Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

31 YATICHÄWI

¿Jehová Diosarojj pacienciampit suytʼasktanjja?

¿Jehová Diosarojj pacienciampit suytʼasktanjja?

‘Pacienciampiw suytʼäjja’ (MIQ. 7:7).

CANCIÓN 128 Tukuykamaw aguantañasa

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1, 2. ¿Kunanakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

MÄ ENCARGO puriniñapsa wal suyasksna ukham amuytʼañäni, ukampis munktan ukarjam jan jankʼak purinkaspa ukhajja, ¿kunjamakis jikjjatassna? Purininiti janicha sasin inas llakissna. Razonaw Proverbios 13:12 textojj akham sispacha: ‘Kuntï maynejj suyki ukajj jan jankʼak phoqaski ukhajja, chuymarojj usuntayiwa’ sasa. Ukampis ¿kunatsa jan jankʼaki purinki uk yatsna ukhajj kunjamas jikjjatasiraksna? Inas pacienciampi suytʼañajj jukʼamp facilakïchispa.

2 Aka yatichäwinjja, ‘pacienciampi suytʼaskakiñatakejj’ Biblian kawkïr wiñay yatichäwinakapas yanaptʼistaspa ukwa waljanak uñjaskañäni (Miq. 7:7). Ukatjja, kunanakansa paciencianïñasa, Jehová Diosan lurañapkam suytʼañasa, ukwa paya uñjaskañäni. Tukuyarusti, pacienciampi suytʼirinakajj kuna bendicionanaksa katoqapjjani ukwa yatjjataskañäni.

BIBLIAN WIÑAY YATICHÄWINAKAPAW PACIENCIANÏÑ YATICHISTU

3. ¿Kunsa Proverbios 13:11 textojj yatichistu?

3 Kunatsa paciencianïñajj wakisi ukwa Proverbios 13:11 textojj yatichistu. Ukan akham siwa: ‘Ratuk jikjjatat yänakajja jukʼaptaniwa, ukampis jukʼat jukʼat jikjjatat yänakajja jiljjattaniwa’ sasa. ¿Kunsa uka textot yateqsna? Pacienciampi jukʼat jukʼat kuns lurañaw jukʼamp sumajja.

4. ¿Kunsa Proverbios 4:18 textojj yatichistu?

4 Proverbios 4:18 textojj akham siwa: ‘Cheqap sarnaqerinakan thakipajja alwa qhantʼir qhanar uñtasitawa, uka qhanajj jukʼamp jukʼampiw qhantʼi, suma qhana uru utjañapkama’ sasa. Uka textojja, Jehová Diosajj amtanakap markapar jukʼat jukʼat yatichatapwa qhan uñachtʼayistu. Maysa toqetjja, kunjamsa mä cristianojj Diosar serviñan jukʼat jukʼat nayrar sartawayi ukwa uka textojj uñachtʼayistu. Uk lurañapatakejj tiempow munasi, janiw jankʼaki nayrar sartkaspati. Jiwasatï Biblia toqe, Diosan markap toqe ewjjtʼanak katoqtan ukanak wali amuyumpi yatjjatañäni, ukarjam lurarakiñäni ukhajja, jukʼat jukʼatwa Cristojj kunjam jaqëkäntï ukham tukuñäni, Diosarus jukʼamp sumwa uñtʼañäni. Jesusajj mä uñachtʼäwimpiw uk qhanañchäna, uk uñjañäni.

Reino toqet suma yatiyäwinak istʼiri, uk creyiri mä jaqejja, Diosar serviñan mä jiskʼa plantar uñtasitaw jukʼat jukʼat jilti. (Párrafo 5).

5. Diosar serviñan maynejj jukʼat jukʼatwa jilti, ¿kuna uñachtʼäwimpis Jesusajj uk amuytʼayistu?

5 Jesusajj mä uñachtʼäwipanjja, Reinon suma yatiyäwinakapajj mä jiskʼa jathar uñtasitaw suma chuyman jaqenakan chuymapan jukʼat jukʼat jilti sasaw säna. Akham sänwa: ‘Jathanakajj alsunisajj wali jachʼanakaw jilari, ukampis uka jaqejj mä arunjja, satirejj janiw ukanak yatkiti. Oraqejj jukʼat jukʼatwa achoqe: nayraqatajj alinakaw jilti, puyanakas misturakiwa, ukatsti puyanakajj poqorjjarakiwa’ sasa (Mar. 4:27, 28). ¿Kamsañsa ukampejj munäna? Reinon suma yatiyäwinakap istʼir jaqejja, mä plantar uñtasitaw jukʼat jukʼat Diosar serviñan jilti. Bibliat yateqerinakasampejj ukaw pasaraki, jupanakajj Jehová Diosar jukʼat jukʼat jakʼachasipjje ukhajja, cambionak lurirwa uñjtanjja (Efes. 4:22-24). Ukampis Diosaw jupanakar jiltayi, janiw uk armañasäkiti (1 Cor. 3:7).

6, 7. ¿Kunjamtï Diosajj aka oraq lurkäna ukat kunsa yateqsna?

6 Jehová Diosajj mä kuns luri ukhajja, pacienciampiw luri, qhawqha tiempoy munaschi ukarjamaw luri. Sutip jachʼañchañataki, mayninakar yanaptʼañatakiw ukham luri. Kunjamsa jaqenakan jakasiñapatakejj aka oraqe jukʼat jukʼat wakichtʼäna uk uñjañäni.

7 Aka oraq kunjamsa Jehová Diosajj luräna uka toqet parlkasajja, Diosaw ‘oraqen medidanakap uttʼayäna’, ‘columnanakap’ uchäna, ukat ‘esquin jachʼa qalap uchäna’ sasaw Bibliajj qhanañchi (Job 38:5, 6). Diosajj luratanakapat amuytʼañatakis tiempo apsusirakïnwa (Gén. 1:10, 12). Kunjamsa Jehová Diosajj taqe kunanak jukʼat jukʼat luräna ukanak uñjasajj ¿kunjamakis angelanakajj jikjjatasipjjpachäna? Wal kusisipjjpachäna, ukatwa mä kutejj Diosar ‘jachʼañchañatakejj jachʼat arnaqasipjjäna’ (Job 38:7). ¿Kunsa yateqsna? Jehová Diosajj walja waranq maranakanwa aka oraqsa, warawaranaksa, kunanakatï aka oraqen utjki ukanaks luräna, ukatsti taqe luratanakap uñjasajja, ‘wali sumätapwa’ amuyäna (Gén. 1:31).

8. ¿Kunsa jichhajj uñjaskañäni?

8 Kunjamtï yatjjataniwayktanjja, paciencianïñajj kunja wakiskirisa uk yatichiri walja wiñay yatichäwinakaw Biblian utji. Jichhajja, kunanakansa Jehová Diosan lurañapkam suytʼañasa ukwa paya uñjaskañäni.

KUNANAKANSA JEHOVÁ DIOSAN LURAÑAPKAM SUYTʼAÑASA

9. ¿Kunapachas Jehová Diosan lurañapkam suytʼañasa?

9Jehová Diosajj janis oracionanakas jankʼak jayskistaspa ukham amuyasina. Mä jan walir saykatañataki, jan ukajj kunatï Jehová Diosar jan gustki uk jaytañatak chʼam mayistan ukhajja, Jehová Diosajj janis oracionanakasar jankʼak jayskistaspa ukham inas amuysna. ¿Kunatsa Jehová Diosajj taqe mayisitanakasar jan jankʼaki jayskistu?

10. Jehová Diosajj oracionasar jaysañapatakejj ¿kunatsa pacienciampi suytʼañasa?

10 Jehová Diosajj oracionanakas sumwa istʼistu (Sal. 65:2). Qhawqsa Jupar confiytan ukwa oracionanakas istʼasajj amuyi (Heb. 11:6). Ukatjja cheqapuniti kuntï mayktan ukarjam lurañatak chʼamachastan voluntädaps lurañ muntan ukwa uñjañ munaraki (1 Juan 3:22). Ukhamajja, Jehová Diosar kunatï jan gustki uk jan lurañatak maystan ukhajja, inas paciencianïñasajj wakischini, uk jaytañatakis wal chʼamachasiñasajj wakisirakchini. Yaqhep mayisitanakasarojj Diosajj janiw jankʼak jayskistaniti, ukwa Jesusajj amuyayistu, jupajj akham sänwa: “Mayisipkakim, churatäpjjätawa; thaqasipkakim, jikjjatapjjätawa; leqtʼasipkakim, llawiratäpjjätawa. Taqe khititï mayki ukajj katoqewa, taqe khititï thaqki ukajj jikjjatiwa, taqe khititï leqtʼki ukajj llawiratäniwa” sasa (Mat. 7:7, 8). Uka ewjjtʼarjam lurañäni, oracions mayiskakiñäni ukhajja, alajjpachankir awkisajj istʼistaniwa, jaysarakistaniwa, janiw ukat pächasiñasäkiti (Col. 4:2).

Jehová Diosan lurañapkam suytʼkasajja, Jupar confiyasa orasipkakiñäni. (Párrafo 11). *

11. Diosajj oracionas janis jankʼak jayskistaspa ukham amuytan ukhajj ¿kunjamsa Hebreos 4:16 textojj yanaptʼistu?

11 Kuntï oracionan mayisktan uk janis Diosajj jankʼak jayskistaspa ukham inas amuystan, ukampis Jupajj ‘horasaparuw’ jaysapjjäma sasaw arsuwayi (Hebreos 4:16 liytʼañataki). Ukhamajja, oracionanakasar jankʼak jaysañap munktan ukarjam jan jayskistani ukhajja, Diosajj pantjaskaspas ukham janipuniw amuyañasäkiti. Sañäni, yaqhepanakajj walja maranakaw kunjamsa Diosan Reinopajj aka jan wali pachar tukjani uk uñjañatak mayisipki. Yamas Jesusajja, Diosan Reinop mayipjjam sasaw yatichawayistu (Mat. 6:10). Ukampis akapachan kunapach tukjatäñaptï suykayätan ukarjam jan purinitapat Diosar jan confiyjjsna ukhajja, jan amuytʼasir jaqjamäsnawa (Hab. 2:3; Mat. 24:44). Antisas Jehová Diosan lurañapkam suytʼaskakiñasawa, taqe chuymaw Jupar confiyasa mayiskakiñasa. Niyakejjay akapachan tukusiñapajj “kuna urünisa kuna horasänisa” uk Jehová Diosajj amtawayjjchejja, horasaparuw purinini. Taqenitakiw ukajj wali askirakïni (Mat. 24:36; 2 Ped. 3:15).

¿Paciencianïñ toqet kunsa José chachat yateqassna? (Párrafos 12-14).

12. ¿Kunapachas paciencianïñajj jukʼamp chʼamäspa?

12Ina chʼusat tʼaqesiyat uñjasisina. Jichha tiemponjja, jaqenakajj jan jupjamäpki, yaqha kasta jañchinïpki, yaqha costumbrenïpki, yaqha markatäpki, pʼeqet usutäpki jan ukajj yaqha ukhamanakat usutäpki ukanakarojj wal tʼaqesiyapjje. Diosan walja servirinakapasti, Bibliarjam sarnaqapjjatapatwa ina chʼusat tʼaqesiyata uñjasipjjaraki. Jiwasatï ukhamanakan uñjasstan ukhajja, Jesusan arunakapwa amtañasa, jupajj akham sänwa: “Khititejj tukuykam aguantki ukaw salvatäni” sasa (Mat. 24:13). Ukampis ¿congregacionankir mä jilatana jan ukajj mä kullakan jachʼa juchar purtʼasitap yatsna ukhajj kunsa lursna? Ancianonakatï (jilïr irpirinaka) uk yatjjapjjchi ukhajja, ¿Jehová Diosan ewjjtʼaparjamaw uk uñjapjjani sasat pacienciampi suytʼañäni, confiyarakiñäni? ¿Kunsa ancianonakajj lurapjjani?

13. Maynin jachʼa juchar purtʼasitap yatisajja, ¿ancianonakan kun lurapjjañapsa Jehová Diosajj muni?

13 Congregacionankir mä jilatana jan ukajj mä kullakan jachʼa juchar purtʼasitap ancianonakajj yatipjje ukhajja, Jehová Diosaruw “alajjpachat jutki uka yatiña” mayipjje, ukhamat kunjamtï Jupajj uñjki ukham uñjañataki (Sant. 3:17). Ancianonakajja, juchar purtʼasirirojj ‘pantjat thakipat kuttʼaniñapatakiw’ yanaptʼañ munapjje (Sant. 5:19, 20). Congregacionarus ukhamarakiw jan walit jarkʼaqañataki, llakitäpki ukanakar chuymachtʼañatak wal chʼamachasipjje (2 Cor. 1:3, 4). Ukampis maynin jachʼa juchar purtʼasitap yatisajja, kunjamapunïnsa ukwa nayraqatajj sum yatjjatapjjañapa. Ukatakejj tiempow munasi. Ukjjarusti, orapjjañapawa, Bibliampiw wali amuyumpi ewjjtʼapjjañapa, ukatsti ‘kawkikamatï wakiski ukhakamaw’ cheqañchapjjañaparaki (Jer. 30:11). Cheqas ancianonakajj mä amtar puriñatakejj janiw wali jaya suyapjjañapäkiti, ni apuratas uk lurapjjañapäkiti. Jehová Diosan ewjjtʼaparjam lurapjjani ukhajja, congregacionarojj wal yanaptʼapjjani. Ukhamsa lurapkchinejja, juch luririn jan waltʼayat uñjasirejj chuyma usuchjataw jikjjatasiskakispa. Jiwasatï ukhaman jikjjatasstan ukhajja, ¿kunsa jan ukham jikjjatasjjañatakejj lursna?

14. Mä jilatatï jan ukajj mä kullakatï jan wal lurchistu ukhajja, ¿Bibliankir kawkïr sarnaqäwis yanaptʼistaspa?

14 ¿Maynimpi jan waltʼayat uñjasirïtanti? Inas mä jilatasa jan ukajj mä kullakas jan wal lurchistu. Ukhamächi ukhajja, Jehová Diosan askichañapkamajj kunjamsa Diosan nayra servirinakapajj pacienciamp suytʼapjjäna uk Biblianwa jikjjatsna, ukaw yanaptʼistaspa. Sañäni Joseyarojj jilanakapaw ina chʼusat tʼaqesiyapjjäna, jan wal lurapjjäna, ukampis jupajj janiw coleraskänti. Antisas Jehová Diosar serviñwa nayrar uchäna, Diosasti, paciencianïtapata, aguantatapat bendisïnwa (Gén. 39:21). Tiempompejja, Joseyajj jilanakapar perdonjjänwa, Jehová Diosajj kunjamsa jupar bendisïna uksa uñjarakïnwa (Gén. 45:5). Jiwasajj Jehová Diosar jakʼachastan, Jupan uk askichañapatak jayttan ukhajja, ukhamarakiw chuymachtʼata jikjjatastanjja (Sal. 7:17; 73:28).

15. ¿Kunas mä kullakarojj ina chʼusat kʼarintat uñjaskäna ukhajj pacienciampi aguantañatak yanaptʼäna?

15 Joseyar ina chʼusat tʼaqesiyapkäna ukhaman inas jan uñjaskstanti, ukampis taqeniw maynin jan wal luratajj chuyma usuchjat jikjjatastanjja. Kunjamäskpansaya, maynimp jan waltʼayastan ukhajja, Biblian wiñay yatichäwinakaparjam lurañaw yanaptʼistani, jupajj jan Testigökchi ukhasa ukaw yanaptʼistani (Filip. 2:3, 4). Mä kullakajj trabajir masipan jupat jan walinaka, kʼarinak yaqhanakar parlatap yatisajj kunsa luräna uk uñjañäni. Wali chuyma usuchjatäkchïnsa, janiw colerampi apayaskänti, antisas Jesusat yateqasiñatakiw lupʼïna. Insultapkäna ukhajja, janiw Jesusajj insultkarakïnti (1 Ped. 2:21, 23). Uk amtasaw kullakajj ukar jan kasuña amtäna. Uka qhepatsti, trabajir masipajj mä jan wali usumpi tʼaqesiskatapa, wali estresatätapwa yatïna. ‘Jan munkasaw ukham parlpacha’ sasaw kullakajj amuytʼasïna. Ukatsti sumakiw jikjjatasjjäna, jan wal luratas pacienciampi aguantatapat kusisirakïnwa.

16. ¿Kunas ina chʼusat tʼaqesiyata jan ukajj mä jan walin uñjasktan ukhajj chuymachtʼistaspa? (1 Pedro 3:12).

16 Jiwasatï ina chʼusat tʼaqesiyata uñjasstan, jan ukajj mä jan walin uñjasisa tʼaqesstan ukhajja, Jehová Diosajj ‘khitinakatï chuyma pʼakintatäpki’ ukanakan jakʼapankaskatapwa amtañasa (Sal. 34:18). Jehová Diosajja, jupar llakinakas katuyatasata, paciencianïtasat wal munasistu (Sal. 55:22). Jupaw oraqpachan Juezapajja, taqe kunwa Jupajj uñjaskaraki (1 Pedro 3:12 liytʼañataki). Ukhamajja, jan askichañjam jan walinakan uñjasstan ukhajja, Jehová Diosan uk askichañapkamaw suytʼañasa, uk amtapjjapuniñäni.

JEHOVÁ DIOSAN LURAÑAPKAM SUYTʼIRINAKAJJ WIÑAYAW BENDICIONANAK KATOQAPJJANI

17. ¿Jehová Diosajj Isaías 30:18 texton kun lurañsa arsuwayi?

17 Akat mä jukʼarojja, alajjpachankir Awkisajj walja bendicionanakwa Reinop toqejj churistani. Isaías 30:18 textojj akham siwa: ‘Jehová Diosajj jumanakar sum uñjañatakejj pacienciampiw suytʼaski, jumanakat khuyaptʼayasiñatakiw jupajj sartasirakini. Kuna laykutejj Jehová Diosajj cheqapar uñjir Diosawa. Taqe khitinakatï jupar suytʼasipki ukanakajj kusisitäpjjewa’ sasa. Jehová Diosan lurañapkam suytʼirinakajja, walja bendicionanakwa jichha tiemponsa ukat Paraisonsa katoqapjjani.

18. ¿Kuna bendicionanaksa katoqañäni?

18 Machaq mundonjja, Diosan servirinakapajj janiw mayampsa llakinakana jan walinakan uñjasjjañäniti. Janiw usuyasiñasa, ina chʼusat tʼaqesiñas mayamp utj-jjaniti (Apoc. 21:4). Janirakiw kunatï jakañatak munaski ukanak jikjjatañatsa llakisjjañäniti, kunattejj jilarkiriw taqe kunas utj-jjani (Sal. 72:16; Is. 54:13). ¡Kunja kusiskañakïkani!

19. ¿Jehová Diosajj kunatakis jukʼat jukʼat wakichtʼaskistu?

19 Jehová Diosajja, kunanakatï Jupar jan gustki uk jaytañataki, suma chuymani cristianor tukuñasatak yanaptʼasajja, Reinopan jakañasatakiw wakichtʼaskistu. Nayrar sarantasipkakiñäni, jan qarjtapjjañäniti. Kunatï sumäki ukajj niyaw purinini. Ukañkamasti, kuntï Jehová Diosajj arsuwayki uk phoqañapkam pacienciampi suytʼasipkakiñäni.

CANCIÓN 118 Jumar jukʼamp confiyañ yanaptʼapjjeta

^ Párrafo 5 Jehová Diosar walja maranak serviri mä jilataru jan ukajj mä kullakar inas akham siri istʼirista, ‘aka jan wali pachan walja jaya maranak utjaskakiñap janiw suykayätti’ sasa. Jehová Diosajj jankʼaki aka jan wali pachar tukjañap taqeniw muntanjja, yamas aka jan wali urunakan walpun uk muntanjja. Ukampis paciencianïñwa yateqañasa. Aka yatichäwinjja, Biblian wiñay yatichäwinakapajj kunjamsa suytʼañatak yanaptʼistaspa ukanakatwa waljanak yatjjataskañäni. Ukatjja kunanakansa Jehová Diosan lurañapkam pacienciampi suytʼañasa, ukanakwa paya uñjaskarakiñäni. Tukuyarusti pacienciampi suytʼirinakajj kuna bendicionanaksa katoqapjjani ukwa uñjarakiñäni.

^ Párrafo 56 FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä kullakajja, jiskʼäskäna ukhat jichhakamas janipuniw Jehová Diosar orasiñ armaskiti. Jiskʼäskäna ukhajja, awk taykapaw orasiñ yatichäna. Tawaqetäjjäna ukhasti, precursoratwa serviñ qalltäna, sapa kutiw Jehová Diosarojj predicacionan yanaptʼañapatak mayisïna. Mä qhawqha maranakatsti, casadäjjäna ukhajj esposopaw usuntäna, uka llaki aguantañatakejj Jehová Diosaruw chʼama mayisïna. Jichhasti viudäjjewa, ‘Jehová Diosajj kunjamtï nayratpachas oracionanakajar istʼkitojja, ukham istʼaskakitaniwa’ sasin confiyasaw orasiskaki.