1, 2. a) Jastalni wa xyala ja Proverbios 16:31, ¿jastal oj kiltik ja hermanoʼik bʼa awelexa? b) ¿Jastik sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

BʼA JUN parke bʼa Estados Unidos, wani xbʼobʼ taxuk diamanteʼik ja bʼa luʼumi. Ama ja diamanteʼik tixta ay ekʼa, pe yuja mito tojbʼeluk bʼa xchonjel, bʼobʼta jitsan ja matik wa xjakye paxyal mini xyaʼa sbʼaje kuenta ja janekʼ chaʼanyabʼal ja jastik tey yiʼoje mojani.

² Ja kala kermanotik bʼa awelexa jachuke jastal ja diamanteʼik jaw: jun jasunuk jel chaʼanyabʼal. Ja Yabʼal ja Dyosi wa xya slaj ja sakale jastal jun korona (kʼuman ja Proverbios 16:31; 20:29). Pe bʼobʼta ayni mi oj kaʼ jbʼajtik kuenta janekʼto chaʼanyabʼale. Ja matik keremtoʼi bʼa wa xyilawe chaʼanyabʼal ja hermanoʼik bʼa awelexa wani x-ajyiyujile jun jasunuk bʼa masto jel chaʼanyabʼal ke yuj chikan jasunuk. Ja bʼa artikulo it, oj katikyi sjakʼjel ja oxe sjobʼjel it: ¿jas yuj ja Jyoba wa xyila chaʼanyabʼal ja matik awelexa?, ¿jastal kʼotele ja yeʼnle ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba? sok ¿jasa wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa yajel-el slekilal ja bʼa sjejel wa xyaʼaweʼi?

3. Jastalni wa xyala ja Salmo 92:12-15, ¿jas yuj ja Jyoba chaʼanyabʼal wa xyila ja hermanoʼik bʼa awelexa?

³ Ja Jyoba jel chaʼanyabʼal xyila ja hermanoʼik bʼa awelexa. Wani snaʼa lek jas tikʼe kristyano kʼotele sok jel chaʼanyabʼal xyila ja tsamalik modoʼal yiʼoje. Jel gusto wa x-ajyi yuja wa xyila wa sjeʼaweyi ja keremtik akʼixuk ja biboʼil ajyelyujile ja bʼa jitsanxa jabʼil wane aʼtel toj leki (Job 12:12;  32:9; Prov. 1:1-4). Cha jelni chaʼanyabʼal wa xyila ja jastal wa xkuchyujile (Mal. 3:16). Anima ajyelyujile wokolik ja bʼa sakʼanile, tolabida sjeʼuneje jun tsatsal skʼuʼajel bʼa Jyoba. Ja wego ja smajlajel yiʼoje masxani meran bʼa yeʼnle ke ja yajni snaʼawe ja smeranili. Jaxa Jyoba wani syajtaye yujni mi xyaʼawekan stajel tiʼal ja sbʼiʼili «ja bʼa yawelale» (kʼuman ja Salmo 92:12-15).

4. ¿Jasa oj bʼobʼ stsatsankʼujolauk ja hermanoʼik bʼa awelexa?

⁴ Ta ja weʼn wanaxa awelaxel, wani xbʼobʼa kʼuʼuk lek ke ja Jyoba wani xjul skʼujol ja jastik akʼuluneji (Heb. 6:10). Kongana aʼtela ja bʼa xcholjeli, sok jelni xya gustoʼaxuk ja kala Tatik bʼa satkʼinali. Kuchelawuj tsatsal pruebaʼik, akoltunej ja jastik kanel kulan bʼa Biblia, akʼulunej ja chaʼan cholalik akʼubʼalawiʼi sok achapunej ja tuki. Akʼujulunej bʼa snochjel ja jastal wajum ja xchonabʼil ja Jyoba, bʼa jelni lijero wajum. Cha akoltunej sok atsatsankʼujolunej ja matik wane aʼtel bʼa tyempo tsʼikan. Ja Jyoba jel syajtaya yuja toj ajyela, jaxa yeʼn wa skʼapa «mini oj sjipkan ja matik toj aye smoki» (Sal. 37:28). Cha wani xyala: ‹Ama sakaxa lek, mini oj kakan stalnajela› (Is. 46:4). Ja yuj, mokni apensaraʼuk ke mixa tʼilanuka ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba yuja ayxa akʼujoli. ¡Jelni tʼilana!

5. ¿Jasa tʼilan oj snaʼe ja hermanoʼik bʼa awelexa?

⁵ Ja hermanoʼik bʼa awelexa jelni jas wa xbʼobʼ sjeʼekitik. Ama bʼobʼta mixa jeluk ja yipe jastal ajyi, ayxani yiʼoje ja experiencia ja bʼa janekʼ jabʼil ajyele sakʼani. Ja Jyoba wani xbʼobʼ yawe makunuk bʼa jitsan modoʼik, jastalni oj kiltik ja bʼa sjejelik bʼa tyempo najate sok ja bʼa jtyempotiki.

6, 7. Taʼa tiʼal jujuntik yaʼtijumik Dyos bʼa toj ajyiye sok aji koʼuk slekilale ama awelexa.

⁶ Ja bʼa Biblia wa xtaʼatik sjejelik bʼa matik mi yaʼawekan yaʼteltajel toj lek ja Jyoba ama awelexa. June, jaʼa Moisés, bʼa ayxa yiʼoj junuk 80 jabʼil yajni kʼot jun aluman sok tojwanum sbʼaja chonabʼ Israel. Pilan, jaʼa Daniel, bʼa  bʼobʼta ayxa yiʼoj mas ja 90 jabʼil sok wantoni yaʼteltajel ja Jyoba jastal aluman. Jaxa jekabʼanum Juan lajansok ayxani yiʼoj mas ja 90 jabʼil yajni stsʼijbʼan ja libro bʼa Apocalipsis, ja it aji ekʼyi yuja Dyosi.

⁷ Jitsan tuk yaʼtijumik toj ja Dyosi mini jel naji sbʼaje, sok bʼobʼta ja kristyano mini jel xyaweyi stʼilanil. Pe ja Jyoba yaʼani sat bʼa yeʼnle sok yani koʼuk slekilale yuja toj ajyiyeʼi. Jun sjejel, ja Biblia jel tʼusan staʼa tiʼal bʼa jun winik sbʼiʼil Simeón bʼa «jel toj soc meran huas scʼuan ja Diosi», pe ja Jyoba wani snaʼa sbʼaj lek sok yayi ja chaʼan cholal bʼa oj yil ja yal kerem Jesús sok yaljel jun jasunuk oj ekʼuk sbʼaja yeʼn sok ja snani (Luc. 2:22, 25-35). Cha la jpensaraʼuktik sbʼaja aluman Ana. Juni viuda bʼa ayxa yiʼoj 84 jabʼil bʼa mini «huas sipa can ja temploa». Ja Jyoba ya koʼuk slekilal yuja toj ajyi ja yajni yaʼakan bʼa oj yil ja yal kerem Jesús. Mini ay duda, ja Simeón sok ja Ana jelni chaʼanyabʼalile bʼa Jyoba (Luc. 2:36-38).

8, 9. ¿Jas lekil sjejel wa xyawekitik ja hermanaʼik bʼa biudaʼexa?

⁸ Ja bʼa jtyempotiki, jitsan hermanoʼik bʼa awelexa kʼotele jun lekil sjejel ja bʼa matik masto kereme. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja hermana Lois Didur. Yajni kechanto 21 ja sjabʼili, kʼe aʼtijuk jastal precursora especial bʼa Canadá. Tsaʼan, ja yeʼn soka statam John, aʼtijiye jitsan jabʼil jastal biajanteʼik. Tsaʼan, koltaniye bʼa Betel bʼa Canadá mas ja 20 jabʼili. Yajni ayxa yiʼoj 58 jabʼil, lokjiye bʼa oj koltanuke bʼa Ucrania. ¿Jas maʼ oj skʼuluke? ¿Oj maʼ spensaraʼuke jelxa awele bʼa oj wajuke kulan bʼa pilan país? Skʼulane aceptar ja lokjelali sok ja John aji ochuk Olomal bʼa Naʼits Betel. Juke jabʼil tsaʼan, ja yeʼn chami, jaxa Lois stsaʼa oj kanuk ja bʼa wan koltaneli. Jaxa wego ayxa yiʼoj 81 jabʼil, ja yeʼn wantoni yaʼteltajel toj lek ja Jyoba ja bʼa Betel bʼa Ucrania sok spetsanile jel syajtaye.

⁹ Bʼobʼta jujuntik hermana jastal ja Lois, mixani jel xnaji sbʼaje yajni wa xkanye viuda, pe jeltoni chaʼanyabʼale. Ja Jyoba jelni chaʼanyabʼal xyila ja jastal skoltaye jitsan jabʼil statamei sok ja jastal mi xyaʼawekan yaʼteltajel toji (1 Tim. 5:3). Ja yeʼnle cha jelni stsatsankʼujolane ja matik mito ay skʼujole.

10. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa lekil sjejel bʼa Tony?

¹⁰ Ay jitsan hermanoʼik bʼa awelexa sok teye bʼa naʼitsik bʼa wa xnoljiye ja matik awelexa, sok ja yeʼnleʼi jelni chaʼanyabʼale ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi. Jachni wa xtax jun hermano sbʼiʼil Tony. Ti yiʼaj jaʼ bʼa Pensilvania (Estados Unidos) bʼa agosto bʼa 1942 yajni ayiʼoj 20 jabʼil. Ekʼ tʼusan tyempo, mini skʼana oj ochuk soldado sok aji ochuk preso chabʼ jabʼil sok snalan. Ja yeʼn soka xcheʼum Hilda, sjeʼaweniyi ja  smeranil ja chabʼ yuntikile man xchʼinile. Yajni ekʼ ja jabʼili, ja Tony waj superintendente presidente bʼa oxe kongregasyonik (ja wego wa x-alxi: ja ansyano maʼ wa xkoltani skʼeljel ja yaʼtel ja kʼole ansyanoʼik) cha wajni jun olomal ja bʼa asamblea bʼa jun kʼakʼu. Cha wani skʼulan reunionik sok wa xyaʼa estudioʼik bʼa Biblia bʼa jun preso bʼa estado. Ja wego ayxa yiʼoj 98 jabʼil, sok jeltoni wan skʼujolajel. Wantoni skʼujolajel bʼa kongana oj yaʼteltay ja Jyoba sok skoltajel ja skongregasyoni.

11. ¿Jastal wa xjeʼatik chaʼanyabʼal wa xkilatik ja hermanoʼik teye ja bʼa naʼitsik wa xnoljiye ja matik awelexa ma mixa xbʼobʼ eluke ja bʼa snaje?

¹¹ ¿Jastal wa xjeʼatik chaʼanyabʼal wa xkilatik ja hermanoʼik teye ja bʼa naʼitsik wa xnoljiye ja matik awelexa ma mixa xbʼobʼ eluke ja bʼa snaje? Ja bʼa janekʼ wa xbʼobʼi, ja ansyanoʼik bʼa kongregasyon wani xbʼobʼ skoltaye bʼa oj xchole, bʼa oj ochuke ja bʼa reunioniki ma smaklajel. Ojni bʼobʼ jetik wa xcham jkʼujoltike yajni wa xkulataytike ma yajni wa xkʼumantike bʼa bideollamada. Jelni tʼilan oj kaʼ tʼabʼan jkʼujoltik ja matik mi mojanuk yiʼoj ja jkongregasyontik. Tʼilani mi oj chʼay jkʼujoltike. Bʼobʼta jujuntik mini pasiluk xyabʼye yaljel ja jastal ayeʼi ma wa xyabʼye mini lekuk skʼulajel. Pe jelni oj skoltayotik spiljel tyempo bʼa sjobʼjelyile ja gustoʼil ajyelyujile ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba sok smaklajel ja jas oj xcholekabʼtiki.

12. ¿Jasa oj bʼobʼ jtatik ja bʼa jkongregasyontik?

¹² Bʼobʼta chamtoni oj kiltik ke ja bʼa jkongregasyontik ayni hermanoʼik bʼa awelexa bʼa kʼotele lekil sjejelik bʼa ajyel toj. Jun hermana bʼa Estados Unidos sbʼiʼil Harriette yaʼteltay toj lek ja Jyoba jitsan jabʼil ja bʼa skongregasyon bʼa Nueva Jersey. Pe tsaʼan tixa wajsok bʼa snaj ja yakʼixi. Ja hermanoʼik bʼa yajkʼachil skongregasyoni spilaweni tyempo bʼa snajel sbʼaj sok staʼawe jun jasunuk jel chaʼanyabʼal. Ja hermana xcholo yabʼye experienciaʼik jel stsatsankʼujolani bʼa xcholjel ja bʼa jabʼilikjan 1920, ja yajni snebʼa sbʼaja smeranili. Ja bʼa tyempo jaw, tolabida wa xyiʼaj ekʼ jun cepillo bʼa oj sukʼ yej ja yajni wa xwaj bʼa xcholjeli, sok jani ta ay yamji. Sok ja bʼa 1933, chabʼ ekʼele ti ajyi jun semana bʼa preso. Yajni tey bʼa preso, ja statami, bʼa mini taʼumantiʼuk pe wa xkoltajiyuj, yeʼnani wa stalnay ja oxe yal yuntikile. Ja yujil, ja kermanotik awelexa bʼa toj aye jastal Harriette wani sbʼajine bʼa oj kiltike chaʼanyabʼal.

13. ¿Jasa jnebʼunejtik sbʼaja jastal wa x-iljiye ja matik awelexa ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba?

¹³ Ja kermanotik bʼa awelexa jelni chaʼanyabʼalile ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba. Yiluneje jastal akʼubʼal koʼuk slekilale yuja Jyoba sok yiluneje jastal yaʼunej koʼuk slekilal ja xchonabʼili. Snebʼuneje jastik jel chaʼanyabʼal ja bʼa jastik mi lekuk skʼuluneje. Ja yuj la kiltike jastal bʼa oj bʼobʼ jtatik biboʼil sok la katik el slekilal ja experiencia yiʼoje (Prov. 18:4). Ta wa xpilatik tyempo bʼa oj jnatik sbʼaje lek, ojni tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki sok oj jnebʼtik mas sbʼaja jas wanxa xkʼuʼantiki.

14. ¿Jas rason wa xyayi ja matik masto kerem ja Deuteronomio 32:7?

¹⁴ La mojxukotik soke sok la loʼilanukotik soka hermanoʼik bʼa awelexa (kʼuman ja Deuteronomio 32:7). Bʼobʼta mixani xyilawe jastal ajyi, mas takalxa wa xbʼejyiye sok mixa jel tsatsuk xkʼumaniye. Pe wantoni skʼana oj aʼtijuke sok  yaʼuneje ajyuk ‹jun lekil sbʼiʼile› ja bʼa stiʼ sat ja Jyoba (Ecl. 7:1). La jul jkʼujoltik jas yuj chaʼanyabʼal wa x-iljiye yuja Jyoba sok mok katikan yiljele chaʼanyabʼal. La jkʼuluktik jastal Eliseo, pes ja tsaʼanxta kʼakʼu ajyi soka Elías mini skʼana oj yakan stuchʼil. Oxe ekʼele yala yabʼi: «Mi oj jipakani» (2 Rey. 2:2, 4, 6).

15. ¿Jasa oj bʼobʼ jobʼtikyi ja hermanoʼik bʼa awelexa?

¹⁵ La jetikyi ja hermanoʼik bʼa awelexa ke meran wa xcham jkʼujoltik bʼa yeʼnle yajelyile tsamal sjobʼjelik (Prov. 1:5; 20:5). Jun sjejel, ojni bʼobʼ jobʼtikyile: «Yajni mito ayuka kʼujoli, ¿jasa ya kʼuʼuk bʼa wa taʼatani ja smeranili?», «¿jasa yaʼunej mojxan mas soka Jyoba?», «¿jasa skoltuneja bʼa mi awaʼunejkan yaʼteltajel gusto lek ja Jyoba?» (1 Tim. 6:6-8). Sok la jmaklaytik lek ja jas oj xchole kabʼtiki.

16. Yajni june maʼ mito ay skʼujol wa xloʼilanisok june maʼ awelxa, ¿jas yuj xchawanile wa stsatsankʼujolan sbʼaje?

¹⁶ Yajni june maʼ mito ay skʼujol wa xloʼilanisok jun kermanotik bʼa awelxa, xchawanile wa stsatsankʼujolan sbʼaje (Rom. 1:12). Ja maʼ mito ay skʼujoli mastoni oj skʼuʼuk ke ja Jyoba wa stalnay ja yaʼtijumik toji, jaxa maʼ awelxa oj yabʼ ke jel xkʼanji sok ojni yabʼ stsamalil xcholjel jastal yilunej koltubʼal yuja Jyoba ja bʼa sakʼanili.

17. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ke ja hermanoʼik bʼa awelexa mastoni wa stsamalbʼiye kada jabʼil wa x-ekʼi?

¹⁷ Jastalni wa x-ilxi, ja jtsamaliltiki wani xchʼay soka jabʼiltiki. Pe kada jabʼil wa x-ekʼi ja Jyoba mastoni tsamal wa xyila ja yaʼtijumik toji (1 Tes. 1:2, 3). ¿Jas yuj? Yujni ja jabʼilik ekʼeljani yaʼunejekan bʼa oj tojbʼesjuke sok oj chapjuke yuja yip ja Dyosi. Yajni masto wa xnaʼatik sbʼaj ja kermanotik bʼa awelexa sok wa xnebʼatik bʼa yeʼnle, mastoni oj kʼot kiltike jastal jun jasunuk bʼa chaʼanyabʼalile.

18. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁸ Pe ja kongregasyon mini kechan tsats wa x-ajyi yajni ja matik mito ay skʼujole wa xyilawe chaʼanyabʼal ja matik awelexa, cha jachuk yajni ja matik awelexa wa xyilawe chaʼanyabʼal ja matik mito ay skʼujole. Ja bʼa artikulo jakumi, oj kiltik jastal wa xbʼobʼ sjeʼe ja matik awelexa ke wa xyilawe chaʼanyabʼal ja matik mito ay skʼujole ja bʼa kongregasyon.