1, 2. ¿Jas yuj wa skoltayotik ja skʼapjelal bʼa Isaías 65:16, 17 bʼa oj kuchkujtik?

«¡MOK ELUKA GANA!». Jani it ja yolomajel waj ja asamblea bʼa oxe kʼakʼu bʼa 2017. Ja programa sjeʼakitik jastal oj kuchkujtik ja wokolik wa x-ekʼ jbʼajtiki. Ekʼelxa chane jabʼil, sok titoni wan kuchelkujtik ja jsakʼaniltik ja bʼa luʼumkʼinal it.

² ¿Jas wokolik ajkʼachto ekʼel jbʼajtik? Bʼobʼta wanotik wokolanel yuj cham jun jpamilyatik ma jun kamigotik, yuj jun tsatsal chamel, yuja awelotikxa, yuj jun desgrasya, ja spekʼjel chikʼ, jawa x-iji jpatiktiki ma yuja COVID-19. ¿Anke wanxani xkʼanatik oj kʼotuk ja skʼakʼujil mixa oj ajyuk spetsanil ja it? Mixani maʼ oj spensaraʼuk ja jastik it sok mixani ojto ekʼuk (kʼuman ja Isaías 65:16, 17).

3. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik ja wego, sok jas yuj?

³ Ja jsakʼaniltik ja bʼa luʼumkʼinal it mini pasiluk, sok ja bʼa tyempo jakumi oj jtʼaspuktik mas tsatsal wokolik (Mat. 24:21). Ja yuj jelni tʼilan mok katik yopijuk ja jastal wan kuchelkujtiki. Ja Jesús xcholo jas yuj jel tʼilan oj kuchkujtik yajni yala: «Yuja oj kuchukawujilex ojni akoltayexkan jawa sakʼanilexi» (Luc. 21:19, TNM). Jun jasunuk oj skoltayotik jani spensarajel jastal wan kuchelyujile ja tuk ja prebaʼik bʼa oj slajtik ja jbʼajtiki.

4. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja Jyoba yeʼn ja lekil sjejel kiʼojtik bʼa kuchelkujtik?

⁴ ¿Machunkiluk ja lekil sjejel kiʼojtik bʼa kuchelkujtik? Jani ja Jyoba. Ta ja sjakʼjel it jel cham xkabʼtik, la jpensaraʼuktik ja it. Ja luʼumkʼinal it bʼutʼel wokol, yujni yeʼn yamanyuj ja Dyablo. Ja Jyoba ojni bʼobʼ xchʼaysnajel wego, pe wani smajlajel ja skʼakʼujil stsaʼuneji (Rom. 9:22). Malan oj kʼot ja tyempo jaw, ja yeʼn wantoni kuchelyuj. La kiltik bʼalune jastik junuk bʼa wan kuchelyuj ja Jyoba.

5. ¿Jastal akʼubʼal kuxbʼuk ja sbʼiʼil ja Dyos, sok jastal waxa wabʼ ja weʼn ja jaw?

⁵ Ja akʼubʼal kuxbʼuk ja sbʼiʼili. Ja Jyoba wa syajtay ja sbʼiʼili sok wa skʼana oj jkistik jpetsaniltik (Is. 42:8). Pe ayxa junuk 6,000 jabʼil, akʼubʼal kuxbʼuk ja lekil sbʼiʼili (Sal. 74:10, 18, 23). Tini kʼejan bʼa tsamal lugar bʼa Edén yajni ja Dyablo (wa stojolan «lom wa sleʼayi smul ja tuki») sleʼayi smul ja Dyos bʼa mini xkʼan yayi ja Adán soka Eva ja jas wa xmakuniyujile bʼa gusto oj ajyuke (Gén. 3:1-5). Man kʼakʼu jaw, lomni abʼaltaji ja Jyoba bʼa mini xkʼan yayi ja jas meran wa xmakuniyujile ja kristyano. Ja Jesús jelni chamskʼujol yuja oj ajuk kuxbʼuk mas ja sbʼiʼil ja sTati. Ja yuj, sjeʼayi ja snebʼumanik bʼa yaljel bʼa jun orasyon: «JTatikon teya bʼa satkʼinal, aʼaxuk sakbʼuk jawa bʼiʼili» (Mat. 6:9, TNM).

6. ¿Jas yuj yaʼunej ekʼ jitsan tyempo ja Jyoba bʼa stojbʼesel ja jastal ilubʼal kontra ja sderecho bʼa yajel mandar?

⁶ Ja ilji kontra ja sderecho bʼa yajel mandari. Ja Jyoba kechan yeʼn yiʼoj ja derecho bʼa yajel mandar ja bʼa satkʼinal sok ja bʼa Luʼumi, sok kechani yeʼn ja lekil mandaranumi (Apoc. 4:11). Pe ja Dyablo sleʼunej modo bʼa sloʼlajel ja anjeliki sok ja kristyano jumasaʼ bʼa oj spensaraʼuke ke ja Dyosi mey yiʼoj ja derecho jaw. Ja jastal ilji kontra ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba mini wegoxta oj tojbʼuk. Sok biboʼil, ja Kʼuluman yaʼunejyi permiso ja kristyano oj skʼuluke mandar jitsan tyempo, bʼa wa xchiktes mini xbʼobʼyujile bʼa yeʼn oj yaʼe mandar (Jer. 10:23). Stsʼakatal ja spasensya ja Dyosi, ja jastal ilubʼal kontra ja sderecho ojni tojbʼuk juntiro. Tini oj chiknajuk lek yeʼnani ja lekil mandaranum sok kechantani ja sGobyerno oj yijan meran lamanil ja bʼa Luʼumi sok mixa jas oj ekʼuk.

7. ¿Matik skʼokunejeyi yabʼal ja Jyoba, sok jas oj skʼuluk?

⁷ Ja skʼokowe abʼal jujuntik ja yuntikili. Yajni ja Jyoba skʼulan ja anjelik soka kristyano mini ayiʼoje mulal. Pe ja anjel kʼoka abʼal sbʼiʼil Satanás (ke wa stojolan «kontraʼanum») yaʼakan ke ja Adán soka Eva, bʼa mini ayiʼoje mulal, a-skontraʼuke ja Jyoba. Tuk anjelik sok tuk kristyanoʼik cha skʼokoweni abʼal (Jud. 6). Ekʼ ja tyempo, jujuntik swinkil ja chonabʼ Israel, ja chonabʼ stsaʼunej ja Dyosi, skʼokowe abʼal sok kʼe stoy-e kʼulubʼal dyosik (Is. 63:8, 10). Jakʼa yuja Jyoba yabʼni chʼaykʼujolaji. Pe wani kuchelyuj, sok jachni oj skʼuluk man xkʼot ja kʼakʼu oj xchʼaysnajel spetsanil ja kʼoka abʼali. Jelni oj likikuk oj yabʼye ja yaʼtijumik toji, bʼa lajan wan kuchelyujile ja smaloʼil ja luʼumkʼinal it.

8, 9. ¿Jastik abʼal wa sleʼawe bʼa Jyoba sok jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik?

⁸ Ja abʼal tikʼanxta wa sleʼa ja Dyablo. Yajni ja Satanás sleʼayi smul ja tojil Job, kʼan yal ke spetsanil ja yaʼtijumik toj ja Dyos kechantani wa xyaʼteltaye bʼa slekilal yeʼnle (Job 1:8-11; 2:3-5). Ja Dyablo jachtoni wan yaljel man wego (Apoc. 12:10). Wani xbʼobʼ jetik ke ja Satanás juni leʼa abʼal yajni wa xkuchkujtik ja wokolik sok wala ajyitik toj soka Jyoba yuja wa xyajtaytiki. Sok jastalni ekʼ sbʼaj ja Job, ja Jyoba ojni ya koʼ jlekilaltik ta wa xkuchkujtiki (Sant. 5:11).

⁹ Ja Satanás wa xya makunuk ja olomalik bʼa relijyon mi meranuk bʼa yaljel ja Jyoba jel malo sok yeʼn smul ja wokolik wan ekʼel ja bʼa luʼumkʼinali. Sok yajni jun yal untik wa xchami, jujuntik wa xkʼot yal-e ke yeʼn yiʼaj kʼe ja Dyos yujni wa xmakuniyuj pilan yal anjel ja bʼa satkʼinali. ¡Jelni tuk juntiro ja jastal wa xtaji tiʼal ja Jyoba! Pe ja keʼntiki wa xnaʼatik ja  smeranili. Ja yuj, yajni wala wokolanitik yuj jun tsatsal chamel ma yajni wa xcham jun jpamilyatik, mini yeʼn wa xkatik smuluk ja Dyosi. Jaʼuktoma, wani xkʼuʼantik oj kʼotuk ja kʼakʼu oj xchʼay ja jwokoltiki. Ojni bʼobʼ jcholtik yabʼ spetsanil ja matik wa smaklayotik ke ja Jyoba jun Dyos bʼa yajalkʼujol. Sok jachuk ja Jyoba oj bʼobʼ sjakʼyi ja maʼ wa x-iljiyuj kontra (Prov. 27:11).

10. ¿Jasa wa sjeʼakitik sbʼaja Jyoba ja Salmo 22:23, 24?

¹⁰ Ja swokole ja yaʼtijumik jel syajtayi. Ja Jyoba juni Dyos jel snaʼa yajulal. Ja yuj jelni yaj xyabʼ ja yajni wa xyila wa xkiʼajtik wokol, ja yajni wa x-iji jpatiktik, ja wala kotik chamel ma ja mulal kiʼojtiki (kʼuman ja Salmo 22:23, 24). Ja yeʼn wani snaʼa ja syajal wa xkabʼtiki. Wani skʼana oj xchʼaysnajel, sok ojni skʼuluk (cha kʼela ja Éxodo 3:7, 8; Isaías 63:9). Ojni kʼotuk ja skʼakʼujil oj ya kʼotuk meran ja skʼapjelal it: «Mi xa ni oj to ocʼuque otro vuelta. Mi xa oj to tristeaxuque. Mi xa ni oj couc mas ja xchamelei. Mi oj ajyuc ja syajal ja scuerpoei» (Apoc. 21:4).

11. ¿Jastal wa xyabʼ ja Jyoba yajni wa spensaraʼan sbʼaja yaʼtijumik toj chamelexa?

¹¹ Ja yajni wa xcham ja yamigoʼik. Yajni ja Jyoba wa spensaraʼan sbʼaja winike sok ixuke bʼa toj wajye sok chamelexa, ¿jastal wa xyabʼi? Wanxani skʼana oj cha yile (Job 14:15). ¿Wan maʼ xnaʼatik janekʼto wa snaʼa ja yamigo Abrahán? (Sant. 2:23). Ma ¿ja Moisés, ja it maʼ «wa skʼuman jaman lek»? (Éx. 33:11). ¡Sok janekʼtoma wa xcha skʼana oj cha yabʼ ja David sok tuk tsʼebʼanumik oj stsʼebʼantaye ja tsamalik stsʼebʼojeʼi! (Sal. 104:33). Ama ja yamigoʼik it wane jijlel ja bʼa chamelali, ja yeʼn mini xchʼay skʼujol bʼa yeʼnle (Is. 49:15). Ja Jyoba wani xchʼak julskʼujol ja bʼa tsamalik  smodoʼe ajyiyujile, yujni «ja ba sti sat ja Diosi mi ni maʼ huax cham juntiro» (Luc. 20:38). Ojni kʼotuk ja skʼakʼujil bʼa oj cha sakʼwuke sok ojni cha smaklay ja yorasyone wa skʼulane sok spetsanil skʼujole sok ojni yabʼ stsamalil ja bʼa jastal wa xtoyjiye yuji. ¿Anke ja jastik it wani xyaʼa kulan jkʼujoltik ta chamel jun jpamilyatik?

12. ¿Jasa mas wa xcham skʼujol ja Jyoba ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu it bʼutʼel wokoli?

¹² Yajni ja matik malo wa syajbʼes ja tuki. Yajni kʼokxi abʼal ja bʼa tsamal lugar bʼa Edén, ja Jyoba wani snaʼa ojni ipaxuk-el ja jastik junuki bʼajtantoyuj oj chʼak tojbʼuk. Ja yeʼn wani xyijnay ja jas malo, ja jastik mi stojoluki sok ja ixtalanel wa xkilatiki. Tolabida wa xcham skʼujol pe mastoni soka matik xiwela sbʼaj oj ixtalajukeʼi; jun sjejel, ja matik mey yipe sok mi xbʼobʼ skolta sbʼaje, ja matik mebʼa sok ja biudaʼik (Zac. 7:9, 10). Pe mastoni wa xcham skʼujol yiljel ja jastal wa x-ixtalaji sok wa xlutji ja yaʼtijumik toji. Wani xbʼobʼa kʼuʼukex lek, ke ja yeʼn wani syajtay ja matik lajan wa xkuchyujilesoki.

13. ¿Jastal jelxa jomel ja kristyano jumasaʼ wa xyila ja Jyoba, sok jas oj skʼuluk?

¹³ Ja jastal jelxa jomel ja kristyano jumasaʼ. Ja kristyanoʼiki kʼulajiye jastal splanta Dyos, pe ja Satanás jelni sgusto oj sjom-otik. Ja bʼa styempo ja Noé, yajni ja «Jyoba yila ja jastik junuk mi lekuk wane skʼulajel ja ixuk winiki wanxta pojxel», «och stristeʼil yuja skʼulan ja ixuk winik ja bʼa Luʼumi, sok syatsʼa sbʼaj ja skʼujoli» (Gén. 6:5, 6, 11, nota). ¿Tojbʼel maʼ ja luʼumkʼinali? Miniʼa. Ja Dyablo jelni skʼulan gusto yiljel jastal mixa maloʼuk wa xyilawe ja tuktukil tikʼe koʼel mulal sok ixuk winik: ja wa xkoye mulal ixuk sok winik ma ixuk sok smoj ixukil ma winik sok smoj winikil (Efes. 4:18, 19). Sok masto jel xgustoʼaxi yajni wa xkoʼ mulal jun yaʼtijum Jyoba. Yajni xchʼak ja spasensya ja Jyoba, ojni xchiktes janekʼto wa xyijnay ja tuktukil tikʼe koʼel mulal sok ixuk winiki.

14. ¿Jasa wan skʼulajelyi ja Luʼum soka chanteʼik ja winiki?

¹⁴ Ja wan jomjel ja luʼum skʼulani. Ja winiki mini kechan «ibʼ kʼabʼal ayuj ja winiki bʼa sjomelal», cha mini wanuk stalnajel ja Luʼumi sok mini ja chanteʼiki, jastalni wa skʼana ajyi ja Jyoba (Ecl. 8:9; Gén. 1:28). Jujuntik científico wa xyalawe ke ja bʼa jabʼilik jakumi ja kristyano jumasaʼ ojni bʼobʼ xchʼaye snajel jun miyon tuktukil tikʼe chanteʼik sok yal kʼulik. ¡Jakʼayuj jel chamkʼujol aye! Ja yuj jelni xkaʼatik tsʼakatal yuja jas skʼapunej ja Jyoba bʼa oj xchʼaysnajel «ja maʼ mero huas somo ja suinquil ja luumi» sok ojni ya pax jun tsamal lugar ja luʼum iti (Apoc. 11:18; Is. 35:1).

15, 16. ¿Jasa oj snikotik bʼa oj kuchkujtik soka Jyoba? Cholo sok jun sjejel.

¹⁵ La jpensaraʼuktik bʼa spetsanil ja wokol kucheljanyuj bʼa jitsanxa mil jabʼilik ja jTatik bʼa satkʼinali (kʼela ja rekwagro « Ja jas wan kuchelyuj ja Jyoba»). Ja Jyoba ojni bʼobʼ xchʼaysnajel bʼa chikan jas ora ja luʼumkʼinal it jel malo. Pe ¡janekʼto slekilal kaʼunejtik eluk ja spasensya! La jpensaraʼuktik ja bʼa sjejel it. La jpensaraʼuktik bʼa jun nupanum ojxta ajyuk yal yalatse sok wa x-alji yabʼye ke yajni xpojki, mini lek oj juluk sok mi oj albʼuk sakʼan sok jel oj wokolanuk. Ama ja nantatalik wa snaʼawe jel oj yiʼe wokol, gustoxtani wa smajlaye. Yuja wa syajtaye, wa xkuchyujile chikan jas wokol, pes wani skʼana oj yaweyi jun lekil sakʼanil ja yal yalatseʼi.

¹⁶ Cha jachni junxta jpetsaniltik ja yintil  ja Adán soka Eva wani la pojkitiksok mulal. Ama jachuk, ja Jyoba wani syajtayotik sok wa stalnayotik (1 Juan 4:19). Pe ja stukil ja Jyoba yuja nantatalik ja bʼa sjejel kilatiki, ja Jyoba ayni jas oj bʼobʼ skʼul yuj keʼntik. Spilunejxa ja skʼakʼujil bʼa oj xchʼay yibʼanal ja swokol ja yuntikili (Mat. 24:36). ¿Mi maʼ ojni snikotik ja syajal skʼujoli bʼa oj kuchkujtik soka yeʼn chikan janekʼ tyempo?

17. ¿Jas yuj wa stsatsankʼujolanotik bʼa oj kuchkujtik ja jas wa xyala sbʼaja Jesús ja Hebreos 12:2, 3?

¹⁷ Ja Jyoba jani ja lekil sjejel bʼa oj kuchkujtik. Jaxa Jesús snochoni ja smodo ja sTati. Yajni ti ajyi bʼa Luʼum, yuj keʼntik, ja Jesús kuchyuj yaljelik bʼa jel xyajbʼesni, aji kʼixwuk sok aji kʼe lokan bʼa poste (kʼuman ja Hebreos 12:2, 3). Chikani lek, ja sjejel bʼa sTati jani koltajiyuj bʼa oj kuchyuj. Ja keʼntiki cha ojni bʼobʼ stsatsankʼujolanotik.

18. ¿Jastal wa skoltayotik ja 2 Pedro 3:9 bʼa oj kabʼtik stojol ja jas wan lajxel stsʼakatal yuja spasensya ja Jyoba?

¹⁸ (Kʼuman ja 2 Pedro 3:9). Ja Jyoba wani snaʼa jas mero styempoʼil bʼa oj xchʼaysnajel ja luʼumkʼinal it jel malo. Stsʼakatal yuja spasensya, ja wego ay jun niwan nole miyonik kristyano bʼa wa xyaʼteltaye sok wa stoyowe. Spetsanil ja yeʼnleʼi wa xyaʼawe tsʼakatal yuja kucheljanyuj ja Jyoba bʼa jachuk oj bʼobʼ pojkuke, oj snebʼe syajtajel sok yajelyi ja sakʼanile. Yajni jitsan miyon bʼa keʼntik x-ajikitik ja jtsʼakoltik yuja oj kuchkujtik man chʼakelal, tini oj chijkajuk jaman lek ja Jyoba jelni lek skʼulan yuja stsaʼa oj kuchyuji.

19. ¿Jasa puesto oj ajyukotik skʼulajel, sok jas jtsʼakoltik oj ajukitik?

¹⁹ Ja sjejel bʼa Jyoba wa sjeʼakitik bʼa gustoxta oj kuchkujtik, pes tolabida kʼotel «ja Dyos jel gustoʼayi», ama sok spetsanil ja syajal sok ja wokol yaʼunej ajyuk ja Satanás (1 Tim. 1:11, TNM). Ja keʼntiki cha wani xbʼobʼ ajyukotik gusto malan wanotik smajlajel sok pasensya bʼa oj ya sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba, yajni skoltay ja sderecho bʼa yajel mandar sok xchʼaya snajel ja maloʼili sok ja jwokoltiki. Puesto la ajyukotik bʼa oj kuchkujtik sok yajel kulan jkʼujoltik spensarajel ke ja jTatik bʼa satkʼinali cha wani kuchelyuj. Ta jach jkʼulantik, ojni kʼot smeranil bʼa kada jujune ja keʼntik ja yaljelik it: «Jayuj jel lec huax yila ja cristiano ja maʼ huax ecʼ yuj spetzanil ja huocol tac. Cuando huax ilxi que huax bob yuj ja yen, oj ni aajuc yi ba oj ochuc ja ba vida jau ba mi ni nunca oj chʼacuqui. Pe jach ni huax yala ja Dios tac» (Sant. 1:12).