1. ¿Bʼa jasa wa slaja ja Satanás sok jun yama chante?

JA JASA wa skʼana jun yama chante, jani syamjel ma smiljel ja chanteʼi. Bʼa oj bʼobʼyuj, wani xbʼobʼ ya makunuk tuktukil trampaʼik, jastalni yala june ja yamigoʼik mi meranuk ja Job (Job 18:8-10). ¿Jastal wa spaya jun chante bʼa oj koʼuk ja bʼa strampa? Wani spaklay lek. Bʼa wa x-ajyiʼa, jasa wa skʼulan gusto, jasa pasilxta oj sloʼlay soki. Junxtani wa skʼulan ja Satanás. Wa skʼelawotik, wa skʼeltalaʼan bʼa wala ajyitik ekʼa sok jasa wa xkʼulantik gusto. Anto, wa xyakitik jun trampa, bʼa wani smajla junta chʼaykʼujol oj kokotik. Anima jachuk, ja Biblia wa xyala kabʼtik jasa oj kʼuluktik bʼa mi oj kokotik ja bʼa strampaʼiki. Sok ta koʼtik june ja bʼa strampaʼiki wa xyala kabʼtik jas oj jkʼultik bʼa oj elkotik libre.

2. ¿Bʼa jas chabʼ trampaʼik jel makunel yuj ja Satanás?

² Chabʼe ja bʼa strampaʼik jel lek xmakuniyuj ja Satanás jaʼa niwanil sok ja okʼel kʼujolal.  * Ayxa jitsan tyempo bʼa jel lek wan bʼobʼel yuj. Ja Satanás jach jastal jun yama yal chan bʼa wa spaya ja chante bʼa oj koʼuk ja bʼa strampa (Sal. 91:3). Pe mini sbʼejuk oj kaʼ jbʼajtik loʼlajel ja bʼa jastik wa xya makunuki, pes ja Jyoba yalunej kabʼtik ja jastik kʼotel (2 Cor. 2:11).

3. ¿Jas yuj yaʼakan ja Jyoba ja bʼa Biblia sjejelik bʼa kristyanoʼik bʼa koʼye ja bʼa trampa bʼa yajel sbʼaje niwanil sok ja okʼel kʼujolal?

³ ¿Bʼa jas jun modo wa xyala kabʼtik ja Jyoba oj talnay jbʼajtik ja bʼa niwanil sok ja okʼel kʼujolal? Yajelkan tsʼijbʼunubʼal sjejelik bʼa matik jach ekʼel sbʼaje bʼa oj jtalna jbʼajtik. Ja bʼa sjejelik oj jpaklaytiki, oj kiltik jastal ja Satanás bʼobʼni sloʼlay ja yaʼtijumik ja Jyoba bʼa jelxani yiʼoje snajel. ¿Wan maʼ stojolan ja it mi oj lajxukujtik stalnajel jbʼajtik? Miyuk. Ja Jyoba yaʼakan ja loʼilik jaw bʼa Biblia «bʼa oj jtalna jbʼajtik»  (1 Cor. 10:11, TNM). Wani snaʼa ayni jas wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa jasa ekʼ sbʼaje sok jachuk mi oj kokotik ja bʼa strampaʼik ja Dyablo ma bʼa oj elkotik libre.

4. ¿Bʼa oj yiʼotik ja yajel jbʼajtik niwanil?

⁴ Ja Satanás wa skʼana oj kaʼ jbʼajtik niwanil. Wani snaʼa ta skʼulanotik ganar ja pensar jaw, ojni kʼotkotik jastal yeʼna sok mi oj jtatik ja sakʼanil bʼa tolabida (Prov. 16:18). Ja yuj ja Pablo yala ke ta june och ya sbʼaj niwanil, ojni «aljuk ay smul jastalni ja Dyablo» (1 Tim. 3:6, 7, TNM). Ja jawi wani xbʼobʼ ek sbʼaj chikan machʼa, anima ayxa jitsanxa jabʼil ma tʼusanto wantik yaʼteltajel ja Jyoba.

5. Soka jas wa xyala ja Eclesiastés 7:16, 20, ¿jastal wa sjeʼa ja smodo ja maʼ jel niwan xyaʼa sbʼaji?

⁵ Ja maʼ niwan wa xyaʼa sbʼaj kechanta yeʼn wa spensaraʼan sbʼaj. Ja Satanás wa sleʼa modo bʼa kechanta keʼn oj pensaraʼuk jbʼajtik sok miyuk bʼa Jyoba, mastoni ja wan ekʼel jbʼajtik wokoli. Jun sjejel, ¿ay ma bʼa jun ekʼele leji jmultik bʼa mini jas jkʼulantik? ¿Ay maʼ bʼa kʼulubʼalkitik jas mi tojuk? Ja Satanás jelni oj skʼul gusto bʼa jani oj katik smuluk ja Jyoba ma ja kermanotiki. Chomajkil, wani skʼana oj jpensaraʼuktik bʼa oj tojbʼuk ja jas wa ekʼeli, jani oj kʼuluktik ja jasa wa xkʼanatiki sok mi ja oj jnochtik ja tojelal wa xyaʼa ja Jyoba ja bʼa Yabʼali (kʼuman ja Eclesiastés 7:16, 20).

6. ¿Jasa wa xnebʼatik ja jasa ekʼ sbʼaj jun hermana bʼa Países Bajos?

⁶ La kiltik ja sjejel bʼa jun hermana bʼa Países Bajos bʼa mini xkuchyuj ja spaltaʼik ja hermanoʼiki. Kʼot ja sjutsʼinil bʼa mixani skʼana oj ajyuk sok ja yeʼnleʼi. Wa xcholo: «Jelni jtuchʼil xkabʼ ayon. Jelni wokol xkabʼ bʼa mi ja oj jkʼel ja spaltaʼe ja hermanoʼiki. Ja yuj kalayabʼ ja jtatam oj jtukbʼes jbʼajtikon bʼa pilan kongregasyon». Anto skʼela ja programa bʼa JW Broadcasting bʼa Marzo bʼa 2016, bʼa axi rasonik ja bʼa jastal yiljel ja spaltaʼik ja tuki. Ja hermana xcholo: «Kabʼ stojol tʼilan oj ka jbʼaj chʼinil sok yiljel ja jpaltatiki sok mini ja oj kaʼ  slokʼoluk soka jaw ja kermanoʼik bʼa kongregasyoni. Ja programa skoltayon bʼa ja oj waj kʼujol bʼa Jyoba sok ja derecho yiʼoj bʼa yajel mandar». Chikani leka: yajni ay kʼotik jun wokol, mok chʼaykʼujoltik bʼa Jyoba, la jpatikyi skʼujol bʼa a-skoltayotik yiljel ja hermanoʼik jastal wa xyila ja yeʼn. Ja kala jtatik bʼa satkʼinal wa xyila ja spaltaʼe; pe anima jachuk, pwesto ay bʼa oj ya perdon sok wani skʼana junxta oj kʼuluktik (1 Juan 4:20).

7. ¿Jasa ekʼ sbʼaj ja mandaranum Uzías?

⁷ Ja Uzías jun rey bʼa Juda, yuja niwan yaʼa sbʼaji mini skisa ja tojelal sok skʼulani jun jasunuk bʼa mini ay yiʼoj permiso. Wajni jun winik jel snaʼa. Skʼulan ganar bʼa jitsan guerraʼik, ya kujlajuk jitsan chonabʼik sok ajyiyuj jitsan sluʼum. «Ja Dios smeranili skoltay bʼa lek oj wajyuj» (2 Crón. 26:3-7, 10). Pe ja Biblia wa xyala «yajni tixta staʼa yip, och ya sbʼaj niwan ja skʼujoli sok yeʼnta sleʼa sjomelal». Ja Jyoba yalunej kechan ja sacerdoteʼik ayiʼoje permiso bʼa oj stsik-e pom ja bʼa templo. Sok jani jaw ja jasa sleʼa modo oj skʼuluk ja mandaranum Uzías. Anto ja Jyoba skʼulan kastigar sok lepra. Ja Uzías mixani tojbʼi sok ja chamel jaw ja janekʼto ajyi sakʼani (2 Crón. 26:16-21).

8. ¿Jastal wa skoltayotik ja 1 Corintios 4:6, 7 bʼa mi oj kaʼ jbʼajtik niwanil?

⁸ ¿Oj maʼ cha bʼobʼ kokotik ja bʼa trampa bʼa yajel jbʼajtik niwanil sok skʼulajel jun mulal jastal ek sbʼaj ja Uzías? La kiltik ja sjejel bʼa José. Ja maʼ jelni lek wajum yuj ja bʼa snegosyo sok juni ansyano jel kisubʼal ja bʼa kongregasyon. Wa xya ekʼ loʼilik ja bʼa asambleaʼik sok wani x-iji yabʼal yuja biajanteʼik. Pe ja yeʼn wa xyala: «Wani xjipa jkʼujol ja bʼa jas wa xnaʼa skʼulajel soka snajel kiʼoji. Kaʼakan jun lado ja Jyoba. Wani spensaraʼan oj bʼobʼkuj ja jtuchʼili, ja yuj mini jkisa jas rasonik soka stojelalik ja Jyoba». Ja José koʼ bʼa jun mulal jel tsats sok kʼulaji expulsar. Ayxa jujuntik jabʼil aji kumxuk. Ja yeʼn wa xcholo: «Ja Jyoba sjeʼunejki ja jasa mas tʼilani, jani oj jkʼuluktik ja jasa wa skʼanakitik oj jkʼuluktiki sok mini jaʼuk yuja cholal kiʼojtiki». Tolabida la kaʼ tʼabʼan kʼujoltik, spetsanil ja jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik sok ja cholalik kiʼojtik ja bʼa kongregasyon tini wa xjak bʼa Dyos (kʼuman ja 1 Corintios 4:6, 7). Ta jel kʼa niwan xkaʼa jbʼajtik, ja Jyoba mi oj ya makunukotik.

9. ¿Jasa skʼulane ja Satanás soka Eva yuja okʼel kʼujolal?

⁹ Yajni wa xkalatik bʼa okʼel kʼujolal, bʼobʼta wa xpensaraʼantik bʼa Satanás. Yajni jato kʼotel june ja yanjelik bʼa Jyoba, bʼobʼta jelni yabʼ stsamalil bʼa jitsan cholalik. Pe ja yeʼn wani skʼana mas. Wani x-okʼ skʼujol bʼa oj ajukyi ja toyjelal bʼa kechan yeʼn wa sbʼajin ja Jyoba. Ja Satanás wani skʼana oj kʼotkotik jastal yeʼna sok ja yuj wani skʼana mi gusto oj ajyukotik sok jas kiʼojtiki. Ja bʼajtan ekʼele skʼulani jani waj soka Eva. Yuja syajal skʼujol, ja Jyoba yaʼakan bʼa oj yabʼye tsamalil ja Eva soka statami bʼa slojel spetsanil ja sat ja teʼaltik ja bʼa jardin sok kechani june stima (Gén. 2:16). Pe ja Satanás sloʼlay ja Eva sok ya skʼuʼuk tʼilani oj sloʼ ja sat teʼ timubʼali. Ja Eva mini yaʼa tsʼakatal yuja ja jas yiʼoji, jaʼuktoma wantoni skʼana mas. Sok wani xnaʼatik jastal elkʼote: koʼ mulal sok ekʼ ja tyempo chami (Gén. 3:6, 19).

10. ¿Jastal koʼ ja David ja bʼa trampa bʼa okʼel kʼujolal?

¹⁰ La kiltik ja sjejel ja bʼa mandaranum David. Ja Jyoba jelni yayi jitsan jastik junuk, jastal rikesaʼil, jel naji sbʼaj sok ja skʼulan ganar jitsan skontraʼiki. Ja David jelni yaʼa tsʼakatal yuja jaw sok yala spetsanil ja janekʼ akʼubʼalyiʼi masni ekʼel yuja janekʼ wa xbʼobʼ ya kwenta (Sal. 40:5). Pe ayni ekʼele, koʼ ja bʼa trampa bʼa okʼel kʼujolal sok chʼay skʼujol jani akʼubʼalyi yuja Jyoba. Wani skʼana mas. Anima ajyiyuj jitsan xcheʼum, och skʼan ja xcheʼum pilan winik, jun jasunuk mini lek xyila ja Jyoba. Ja David kechani yeʼn spensaraʼan sbʼaj, koʼ mulal sok ja Bat-Seba sok yaʼakan embarazada. Sok mini kechan ja skʼulan ja jawi, cha xchapa bʼa oj miljuk ja Uríaz (2 Sam. 11:2-15). ¿Jasa ma ekʼ bʼa spensar? ¿Yala maʼ mi wan iljel yuj ja Jyoba? Anima jitsanxa tyempo toj ay sok ja Jyoba, kʼotni spensaraʼuk sbʼaj stuchʼil koʼ ja bʼa okʼel kʼujolal sok jelni chaʼan stupu. Ekʼ ja tyempo, ja David yala ja smuli sok sutxi skʼujol. ¡Sok jelni yaʼa tsʼakatal yuja aji perdon yuj ja Jyoba! (2 Sam. 12:7-13).

11. Jastalni wa xyala ja Efesios 5:3, 4, ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj kokotik ja bʼa okʼel kʼujolal?

¹¹ ¿Jas wa xnebʼatik ja jasa ekʼ sbʼaja David? Ja jasa oj skoltayotik bʼa mi oj kokotik ja bʼa okʼel kʼujolal jani yajel stsʼakatal  tolabida bʼa spetsanil ja jasa yaʼunejkitik ja Jyoba (kʼuman ja Efesios 5:3, 4). Tʼilani oj ajyukotik gusto ja bʼa jasa kiʼojtiki. Ayni wa xjeʼatikyi ja kestudiantetik bʼa oj spensaraʼuke jun jasunuk jel tsamal ja bʼa sakʼanile sok wa xyaweyi tsʼakatal ja Jyoba yuja jaw. Ta jach skʼulane bʼa jun semana, bʼobʼta yaluneje ja bʼa yorasyone juke jasunuk ja bʼa semana jaw (1 Tes. 5:18). ¿Wan maʼ xkʼulantik junxta ja keʼntiki? Ta wa xpensaraʼantik bʼa spetsanil ja jas skʼulunej ja Jyoba yuj keʼntik, mastoni oj katik tsʼakatal sok gustoni oj ajyukotik ja bʼa jas kiʼojtiki. Jachuk mi oj kokotik ja bʼa trampa bʼa okʼel kʼujolal.

12. ¿Jasa skʼulan ja Judas Iscariote yuj smul ja okʼel kʼujolal?

¹² Ja yan la kaltik sbʼaja Judas Iscariote. Wani xnaʼatik ja yeʼn pax jun chʼaykʼujolanum bʼa jelxixa, pe mini tolabida waj jun kristyano mi lekuk (Luc. 6:13, 16). Ama jach ekʼi, ja Jesús stsaʼani bʼa oj kʼotuk june ja bʼa sjekabʼanumik. Wani sjipa skʼujol bʼa yeʼna, yujni yayi bʼa skʼabʼ ja yal kaja bʼa wa snolowe ja takʼin wa xyawe makunuk ja bʼa xcholjeli. Wa xbʼobʼ alxuk jachni jastal ja donasyonik bʼa xcholjel wa xkaʼatik ja bʼa jtyempotiki. Jitsan ekʼele ja Jesús yaʼa rason bʼa oj stalnay sbʼaje sok ja okʼel kʼujolal (Mar. 7:22, 23; Luc. 11:39; 12:15). Pe ja Judas mini skisa sok tyempo tsaʼan, och elkʼanuk.

13. ¿Bʼa jas ekʼeleʼil sjeʼa ja Judas kotani ja bʼa trampa bʼa okʼel kʼujolal?

¹³ Tʼusan bʼajtanto oj chamuk ja Jesús, ja Judas sjeʼa bʼa jun ekʼele kotani ja bʼa trampa bʼa okʼel kʼujolal. Ja Simón ja maʼ ayiʼoj lepra sloko ja Jesús bʼa snaj sok ja snebʼumaniki sok cha tini ajyiye ja María soka yermana Marta. Yajni wane waʼel, ja María stulu sbʼaj sok spekʼayi bʼa s-olom ja Jesús jun aseyte bʼa jel x-ajbʼani yikʼil bʼa jel karo. Ja Judas sok ja tuk nebʼumaniki jel tajkiye. Ja nebʼumanik bʼobʼta spensaraʼane oj bʼobʼ axuk makunuk ajyi ja takʼin jaw bʼa xcholjel. Pe ja Judas tajkelni yuj pilan jasunuk, yujni «toj elcʼanel ni huajel scʼujola» sok wani skʼana oj yelkʼuk takʼin ja bʼa yal kaja. Tʼusan tsaʼan ja okʼel kʼujolal, ijiyuj ja Judas bʼa oj xchʼaykʼujoluk ja Jesús bʼa kechani tupji jastal wa xtupji jun moso (Juan 12:2-6; Mat. 26:6-16; Luc. 22:3-6).

14. ¿Jastal ya makunuk jun nupanum ja yaljelik bʼa Lucas 16:13?

¹⁴ Ja Jesús ya julyi skʼujol ja snochumanik ja smeranil iti: «Mi xbʼobʼ ajyanik smoso ja Dyosi sok cha smoso ja Takʼini» (kʼuman ja Lucas 16:13 *). Ja it jeltoni meran. La jkiltik jastal jun nupanum bʼa Rumania ya makunuk ja yaljelik it bʼa Jesús yajni kʼapjiyile jun aʼtel bʼa jun tyempo ita bʼa jun chonabʼ mas riko. Wa xyalawe: «Tʼilani oj tujptikon jun jelal jel jitsan ja bʼa banco. Ja yuj bʼajtani kilatikon jastal jun majtanal bʼa Jyoba ja aʼteli» Pe ayni jun wokol: ja aʼteli ojni japjukyile tyempo ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Yajni skʼumane ja artikulo «Mantengámonos leales con un corazón unificado», ja bʼa La Atalaya bʼa 15 bʼa Agosto bʼa 2008, stsaʼa jas oj skʼuluke. Wa xyalawe: «Ta jani wa xkʼanatikon skʼulajel ganar mas takʼin ja wajel aʼtel bʼa pilan país, jani wantikon yajelkan tsaʼan ja jastal wa xkila jbʼajtikon soka Jyoba. Wa xnaʼatikon lek ojni jomuk ja jastal wa xkila jbʼajtikon sok ja Jyoba» Ja yuj mini wajye. ¿Sok jasa ekʼi? Ja tatamal staʼa jun yaʼtel ja bʼa spaisi bʼa wa staʼawe sok ja bʼa jasa mas tʼilan yujile. Ja cheʼumali yala: «Ja Jyoba tolabida wa xkoltani» Xchawanile jel gustoʼaye yuja  jani kʼotel ja Jyoba ja yajwale sok mi jaʼuk ja takʼini.

15. ¿Jas yuj wa xkʼuʼantik lek ojni bʼobʼ elkotik libre ja bʼa strampaʼik ja Satanás?

¹⁵ ¿Jaxa ta kʼot jnatik koʼelotikxa ja bʼa trampaʼik bʼa niwanil ma ja bʼa okʼel kʼujolal? ¿Ay maʼ modo jastal oj bʼobʼ elkotik libre? Ayniʼa, ja Pablo yala ja matik yamubʼalexa, ojni bʼobʼ eluke ja bʼa strampa ja Dyablo (2 Tim. 2:26). Ja jaw ja jas skʼulan ja David:yajni toji yuja Natán skʼuʼani, snaʼani malaya sok tojbʼi ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba. Mokni chʼaykʼujoltik, ja Jyoba masni jel yip yuja Satanás. Ta wa xkisatik ja skoltaneli, ojni jbʼobʼ elkotik libre bʼa chikan jas trampa oj yakitik ja Dyablo.

16. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj kokotik ja bʼa strampaʼik ja Satanás?

¹⁶ Meran, masni lek ja oj talnay jbʼajtik bʼa mi oj kokotik ja bʼa strampaʼik ja Satanás ke yuja ti oj elkotik libre ja yajni koʼelotikxa. Sok ja jawi kechani wa xbʼobʼi soka skoltanel ja Dyos. Pe mokni jipjkʼujol jbʼajtik. Yujni ay yaʼtijumik bʼa Jyoba bʼa jitsanxa jabʼil wane yaʼteltajel yaʼunej sbʼaje niwanil sok koʼele ja bʼa okʼel kʼujolal. Ja yuj kʼakʼu kʼakʼu, la jpatikyi skʼujol ja Jyoba bʼa a-skoltayotik yiljel ta mix och ja bʼa jpensartik ma ja bʼa jas wa xkʼulantik ja modoʼalik jaw (Sal. 139:23, 24). Mokni kokotik ja bʼa strampaʼiki.

17. ¿Jasa ojxta ekʼ sbʼa ja jkontratik, ja Dyablo?

¹⁷ Bʼa jitsan xa jabʼil ja Satanás kʼotel jastal yama chante. Pe ojxtani mochjuk sok x-ekʼ ja jtyempo oj chʼayjuk snajel (Apoc. 20:1-3, 10). ¡Jelxani xkʼanatik oj kʼotuk ja kʼakʼu jaw! Pe malan wantik smajlajel, mok la katikan stalnajel jbʼajtik bʼa mi oj kokotik ja bʼa strampaʼiki. La jkʼujoluktik ja janekʼ oj bʼobʼ kujtik bʼa mok skʼulukotik ganar ja yajel jbʼajtik niwanil sok ja okʼel kʼujolal. Pwesto la ajyukotik bʼa snochjel ja rason it: «Mi lom xa huaa bajex soc ja tan diablo. [...] Huan tox huaj anaex, spaca ta ajnel» (Sant. 4:7).