidadu, ita mós bele sai foti an no halo sala hanesan Uzias. Hanoin toʼok kona-ba irmaun José nia ezemplu. Nia mak negósiu-naʼin neʼebé susesu no serbí nuʼudar katuas kongregasaun. Nia hatoʼo diskursu iha reuniaun boot sira, no katuas área sira husu matadalan husi nia. Nia hatete: “Uluk haʼu tau fiar ba haʼu-nia abilidade no esperiénsia no haʼu la sadere ba Jeová. Haʼu hanoin katak haʼu iha fiar neʼebé metin, tan neʼe haʼu la rona ba Jeová nia avizu no konsellu.” Irmaun José halo sala sériu ida no kongregasaun hasai nia. Tinan balu liubá, kongregasaun simu fali nia. Agora nia dehan: “Jeová hanorin haʼu katak buat neʼebé importante liu mak halo tuir Jeová, laʼós ita-nia knaar.” Hanoin-hetan katak ita-nia abilidade no mós priviléjiu iha kongregasaun mai husi Jeová. (Lee 1 Korinto 4:6, 7.) Se ita foti an, Jeová sei la uza ita.

KAAN-TEEN MAK LASU IDA

Haree parágrafu 9

9. Hahalok kaan-teen book Satanás no Eva atu halo saida?

9 Bainhira ita hanoin kona-ba hahalok kaan-teen, karik ita hanoin kona-ba Diabu Satanás. Nuʼudar Jeová nia anju ida, ita bele fiar katak Satanás mós iha priviléjiu oioin. Maibé nia sente neʼe la toʼo ba nia. Nia hakarak adorasaun neʼebé Jeová deʼit mak iha direitu atu simu. Satanás hakarak ita atu sai hanesan nia, tan neʼe nia koko atu halo ita la kontente ho buat neʼebé ita iha ona. Dala primeiru neʼebé nia uza lasu neʼe mak bainhira nia koʼalia ho Eva. Jeová fó ba Adão no Eva hahán oioin. Sira bele han ai-fuan husi “ai-hun hotu iha jardín”, só ai-hun ida deʼit mak labele. (Gén 2:16) Maski nuneʼe, Satanás lohi Eva atu hanoin katak nia presiza han ai-fuan husi ai-hun neʼebé Maromak bandu. Eva la sente kontente ho buat neʼebé nia iha ona. Nia sente neʼe la toʼo ba nia. Ita hatene rezultadu neʼebé nia hetan. Eva monu ba sala no ikusmai mate.—Gén 3:6, 19.

Haree parágrafu 10

10. Oinsá hahalok kaan-teen sai lasu ida ba Liurai David?

10 Hahalok kaan-teen book Liurai David atu haluha buat neʼebé Jeová fó ona ba nia, neʼe inklui rikusoin, naran-boot no manán hasoru ninia inimigu sira. David rekoñese katak buat neʼebé Maromak fó ba nia mak “barak liu toʼo sura labele”. (Sal 40:5) Maibé iha tempu ida, David haluha buat neʼebé Jeová fó ona ba nia. Nia la sente kontente ho buat neʼebé nia iha. Nia sente neʼe la toʼo. Maski David iha ona feen balu, maibé nia komesa kaan ema seluk nia feen. Feto neʼe mak Bat-Seba, no ninia laʼen mak Urias, ema Hetes. David hanoin an deʼit no halo relasaun seksuál ho Bat-Seba, no Bat-Seba sai isin-rua. Buat neʼebé David halo mak aat tebes, no tuirmai David halo buat neʼebé aat liután. Nia arranja ema atu oho Urias. (2 Sam 11:2-15) Tanbasá David bele halo buat aat sira-neʼe? Nia hanoin Jeová la haree nia ka? Maski David laran-metin ba Jeová durante tinan barak, maibé nia sai kaan-teen no neʼe lori rezultadu aat. Maski nuneʼe ikusmai David rekoñese ninia sala no arrepende an. Nia agradese tebes tanba Jeová perdua nia.—2 Sam 12:7-13.

11. Tuir Éfeso 5:3, 4, saida mak bele ajuda ita atu hasees an husi hahalok kaan-teen?

11 Saida mak ita bele aprende husi David? Ita aprende katak ita bele hasees an husi hahalok kaan-teen se ita kontinua sente agradese ho buat hotu neʼebé Jeová fó ona ba ita. (Lee Éfeso 5:3, 4.) Ita presiza kontente ho buat neʼebé ita iha ona. Ita anima ita-nia estudante Bíblia atu hanoin kona-ba bensaun ida no fó agradese ba Jeová kona-ba neʼe. Se estudante Bíblia halo hanesan neʼe loroloron durante semana ida, neʼe katak nia halo orasaun kona-ba bensaun hitu neʼebé nia simu. (1 Tes 5:18) Ita mós halo nuneʼe ka lae? Se Ita medita kona-ba buat hotu neʼebé Jeová halo ona ba Ita, neʼe sei ajuda Ita atu hatudu agradese no sente kontente ho buat neʼebé Ita iha. Neʼe mós ajuda Ita atu la sai kaan-teen.

Haree parágrafu 12

12. Hahalok kaan-teen book Judas Iscariotes atu halo saida?

12 Hahalok kaan-teen book Judas Iscariotes atu sai traidór. Maibé foufoun, Judas laʼós ema neʼebé laran-aat. (Lc 6:13, 16) Jesus hili nia nuʼudar apóstolu ida. Jesus tau fiar ba nia, tan neʼe nia simu knaar atu tau matan ba kaixa osan nian. Jesus no apóstolu sira uza osan neʼe atu sustenta sira-nia presiza bainhira haklaken. Ita bele kompara osan neʼe ho osan kontribuisaun neʼebé ohin loron ema fó atu apoia serbisu haklaken iha mundu tomak. Maibé liutiha tempu balu, Judas komesa naʼok osan sira-neʼe, maski nia rona beibeik Jesus nia avizu kona-ba hahalok kaan-teen. (Mc 7:22, 23; Lc 11:39; 12:15) Judas lakohi halo tuir avizu sira-neʼe.

13. Akontesimentu saida mak hatudu katak Judas kaan-teen?

13 Lakleur antes Jesus mate, Judas hatudu ona katak nia kaan-teen. Jesus no ninia dixípulu sira, inklui Maria no Marta, sai bainaka ba Simão neʼebé uluk moras-lepra. Durante han hamutuk, Maria hamriik no fui mina-morin ba Jesus nia ulun no mina-morin neʼe karun tebes. Judas no dixípulu sira seluk sai hirus. Karik dixípulu sira seluk hanoin katak diʼak liu uza osan neʼe atu ajuda ema kiak. Maibé Judas nia motivu la hanesan. Nia mak “naʼok-teen ida” no nia hakarak atu naʼok osan husi kaixa osan nian. Lakleur hahalok kaan-teen book Judas atu faʼan Jesus ho folin neʼebé baibain ema selu atu sosa atan ida.—João 12:2-6; Mt 26:6-16; Lc 22:3-6.

14. Oinsá feen-laʼen ida aplika Lucas 16:13?

14 Jesus fó-hanoin ba ninia dixípulu sira: “Imi labele sai atan ba Maromak no mós ba Rikusoin.” (Lee Lucas 16:13.) Liafuan neʼe mak loos toʼo ohin loron. Hanoin toʼok kona-ba oinsá feen-laʼen iha rai-Roménia aplika Jesus nia liafuan neʼe. Ema oferese serbisu temporáriu ba sira iha rai neʼebé riku. Sira hatete: “Ami presiza selu ami-nia debe boot, tan neʼe foufoun ami hanoin katak serbisu neʼe mak bensaun husi Jeová.” Maibé se sira simu serbisu neʼe, sira ladún iha tempu atu serbí Jeová. Depois lee tiha informasaun kona-ba serbí Jeová ho laran tomak, sira halo desizaun. * Sira hatete: “Se ami-nia motivasaun atu serbisu iha rai seluk mak atu hetan osan barak liután, neʼe katak ami la tau uluk Jeová iha ami-nia moris. No ami rekoñese katak neʼe bele estraga ami-nia relasaun diʼak ho Jeová.” Tan neʼe, sira lakohi simu serbisu neʼe. Tuirmai saida mak akontese? Irmaun neʼe hetan serbisu iha sira-nia rai ho saláriu neʼebé bele taka sira-nia presiza. Irmán neʼe hatete: “Jeová sempre ajuda ninia atan sira.” Feen-laʼen neʼe kontente atu sai atan ba Jeová duké rikusoin.

HASEES AN HUSI SATANÁS NIA LASU SIRA

15. Oinsá ita hatene katak ita bele halai sai husi Satanás nia lasu sira?

15 Ita presiza halo saida se ita nota katak ita komesa hatudu hahalok foti an ka kaan-teen? Ita bele halai sai. Paulo hatete katak ema neʼebé “Diabu kaer moris ona” bele halai sai husi Diabu nia lasu. (2 Tim 2:26) David halo nuneʼe, nia rona ba Natan nia konsellu, arrepende an, no hadiʼa ninia relasaun diʼak ho Jeová. Keta haluha katak Jeová mak kbiit boot liu fali Satanás. Tan neʼe, se ita simu Jeová nia ajuda, ita bele halai sai husi Diabu nia lasu naran deʼit.

16. Saida mak bele ajuda ita atu hasees an husi Satanás nia lasu sira?

16 Diʼak liu atu ita nunka monu ba Satanás nia lasu sira. Ita bele halo nuneʼe só deʼit ho Jeová nia ajuda. Maibé ita tenke matan-moris nafatin. Jeová nia atan sira neʼebé serbí nia durante tinan barak mós bele sai foti an ka kaan-teen. Tan neʼe, loroloron harohan ba Jeová atu ajuda Ita analiza Ita-nia hanoin no hahalok. (Sal 139:23, 24) Hakaʼas an atu la hatudu hahalok foti an no kaan-teen.

17. Lakleur tan, saida mak sei akontese ba Diabu?

17 Satanás sai ona kasadór durante tinan rihun ba rihun. Maibé lakleur tan, Jesus sei kesi nia no ikusmai halakon nia. (Apok 20:1-3, 10) Ita hein namanas ba loron neʼe. Antes tempu neʼe, ita hakarak matan-moris nafatin ba Satanás nia lasu. Hakaʼas an atu la hatudu hahalok foti an ka kaan-teen. Hakaʼas an atu ‘kontra hasoru Diabu, no nia sei halai husi ita’.—Tgo 4:7.

KNANANUK 127 Haʼu mak ema oinsá?

^ par. 5 Satanás mak hanesan kasadór neʼebé matenek. Nia koko atu lasu ita, maski ita serbí Jeová kleur ona ka lae. Ita sei aprende kona-ba oinsá Satanás koko atu uza hahalok foti an no kaan-teen atu estraga ita-nia relasaun diʼak ho Maromak. Ita mós sei aprende kona-ba ema sira neʼebé monu ba hahalok foti an no kaan-teen, no oinsá ita bele hadook an husi lasu sira-neʼe.

^ par. 2 ESPLIKASAUN BA FRAZE: Iha lisaun neʼe, ema neʼebé foti an refere ba ema neʼebé sente katak nia diʼak liu fali ema seluk, no ema neʼebé kaan-teen refere ba ema neʼebé hakarak atu hetan liután osan, podér, buat seksuál nian, ka buat seluk tan.

^ par. 14 Haree Menara Pengawal 15 Agostu 2008 ho títulu Pertahankan Loyalitas dengan Kebulatan Hati”.

^ par. 54 ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: Irmaun ida hatudu hahalok foti an no lakohi simu konsellu neʼebé matenek. Irmán ida neʼebé iha ona sasán barak hakarak atu sosa tan sasán.

^ par. 56 ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: Maromak nia anju ida no Liurai Uzias sai foti an. Hahalok kaan-teen mak book Eva atu han ai-fuan husi ai-hun neʼebé Maromak bandu, book David atu halo sala seksuál ho Bat-Seba, no book Judas atu naʼok osan.