Sikʼ li naʼlebʼ

Sikʼ li xtusulal naʼlebʼ

NAʼLEBʼ RE TZOLOK 26

Ma tooruuq chi tzʼaqonk re xkʼebʼalebʼ choʼq xtzolom li Jesús?

Ma tooruuq chi tzʼaqonk re xkʼebʼalebʼ choʼq xtzolom li Jesús?

«Li Dios yook chi kʼanjelak eerikʼin [...] re naq saʼ leechʼool t-alaaq chaq xbʼaanunkil li kʼaru naraj ut aʼan ajwiʼ nakʼehok eewankil chi xbʼaanunkil» (FILIP. 2:13, Li Santil Hu, Wycliffe Bible Translators, [Wy]. Akʼ tzʼiibʼ).

BʼICH 64 Participemos con gozo en la cosecha

RUʼUJIL LI TZOLOM *

1. Kʼaru kixbʼaanu li Jehobʼa chiqix chiqajunjunqal?

QAKʼOXLAQ chanru xooʼok joʼ aj testiiw re li Jehobʼa. Saʼ xtiklajik, wank tana ani kiʼaatinak qikʼin chirix «li Chaabʼil Esilal», maare li qanaʼ qayuwaʼ, li qechkʼanjelil, li qechtzolom malaj jun aj Testiiw li yook chaq chi puktesink chirekabʼlal (Mar. 13:10). Moqon, wank tana ani kixkʼe xqʼe ut xhoonal re qatzolbʼal chirix li Santil Hu. Saʼ xkʼabʼaʼ aʼin, xooʼok xraabʼal li Jehobʼa ut xqatzol naq aʼan ajwiʼ nokooxra. Li Jehobʼa xooxkʼam chaq saʼ li yaal, ut anaqwan naq ak wanko chik choʼq xtzolom li Jesukriist, naru twanq qayuʼam chi junelik (Juan 6:44). Peʼyaal naq naqabʼanyoxi re li Jehobʼa naq kiroksi jun li hermaan re xkʼutbʼal chiqu li yaal ut re naq tookʼanjelaq chiru?

2. Kʼaru tqatzʼil rix saʼ li tzolom aʼin?

2 Anaqwan naq naqanaw chik li yaal, tooruuq xtenqʼankilebʼ li junchʼol re naq tooʼeʼrochbʼeni saʼ xbʼehil li yuʼam. Wankebʼ hermaan moko nachʼaʼajkoʼk ta chiruhebʼ puktesink chirekabʼlal, abʼan nachʼaʼajkoʼk chiruhebʼ xtzolbʼal ebʼ li poyanam. Ma joʼkan ajwiʼ naqakʼul laaʼo? Wi joʼkan, wiibʼ oxibʼ rehebʼ li naʼlebʼ li tqil saʼ li tzolom aʼin tooxtenqʼa. Tqatzʼil rix kʼaru naʼekʼasink qe chi xkʼebʼalebʼ li kristiʼaan choʼq xtzolom li Jesús. Tqil ajwiʼ chanru tooruuq xqʼaxbʼal ru ebʼ li chʼaʼajkilal li naxram chiqu xtzolbʼal junaq li poyanam chirix li Santil Hu. Abʼan xbʼeenwa tqil kʼaʼut naq moko kaʼaj tawiʼ tqapuktesi li chaabʼil esilal rehebʼ li poyanam, tento ajwiʼ tqakʼut chiruhebʼ xpaabʼankil li xtaqlahom li Jesús.

LI JESÚS XOOXTAQLA CHI PUKTESINK UT CHI KʼUTUK

3. Kʼaʼut naqapuktesi li chaabʼil esilal?

3 Naq li Jesús kiwank saʼ Ruuchichʼochʼ, kixtaqlahebʼ li xtzolom chi xbʼaanunkil wiibʼ li naʼlebʼ. Xbʼeen, kixye rehebʼ naq teʼxpuktesi li chaabʼil esilal chirix li Xʼawabʼejilal li Yos ut kixkʼut chiruhebʼ chanru xbʼaanunkil (Mat. 10:7; Luc. 8:1). Kixchʼolobʼ ajwiʼ chiruhebʼ kʼaru teʼxbʼaanu naq ebʼ li poyanam teʼraj rabʼinkil li chaabʼil esilal ut naq inkʼaʼ (Luc. 9:2-5). Joʼkan ajwiʼ, kixye rehebʼ toj bʼar twulaq li puktesink, xbʼaan naq kixye rehebʼ naq teʼxkʼe chi naweʼk «li yaal chiruhebʼ chixjunil li tenamit» (Mat. 24:14; Hech. 1:8). Maakʼaʼ naxye chanru teʼnaʼlebʼaq ebʼ li poyanam, ebʼ li xtzolom li Jesús tento teʼxkʼe chi naweʼk li Xʼawabʼejilal li Yos ut li tixkʼam chaq aʼin.

4. Joʼ naxye saʼ Mateo 28:18-20, kʼaʼut naq moko kaʼaj tawiʼ tqapuktesi li chaabʼil esilal?

4 Kʼaru chik kixye li Jesús rehebʼ li xtzolom naq teʼxbʼaanu? Kixye rehebʼ naq teʼxkʼut chiruhebʼ li kristiʼaan xpaabʼankil chixjunil li xtaqlahom. Abʼan, ma kaʼajwiʼ tbʼaanumanq raj li kʼanjel aʼin saʼ xkutankilebʼ li apóstol, joʼ nekeʼxye wiibʼ oxibʼ li poyanam? Inkʼaʼ, xbʼaan naq li Jesús kixye naq tbʼaanumanq li nimla kʼanjel aʼin toj saʼebʼ li qakutan, «toj saʼ rosoʼjik li ruuchichʼochʼ» (taayaabʼasi Mateo 28:18-20). Li Jesús kixkʼe tana li taql aʼin naq kixkʼut ribʼ chiruhebʼ numenaq 500 li xtzolom (1 Cor. 15:6). Ut saʼ li moy u li kixkʼut chiru laj Juan, kutan saqenk kixkanabʼ naq naraj naq chixjunilebʼ li xtzolom teʼxtenqʼa ebʼ li poyanam chi xnawbʼal ru li Jehobʼa (Apoc. 22:17).

5. Kʼaru li eetalil kiroksi laj Pablo saʼ 1 Corintios 3:6-9 re xkʼutbʼesinkil chanru naxchap ribʼ li puktesink rikʼin li kʼutuk?

5 Li apóstol Pablo kixjuntaqʼeeta li kʼanjel re xkʼebʼalebʼ li kristiʼaan choʼq xtzolom li Kriist rikʼin xkʼanjelankil li chʼochʼ, chi joʼkan kixkʼutbʼesi naq moko kaʼaj tawiʼ naʼawmank li iyaj. Joʼkan naq kixjultika rehebʼ laj Corinto: «Laaʼin xinʼawok, laj Apolo xtʼaqresink; [...] laaʼex xkʼalebʼaalex li Yos» (taayaabʼasi 1 Corintios 3:6-9). Laaʼo li nokookʼanjelak saʼ li xkʼalebʼaal malaj li xchʼochʼ li Yos moko kaʼaj tawiʼ naqaw li iyaj, naqatʼaqresi bʼan ut naqakʼe qachʼool chi rilbʼal naq yook chi kʼiik (Juan 4:35). Abʼan naqanaw naq li Yos naxkʼe chi kʼiik li iyaj.

6. Naq tqatzol junaq li poyanam, kʼaru tento tqatenqʼa chi xbʼaanunkil?

6 Naqasikʼebʼ «li nekeʼxkʼutbʼesi rikʼin li xnaʼlebʼebʼ naq nekeʼraj xtawbʼal li junelik yuʼam» (Hech. 13:48, TNM). Re naq teʼoq choʼq xtzolom li Jesús, tento tqatenqʼahebʼ chi 1) xtawbʼal ru, 2) xkʼulubʼankil ut 3) xyuʼaminkil li yookebʼ xtzolbʼal saʼ li Santil Hu (Juan 17:3; Col. 2:6, 7; 1 Tes. 2:13). Chiqajunilo tooruuq xtenqʼankil li yookebʼ chi tzolok wi naqakʼutbʼesi chiruhebʼ naq naqarahebʼ ut wi naqakʼulebʼ chi sa saʼ qachʼool naq nekeʼwulak saʼebʼ li chʼutam (Juan 13:35). Maare li natzolok re tento ajwiʼ tixkʼe xhoonal ut xmetzʼew re xtenqʼankil li xtzolom chi xjukʼbʼal «li bʼalaqʼil naʼlebʼ» (2 Cor. 10:4, 5). Maare naʼajmank naabʼal po re xtenqʼankil junaq li poyanam chi xbʼaanunkil aʼin toj reetal naq tkubʼeeq xhaʼ, abʼan relik chi yaal naq wank rusilal xbʼaanunkil aʼin.

LI RAHOK NOKOOREKʼASI CHI XKʼEBʼALEBʼ CHOʼQ XTZOLOM

7. Kʼaʼut nokoopuktesink ut naqakʼehebʼ li kristiʼaan choʼq xtzolom li Kriist?

7 Kʼaʼut nokoopuktesink ut naqakʼehebʼ li kristiʼaan choʼq xtzolom li Kriist? Xbʼeen, xbʼaan naq naqara li Jehobʼa. Naq naqayal qaqʼe chi puktesink ut xkʼebʼalebʼ li kristiʼaan choʼq xtzolom li Kriist, naqakʼutbʼesi naq naqara li Yos (1 Juan 5:3). Qakʼoxlaq aʼin: li qarahom chirix li Jehobʼa ak xoorekʼasi chi puktesink chirekabʼlal. Ma kichʼaʼajkoʼk chiqu xpaabʼankil li taql aʼin? Joʼkan tana. Maare xʼok qaxiw naq xqatochʼ xbʼeen sut jun li okebʼaal. Abʼan xqabʼaanu xbʼaan naq naqanaw naq aʼan naraj li Jesús naq tqabʼaanu. Ut maare anaqwan moko nachʼaʼajkoʼk ta chik chiqu puktesink, abʼan, ma nachʼaʼajkoʼk chiqu xtzolbʼal junaq li poyanam? Maare nachalk qaxiw yal xkʼoxlankil naq tqatzol junaq li poyanam. Abʼan, wi naqatzʼaama re li Jehobʼa naq tooxtenqʼa re naq inkʼaʼ t-oq qaxiw ut re naq tixkʼe xkawubʼ qachʼool re xtzolbʼal junaq li poyanam, aʼan truuq qatenqʼankil re naq t-alaaq saʼ qachʼool xkʼebʼalebʼ li kristiʼaan choʼq xtzolom li Kriist.

8. Joʼ naxye saʼ Marcos 6:34, bʼar wank jun chik xyaalal kʼaʼut naqakʼut li yaal chiruhebʼ li kristiʼaan?

8 Xkabʼ, naqakʼut li yaal chiruhebʼ li kristiʼaan xbʼaan naq naqarahebʼ. Saʼ jun kutan, li Jesús ut ebʼ li xtzolom jwal lubʼlukebʼ xbʼaan naq xeʼxhil jun kutan chi puktesink, joʼkan naq xeʼxsikʼ bʼar teʼhilanq. Abʼan kʼajoʼ xkʼihal li kristiʼaan yookebʼ chaq chi roybʼeninkilebʼ. Joʼkan naq li Jesús kixtoqʼobʼa ruhebʼ, ut «naabʼal li kʼaʼaq re ru kiʼok wiʼ chi xtzolbʼalebʼ» (taayaabʼasi Marcos 6:34). Kʼaʼut kixbʼaanu li Jesús aʼin usta jwal lubʼlu? Xbʼaan naq kixtaw ru li nekeʼrekʼa ut kiraj xtenqʼankilebʼ. Naxnaw naq ra yookebʼ chaq xkʼulbʼal ut naʼajmank xkʼojobʼankilebʼ xchʼool. Joʼkan ajwiʼ, usta nakʼutunk naq ebʼ li kristiʼaan sahebʼ saʼ xchʼool, abʼan naʼajmank naq tqakʼut chiruhebʼ li naxyeechiʼi li Yos. Chanchanebʼ li karneer li sachenaqebʼ ut wankebʼ xjunes, maajun aj ilol rehebʼ. Li apóstol Pablo kixye naq maakʼaʼ li Yos rikʼinebʼ ut maakʼaʼ roybʼenihomebʼ (Efes. 2:12). Yookebʼ chi xik saʼ «li bʼe nakʼamok saʼ li kamk chi junelik» (Mat. 7:13). Naq naqakʼe reetal naq jwal aajel ru chiruhebʼ li poyanam li wankebʼ saʼ li qateep xnawbʼal ru li Yos, li rahok ut li toqʼobʼank u nokoorekʼasi chi xtenqʼankilebʼ. Aʼin li qʼaxal chaabʼil li naru tqabʼaanu saʼ xkʼabʼaʼebʼ: xtzolbʼalebʼ chirix li Santil Hu.

9. Joʼ naxye saʼ Filipenses 2:13, chanru naru tooxtenqʼa li Jehobʼa?

9 Maare inkʼaʼ naqayeechiʼi xtzolbʼal junaq li poyanam xbʼaan naq naqanaw naq naʼajmank naabʼal hoonal re xbʼaanunkil aʼin. Wi joʼkan, qayehaq re li Jehobʼa chanru naqekʼa qibʼ ut qatzʼaamaq re, naq tooxtenqʼa re naq t-alaaq saʼ qachʼool xsikʼbʼal junaq li poyanam li traj xtzolbʼal li Santil Hu (taayaabʼasi Filipenses 2:13, Wy. Taawil taqʼa). * Li apóstol Juan naxye naq li Yos tixsume li qatij wi naxchap ribʼ rikʼin li rajom (1 Juan 5:14, 15). Joʼkan naq chʼolchʼooq chiqu naq li Jehobʼa tooxtenqʼa re naq t-alaaq saʼ qachʼool xkʼebʼalebʼ li kristiʼaan choʼq xtzolom li Kriist.

CHANRU TOORUUQ XQʼAXBʼAL RU JALAN CHIK CHʼAʼAJKILAL?

10, 11. Kʼaʼut wank sut nachʼaʼajkoʼk chiqu xtzolbʼal junaq li kristiʼaan?

10 Naqanaw naq jwal wank xwankil xkʼebʼalebʼ li kristiʼaan choʼq xtzolom li Jesús, abʼan wank junjunq li chʼaʼajkilal li naru tixram chiqu xbʼaanunkil li naqaj raj. Tqil wiibʼ oxibʼ rehebʼ li chʼaʼajkilal aʼin ut chanru tooruuq xqʼaxbʼal ru.

11 Ma naqakʼoxla naq inkʼaʼ nokooruuk xbʼaanunkil li naqaj raj? Jun eetalil, wankebʼ li hermaan ak cheekebʼ chik malaj yajebʼ. Wi joʼkan yooko xkʼulbʼal, qakʼoxlaq kʼaru li naʼlebʼ xqatzol naq yooko xnumsinkil li nimla yajel COVID-19: naq naru tqoksi li selular malaj li internet re xtzolbʼal junaq li poyanam chirix li Santil Hu. Joʼkan naq naru tqatzol junaq li kristiʼaan usta wanko saʼ qochoch. Joʼkan ajwiʼ, wankebʼ nekeʼraj xtzolbʼal li Santil Hu, abʼan inkʼaʼ nekeʼruuk xbʼaanunkil saʼ li hoonal naq ebʼ li hermaan nekeʼpuktesink. Ma naru raj tqatzolebʼ naq tixkʼe ribʼ chiruhebʼ, maare eqʼla malaj ewu naq xʼok li qʼoqyink? Li Jesús kixtzol laj Nicodemo chi qʼeq, xbʼaan naq joʼkan kiraj laj Nicodemo (Juan 3:1, 2).

12. Wi naqakʼoxla naq moko kawresinbʼilo ta re kʼutuk, bʼar wank li oxibʼ chi naʼlebʼ li tooxtenqʼa chi xbʼaanunkil aʼin?

12 Ma naqakʼoxla naq moko kawresinbʼilo ta re xtzolbʼal junaq li kristiʼaan? Maare naqakʼoxla naq toj napaltoʼk qanawom malaj naq tento tqatzol kʼutuk chiʼus. Wi joʼkan, qakʼoxlaq oxibʼ li naʼlebʼ li tooxtenqʼa chi kʼutuk. Xbʼeen, li Jehobʼa naxnaw naq tooruuq chi kʼutuk (2 Cor. 3:5). Xkabʼ, li Jesús, li kʼebʼil saʼ ruqʼ «chixjunil li wankilal, joʼ saʼ choxa joʼ ajwiʼ saʼ ruuchichʼochʼ», nokooxtaqla xtzolbʼalebʼ li poyanam (Mat. 28:18). Ut, rox, moko wanko ta qajunes. Joʼ kixbʼaanu li Jesús, chʼolchʼooq ajwiʼ chiqu naq li Jehobʼa tooxtenqʼa re xnawbʼal kʼaru tqaye (Juan 8:28; 12:49). Tooruuq ajwiʼ aatinak rikʼin li cheekel winq li naxkʼubʼ li kʼanjel re puktesink, rikʼin jun aj kʼamolbʼe saʼ li puktesink li seebʼ xchʼool chi kʼutuk malaj rikʼin jun aj puktesinel li wank naabʼal xnawom chirix aʼin re naq tooxtenqʼa chi xtawbʼal ut chi xtzolbʼal junaq li poyanam. Wi naqochbʼenihebʼ chi xtzolbʼal junaq li kristiʼaan, tooruuq xtzolbʼal chanru tookʼutuq chiʼus.

13. Kʼaʼut tento tqatzol roksinkil li akʼ naʼlebʼ re kʼutuk?

13 Ma naqakʼoxla naq nachʼaʼajkoʼk chiqu roksinkil li akʼ naʼlebʼ ut li akʼ kʼanjelobʼaal? Xjalaak chanru naqatzolebʼ li poyanam. Li tasal hu Sahaq laachʼool! aʼan li naqoksi anaqwan re kʼutuk, abʼan tento tqakawresi qibʼ re roksinkil ut inkʼaʼ tqabʼaanu joʼ kʼaynaqo chaq junxil. Chirix naabʼal li naʼlebʼ naru nokooʼaatinak rikʼin li qatzolom ut moko naabʼal ta chik li raqal naqoksi, naqoksi bʼan naabʼal li bʼideo ut ebʼ li kʼanjelobʼaal, joʼ li JW Library®. Wi naqekʼa naq nachʼaʼajkoʼk chiqu roksinkil ebʼ li kʼanjelobʼaal aʼin, qayehaq re junaq li hermaan naq tooxtenqʼa chi roksinkil. Peʼyaal naq nachʼaʼajkoʼk chiqu naq najalmank junaq li naʼlebʼ? Ak re, naq junelik naqaj xbʼaanunkil joʼ kʼaynaqo chaq. Abʼan, rikʼin li xtenqʼ li Jehobʼa ut ebʼ li qechpaabʼanel, saʼ junpaat tookʼayq ut twulaq chiqu xtzolbʼal junaq li poyanam chirix li Santil Hu. Joʼ kixye jun aj kʼamolbʼe saʼ li puktesink, li akʼ naʼlebʼ aʼin «chanchan li iqʼ li nakeenak choʼq re li natzolok ut li nakʼutuk».

14. a) Kʼaru tento tqajultika wi saʼ li qateep inkʼaʼ nekeʼraj rabʼinkil li chaabʼil esil? b) Chanru naxwaklesi qachʼool li naxye saʼ 1 Corintios 3:6, 7?

14 Ma naqakʼoxla naq nachʼaʼajkoʼk chiqu xtawbʼal junaq li qatzolom saʼ li qateep? Maare wankebʼ inkʼaʼ nekeʼraj rabʼinkil li chaabʼil esil malaj xikʼ nokooʼeʼril. Kʼaru ttenqʼanq qe re naq inkʼaʼ tchʼinaaq qachʼool? Qajultikaq naq li xwanjikebʼ li poyanam naru najalaak saʼ junpaat ut ebʼ li inkʼaʼ keʼraj chaq rabʼinkil li chaabʼil esil maare teʼxkʼe reetal naq naʼajmank chiruhebʼ xnawbʼal ru li Yos (Mat. 5:3). Wiibʼ oxibʼ rehebʼ li poyanam li inkʼaʼ xeʼxkʼulubʼa chaq ebʼ li qatasal hu moqon xeʼraj xtzolbʼal li Santil Hu. Joʼkan ajwiʼ, naqanaw naq li Jehobʼa aʼan laj Echal qʼolom (Mat. 9:38). Aʼan naraj naq inkʼaʼ tqakanabʼ awk ut tʼaqresink, abʼan aʼan nabʼaanunk re, naq tkʼiiq li iyaj (1 Cor. 3:6, 7). Joʼkan ajwiʼ, usta inkʼaʼ yooko xtzolbʼal junaq li poyanam, peʼyaal naq naxwaklesi qachʼool xnawbʼal naq li Jehobʼa toorosobʼtesi xbʼaan naq naqayal qaqʼe chi kʼanjelak chiru maakʼaʼ naxye ma us malaj inkʼaʼ us nokooʼelk saʼ li xkʼanjel? *

SAHAQ SAʼ QACHOOL CHI XKʼEBʼALEBʼ CHOʼQ XTZOLOM

Kʼaru rusilal naru tixtaw junaq li kristiʼaan li naqapuktesi ut li naqakʼut chiru? (Chaawil li raqal 15 toj 17). *

15. Chanru narekʼa ribʼ li Jehobʼa naq junaq li poyanam naxkʼulubʼa xtzolbʼal li Santil Hu ut naxyuʼami li naxtzol?

15 Makachʼin nasahoʼk saʼ xchʼool li Jehobʼa naq junaq li poyanam naxkʼulubʼa li yaal ut naxseeraqʼi rehebʼ li junchʼol (Prov. 23:15, 16). Kʼajoʼ tana nasahoʼk saʼ xchʼool li Jehobʼa chi rilbʼal li yook chi kʼulmank saʼebʼ li qakutan. Jun eetalil, usta yook li nimla yajel, abʼan saʼ li qakʼanjel re li chihabʼ 2020 kitzolmank 7,705,765 chi poyanam ut 241,994 xeʼxqʼaxtesi li xyuʼam chiru li Jehobʼa ut xeʼkubʼeek xhaʼ. Aʼut li tojaʼ xeʼkubʼeek xhaʼ, teʼxtzol ajwiʼ jalanebʼ chik ut teʼtamq ebʼ li xtzolom li Kriist (Luc. 6:40). Chʼolchʼo naq naqasahobʼresi xchʼool li Jehobʼa naq nokootzʼaqonk saʼ li kʼanjel aweʼ.

16. Kʼaru raj us tqabʼaanu?

16 Naʼajmank naq tqayal qaqʼe chi xtzolbʼal junaq li kristiʼaan chi xraabʼal li qachoxahil Yuwaʼ, abʼan rikʼin li xtenqʼ li Jehobʼa tooruuq chi tzʼaqonk re xkʼebʼalebʼ li kristiʼaan choʼq xtzolom li Kriist. Ma naru tqayal qaqʼe chi xsikʼbʼal usta jun ajwiʼ qatzolom? Wi naruhank, ma naru tqayeechiʼi xtzolbʼal chixjunilebʼ li naqanawebʼ ru? Wi joʼkan tqabʼaanu, maare tsachq qachʼool rilbʼal li tkʼulmanq. Chʼolchʼooq chiqu naq li Jehobʼa toorosobʼtesi xbʼaan naq naqayal qaqʼe chi kʼanjelak chiru.

17. Chanru tqekʼa qibʼ wi naqatzol junaq li poyanam?

17 Jwal oxloqʼ chiqu xpuktesinkil ut xkʼutbʼal li yaal. Makachʼin naxsahobʼresi qachʼool li kʼanjel aʼin. Joʼkaʼin kixye li apóstol Pablo naq narekʼa chaq ribʼ xbʼaan naq kixtenqʼahebʼ naabʼalebʼ aj Tesalónica chi wank choʼq xtzolom li Kriist: «Bʼar peʼ wank li qoybʼenihom, li qasahilal, li qaloqʼal li tqanima wiʼ qibʼ chiru li Qaawaʼ Jesus saʼ li xkʼulunik? Ma inkʼaʼ tabʼiʼ laaʼex? Yaal, laaʼex li qaloqʼal ut li xsahil qachʼool» (1 Tes. 2:19, 20; Hech. 17:1-4). Joʼkan ajwiʼ nekeʼrekʼa ribʼ naabʼalebʼ li qechpaabʼanel saʼebʼ li qakutan. Li xStéphanie rochbʼen li xbʼeelom keʼxtenqʼa naabʼalebʼ li poyanam re naq teʼkubʼeeq xhaʼ, aʼan naxye: «Maakʼaʼ chik junaq li naʼlebʼ li qʼaxal tixkʼe xsahil qachʼool joʼ xtenqʼankilebʼ li kristiʼaan re naq teʼxqʼaxtesi xyuʼam chiru li Jehobʼa».

BʼICH 57 Predicamos a toda clase de personas

^ párr. 5 Li Jehobʼa moko kaʼaj tawiʼ kixkʼe saʼ quqʼ xpuktesinkil li chaabʼil esilal rehebʼ li poyanam, kixkʼe ajwiʼ saʼ quqʼ xkʼutbʼal chiruhebʼ xpaabʼankil chixjunil li xtaqlahom li Jesús. Kʼaru naʼekʼasink qe chi xtzolbʼalebʼ li junchʼol? Kʼaru li chʼaʼajkilal naqataw naq nokoopuktesink ut naq naqakʼehebʼ li kristiʼaan choʼq xtzolom li Kriist? Ut, chanru tooruuq xqʼaxbʼal ru? Saʼ li tzolom aʼin tqil li xsumenkil.

^ párr. 9 Filipenses 2:13: «Li Dios yook chi kʼanjelak eerikʼin ut yook cheetenqʼankil re naq saʼ leechʼool t-alaaq chaq xbʼaanunkil li kʼaru naraj ut aʼan ajwiʼ nakʼehok eewankil chi xbʼaanunkil».

^ párr. 14 Saʼ li tzolom «Li chʼuut naru natenqʼank re naq li yook chi tzolok tkubʼeeq xhaʼ», re li hu Laj Kʼaakʼalehom re marzo 2021, naxchʼolobʼ kʼaru kʼanjel tenebʼanbʼil saʼ qabʼeen naq naqakʼehebʼ li kristiʼaan choʼq xtzolom li Jesús.

^ párr. 54 XCHʼOLOBʼANKIL LI JALAM U. Li naxkanabʼ xbʼaanunkil junaq li kristiʼaan naq naxtzol li Santil Hu. Saʼ xtiklajik, jun li winq li inkʼaʼ naxnaw ru li Jehobʼa narekʼa naq maakʼaʼ rusilal li xyuʼam. Moqon, ebʼ laj Testiiw nekeʼxkʼut chiru li yaal, ut naxkʼulubʼa xtzolbʼal li Santil Hu. Li naxtzol naʼekʼasink re chi xqʼaxtesinkil li xyuʼam chiru li Jehobʼa ut chi xkubʼsinkil xhaʼ. Chirix chik aʼan, naʼok ajwiʼ xkʼebʼalebʼ li kristiʼaan choʼq xtzolom li Kriist. Chirix chik aʼan, chixjunilebʼ sahebʼ saʼ xchʼool saʼ li Chʼinaʼusil Naʼajej.