Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

ARTIKULO BʼA SPAKLAJEL 30

La kiltik chaʼanyabʼal ja jastal wala taxtik ja bʼa spamilya ja Jyoba

La kiltik chaʼanyabʼal ja jastal wala taxtik ja bʼa spamilya ja Jyoba

«Akʼulan ja yeʼn tʼusan mas skoʼelal yuja anjeliki, sok awayi ja yeʼn toyjelal sok chaʼanil» (SAL. 8:5, nota).

TSʼEBʼOJ 123 La jkʼuʼuktik ja jas xchapunej ja Dyos

JA JAS OJ PAKLAXUK *

1. ¿Jasa wa xbʼobʼ jobʼ jbʼajtik ja yajni wa xpensaraʼantik bʼa spetsanil ja jas skʼulunej ja Jyoba?

YAJNI wa xpensaraʼantik ja bʼa niwan sutsatkʼinal skʼulunej ja Jyoba, bʼobʼta jachni oj kabʼtik jastal David, bʼa sjobʼoyi bʼa jun orasyon: «Yajni wa xkila jawa satkʼinalik, ja yaʼtelik ja yala kʼabʼik, ja luna sok ja kʼanalik achapuneji, ¿machunkiluk ja winik bʼa wa xchami bʼa tini ay bʼa wa pensar, sok ja yunin ja winik bʼa waxa talnay?» (Sal. 8:3, 4). Jastalni David, bʼobʼta ojni jpensaraʼuktik janekʼ ita lugar jmakunejtik ja bʼa luʼum it sok chamto oj kabʼtik yuja wa xyaʼa sat bʼa keʼntik ja Jyoba. Pe jastalni oj kiltik, ja Jyoba mini kechan yaʼa sat bʼa Adán sok bʼa Eva, yaʼanikan ke oj kʼotuke parte bʼa spamilya.

2. ¿Jasa wa skʼana ajyi ja Jyoba sbʼaja bʼajtan yuntikil ja bʼa Luʼumi?

2 Ja Adán soka Eva yeʼnleni ja bʼajtan yuntikil ja Jyoba ja bʼa Luʼumi, sok yeʼnani ja sTate bʼa satkʼinal bʼa jel xyajtani. Ja yeʼn skʼana ke oj jitsanbʼuke ja bʼa spamilya. Yala yabʼye: «Pojxanik sok aʼaybʼananik, bʼutʼuwik ja luʼumi sok talnayik» (Gén. 1:28). Ja yeʼn skʼana ke aʼajyuk yuntikile sok a-stalnaye ja luʼumi. Lekbʼi ja Adán soka Eva kʼuʼabʼal ajyiye sok skʼulane ja jas wa skʼana ja Jyoba, ja yeʼnle soka yintile tini oj ajyuke bʼa tolabida ja bʼa spamilya.

3. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ke ja Jyoba stoyo ja Adán soka Eva sok jun lugar jel chaʼanyabʼal ja bʼa spamilya?

3 Ja Jyoba stoyo ja Adán sok ja Eva yajelyile jun lugar jel chaʼanyabʼal ja bʼa spamilya. Yaljel sbʼaja yajni kʼulaji ja kristyano, ja David yala yabʼ ja Jyoba: «Akʼulan ja yeʼn tʼusan mas skoʼelal yuja anjeliki, sok awayi ja yeʼn toyjelal sok chaʼanil» (Sal. 8:5, nota). Ama ja Dyosi mi yayi ja kristyano ja junxta ipal, ja snajelil sok ja jas wa xbʼobʼ skʼuluke jastalni ja anjeliki (Sal. 103:20). Pe kechani «tʼusan mas skoʼelal» kʼulajiye yuja anjelik bʼa jel yipe. ¡Jelni chaʼanyabʼalil! Yajni ja Jyoba skʼulan ja bʼajtan jnantatiki, skʼapayile jun tsamal sakʼanil.

4. ¿Jasa ekʼ sbʼaje ja Adán soka Eva, sok jas oj kiltik ja bʼa artikulo it?

 4 Tristeni yabʼjel, pe ja Adán soka Eva xchʼayawe ja lugar yiʼoje ja bʼa spamilya ja Jyoba. Jastalni oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it, ijijanyile wokolik sbʼaja yintileʼi. Pe ja Jyoba mini tukbʼeluk sbʼaja jas skʼana oj skʼuluki: wani skʼana ke ja yuntikil bʼa kʼuʼabʼali oj kʼotuke yuntikil bʼa tolabida. Bʼajtan oj kiltik jastal stoyunejotik ja Jyoba. Tsaʼan, oj kiltik jas oj jkʼuluktik ja wego bʼa oj jetik ke wa xkʼana oj ajyukotik bʼa spamilya. Sok tsaʼanxta, oj kaltik sbʼaja slekilalik oj yabʼye stsamalil bʼa tolabida ja yuntikil ja Jyoba ja bʼa Luʼumi.

JASTAL STOYUNEJ JA KRISTYANOʼIK JA JYOBA

¿Bʼa jastik modo stoyunejotik ja Jyoba? (Kʼela ja parrapoʼik 5-11) *

5. ¿Jasa ekʼ sbʼaje ja Adán soka Eva, sok jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

5 Ja Jyoba stoyowotik yajni skʼulanotik jastal splanta yeʼna (Gén. 1:26, 27). Yuja kʼulubʼalotik jastal splanta ja Dyos, wani xbʼobʼ jetik sok wani xbʼobʼ ajyukujtik ja jitsan tsamalik modoʼal yiʼoji, jastal ja yajalkʼujol, ja snajel yajulal, ja ajyel toj sok ja skʼulajel ja bʼa toji (Sal. 86:15; 145:17). Yajni ja keʼntik wa x-ajyikujtik ja modoʼalik it, wani xtoyotik ja Jyoba sok wa xjeʼatik wa xkaʼatik tsʼakatal (1 Ped. 1:14-16). Ta wa xkʼulantik ja jas lek wa xyila ja jTatik bʼa satkʼinali, jelni gusto wala ajyitik sok laman wala ajyitik. Chomajkil, yuja Jyoba skʼulanotik jastal splanta yeʼna, wani xbʼobʼ kʼotkotik ja tikʼe kristyano wa skʼana oj ajyuk ja bʼa spamilya.

6. ¿Jastal stoyo ja kristyanoʼik ja Jyoba ja yajni xchapa ja luʼumi?

6 Ja Jyoba xchapakitik jun lugar jel chaʼanyabʼal. Bʼajtanto lek oj skʼuluk ja bʼajtan winiki, ja Dyos xchapa ja Luʼumi bʼa oj yayi ja kristyano (Job 38:4-6; Jer. 10:12). Yuja jel leki sok jel jaman skʼujoli, skʼulan jitsan jastik junuk bʼa oj kabʼtik stsamalil (Sal. 104:14, 15, 24). Ayni ekʼele spila tyempo bʼa spensarajel ja bʼa jas skʼuluneji, sok «yila jelni leka» (Gén. 1:10, 12, 31). Stoyo ja kristyano yajelyi bʼa skʼabʼ spetsanil ja jastik jel tsamal skʼulan ja bʼa Luʼumi (Sal. 8:6). Ja Dyosi wani skʼana ke ja kristyanoʼik bʼa tojeʼi ayabʼye ja gustoʼil bʼa stalnajel bʼa tolabida ja tsamalik skʼulbʼeni. ¿Kʼajyelotik maʼ yajelyi tsʼakatal ja Jyoba yuja tsamal skʼapjel it?

7. ¿Jastal wa sjeʼa ja Josué 24:15 ke ayni kiʼojtik ja libreʼil bʼa stsajel?

7 Ja Jyoba yaʼunejkitik ja libreʼil bʼa stsajel. Stsʼakatal ja majtanal it, wani xbʼobʼ jtsatik ja jas oj jkʼuluktik ja bʼa jsakʼaniltiki (kʼuman ja Josué 24:15). Ja jDyostik jel xyajtani wani xgustoʼaxi ja yajni wa stsaʼatik yaʼteltajeli (Sal. 84:11; Prov. 27:11). Wani xbʼobʼ katik makunuk lek bʼa tuktukil ekʼele ja libreʼil bʼa stsajel. La kiltik ja sjejel yakankitik ja Jesús.

8. Ala jun modo jastal ya makunuk ja Jesús ja libreʼil bʼa stsajel.

8 Ja Jesús stsaʼa yajel bʼajtan bʼej ja jas wa skʼana ja tuki, jaxa keʼntiki wani xbʼobʼ jnebʼtikyi. Bʼa jun ekʼele, ja Jesús soka sjekabʼanumiki jelxa yajtik aye, ja yuj wajye bʼa jun lugar chʼabʼan bʼa oj jijluke. Pe mini bʼobʼ jijluke, pes jun niwan nole kristyano kʼotye ja bʼayeʼi bʼa oj smaklaye ja jas wa sjeʼa ja Jesús. Jaʼukto maʼ oj tajkuk, ja yeʼn snaʼa syajulal ja kristyanoʼik jaw sok «och see yi jitzan cosa» (Mar. 6:30-34). Yajni wa xnochotik ja smodo ja Jesús yajel makunuk ja jtyempotik sok ja kiptik bʼa skoltajel ja tuki, wani xtoyotik ja jTatik bʼa satkʼinali (Mat. 5:14-16). Sok jachuk wa xjeʼatikyi wa xkʼanatik ajyel bʼa spamilya.

9. ¿Jasa oj ya tʼabʼan skʼujole ja nantataliki?

9 Ja Jyoba skʼulunejotik bʼa oj bʼobʼ ajyuk kuntikiltik sok yaʼunejkitik ja cholal bʼa sjejelyile syajtajel sok yaʼteltajel. Ta ja weʼn aya wuntikil, ¿wan maʼ xa wila chaʼanyabʼal ja majtanal jaw? Ama ja Jyoba yaʼunejyi ipal ja anjelik bʼa skʼulajel jastik jel chaʼanyabʼalil, pe mini kʼulubʼaluke ja yeʼnle bʼa oj ajyuk yuntikile. Yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja it, ja nantataliki jelni tʼilan ayil-e chaʼanyabʼal ja cholal it. Akʼubʼalyile ja cholal jakel bʼa Dyos bʼa yajel kʼiʼuk ja untik «soka tojelal sok ja rasonik wa xyaʼa ja Jyoba» (Efes. 6:4, TNM; Deut. 6:5-7; Sal. 127:3). Bʼa oj koltajuke, ja xchonabʼil ja Dyosi wa xyaʼa jitsan yamkʼabʼalik elel bʼa Biblia, jastal juʼunik, bideoʼik, tsʼebʼojik sok artikuloʼik bʼa Internet. Chikani lek ke ja jTatik bʼa satkʼinali sok ja Yunini wani syajtaye ja yal kuntikiltiki (Luc. 18:15-17). Ja Jyoba jelni lek xyila ke ja nantataliki wa sjipa skʼujole bʼa yeʼna sok wa skʼulane ja janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa stalnajel ja yuntikile. Ja nantatalik bʼa wa skʼulane ja it wani xyaʼawekan ke ja yuntikile oj ajyuke bʼa tolabida ja bʼa spamilya ja Jyoba.

10, 11. ¿Jasa bʼobʼel skʼuluk ja Jyoba stsʼakatal yuja sakʼanil yaʼa ja Yunini?

10 Ja Jyoba yaʼa ja Yunin bʼa mas jel skʼana bʼa jachuk oj cha bʼobʼ ajyukotik bʼa spamilya. Jastalni kilatik ja bʼa  parrapo 4, ja Adán soka Eva xchʼayawe ja jastal kʼotele ja bʼa spamilya ja Jyoba sok cha yaʼawekan bʼa jach oj cha ekʼ sbʼaj ja yuntikileʼi (Rom. 5:12). Yuja yeʼnani stsaʼawe skʼokjel ja yabʼal ja Dyos ja Adán soka Eva, ja yuj wani sbʼajine oj ajuk eluke ja bʼa spamilya ja Dyosi. ¿Sok jas oj ekʼ sbʼaj ja yintile? Yuja syajal skʼujoli, ja Jyoba skʼulan ja jas tʼilan bʼa yajel ochuk ja bʼa spamilya ja matik kʼu abʼali. ¿Jastal? Jani stsʼakatal ja sakʼanil yaʼa ja bʼajtan Yunini, ja Jesukristo (Juan 3:16; Rom. 5:19). Yuja sakʼanil yaʼa ja Jesús, koltani bʼa jachuk ja Dyos oj kʼot yil jastal yuntikil ja 144.000 kristyanoʼik bʼa toj ayeʼi (Rom. 8:15-17; Apoc. 14:1).

11 Chomajkil, ayni jitsan miyon kristyano bʼa kʼuʼabʼale bʼa wane skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyosi. Ayiʼoje ja smajlajel bʼa oj kʼotuke mero spamilya ja bʼa tsaʼanxta preba yajni xchʼak ja mil jabʼili (Sal. 25:14; Rom. 8:20, 21). Stsʼakatal yuja smajlajel jaw, ja wego wanxa xmojxiye soka Jyoba, ja skʼulumane, jastal ‹state› (Mat. 6:9). Pilan jasunuk, ja kristyano oj sakʼwukeʼi cha ojni ajyukyujile ja cholal bʼa snebʼjel ja jas wa smajlay ja Jyoba bʼa yeʼnle. Soka tyempo, ja matik oj stsaʼe skʼuʼajelyi ojni cha kʼotuke parte ja bʼa spamilya.

12. ¿Jas sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel?

12 Jastalni kilatik ta, ja Jyoba skʼulunej jitsan jastik junuk bʼa stoyjel ja kristyano. Ja yeʼn stsaʼata jastal yuntikil ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali, sok ja matik ti chʼikane ja bʼa ‹jitsan kristyano› yaʼunej yile ja smajlajel ke ja bʼa yajkʼachil luʼumi ojni kʼotuke meran yuntikil (Apoc. 7:9). ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik ja wego bʼa oj jetikyi ja Jyoba ke wa xkʼana oj kʼotkotik parte ja bʼa spamilya bʼa tolabida?

LA JETIKYI JA JYOBA KE WA XKʼANA OJ KʼOTKOTIK PARTE JA BʼA SPAMILYA

13. ¿Jasa jel tʼilan oj jkʼuluktik ta wa xkʼana oj ajyukotik parte ja bʼa spamilya ja Jyoba? (Marcos 12:30).

13 La jetikyi ja syajal jkʼujoltik ja Jyoba yaʼteltajel sok spetsanil jkʼujoltik (kʼuman ja Marcos 12:30). Bʼa spetsanil ja majtanalik yaʼunejkitik sok syajal skʼujol ja Dyosi, june ja bʼa mas niwani jani yuja wa xbʼobʼ jtoytiki. Yajni wa xkʼuʼantik ja smandariki, wani xjeʼatikyi wa xyajtaytik (1 Juan 5:3). June ja bʼa mandarik jaw jani ja it yakitik ja Jesús bʼa yajel och nebʼumanil sok ayiʼe jaʼ ja kristyano (Mat. 28:19). Ja Jesús cha yaʼa ja mandar bʼa oj jyajta jbʼajtik (Juan 13:35). Ja Jyoba ojni ya ochuk ja bʼa spamilya bʼa sutanal ja luʼumi ja matik wa xkʼuʼajiyuji (Sal. 15:1, 2).

14. ¿Jastal wa xjeʼatik wa xyajtaytik ja tuki? (Mateo 9:36-38; Romanos 12:10).

14 La jyajtaytik ja tuk. Ja yajalkʼujol jani ja modoʼal mas tʼilan bʼa Jyoba (1 Juan 4:8). Ja yeʼn wanxani syajtayotik bʼajtantoyuj oj jnatik sbʼaj (1 Juan 4:9, 10). Yajni wa xyajtaytik ja tuk, wantikni snochjelyi ja smodo (Efes. 5:1). June ja bʼa modoʼik mas lek bʼa oj jetik wa xyajtaytik ja kristyano jani skoltajele bʼa oj snaʼe sbʼaj ja Jyoba ja yajni styempoʼilto (kʼuman ja Mateo 9:36-38). Sok jachuk, wani xkoltaytike bʼa oj kʼotuke parte ja bʼa spamilya ja Dyos ja bʼa tyempo jakumi. Yajni ay maʼ wa xyiʼaj jaʼ, tʼilani mi oj katikan syajtajel sok skisjel (1 Juan 4:20, 21). Jun sjejel, la jkʼujoluktik ja janekʼ xbʼobʼi, bʼa sjipjel jkʼujoltik bʼa yeʼnle sok mok jpensaraʼuktik bʼa gana skʼulunej jun jasunuk bʼa mi lekuk ma yuj bʼa kechan slekilal yeʼna. Mas lek, la jetik wa xtoyotik sok la jpensaraʼuktik mas ekʼxel yuja keʼntiki (kʼuman ja Romanos 12:10; Filip. 2:3).

15. ¿Machtik oj jetikyi syajulal jkʼujoltik sok lekil jmodotik?

15 La jetik syajulal kʼujol sok lekil modoʼal sok spetsanil ja kristyano. Ta wa xkʼana oj ajyukotik bʼa tolabida ja bʼa spamilya ja Dyosi, tʼilani oj kitik ja jsakʼaniltik jastalni wa xyala ja Biblia. Jun sjejel, ja Jesús sjeʼa ke jelni tʼilan oj jetik syajulal kʼujol sok la jetik lekil modoʼal sok spetsanil ja kristyano, asta sok ja jkontratiki (Luc. 6:32-36). Bʼobʼta ayni oj kabʼtik jel wokol skʼulajel ja jaw. Ta jachkʼa wa xkabʼtik, tʼilani oj jnebʼtik spensarajel sok skʼulajel jastal ja Jesús. Yajni wa xkʼulantik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa skʼuʼajelyi ja Jyoba sok snochjel ja smodo ja Jesús, ojni jetikyi ja jTatik bʼa satkʼinal ke wa xkʼana oj ajyukotik bʼa tolabida ja bʼa spamilya.

16. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj jtalnaytik ja jastal wa xnaji sbʼaj ja spamilya ja Jyoba?

16 La jtalnaytik ja jastal wa xnaji sbʼaj ja spamilya ja Jyoba. Ja bʼa pamilya, kʼajyelni wa xkilatik ja matik yal chʼiniki wa snebʼaweyi ja matik niwakexa. Ta ja matik niwakexa wa skisawe ja rasonik bʼa Biblia ja bʼa sakʼanile, ojni yaweyi jun lekil sjejel ja yal chʼiniki. Pe ta wa skʼulane jastik bʼa malo, ja yal chʼiniki bʼobʼta ojni snoch-e ja sjejel bʼa mi lekuki. Jachtikni wa x-ekʼ ja bʼa spamilya ja Jyoba. Ta mi tojuk wa x-ajyi jun yaʼtijum sok wa x-ajyiyuj pensarik bʼa apóstataʼik ma wa xyiʼaj jun tikʼe sakʼanil bʼa kux ma wa x-elkʼani, bʼobʼta ja tuki ojni snoch-e ja smodo mi lekuki. Ja matik wa skʼulani wani sjomo ja jastal wa xnaji sbʼaj ja spamilya bʼa yaʼtijumik ja Jyoba (1 Tes. 4:3-8). Mok jnochtik ja sjejelik bʼa mi lekuki sok mok katikan bʼa ay jas oj spilotik ja bʼa kala Tatik bʼa satkʼinali.

17. ¿Jasa mi oj jpensaraʼuktik, sok jas yuj?

17 La jipjkʼujoltik bʼa Jyoba sok mi jaʼuk ja bʼa jastik junuki. Ta kaʼatik bʼajtan bʼej ja sGobyerno sok jkisatik ja stojil mandarik yaʼunej kujlajuki, ja Jyoba wa skʼapakitik ojni yakitik jwaʼeltik, jkʼutik sok jnajtik (Sal. 55:22; Mat. 6:33). Ja yuj, mini xpensaraʼantik ta ja jastik bʼa luʼumkʼinal it oj stalnayotik sok oj ya gustoʼaxukotik. Wani xnaʼatik ke skʼulajel ja jas wa skʼana ja Jyoba jani ja jas oj yakitik meran lamanil (Filip. 4:6, 7). Ama ayni kiʼojtik bʼa oj mantik jitsan jastik junuk, tʼilani oj kiltik ta ay kiʼojtik ja tyempo ma ja ipal bʼa yajel makunuk sok stalnajel. La jobʼ jbʼajtik: «¿Jaxta maʼ jel wajel jkʼujol ja jastik kiʼoji?». La kaʼ jul jkʼujoltik ke ja Jyoba yaʼunejkitik aʼtelik bʼa oj jkʼuluktik ja bʼa spamilya. Ja yuj jel tʼilan mok katikan bʼa ay jas oj sjom kolomtik. Mokni katikan ke jun jasunuk ja bʼa luʼumkʼinal it oj ya kʼotkotik jastal ja kerem ja bʼa styempo ja Jesús, ja yeʼn mini skʼana oj yaʼteltay ja Jyoba sok ja bʼa tyempo jakum oj kʼot iljuk jastal june ja bʼa yuntikil. Sok ¿jas yuj? Yujni jaʼ mas wajel skʼujol ja bʼa tʼusan jastik yiʼoji (Mar. 10:17-22).

JA JAS OJ YABʼYE STSAMALIL BʼA TOLABIDA JA YUNTIKIL JA JYOBA

18. ¿Jas niwan cholal sok jastik slekilal oj yabʼye stsamalil bʼa tolabida ja kristyanoʼik bʼa kʼuʼabʼali?

18 Ja kristyanoʼik bʼa kʼuʼabʼale ojni yabʼye stsamalil ja niwan cholal bʼa mi jas oj slaj: ja syajtajel sok stoyjel ja Jyoba bʼa tolabida. Ja matik ayiʼoje ja smajlajel bʼa ti oj ajyuke bʼa Luʼum cha ojni yabʼye stsamalil ja tsamal luʼum bʼa xchapakan lek ja Jyoba bʼa jachuk oj kʼot snajuke. Stsʼakatal ja sGobyerno ja Dyos, ja Luʼumi ojxtani tsamalbʼuk jastal ajyi sok spetsanil ja jas ayi. Ja Jesús ojxtani xchʼay el snajel ja wokolik yawe ajyuk ja Adán soka Eva yajni stsaʼawe sjipjelkan ja spamilya ja Dyosi. Jaxa Jyoba oj ya sakʼwuk jitsan miyon kristyano sok ojni yakan bʼa oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida bʼa mixa oj koʼuke chamel, bʼa junxani kʼachinubʼ ja Luʼumi (Luc. 23:42, 43). Yajni mixa ayiʼoje mulal ja spamilya bʼa yaʼtijumik ja Jyoba bʼa ti oj ajyuke bʼa Luʼum, kada jujune ja yeʼnle oj ajyukyujile ja «toyjelal sok chaʼanil» ja it staʼa tiʼal ja David (Sal. 8:5).

19. ¿Jasa tʼilan oj kaʼ tʼabʼan jkʼujoltik?

19 Ta ja weʼn kʼotela parte ja bʼa ‹jitsan kristyano›, ayni awiʼoj jun tsamal smajlajel. Ja Dyos wa syajtaya sok wa skʼana oj ajyan ja bʼa spamilya. Ja yuj kʼulan ja janekʼ oj bʼobʼukawuj bʼa lek oj yila. Tolabida aʼajyuk tʼabʼan akʼujol sok bʼa wa pensar ja skʼapjelik yaʼunej ja Dyos. Ila chaʼanyabʼal stoyjel ja kala Tatik tey bʼa satkʼinali sok aʼajyuk bʼa wa kʼujol ja smajlajel bʼa stoyjel bʼa tolabida.

TSʼEBʼOJ 107 Ja Dyosi sjeʼakitik jastal yajtanel

^ par. 5 Bʼa lek oj ajyuk jun pamilya, kada jujune tʼilani oj snaʼ jasa oj skʼuluk sok skoltajel ja tuki. Ja tatali wani stojo sok yajalkʼujol ja pamilya, ja nanali wa xkoltani jaxa untiki kʼuʼabʼalni wa x-ajyiye soka stateʼi. Jachni junxta wa x-ekʼ ja bʼa spamilya ja Jyoba. Ja Dyosi ayni jas wa skʼana oj skʼuluk bʼa keʼntik, ta wa xkiʼaj ja jsakʼaniltik ja bʼa jas wa skʼana, tolabida tini oj ajyukotik ja bʼa spamilya bʼa yaʼtijumik ja Jyoba.

^ par. 55 XCHOLJEL SBʼAJA POTOʼIK: Yuja kʼulubʼale jastal splanta Dyos, jun nupanum wani xbʼobʼ sjeʼ sbʼaje wa syajta sbʼaje sok snajel syajulale sok jachni soka yuntikile. Xchawanile wa syajtaye ja Jyoba, sok yuja wa xyilawe chaʼanyabʼal ja majtanal bʼa oj ajyuk yuntikile, wa sjeʼaweyi bʼa a-syajtaye ja Jyoba sok ayaʼteltaye. Wa xyawe makunuk jun bideo bʼa oj xcholeyabʼ ja yuntikile jas yuj ja Jyoba sjekakon ja Jesús bʼa oj cham yuj keʼntik. Cha wa sjeʼayile ke ja bʼa tyempo jakum ja bʼa Kʼachinubʼ oj jtalnaytik ja Luʼum sok ja chanteʼik bʼa tolabida.