Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

ARTIKULO BʼA SPAKLAJEL 37

«Oj tsijuk yibʼanal ja chonabʼiki»

«Oj tsijuk yibʼanal ja chonabʼiki»

«Oj tsijuk yibʼanal ja chonabʼiki, sok ja jastik chaʼanyabʼal bʼa yibʼanal ja chonabʼiki oj ochuke» (AGEO 2:7).

TSʼEBʼOJ 24 La kʼekotik ja bʼa swits ja Jyoba

JA JAS OJ PAKLAXUK *

1, 2. ¿Jas stsijujel bʼa kechan wa senyaʼan alxikan oj ekʼuk ja bʼa jtyempotiki?

«BʼA KECHANTA jujuntik minuto, kʼe jemuk ja tiendaʼik sok ja poko naʼitsiki wegoxta chʼak jemuk». «Ja kristyano jel xiwel ay [...]. Jitsan yalawe kechan albʼi jujuntik minuto, pe ja keʼn kabʼ jel albʼi juntiro». Jach yalawe jujuntik matik kanye sakʼan bʼa jun terremoto ekʼ ja bʼa Nepal ja bʼa 2015. Lekbʼi keʼn x-ekʼ jbʼajtik jun jasunuk jastal jaw bʼa jel xyaʼa xiwel, mini pasiluk oj chʼay jkʼujoltik.

2 Pe ja bʼa tyempo wala taxtiki, wani ekʼel jun tikʼe stsijujel, june bʼa mi kechan wa syama jun chonabʼ ma jun país. Ja Jyoba wan stsijujel yibʼanal ja chonabʼik bʼa luʼumkʼinali, sok jitsanxani jabʼil wan skʼulajel. Jachukni yalakan ja Ageo: «Yujni ja it ja jas wa xyala ja Jyoba bʼa kʼakʼanumiki: ‹Yajkʼachil ekʼele, bʼa tʼusanxta tyempo, oj tsijuk ja satkʼinal sok ja luʼumi, ja mar sok ja takin luʼumi›» (Ageo 2:6).

3. ¿Jasa stukil yiʼoj ja stsijujel bʼa kechan wa senyaʼan sok ja terremoto?

3 Ja terremoto kechani wa xyiʼajan chʼakelal, pe ja tikʼe stsijujel wa staʼa tiʼal ja Ageo wani xyiʼajan slekilal. Yeʼnani mismo ja Jyoba yala: «Oj tsijuk yibʼanal ja chonabʼiki, sok ja jastik chaʼanyabʼal bʼa yibʼanal ja chonabʼiki oj ochuke ja bʼa naʼits it jaxa keʼn oj jbʼutʼ toyjelal» (Ageo 2:7). ¿Jas stojolan ja yaljelik it sbʼaja matik ajyiye sakʼan bʼa styempo ja Ageo? ¿Sok jas wa stojolan bʼa keʼntik ja wego? Ja bʼa artikulo it, oj katikyi sjakʼjel ja sjobʼjelik jaw sok oj kiltik jastal oj bʼobʼ koltanukotik bʼa stsijujel ja chonabʼik ja bʼa jtyempotiki.

JUN RASON BʼA TSATSANKʼUJOLANI JA BʼA STYEMPO JA AGEO

4. ¿Jas yuj ja Jyoba sjeka ja aluman Ageo?

4 Ja Jyoba yayi jun cholal jel tʼilan ja aluman Ageo. La kiltik jas yuj. Bʼobʼta ja Ageo yeʼnani june ja bʼa matik kumxiye ja bʼa Jerusalén ja bʼa jabʼil 537 bʼajtanto bʼa jtyempotik yajni elye ja bʼa Babilonia. Tʼusan tsaʼan yajni kʼotye, ja yaʼtijumik toj ja Dyosi yawe ochuk ja skujlayubʼil ja templo, ja snaj ja Jyoba (Esd. 3:8, 10). Pe tristeni yabʼjel, tixtani och iljuke kontra, el sganaʼe sok sjipawekan ja aʼteli (Esd. 4:4; Ageo 1:1, 2). Ja yuj ja bʼa jabʼil 520 ja Jyoba yayi ja cholal ja Ageo bʼa oj skoltaye bʼa oj cha gustoʼaxuke sok stsatsankʼujolajele bʼa oj yawe kʼeʼuk ja templo * (Esd. 6:14, 15).

5. ¿Jas yuj jel tsatsankʼujolaji ja xchonabʼ ja Dyos yuja rason yala ja Ageo?

5 Ja jas wa xkʼanxi soka srason ja Ageo jani yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoje ja judíoʼik sbʼaja Jyoba. Ja alumani yala yabʼ ja yaljelik it sok mini tʼun xiwel ja matik elel sgana: «Ajyanik tsats, kristyanoʼik teyex ja bʼa luʼum it sok aʼtijananik, xchi ja Jyoba. Yujni keʼn teyona mokex, xchi ja Jyoba bʼa kʼakʼanumik» (Ageo 2:4). Jelni ma tsatsankʼujolajiye soka yaljel «Jyoba bʼa kʼakʼanumik». Ta wa skʼana lek oj wajyujile, ja judíoʼiki tʼilani oj sjip skʼujole bʼa Jyoba, bʼa ayni yiʼoj jitsan lek soldadoʼik bʼa anjelik.

6. ¿Jastik slekilal yiʼajan ja stsijujel yala ja Ageo?

6 Ja Jyoba yayi ekʼuk ja Ageo bʼa oj yalyabʼ ja judíoʼik bʼa ojni stsijuk bʼa kechan jun senya ja chonabʼiki. Ja rason jaw yayi skʼuʼuk lek ja matik yaʼunejekan yajel kʼeʼuk ja templo ke ja Jyoba ojni stsijuk ja Persia, ja chonabʼ mas ay yip ja bʼa tyempo jaw bʼa yamanyuj jitsan chonabʼik. ¿Jastik slekilal oj yijan ja stsijujel jaw? Bʼajtan, ja xchonabʼil ja Dyos chʼak ya kʼeʼuk ja templo. Pilan, ajyi kristyanoʼik mi judíoʼuk koltajiyeyuj sok tini oj stoye ja Jyoba ja bʼa templo ajkʼachto tojbʼeli. Bʼobʼta ja rason jaw jelni stsatsankʼujolan ja xchonabʼ ja Dyosi (Zac. 8:9).

JUN AʼTEL BʼA WAN STSIJUJEL JA LUʼUM JA BʼA JTYEMPOTIKI

¿Wana maʼ koltanel ja janekʼ wa xbʼobʼawuj ja bʼa aʼtel wan kʼulaxel ja bʼa jtyempotik bʼa stsijujel ja Luʼumi? (Kʼela ja parrapoʼik 7 sok 8). *

7. ¿Jas aʼtel wantik koltanel skʼulajel ja bʼa jtyempotiki?

7 Ja bʼa jtyempotiki ¿jas wa stojolan bʼa keʼntik ja jas yalakan ja Ageo? Yajkʼachil ekʼele, ja Jyoba wan stsijujel yibʼanal ja chonabʼiki, jaxa bʼa ekʼele it wani la koltanitik skʼulajel. La jpensaraʼuktik ja it: ja bʼa 1914, ja Jyoba ya och Rey ja Jesukristo ja bʼa sGobyerno bʼa satkʼinali (Sal. 2:6). Sbʼaja mandaranumik bʼa luʼumkʼinali, mini lek yabʼye ja kujlaji ja Gobyerno jaw. Wa stojolan ke kʼota ja «tyempo tsaʼubʼalxa bʼa chonabʼiki». Wa xkʼan kaltik, tini kʼot ja styempoʼil bʼa mixa oj ajyuk jun mandaranum bʼa yeʼn stsaʼunej ja Jyoba (Luc. 21:24, TNM). Yuja it, masanto 1919, ja xchonabʼ ja Jyoba wanxtani yaljel yabʼ ja kristyano ke kechan ja sGobyerno ja Dyos wa xbʼobʼ yayi jun smajlajel ja kristyano. Ja aʼtel it bʼa xcholjel ‹ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi› stsijunej yibʼanal ja luʼumkʼinali (Mat. 24:14).

8. Jastalni wa xyala ja Salmo 2:1-3, ¿jastal yabʼuneje tʼusan mi yibʼanaluk ja chonabʼik ja rason it?

8 ¿Jastal yabʼuneje ja kristyano ja rason it? Tʼusan mi yibʼanaluke maloni wa xyabʼye (kʼuman ja Salmo 2:1-3). Ja chonabʼiki mi snaʼawe jas oj skʼuluke. Mini skʼuʼane ta kʼotel «lekil rasonik» ja jas wa xcholotik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Sok jujuntik gobyernoʼik stimuneje ja xcholjeli. Sok ama jitsan mandaranumik ja bʼa chonabʼik it wa xyalawe wa xyaʼteltaye ja Dyos, mini xkʼan yawekan ja xchole sok ja ipal yiʼojeʼi. Jastalni bʼa styempo Jesús, ja wego wa skontraʼane ja maʼ sTsaʼunej ja Jyoba yajni wa xyixtalane ja yaʼtijumik toji (Hech. 4:25-28).

9. ¿Jasa wan skʼulajel ja Jyoba yuja jas wa skʼulane ja chonabʼiki?

9 ¿Jasa wan skʼulajel ja Jyoba yuja jas wa skʼulane ja chonabʼiki? Ja Salmo 2:10-12 wa xyala: «Ja yuj ja wego reyik, bibo ajyanik; kisawik ja tojelal, juesik bʼa luʼum. Aʼteltayik ja Jyoba sok xiwel sok gustoʼaxanik sok kʼitkʼunel. Toyowik ja uninali; mikʼa ojni tajkuk ja Dyosi sok ja weʼnlexi ti oj chamanik bʼa bʼej, yujni jel wego xtajki. ¡Gustoni aye ja maʼ wa sleʼa skoltajel bʼa yeʼn!». Ja Jyoba jelni lek skʼujol sok wa xyayi tyempo ja matik wa x-iljiyuj kontraʼi bʼa oj tukbʼuk ja smodoʼeʼi sok oj skise ja sGobyerno. Pe wani chʼakel ja tyempo. Tixani ayotik ja bʼa ‹tsaʼanikxta kʼakʼu› ja bʼa luʼumkʼinal it (2 Tim. 3:1; Is. 61:2). Masxani jel tʼilan ke ja kristyanoʼiki a-snaʼe sok a-stsaʼe ajyel bʼa sparte ja Jyoba.

JA SLEKILALIK YUJA STSIJUJELI

10. Jastalni wa xyala ja Ageo 2:7-9, ¿jas slekilal oj ilxuk yuja stsijujeli?

10 Ja stsijujel bʼa kechan wa senyaʼan bʼa yala ja Ageo wani xya el slekilal jujuntik kristyano. Ja yeʼn wa xcholo, ja slekilal yuja stsijujeli, «ja jastik chaʼanyabʼal [wa xkʼan alxuk, ja kristyanoʼik bʼa lek ja skʼujoleʼi] bʼa yibʼanal ja chonabʼiki» oj jakuke bʼa oj stoye ja Jyoba (kʼuman ja Ageo 2:7-9). * Ja Isaías sok ja Miqueas cha yalawekan ojni ekʼuk ja it ja bʼa ‹tsaʼanikxta kʼakʼu› (Is. 2:2-4, nota; Miq. 4:1, 2, nota).

11. ¿Jastal yabʼ jun hermano yajni smaklay bʼajtan ekʼele ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi?

11 La kiltik jastal nikjiyuj ja rason it jel chaʼanyabʼalil jun hermano sbʼiʼil Ken, bʼa ti wan koltanel bʼa yechalil wa xkʼelxi ja kaʼteltiki. Ekʼelxa junuk 40 jabʼil yajni smaklay bʼajtan ekʼele ja sGobyerno ja Dyosi, pe wani xyabʼ lajansok eketo yabʼi. Wa xcholo: «Yajni jmaklay ja smeranil ja bʼa Yabʼal ja Dyosi, jelni gustoʼaxiyon yuja teytik ja bʼa xchʼakulabʼil ja bʼa luʼumkʼinal it. Kabʼni stojol ke bʼa lek oj yil-on ja Dyosi sok stajel ja sakʼanil bʼa tolabida, tʼilani oj jpil jbʼaj ja bʼa luʼumkʼinal it sok ajyel bʼa sparte ja Jyoba. Kayi orasyon sok wegoni jkʼulan. Jpila jbʼaj ja bʼa luʼumkʼinal it sok ti jkoltay jbʼaj bʼa sGobyerno ja Dyos, bʼa mi xbʼobʼ tsijuk».

12. ¿Jastal bʼutʼel toyjelal ja stemplo ja Jyoba ja bʼa tsaʼanixta kʼakʼu it?

12 Chikani lek ja Jyoba wan yajel koʼuk slekilal ja xchonabʼi. Ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu it, kilunejtik jelni wane jitsanbʼel ja kristyanoʼik wa stoyoweʼi. Ja bʼa 1914 kechan jujuntik mil ayotik. Jaxa wego aytik mas ja 8 miyon yaʼtijumik Dyos, sok spetsanil ja jabʼiliki jitsan miyon kristyanoʼik wa smojtayotike bʼa skʼintajel ja Conmemoración. Jachuk, «ja jastik chaʼanyabʼal bʼa yibʼanal ja chonabʼiki» sbʼutʼunej ja luʼum ja bʼa stemplo ja Jyoba, bʼa jani wa senyaʼan spetsanil ja jas skʼulunej bʼa oj bʼobʼ jtoytik toj lek. Ja jastik stukbʼese ja bʼa sakʼanile ja kristyanoʼik it cha wani xyaweyi stoyjel ja sbʼiʼil ja Dyosi yajni skʼutes sbʼaje soka yajkʼachil modoʼali (Efes. 4:22-24).

Ja yaʼtijumik Dyos bʼa spetsanil ja luʼumkʼinali waneni xcholjel yabʼ gusto lek ja kristyano ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. (Kʼela ja parrapo 13).

13. ¿Jas tuk alubʼalkan wan kʼotel smeranil yuja jastik wa xkilatik wan ekʼeli? (Kʼela ja poto ja bʼa skʼeʼulabʼil bʼa spatiki).

13 Ja jastik wan ekʼel bʼa jel cham yabʼjel cha wani xya kʼotuk smeranil pilan jastik alubʼalkani, jastal ja bʼa kapitulo 60 bʼa Isaías. Ja bersikulo 22 wa xyala: «Ja yal nuxi oj kʼot bʼa mil sok ja yal chʼini oj kʼot jun chonabʼ bʼa jel ja yipi. Keʼna, ja Jyoba, oj ka kʼiʼuk wego ja bʼa styempoʼili». Stsʼakatal yuja jitsan kristyano wane ochel ja bʼa xchonabʼ ja Dyosi, wani x-ekʼ jun jasunuk cham yiljel: yuja «jastik chaʼanyabʼal» it, pes wa xyiʼajan tuktukil snajel sok puesto ajyel bʼa xcholjel ja «lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos». Jaxa ja xchonabʼ ja Jyoba wani xbʼobʼ ya el slekilal ja snajelik jaw bʼa xchiktes ja Isaías jastal «slech ja chonabʼiki» (Is. 60:5, 16). Soka skoltanel ja kristyanoʼik it jel chaʼanyabʼalile, wani cholxel bʼa 240 paisik sok territorioʼik, sok wani sutxel juʼunik bʼa mas ja 1,000 kʼumaliki.

JAXANI JA SJUTSʼINIL BʼA OJ TSAXUK JAS OJ KʼULAXUK

14. ¿Jasa tʼilan oj stsaʼe skʼulajel ja kristyanoʼik ja wego?

14 Ja bʼa xchʼakulabʼil ja luʼumkʼinal it, ja stsijujel ja chonabʼiki wani stʼena ja kristyano bʼa oj stsaʼe: ¿oj maʼ ajyuke bʼa sparte ja sGobyerno ja Dyos, ma oj sjip skʼujole ja bʼa gobyernoʼik bʼa luʼumkʼinal it? Ama ja yaʼtijumik ja Jyoba wa skʼuʼane ja leyik ja bʼa spaise, mini xchʼika sbʼaje bʼa politika (Rom. 13:1-7). Wani snaʼawe kechan ja sGobyerno ja Dyos wa xbʼobʼ xchʼaysnajel ja swokolik ja kristyano, sok ja Gobyerno it mini ti sbʼajuk bʼa luʼumkʼinal it (Juan 18:36, 37).

15. ¿Jas prueba bʼa ajyel toj yalakan ja libro bʼa Apocalipsis?

15 Ja libro bʼa Apocalipsis wa xcholo ke ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu ojni ajuk och probar ja jastal toj ay ja xchonabʼil ja Dyosi. Ja it wa stojolan ojtoni ijuk jpatiktik sok oj iljukotik kontra. Ja gobyernoʼik bʼa luʼumkʼinal it ojni stʼenotik bʼa oj jtoytike sok ojni yiʼeyi spatik ja matik mi skʼanawe oj skʼuluke (Apoc. 13:12, 15). Sok «sea chʼin, sea nihuan, sea rico, sea pobre, sea libre aye ma ay yajuale» oj stʼen-e bʼa oj yawe ochuk ja marka «ja ba stojol scʼabei [ma bʼa spatane]» (Apoc. 13:16). Ja bʼa tyempo najate, ja mosoʼik wa x-aji och yile jun marka bʼa wa xchiktes machʼa ja yajwali. Bʼa oj slajtik, ja bʼa jtyempotiki wani xmajlaxi aʼajyuk yujile ja kristyano ja marka bʼa kechan wa senyaʼan ja bʼa skʼabʼe ma bʼa spatane. Bʼa tuk yaljel, wani xmajlaxi ke kibʼanaltik oj jetik soka jas wa xkʼulantiki sok ja jas wa xpensarantiki ke ti oj ajyukotik bʼa sparte sok wa xkoltaytik ja gobyernoʼiki.

16. ¿Jas yuj jel tʼilan oj katik yijbʼuk ja wego ja jastal toj aytik soka Jyoba?

16 Jaxa keʼntik, ¿jasa oj jkʼuluktik? ¿Oj maʼ kitik ja marka bʼa kechan wa senyaʼan sok oj ajyukotik bʼa sparte ja gobyernoʼiki? Ja matik mi oj skʼane oj yiʼe ja marka jelni oj yiʼe wokol sok ixtalanel. Ja libro bʼa Apocalipsis wa snochoyi yaljel «ta mi cʼa bi yioje ja marca jahui, mi ni bi jas oj bob chonjuc yile, mi ni oj bob xchone ja sastic sbajei» (Apoc. 13:17). Pe ja yaʼtijumik Dyos wani snaʼawe ja jas oj skʼulyile ja matik ayiʼoje ja marka (Apoc. 14:9, 10). Ja yuj, jaʼuktomaʼ oj yiʼe ja marka jaw, lajansok jach wane stsʼijbʼajel ja bʼa skʼabʼe: «Yeʼn sbʼaj ja Jyoba» (Is. 44:5). Jaxani ja sjutsʼinil bʼa oj kiltik ta yij ay ja jastal toj aytik soka Jyoba. Ta jachuk, gustoxta oj yal ke sbʼajotik yeʼna.

JA TSAʼANXTA STSIJUJELI

17. ¿Jasa tʼilan oj juljkʼujoltik sbʼaja spasensya ja Jyoba?

17 Ja Jyoba sjeʼunej jel ja spasensya ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu. Ja yeʼn mi skʼana ay maʼ oj chʼayjuk snajel (2 Ped. 3:9). Ja yeʼn yaʼunejkitik tyempo bʼa oj jnatik malaya sok stsajel ja bʼa jas mas leki. Pe ja spasensya ayni stikʼanil. Jaxa maʼ mi skisawe ja it ojni ekʼ sbʼaje junxta jastal ja faraón ja bʼa styempo ja Moisés. Ja Jyoba yala yabʼ: «Ja keʼn ojxani bʼobʼ jlichʼ ajyi ja jkʼabʼi bʼa skʼulajel kastigar ja weʼn sok jawa chonabʼi sok jun tsatsal chamel wa xmilwani, jaxa weʼn chʼayatani snajel ja bʼa luʼumi. Pe kaʼanikan sakʼan yuja it: bʼa oj jeʼawi ja kipi sok bʼa oj jnaʼxuk ja jbʼiʼil bʼa sutanal ja luʼumi» (Éx. 9:15, 16). Bʼa xchʼakulabʼil, yibʼanal ja chonabʼiki tʼilani oj snaʼe ke ja Jyoba kechan yeʼn ja Dyos smeranili (Ezeq. 38:23). ¿Jastal oj ekʼukʼ ja it?

18. a) ¿Jas pilan stsijujel wa staʼa tiʼal ja Ageo 2:6, 20-22? b) ¿Jastal wa xnaʼatik ja jas yala ja Ageo ojni kʼot smeranil ja bʼa tyempo jakumi?

18 Sigloʼik tsaʼan yajni chamta ja Ageo, stsʼakatal ja aji ekʼyi yuja Dyos ja jekabʼanum Pablo, xchiktes ke ja yaljelik wa xtaʼatik bʼa Ageo 2:6, 20-22 ojni ekʼukʼ bʼa tyempo jakum (kʼuman). Ja Pablo stsʼijbʼan: «mi bi quechanuc oj nijcuc ja luumi. Oj ni bi cho nijcuc lec ja satqʼuinali. Jach ni huax yala ja Dios tac. Spetzanil ja jas scʼulunej ja Dios ja ba luum iti, oj ni chʼay snaajela. Quechan ja jas tey ba jcʼujoltiqui, jaʼ ni ja scosa sbaj Diosi. Ja jahui, mi ni nunca oj bob chʼay snaajela» (Heb. 12:26, 27). Ja stukil bʼa stsijujel wa staʼa tiʼal ja Ageo 2:7, ja stsijujel it jani ti oj chʼay snajele bʼa juntiro ja matik kʼotele jastal faraón, bʼa mi skisawe ja sderecho ja Jyoba bʼa yajel mandar.

19. ¿Jasa mi oj tsijuki, sok jastal wa xnaʼatik?

19 ¿Jasa mi oj tsijuki ma oj chʼaysnajel? Ja Pablo snochoyi yaljel: «Ja schonabʼil ja dyosi ja it wa xya‘a ki‘tik mi xbʼobʼ oj kʼitkʼunuk. ja‘ yuj oj ka‘tik yi‘ tzʼakatal ja dyosi bʼa oj ka‘teltatik. bʼa oj jkistik. bʼa oj xiwkotik yuj. bʼa oj yil‘otik lek» (Heb. 12:28, Ja yajkʼachil sjuʼunil ja dyosi). Jaʼi, yajni x-ekʼ ja tsaʼanxta stsijujeli, ja jas oj kan tekʼan sok mi oj koʼ luʼum jani ja sGobyerno ja Dyosi (Sal. 110:5, 6; Dan. 2:44).

20. ¿Jasa tʼilan oj stsaʼe ja kristyanoʼik sok jastal oj bʼobʼ jkoltaytike?

20 Mixa ay tyempo. Ja kristyanoʼik tʼilan oj stsaʼe. ¿Oj maʼ snoche skoltajel ja tikʼe sakʼanil wa xya ajyuk ja luʼumkʼinal it sok oj chʼaysnajele? ¿ma oj stukbʼese ja sakʼanile jastal wa skʼana ja Dyos sok oj staʼe ja sakʼanil bʼa tolabida? (Heb. 12:25). Yajni wa xcholotik, wani xkoltaytik ja kristyanoʼik bʼa oj stsaʼe ja jasunuk it jel tʼilan. Ja yuj, la jnochtik koltanel bʼa jachuk mas kristyano bʼa lek ja skʼujole aʼajyuke bʼa sparte ja sGobyerno ja Dyos. Sok la kaʼ tʼabʼan jkʼujoltik ja yaljelik it bʼa Kajwaltik Jesús: «Jaxa yajcʼachil loil it jastal huan xa scʼulajel mandar ja Diosi, ja loil iti oj chʼac pucxuc ja ba spetzanil ja lugari. Cada lugar oj chʼac cholxuc yabye ja suinquili. Cuando chʼac ta pucxuqui, ti xa oj cʼot ticʼan ja tiempo ita» (Mat. 24:14).

TSʼEBʼOJ 40 ¿Maʼ waxa waʼteltay?

^ par. 5 Ja artikulo it ayiʼojan jun yajkʼachil xcholjel sbʼaja Ageo 2:7. Oj kiltik jastal oj bʼobʼ koltanukotik bʼa jun aʼtel jel chaʼanyabʼal bʼa oj stsijuk yibʼanal ja chonabʼiki. Cha oj jnebʼtik ke ja aʼtel it ayni jel tsamal xyabʼye pe ayni miyuk.

^ par. 4 Wa xnaʼatik lekni wajyuj ja Ageo ja bʼa cholal ajiyiʼi yujni ja templo chʼak tojbʼuk bʼa jabʼil 515 bʼajtanto bʼa jtyempotik.

^ par. 10 Ja it juni yajkʼachil xcholjel ja bʼa jastal wa xcholotik ajyi ja teksto it. Bʼa jujuntik ekʼeleʼik kalatik ke ja jas wa xnikjiye bʼa oj mojxuke soka Jyoba ja kristyano bʼa lek ja skʼujoleʼi mini jaʼuk ja stsijujel bʼa yibʼanal ja chonabʼiki. Kaʼax ja bʼa xetʼan «Preguntas de los lectores» bʼa 15 bʼa mayo bʼa 2006 bʼa La Atalaya.

^ par. 63 XCHOLJEL SBʼAJA POTOʼIK: Ja Ageo stsatsankʼujolan ja yaʼtijumik Dyos bʼa oj cha gustoʼaxuke sok bʼa oj chʼak stojbʼese ja templo; ja bʼa jtyempotik, ja yaʼtijumik Dyos gustoxta wane spukjel ja lekil rason bʼa Dyos. Jun nupanum wan xcholjel ja rason sbʼaja tsaʼanxta tsijujel bʼa wanxta mojxeli.