Skip to content

Skip to table of contents

KUPU AKO 32

Fakaivimālohiʻi Hoʻo Tui ki he Tokotaha-Fakatupú

Fakaivimālohiʻi Hoʻo Tui ki he Tokotaha-Fakatupú

“Ko e tuí ko e fakamoʻoni ia ko e meʻa ʻokú ke tui ki aí ʻoku moʻoni neongo ʻoku teʻeki ke ke mātā.”​—HEP. 11:1.

HIVA 11 Fakahīkihikiʻi ʻe he Fakatupú ʻa e ʻOtuá

ʻI HE KUPÚ NI *

1. Ko e hā kuo akoʻi kiate koe fekauʻaki mo hotau Tokotaha-Fakatupú?

KAPAU naʻe ʻohake koe ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, ʻoku ngalingali naʻá ke ako fekauʻaki mo Sihova mei hoʻo kei siʻí. Naʻe akoʻi kiate koe ko ia ʻa e Tokotaha-Fakatupú, ʻokú ne maʻu ha ngaahi ʻulungaanga fakamānako pea ʻoku ʻi ai ʻene taumuʻa anga-ʻofa ki he faʻahinga ʻo e tangatá.​—Sēn. 1:1; Ngā. 17:24-27.

2. ʻOku anga-fēfē vakai ʻa e kakai ʻe niʻihi ki he faʻahinga ʻoku nau tui ki ha Tokotaha-Fakatupú?

2 Neongo ia, ko e kakai tokolahi, ʻoku ʻikai ke nau tui ʻoku ʻi ai ha ʻOtua pe ko ia ʻa e Tokotaha-Fakatupú. ʻI hono kehé, ʻoku nau tui ko e moʻuí naʻe hokonoa mai pē pea tuputupu mālie mei ha meʻamoʻui faingofua ki ha meʻamoʻui fihi ange. Ko e niʻihi ʻo e faʻahinga ko ení ko e kakai ako lelei. ʻOku nau taukaveʻi nai ʻoku fakahalaki ʻe he saienisí ʻa e Tohi Tapú pea ko e tui ki ha Tokotaha-Fakatupú ko e meʻa pē ia ʻa e kakai taʻeʻilo, vaivai pe taʻefakapotopoto.

3. Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke tau langa hake ʻetau tuí?

3 ʻE hanga ʻe he vakai ʻa e faʻahinga faitākiekina ko ení ʻo ueʻia ʻetau tui kia Sihova ko hotau Tokotaha-Fakatupu ʻofá? ʻOku makatuʻunga lahi eni ʻi he ʻuhinga ʻoku tau tui ai ko Sihova ʻa e Tokotaha-Fakatupú. ʻOku ʻuhinga ʻetau tui ki aí he naʻe tala mai ʻe ha taha ke tau tui ki ai pe koeʻuhí naʻa tau vaheʻi ʻa e taimi ke sivisiviʻi ʻa e fakamoʻoní? (1 Kol. 3:12-15) Neongo pe ko e hā hono fuoloa ʻetau hoko ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, ko kitautolu kotoa ʻoku fiemaʻu ke tau hanganaki langa hake ʻetau tuí. ʻI he fai peheé, heʻikai ke takihalaʻi ai kitautolu ʻe he “filōsofia mo e ngaahi fakaʻuhinga hala” ʻoku akoʻi ʻe he kau tangata ʻoku nau fakaʻikaiʻi ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá. (Kol. 2:8; Hep. 11:6) Ke tokoniʻi kitautolú, ʻe lāulea ʻa e kupu ko ení ki he (1) ʻuhinga ʻoku ʻikai tui ai ʻa e tokolahi ki ha Tokotaha-Fakatupu, (2) founga ʻe lava ke ke langa hake ai hoʻo tui kia Sihova, ko ho Tokotaha-Fakatupú, pea (3) founga ʻe lava ke ke hanganaki fakaivimālohiʻi ai ʻa e tui ko iá.

ʻUHINGA ʻOKU ʻIKAI TUI AI ʻA E TOKOLAHI KI HA TOKOTAHA-FAKATUPU

4. Fakatatau ki he Hepelū 11:1, ʻoku makatuʻunga ʻa e tui moʻoní ʻi he hā?

4 ʻOku fakakaukau ʻa e kakai ʻe niʻihi ko hono maʻu ha tuí ʻoku ʻuhingá ko e tui ki ha meʻa ʻo taʻekau ai ha fakamoʻoni. Kae fakatatau ki he Tohi Tapú, ʻoku ʻikai ko e tui moʻoní ia. (Lau ʻa e Hepelū 11:1.) Fakatokangaʻi ko e tui ki he ngaahi meʻa taʻehāmaí, hangē ko Sihova, Sīsū pea mo e Puleʻanga fakahēvaní, ʻoku makatuʻunga ia ʻi he fakamoʻoni fakatupu tuipau. (Hep. 11:3) Ko ha tokotaha Fakamoʻoni ko ha faisaienisi ʻokú ne fakalea ʻo peheni: “Ko ʻetau tuí ʻoku ʻikai ko ha tui kuikui ʻokú ne tukunoaʻi ʻa e ngaahi moʻoni fakasaienisí.”

5. Ko e hā ʻoku tui ai ʻa e tokolahi naʻe kamata ʻa e moʻuí ʻo taʻekau ai ha Tokotaha-Fakatupu?

5 Te tau ʻeke nai, ʻKapau ʻoku ʻi ai ha fakamoʻoni fakatupu tuipau ʻoku ʻi ai ha Tokotaha-Fakatupu, ko e hā ʻoku tui ai ʻa e tokolahi ʻoku ʻikai ha kaunga ʻa e ʻOtuá ki he tupuʻanga ʻo e moʻuí?’ Ko e niʻihi kuo ʻikai ʻaupito pē ke nau sivisiviʻi ʻa e fakamoʻoní. Ko Robert, ko ha Fakamoʻoni ʻa Sihova he taimí ni, ʻokú ne pehē: “Koeʻuhi ko e fakatupú naʻe ʻikai ʻaupito ʻohake ia ʻi he ʻapiakó, naʻá ku fakakaukau naʻe ʻikai moʻoni ia. Ka ʻi heʻeku toki taʻu 20 tupú naʻá ku talanoa mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová pea fanongo ai ki he ngaahi fakamatala ʻuhinga lelei mo fakatupu tuipau mei he Tohi Tapú naʻe poupou ki he fakatupú.” *​—Sio ki he puha “ Ko ha Kōlenga ki he Mātuʻá.”

6. Ko e hā ʻoku talitekeʻi ai ʻe he niʻihi ʻa e tui ki ha Tokotaha-Fakatupú?

6 Ko e niʻihi ʻoku ʻikai ke nau tui ki he Tokotaha-Fakatupú koeʻuhi ʻoku nau pehē ʻoku nau tui pē ki he meʻa ʻoku lava ke nau sio ki aí. Ka ko hono moʻoní, ʻoku nau tui ki he ngaahi meʻa ʻoku ʻikai lava ke nau sio ki ai, hangē ko e kalāvité, koeʻuhí ʻoku nau maʻu ha fakamoʻoni ki ai. Ko e faʻahinga tui ʻoku lave ki ai ʻi he Tohi Tapú ʻoku kau ai ʻa e fakamoʻoni ki ha toe ngaahi meʻa “ʻoku moʻoni neongo ʻoku teʻeki . . . mātā.” (Hep. 11:1) ʻOku fiemaʻu ʻa e taimi mo e feinga ke tau ako ʻa e fakamoʻoní, pea ko e tokolahi ʻoku ʻikai ke nau maʻu ʻa e fakaueʻiloto ke fai ʻa e ngāue ko iá. Ko ha tokotaha ʻoku ʻikai ke ne fekumi ki he fakamoʻoní te ne fakamulituku nai ʻoku ʻikai ha ʻOtua.

7. ʻOku fakaʻikaiʻi ʻe he kakai ako leleí kotoa ʻa hono fakatupu ʻe he ʻOtuá ʻa e ʻunivēsí? Fakamatalaʻi.

7 Hili hono ako ʻa e fakamoʻoní, kuo tuipau ʻa e kau faisaienisi ʻe niʻihi ko e ʻOtuá naʻá ne fakatupu ʻa e ʻunivēsí. * Hangē ko Robert, naʻe lave ki ai ki muʻá, ʻe fakakaukau pē nai ʻa e niʻihi naʻe ʻikai ha Tokotaha-Fakatupu koeʻuhí naʻe ʻikai ʻaupito ke akoʻi ʻa e fakatupú ʻi he ʻunivēsití. Kae kehe, ko e kau faisaienisi tokolahi kuo nau hoko ʻo ʻiloʻi mo ʻofa kia Sihova. Hangē pē ko ia naʻe fai ʻe he kau faisaienisi ko ení, ko kitautolu kotoa kuo pau ke tau langa hake ʻetau tui ki he ʻOtuá, neongo pe ko e hā hotau puipuituʻa fakaeakó. Heʻikai lava ke fai ia ʻe ha taha maʻatautolu.

FOUNGA KE LANGA HAKE AI HOʻO TUI KI HE TOKOTAHA-FAKATUPÚ

8-9. (a) Ko e hā ʻa e fehuʻi te tau lāulea ki ai he taimi ní? (e) ʻE lava fēfē ke ke maʻu ʻaonga mei he ako ki he fakatupú?

8 ʻE lava fēfē ke ke langa hake hoʻo tui ki he Tokotaha-Fakatupú? Tau lāulea angé ki ha founga ʻe fā.

9 Ako ki he fakatupú. ʻE lava ke ke langa hake hoʻo tui ki he Tokotaha-Fakatupú ʻaki hono siofi ʻa e fanga manú, ʻuluʻakaú mo e fetuʻú. (Saame 19:1; ʻAi. 40:26) Ko e lahi ange hoʻo ako ki he ngaahi meʻa ko iá, ko e lahi ange ia hoʻo tuipau ko Sihova ʻa e Tokotaha-Fakatupú. Ko ʻetau ʻū tohí ʻoku faʻa maʻu ai ʻa e ngaahi kupu ʻoku fakamatala ki he tafaʻaki kehekehe ʻo e fakatupú. ʻOua ʻe tukunoaʻi ʻa e ngaahi kupu ko iá kapau ʻoku faingataʻa ke ke mahinoʻi kakato. Ako pē ʻa e meʻa ʻokú ke malavá. Pea ʻoua ʻe ngalo ke toe vakai ki heʻetau uepisaiti, jw.org, ki he ngaahi vitiō fakaʻofoʻofa ʻo e fakatupú naʻe hā ʻi heʻetau ngaahi fakataha-lahi fakavahe ki mui ní.

10. ʻOmai ha fakatātā hono fakamoʻoniʻi ʻe he fakatupú ʻoku ʻi ai ha Tokotaha-Fakatupu. (Loma 1:20)

10 ʻI he ako ki he fakatupú, tokanga lelei ki he meʻa ʻoku fakaeʻa ʻe he ngaahi moʻoniʻi meʻá fekauʻaki mo hotau Tokotaha-Fakatupú. (Lau ʻa e Loma 1:20.) Ko e fakatātaá, ʻokú ke ʻiloʻi nai ko e laʻaá, ʻoku ʻikai ngata pē ʻene tokonaki mai ʻa e māfana ʻoku fiemaʻu ki he moʻuí, ka ʻokú ne toe tuku ange mai ha ngaahi huelo ʻoku ʻi ai ʻa e ivi fakatuʻutāmaki. Ko kitautolu faʻahinga ʻo e tangatá ʻoku fiemaʻu ke maluʻi mei he huelo ko iá. Pea ʻoku pehē! Anga-fēfē? Ko hotau māmaní ʻoku ʻi ai hono puipui maluʻi​—ko e kasa ʻōsoné ʻokú ne sivi ʻo taʻofi ʻa e huelo fakatuʻutāmaki ko ení. ʻI he fakaʻaʻau ke lahi ange ʻa e huelo fakatuʻutāmaki ko ení mei he laʻaá, ʻoku toe lahi ange ʻa e kasa ʻōsoné. ʻIkai ʻokú ke tui he taimí ni, ʻoku ʻi ai ha tokotaha kuo pau naʻá ne faʻu ia pea kuo pau pē ko ha Tokotaha-Fakatupu anga-ʻofa mo poto ia?

11. ʻE lava ke ke maʻu mei fē ʻa e ngaahi moʻoniʻi meʻa fakatupu tui mālohi ki he fakatupú? (Sio ki he puha “ Ngaahi Maʻuʻanga Fakamatala Fakatupu Tui Mālohi.”)

11 ʻE lava ke ke maʻu ʻa e ngaahi moʻoniʻi meʻa fakatupu tui mālohi ki he fakatupú ʻaki ʻa e vakai ki he Watch Tower Publications Index pea fai ha fekumi ʻi he jw.org. Te ke loto nai ke kamata ʻi he ngaahi kupu mo e ngaahi vitiō mei he kupu hokohoko “Naʻe Faʻu Ia ke Pehē?” ʻOku nounou pē eni pea ʻoku fakahaaʻi ai ha ngaahi moʻoniʻi meʻa fakaofo ʻe niʻihi fekauʻaki mo e fanga manú mo e ngaahi meʻa fakatupu kehe. ʻOku toe maʻu ai ʻa e ngaahi fakatātā ʻo e feinga ʻa e kau faisaienisí ke faʻifaʻitaki ki he ngaahi meʻa ʻoku nau sio ki ai ʻi natulá.

12. ʻI hono ako ʻa e Tohi Tapú, ko e hā ʻa e ngaahi meʻa ʻoku totonu ke tau tokanga ki aí?

12 Ako ʻa e Tohi Tapú. Ko e faisaienisi naʻe lave ki ai ki muʻá naʻá ne talitekeʻi ʻi he kamatá ʻa e fakakaukau fekauʻaki mo ha Tokotaha-Fakatupú. Neongo ia, ʻi he faai atu ʻa e taimí, naʻá ne maʻu ʻa e tui. ʻOkú ne pehē: “Naʻe ʻikai ke makatuʻunga pē ʻeku tuí ʻi he meʻa naʻá ku ako ʻi he saienisí. Naʻe toe makatuʻunga ia ʻi hono ako fakalelei ʻo e Tohi Tapú.” Mahalo kuó ke ʻosi maʻu ʻa e ʻilo totonu fekauʻaki mo e ngaahi akonaki Fakatohitapú. Neongo ia, ke langa hake ʻa e tui ki ho Tokotaha-Fakatupú, ʻoku fiemaʻu ke hokohoko atu hoʻo ako ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá. (Sios. 1:8; Saame 119:97) Fakatokangaʻi ʻa e ngaahi fakamatala fakaikiiki ʻi he Tohi Tapú ki he ngaahi meʻa fakahisitōlia ne hoko. Tokanga ki he ngaahi kikite ʻi aí mo ʻene feongoongoi ʻi lotó. ʻI he fai peheé ʻe lava ke fakaivimālohiʻi ai hoʻo tui naʻe ngaohi kitautolu ʻe ha Tokotaha-Fakatupu anga-ʻofa mo poto pea naʻá ne fakamānavaʻi ʻa e Tohi Tapú. *​—2 Tīm. 3:14; 2 Pita 1:21.

13. Ko e hā ʻa e fakatātā ʻe taha ʻo e poto ʻoku maʻu ʻi he Folofola ʻa e ʻOtuá?

13 ʻI hono ako ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá, fakatokangaʻi ʻa e ʻaonga ʻene akonakí. Ko e fakatātaá, naʻe fakatokanga ʻa e Tohi Tapú talu mei muʻa ko e ʻofa ki he paʻangá ʻoku fakatupu maumau lahi pea mo e “ngaahi mamahi lahi.” (1 Tīm. 6:9, 10; Pal. 28:20; Māt. 6:24) ʻOku kei ʻaonga ʻa e fakatokanga ko iá? ʻOku pehē ʻi he tohi The Narcissism Epidemic: “ʻI he fakaʻavalisí, ko e kakai ʻoku nau tuli ki he meʻa fakamatelié ʻoku siʻi ange ʻenau fiefiá pea nau loto-mafasia ange. Naʻa mo e kakai ʻoku nau holi ke maʻu ha paʻanga lahi angé ʻoku nau puke fakaeongo; pea ʻoku nau toe mahamahaki fakaesino lahi ange.” He ʻaonga ē ko e fakatokanga ʻa e Tohi Tapú ke fakaʻehiʻehi mei he ʻofa ki he paʻangá! ʻE lava ke ke fakakaukau ki ha toe ngaahi tefitoʻi moʻoni Fakatohitapu kuo fakamoʻoniʻi ʻene ʻaongá? Ko e lahi ange ʻetau houngaʻia ʻi he akonaki ʻa e Tohi Tapú, ko e lahi ange ia ʻetau falala ki he poto tuʻuloa kuo tokonaki mai ʻe hotau Tokotaha-Fakatupú. (Sēm. 1:5) Ko hono olá, ʻe toe fakafiefia ange ʻetau moʻuí.​—ʻAi. 48:17, 18.

14. ʻI hano ako ʻa e Tohi Tapú, ko e hā ʻe fakaeʻa mai ai fekauʻaki mo Sihová?

14 Ako fakataha mo e taumuʻa totonú​—ke ʻiloʻi ʻa Sihova. (Sione 17:3) ʻI hoʻo ako ʻa e Folofolá, te ke fakatokangaʻi ha ʻulungaanga makehe​—ko e taha ʻoku fehoanaki mo e ngaahi ʻulungaanga ʻoku tapua mai ʻi he fakatupú. ʻOku hā mahino ko e ngaahi ʻulungaanga ko ení ʻo ha Tokotaha moʻoni ʻo ʻikai ko e meʻa pē ʻi he fakakaukau ʻa ha taha. (ʻEki. 34:6, 7; Saame 145:8, 9) ʻI hoʻo hoko ʻo ʻiloʻi lelei ange ʻa Sihová, ʻe tupulaki hoʻo tui kiate iá, ʻe loloto ange hoʻo ʻofa kiate iá pea ʻe mālohi ange hoʻo kaumeʻa mo iá.

15. ʻE anga-fēfē hoʻo maʻu ʻaonga mei hono vahevahe atu hoʻo tuí?

15 Vahevahe hoʻo tui ki he ʻOtuá ki he niʻihi kehé. ʻI hoʻo fai iá, ʻe fakaivimālohiʻi ai hoʻo tuí tonu. Kae fēfē kapau ʻoku ʻeke atu ʻe ha taha ʻokú ke faifakamoʻoni ki ai ha fehuʻi fekauʻaki mo e ʻi ai ʻa e ʻOtuá pea ʻoku ʻikai ke ke fakapapauʻi ʻa e talí? Feinga ke maʻu ha tali Fakatohitapu ki he fehuʻí mei he taha ʻo ʻetau ʻū tohí, pea vahevahe ia mo e tokotaha ko iá. (1 Pita 3:15) ʻE lava foki ke ke kole ha tokoni ki ha kaungā-Fakamoʻoni taukei. Tatau ai pē pe ʻe tali ʻe he tokotaha taʻetuí ʻa e fakamatala mei he Tohi Tapú pe ʻikai, te ke maʻu ʻaonga mei hono fai ʻa e fekumí. ʻE mālohi ange ai hoʻo tuí. Ko hono olá, heʻikai te ke tui ai ki he ngaahi taukaveʻi loi ʻa e faʻahinga ʻoku hā ngali poto mo ʻatamaiʻia ʻa ia ʻoku nau pehē ʻoku ʻikai ha Tokotaha-Fakatupu.

TAUHI MAʻU HOʻO TUÍ!

16. Ko e hā ʻe lava ke hoko kapau heʻikai ke tau hokohoko atu ke langa hake mo tauhi maʻu ʻetau tuí?

16 Neongo pe ko e hā hono fuoloa ʻetau tauhi kia Sihová, kuo pau ke hokohoko atu ʻetau langa hake mo tauhi maʻu ʻetau tui kiate iá. Ko e hā hono ʻuhingá? Koeʻuhi kapau heʻikai ke tau tokanga, ʻe lava ke vaivai ʻetau tuí. Manatuʻi, ko e tuí ʻoku kau ki ai ʻa e fakamoʻoni ʻo e ngaahi meʻa ʻoku taʻehāmai. Ko e ngaahi meʻa ʻoku ʻikai lava ke tau sio ki aí, ʻe faingofua nai ke ngalo. Ko ia naʻe ui ʻe Paula ʻa e taʻetuí ko e “angahala . . . ʻokú ne fakafihiaʻingofua kitautolú.” (Hep. 12:1) ʻE lava fēfē leva ke tau fakaʻehiʻehi mei he tauhele ko iá?​—2 Tes. 1:3.

17. Ko e hā ʻa e tokoni ʻoku tau fiemaʻu ke tauhi maʻu ai ʻetau tuí?

17 ʻUluakí, kōlenga kia Sihova ki hono laumālie māʻoniʻoní, pea fai pehē maʻu pē. Ko e hā hono ʻuhingá? Koeʻuhi ko e tuí ko e tafaʻaki ia ʻo e fua ʻo e laumālié. (Kal. 5:22, 23) Heʻikai lava ke tau langa hake mo tauhi maʻu ʻa e tui ki hotau Tokotaha-Fakatupú ʻo taʻekau ai ʻa e tokoni hono laumālie māʻoniʻoní. Kapau te tau hanganaki kole kia Sihova hono laumālié, te ne foaki mai ia kiate kitautolu. (Luke 11:13) Ko ia ai, ʻoku lava ke tau lotu: “Fakalahi ʻemau tuí.”​—Luke 17:5.

18. Fakatatau ki he Saame 1:2, 3, ko e hā ʻa e monū ʻoku lava ke tau maʻú?

18 ʻIkai ngata aí, fai tuʻumaʻu hoʻo ako fakafoʻituitui ʻo e Folofola ʻa e ʻOtuá. (Lau ʻa e Saame 1:2, 3.) ʻI he taimi naʻe faʻu ai ʻa e saame ko iá, ko e kau ʻIsileli tokosiʻi pē naʻa nau maʻu ha tatau kakato ʻo e Lao ʻa e ʻOtuá. Kae kehe, ko e tuʻí mo e kau taulaʻeikí naʻa nau maʻu ʻa e ngaahi tatau, pea ʻi he taʻu ʻe fitu kotoa pē, naʻe fai ha fokotuʻutuʻu ki he “kakai tangata, kakai fefine, mo e fānau,” mo e kau muli naʻe nofo ʻi ʻIsilelí ke nau fanongo ki hono lau ʻa e Lao ʻa e ʻOtuá. (Teu. 31:10-12) ʻI he taimi ʻo Sīsuú, ko e takainga tohi ʻo e Tohi Tapú naʻe maʻu ia ʻe he tokosiʻi pē pea ʻi he sinakoké. ʻI hono kehé, ʻi he ʻahó ni ko e tokolahi taha ʻo e kakaí ʻoku nau maʻu ha konga ʻo e Folofola ʻa e ʻOtuá. Ko ha monū moʻoni ia. ʻE lava fēfē ke tau fakahāhā ʻoku tau houngaʻia ʻi he monū ko iá?

19. Ko e hā ʻoku fiemaʻu ke tau fai ke tauhi ai ʻetau tuí ke mālohí?

19 ʻE lava ke tau fakahāhā ʻetau houngaʻia ʻi he monū ʻo hono maʻu ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá ʻaki hono lau maʻu pē ia. Heʻikai ke tau tuku pē ʻetau ako fakafoʻituituí ʻo toki fai pē ʻi ha taimi ʻoku tau faingamālie aí. ʻI heʻetau pipiki ki ha taimi-tēpile ako tuʻumaʻu, ʻe lava ke tau tauhi ai ʻetau tuí ke mālohi.

20. Ko e hā ʻoku totonu ke tau fakapapauʻi ke faí?

20 ʻI he ʻikai hangē ko e “kau potó mo e kau ʻatamaiʻiá” ʻi he māmani ko ení, ʻoku tau maʻu ha tui mālohi makatuʻunga ʻi he Folofola ʻa e ʻOtuá. (Māt. 11:25, 26) Ko hono ola ʻo ʻetau ako ʻa e tohi toputapu ko iá, ʻoku tau ʻiloʻi ai ʻa e ʻuhinga ʻoku ololalo ai ʻa e ngaahi tuʻunga ʻo e māmaní mo e meʻa ʻoku teu ke fai ʻe Sihova ki aí. Ko ia tau fakapapauʻi ke fakaivimālohiʻi ʻetau tuí pea tokoniʻi ʻa e tokolahi taha ʻe ala lavá ke maʻu ʻa e tui ki hotau Tokotaha-Fakatupú. (1 Tīm. 2:3, 4) Pea ʻofa ke hokohoko atu ʻetau fakatuʻotuʻa ki he taimi ʻe fakaongo atu ai ʻe he faʻahinga kotoa ʻi he māmaní ʻa e lea ʻi he Fakahā 4:11: “ʻOku taau mo koe ʻe Sihova ko homau ʻOtua, ke ke maʻu ʻa e ngeiá . . . koeʻuhí naʻá ke fakatupu ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē.”

HIVA 2 Sihova Ho Huafá

^ pal. 5 ʻOku akoʻi mahino ʻi he Folofolá ko Sihova ko e ʻOtuá ʻa e Tokotaha-Fakatupú. Ka ʻoku ʻikai ke tui ki ai ʻa e tokolahi. ʻOku nau fakamatematē ko e moʻuí naʻe tupu mai ʻiate ia pē. Heʻikai hanga ʻe heʻenau ngaahi taukaveʻí ʻo ueʻia ʻetau tuipaú kapau te tau ngāue mālohi ke fakaivimālohiʻi ʻetau tui ki he ʻOtuá mo e Tohi Tapú. ʻE fakamatalaʻi ʻi he kupu ko ení ʻa e founga ke tau fai ai iá.

^ pal. 5 ʻI he ngaahi ʻapiako lahi, ko e fakatupú ʻoku ʻikai tālangaʻi ai ko ha fakamatala falalaʻanga ki heʻetau ʻi hení. ʻOku akoʻi ʻe he kau faiako ʻe niʻihi ko e fai peheé ʻe kaunoa ia ʻi he tauʻatāina ʻa e fānau akó ke lotú.

^ pal. 7 ʻOku lava ke maʻu ʻa e ngaahi fakamatala ʻa e kau ako tuʻu-ki-muʻa ʻe toko 60 tupu, kau ai ʻa e kau faisaienisi ʻi he Watch Tower Publications Index. ʻI he kaveinga “Science,” ʻi he kaveinga tokoni ko e “scientists expressing belief in creation.”

^ pal. 12 Ko e fakatātaá, sio ki he kupu “ʻOku Hoamālie ʻa e Saienisí mo e Tohi Tapú?” ʻi he ʻīsiu ʻo e ʻĀ Hake! ʻo ʻEpeleli 2011 mo e kupu “Meʻa ʻOku Tomuʻa Tala ʻe Sihová ʻOku Hoko Moʻoni” ʻi he ʻīsiu ʻo e Taua Leʻo ʻo Sanuali 1, 2008.