Ir al contenido

Ir al índice

TLAMACHTILI 31

Xijchia Jehová ma kisenkaua se kuesoli

Xijchia Jehová ma kisenkaua se kuesoli

“Nelnelia nijchias Jehová ma nechmanaui” (MIQ. 7:7).

UIKATL 128 Xikijiyoui nochi

TLEN MOIXTOMAS *

1, 2. ¿Tlake tikitasej ipan ni tlamachtili?

MA TIMOILJUIKAJ tijchixtokej se touampo ma techualikili se tlamantli tlen tlauel tijnekij tijtekiuisej. ¿Kenijkatsa tijyolmatiskiaj tlaj tikitaj amo asi? ¿Tlauel timokuesoskiaj? Proverbios 13:12, kiijtoua: “Kema se tlakatl mojmostla kichia para kiselis se tlenijki uan axasi imako, nelia kiyolkokoua”. Uan tlaj tijmatiskiaj panok se tlamantli uan yeka amo asi, ¿tlake tijchiuaskiaj? Uelis nopa kichiuaskia ma tijnextikaj tijpiaj toyolo.

2 Ipan ni tlamachtili, tikitasej se keski textos tlen techpaleuis tijnextisej tijpiaj toyolo (Miq. 7:7). Nojkia, tikitasej ome tlamantli kampa kinextia moneki tijchiasej kema Jehová kitsontlamiltis tlen amo kuali. Uan tikitasej tlake tlateochiualistli kiselisej katli kinextisej ni kuali tlamantli.

TEXTOS TLEN TECHPALEUIS TIJNEXTISEJ TIJPIAJ TOYOLO

3. ¿Tlake tijyekouaj ipan Proverbios 13:11?

3 Ipan Proverbios 13:11 uala se neskayotl kampa kinextia tlauel ipati tijnextisej tijpiaj toyolo. Nopaya kiijtoua: “Tlen moiljuia kitlanis miak tomij ipan se tlalochtli mokajkayajtok. Pero tlen kisentilia tomij sesentsitsij [...], kipias tomij tlen momiakilis”. ¿Tlake tijyekouaj? Kema tijchiuaj se tlamantli moneki tijnextisej tijpiaj toyolo.

4. ¿Tlake tijyekouaj ipan Proverbios 4:18?

4 Ipan Proverbios 4:18, kiijtoua: “Iniojui tlakamej tlen itstokej xitlauakej eltok yejyektsi keja kema tlanestiuala ika ijnalok. Uan ininyolis mochiuas más yejyektsi mojmostla hasta nesis keja Tonati tlen tlauia ika nochi itlatlanex kema tlajkotona”. Ni texto kinextia Jehová yolik kinmachtia itekipanojkauaj tlen mosentlalijtok kichiuas teipa. Nojkia, uelis kineki kiijtos kema se akajya nojua kuali tlaneltokatia. Kemantika moneki panos miak tonali uan amo aka uelis kichiualtis tlaj kineki kuali tlaneltokas. Yeka, tlaj timomachtiaj Biblia uan tijchiuaj tlen nopaya techtlajtolmaka uan tlen Jehová itlanechikol kineki, techpaleuis ma timonejnemiltikaj kej Jesús kichijki uan nojua kuali ma timouampojchiuakaj iuaya Jehová. Ma tikitakaj kenijkatsa Jesús kiixtonki ika se neskayotl.

Kema se akajya kuali kitlakakilia tlen Biblia tlamachtia peua tlaneltoka, kej se xiuitl katli yolik moskaltijtia. (Xikita párrafo 5).

5. ¿Tlake neskayotl kitekiuik Jesús kema kiijtok kenijkatsa tlaneltokatia se akajya?

5 Kema Jesús kamanaltik tlen toTeotsij iTlanauatijkayo, kiijtok eliyaya kejuak se xinachtli tlen yolik moskaltia ipan ininyolo maseualmej katli kipatiitaj tlen Biblia tlamachtia. Ya kiijtok: “Nopa xinachtli ixuas uan moskaltis, pero nopa tlakatl axkimati kejatsa moskaltik. Achtoui sejse tlatoktli pankisa, uan kisa ixiuiyo. Teipa pankisa ipiloloyo uan teipa itlankoch ipan ioloyo” (Mar. 4:27, 28). ¿Tlake kinejki kiijtos? Maseualmej katli kuali kitlakakiliaj tlen Biblia tlamachtia, yolik tlaneltokatiauij kej kema moskaltia se xiuitl. Kiampa kichiuaj katli tikinmachtiaj, achtoui kiixmatij Jehová uan teipa tikitaj kenijkatsa kipatlatiauij ininnemilis (Efes. 4:22-24). Maske kiampa kichiuaj, Jehová kinpaleuia ma tlaneltokakaj (1 Cor. 3:7).

6, 7. ¿Tlake tijyekouaj pampa panok miak xiuitl kema Jehová kichijchijki Tlaltipaktli?

6 Kema Jehová kichiua se tlamantli, nochipa kuali moiljuia kenijkatsa kichiuas uan kinextia kipia iyolo. Kiampa kichiua pampa amo kineki ma mosokiui itoka uan pampa kineki ma kinpaleui sekinok. Ma tikitakaj tlake kichijki kema kichijchijki Tlaltipaktli.

7 Kema Jehová kichijchijki Tlaltipaktli, Biblia kiijtoua achtoui kikualtlalik “iuexka”, kitlalik “itsinpeualtil”, uan “kitlalik nopa achtoui tetl” (Job 38:5, 6). Nojkia, kikixtik tonali uan kiampa kiitak tlen kichijchijtoya (Gén. 1:10, 12). ¿Kenijkatsa kiyolmatkej iluikaeuanij kema kiitakej tlen Jehová kichijchijtiajki? Tlauel yolpajkej uan “tsajtsiyayaj ika pakilistli” (Job 38:7). ¿Tlake tijyekouaj? Panok tlauel miak xiuitl kema Jehová kichijchijki Tlaltipaktli, sitlalimej, tlapialmej uan maseualmej, yeka kema kiitak nochi tlen kichijchijtoya “kiitak [tlauel] kuali” (Gén. 1:31).

8. ¿Tlake timomachtisej?

8 Kej tikitstokej, ipan Biblia onka miak textos tlen techmachtia moneki tijnextisej tijpiaj toyolo. Ma tikitakaj ome tlamantli kampa monekis tijchiasej Jehová ma kichiua se keski tlamantli.

¿KEMA MONEKIS TIJCHIASEJ JEHOVÁ?

9. ¿Ipan tlake tlamantli moneki tijchiasej Jehová?

9 Kema timoiljuiaj Jehová amo nima kichiua tlen tikiljuiaj. Uelis timoiljuisej tlauel uejkaua kema tikitaj amo nima techpaleuia tikijiyouisej se kuesoli o ayokmo tijchiuasej tlen amo kinamiki. ¿Kenke Jehová amo nima techmaka nochi tlen tijtlajtlaniaj?

10. ¿Kenke kema timomaijtouaj moneki tijnextisej tijpiaj toyolo?

10 Jehová nochipa techtlakakilia kema timomaijtouaj (Sal. 65:2). Kema kiampa tijchiuaj, kiita kuali titlaneltokaj (Heb. 11:6). Nojkia kema timomaijtouaj, kineki kiitas tlaj nelia tijchiuasej tlen tijtlajtlaniaj uan tlen ya kipaktia (1 Juan 3:22). Moneki tijnextisej tijpiaj toyolo uan timonejnemiltisej kej ya kineki tlaj ayokmo tijnekij tijchiuasej tlen amo kuali. Jesús kiijtok uelis kemantika toTeotsij amo nima kichiuaskia tlen tijtlajtlaniaj, yeka kiijtok: “Xijtlajtlanikaj toTeko tlen inmechpoloua uan yajaya inmechmakas. Xijtemokaj para inkiixmatisej toTeko uan inkipantisej. Xijnotsakaj toTeko uan yajaya inmechkaltlapos. Pampa nochi tlen kitlajtlaniaj se tlenijki, kiseliaj. Uan nochi tlen kitemouaj para kiixmatisej toTeko, kipantiaj. Uan nochi tlen kinotsasej toTeko, yajaya kinkaltlapos uan kinchiuilis tlen kitlajtlanijkej” (Mat. 7:7, 8). Tlaj tijchiuaj tlen kiijtoua ni texto uan nochipa timomaijtouaj, uelis timotemachisej Jehová kikaki tlen tikiljuiaj uan technankilis (Col. 4:2).

Nochipa ma timomaijtokaj uan ma tijchiakaj Jehová ma kisenkaua se kuesoli. (Xikita párrafo 11). *

11. ¿Kenijkatsa techpaleuia Hebreos 4:16, kema timoiljuiaj Jehová amo nima technankilia?

11 Kema timomaijtouaj uelis timoiljuisej Jehová amo technankilia, nopa amo nelia pampa ya kichiua “kema más moneki” (xijpoua Hebreos 4:16). Yeka, amo kema ma timoiljuikaj ya amo kimati tlake kichiua uan yeka amo technankilia kema tojuantij tijnekij. Se neskayotl, miakej toikniuaj miak xiuitl kiiljuijtokej Jehová kinekij kiitasej kenijkatsa ika iTlanauatijkayo kitlamiltis nochi tlen amo kuali. Jesús nojkia kiijtok ma tijtlajtlanikaj ma uala tlanauatiki (Mat. 6:10). Yeka, maske Jehová ayamo kitsontlamiltijtok tlen amo kuali kema tojuantij tijnekij, moneki nojua tijneltokasej (Hab. 2:3; Mat. 24:44). Uajka, moneki tijchiasej ma kichiua tlen mosentlalijtok uan nojua ma timomaijtokaj. Jehová kitsontlamiltis nochi tlen amo kuali kema ya kiijtos pampa “kimati tlachke tonal”. Tlen kichiuas tlauel techpaleuis (Mat. 24:36; 2 Ped. 3:15).

¿Tlake tijyekouaj pampa José kinextik kipia iyolo? (Xikita párrafos 12-14).

12. ¿Kema tijmatisej tlauel ouij tijnextisej tijpiaj toyolo?

12 Kema techchiuiliaj tlen amo xitlauak. Ipan ni tonali miakej maseualmej kinchikoitaj sekinok pampa euaj sejkanok, kamanaltij seyok tlajtoli, chipaktikej o amo, amo kichiuaj kej inijuantij momajtokej o uelis pampa kipiaj se kokolistli. Miakej Jehová itekipanojkauaj kinchiuilijtokej tlen amo xitlauak pampa kineltokaj tlen Biblia kiijtoua. Tlaj kiampa techpano, ma tikilnamikikaj tlen Jesús kiijtok: “Ajkeya kiijiyouis nochi tlen panotiualas hasta itlamia tonali, nijmakixtis” (Mat. 24:13). ¿Tlake tijchiuasej tlaj tijmatisej se toikni kichijtok se ueyi tlajtlakoli? Tlaj ueuejtlakamej kimatij tlen panotok, ¿timotemachisej kichiuasej kej Jehová kineki uan tijnextisej tijpiaj toyolo? ¿Tlake uelis kichiuasej?

13. ¿Kenijkatsa kineki Jehová ma kisenkauakaj ueuejtlakamej se ueyi tlajtlakoli?

13 Kema ueuejtlakamej kimatij se toikni kichijtok se ueyi tlajtlakoli, kiiljuiaj Jehová ma kinmaka tlalnamikilistli, kiampa uelis kiitasej nopa tlajtlakoli kej ya kiita (Sant. 3:17). Inijuantij kinekij kipaleuisej toikni sampa kuali ma tlaneltoka uan ma kikaua “iojui tlen axkuali” (Sant. 5:19, 20). Nojkia, inijuantij kichiuaj kampeka kinpaleuisej toikniuaj tlen tlanechikoli uan kinyolchikauasej katli moyolkokojtokej (2 Cor. 1:3, 4). Ueuejtlakamej achtoui kiitaj kenke tlajtlakolchijki se akajya. Yeka kemantika kikauaj ma pano se keski tonali. Nojkia, moneki momaijtosej, kitlajtolmakasej uan kixitlauasej ika Biblia katli tlajtlakolchijki (Jer. 30:11). Maske kiampa kichiuasej, amo kinamiki nima o tlauel uejkauasej kema kitlapejpenisej tlen kichiuasej. Kema ueuejtlakamej kichiuaj kej Jehová kineki, nochi toikniuaj kinpaleuia. Maske kiampa kichiuaj, kemantika uelis se toikni nojua moyolkokojtos. Tlaj kiampa techpano, ¿tlake uelis tijchiuasej uan ayokmo kiampa tijyolmatisej?

14. ¿Tlake neskayotl uelis techpaleuis tlaj se toikni techyolkokok?

14 Tlaj se toikni tlauel techyolkokok, ipan Biblia tijpantisej tlen techpaleuis tijnextisej tijpiaj toyolo uan tijchiasej Jehová ma kixitlaua tlen panok. Se neskayotl, José amo kema kikajki ma kiyolkokojtok tlen kichiuilijkej iikniuaj. Ya mosentlalik kitekipanos Jehová, uan ya kiteochijki pampa kinextik kipia iyolo uan kiijiyouik tlen kipanok (Gén. 39:21). Kema panok tonali, José kintlapojpoljuik iikniuaj uan kiitak kenijkatsa Jehová tlauel kiteochijtoya (Gén. 45:5). Tlaj tijnekij kuali tijyolmatisej kej José, ma timonechkauikaj ika Jehová uan ma tijkauakaj ya ma kixitlaua tlen techchiuilijkej (Sal. 7:17; 73:28).

15. ¿Tlake kipaleuik tosiuaikni kinextis kipia iyolo kema kiijilnamijkej?

15 Maske uelis amo tlauel techtlaijiyouiltisej kej José, nochi timoyolkokouaj kema se akajya techchiuilia tlen amo kuali. Yeka tlaj techyolkokok se akajya maske amo eli se toikni, tlauel techpaleuis tlen Biblia tetlajtolmaka (Filip. 2:3, 4). Ma tikitakaj tlen kichijki se tosiuaikni kema kimatki katli iuaya tekiti kiistlakauijtoya. Maske tosiuaikni tlauel moyolkokojtoya ya amo kualanki, uan moiljuik tlen Jesús kichijki kema kitlaijiljuiyayaj “axtleno kinnankiliyaya” (1 Ped. 2:21, 23). Yeka, tosiuaikni moiljuik amo kinamikiyaya moyolkokojtos. Teipa kimatki katli iuaya tekiti kipixtoya se kokolistli tlen kichiuayaya nima ma kualani. Tosiuaikni kiitak uelis amo kinekiyayaj kiyolkokosej. Nopa kipaleuik ma kipia tlaseuilistli uan yolpajki pampa kinextik kipia iyolo kema kiijilnamijkej.

16. Kej kiijtoua 1 Pedro 3:12, ¿tlake techpaleuis tlaj tikixnamikij se tlaouijkayotl?

16 Tlaj tikijiyouijtokej se tlamantli tlen techchiuilijkej o tijpiaj seyok kuesoli tlen techyolkokoua, ma tikilnamikikaj Jehová “itstok ininnechka [...] tlen mokuesouaj” (Sal. 34:18). Ya tlauel techiknelia pampa tijpiaj toyolo uan tikiljuiaj nochi tlen techtekipachoua (Sal. 55:22). Nojkia, san ya katli tetlajtolsenkaua uan kiita nochi tlen pano (xijpoua 1 Pedro 3:12). Yeka, tlaj amo tijmatij kenijkatsa tijsenkauasej se kuesoli, moneki tijpiasej toyolo uan tijchiasej Jehová ma kisenkaua tlen techkuesoua.

JEHOVÁ KINTEOCHIUAS KATLI KICHIAJ YA MA KISENKAUA SE KUESOLI

17. Kej kiijtoua Isaías 30:18, ¿tlake techtenkauilia Jehová?

17 Nechka toTata Jehová techmakas miak tlateochiualistli ika iTlanauatijkayo. Isaías 30:18, kiijtoua: “ToTeko inmechchia inkitemosej para uelis inmechnextilis iteiknelijkayo. Yajaya kineki inmechtlasojtlas keja kiijtojtok, pampa toTeko, yajaya se Dios tlen senkistok kichiua tlen xitlauak. Uajka ma pakikaj nochi tlakamej tlen motemachiaj ipan ya para ma kinpaleui”. Katli kichiaj Jehová ma kisenkaua se kuesoli, kiselisej miak tlateochiualistli uan teipa nojkia ipan yankuik Tlaltipaktli.

18. ¿Tlake tlateochiualistli tijselisej?

18 Ipan yankuik Tlaltipaktli, toTeotsij itekipanojkauaj ayokmo kipiasej kuesoli yon tekipacholi kej nama kipiaj. Uan nojkia ayokmo aka kichiuas tlen amo xitlauak (Apoc. 21:4). Ipan nopa tonali, onkas miak tlen tijkuasej uan ayokmo timotekipachosej kej nama pampa kemantika amo tijpiaj tlen moneki (Sal. 72:16; Is. 54:13). ¡Tlauel kuali kej tiitstosej!

19. ¿Kenke ipan ni tonali Jehová techpaleuia ma tijnextikaj kuajkuali tlamantli?

19 Ipan ni tonali, Jehová techpaleuia ma tijnextikaj kuajkuali tlamantli uan ayokmo ma tijchiuakaj tlen amo kinamiki pampa kema iTlanauatijkayo tlanauatis ipan Tlaltipaktli ayokmo ouij tijmatisej timonejnemiltisej kej kinamiki. Yeka, nochipa ma tijchiuakaj kampeka tikijiyouisej tlen techpano. Tlauel kuali kej tiitstosej teipa, yeka ma tijnextikaj tijpiaj toyolo kiampa tijchiasej nopa tonali kema Jehová kichiuas tlen techtenkauilijtok.

UIKATL 118 Xijchiua kuali ma nitlaneltoka

^ párr. 5 Uelis kemantika tijkajtokej kiijtoua se akajya katli miak xiuitl tlatekipanojtok: “Amo kema nimoiljuik tlaj toTeotsij amo nima kitsontlamiltiskia tlen amo kuali”. Nochi tijnekij nima ma kitsontlamilti tlen amo kuali pampa tlauel ouij kej tiitstokej. Maske kiampa tijnekiskiaj, moneki tijnextisej tijpiaj toyolo. Ipan ni tlamachtili tikitasej se keski textos tlen techpaleuis kiampa ma tijchiakaj. Nojkia, tikitasej ome tlamantli kampa kinextia moneki tijchiasej kema Jehová kitsontlamiltis tlen amo kuali, uan tlake tlateochiualistli kiselisej katli kinextisej kipiaj ininyolo.

^ párr. 56 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINKAYOMEJ. Se tosiuaikni nochipa momaijtoua. Kema eliyaya siuapil, itatauaj kinextilijkej kenijkatsa momaijtos. Kema moichpokachijki pejki tlatekipanoua kej precursora uan nochipa kiiljuiyaya Jehová ma kipaleui tlajtolmoyauas. Teipa kema monamiktik, iueue mokokok uan kiiljuik Jehová ma kipaleui kiijiyouis nopa kuesoli. Maske iueue mijki, ya nojua momaijtoua uan motemachia Jehová kinankilis pampa nochipa kiampa kichijtok.