Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

38 YATICHÄWI

Jehová Diosaru jilat kullakanakar jukʼamp munasiñatak chʼamachasiñäni

Jehová Diosaru jilat kullakanakar jukʼamp munasiñatak chʼamachasiñäni

“Awkijan ukaruw makataskta, jumanakan Awkimäkis ukaru” (JUAN 20:17).

CANCIÓN 3 Jehová, jumaruw confiyasipjjsma

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. ¿Jupar jan jitheqtas servirinakajj kunjamsa Jehová Diosar uñjapjjaspa?

 JEHOVÁ DIOSAJJ jupar adoriri familianiwa, jupanakat yaqhepajja, ‘taqpach luratanakat nayrirïki’ uka Jesusampi angelanakampiwa (Col. 1:15; Sal. 103:20). Jehová Diosar jan jitheqtas servirinakajj Awkiparjamaw Diosar uñjapjjaspa, ukwa Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajj uñachtʼayäna. Mä kutejja, discipulonakapamp parlkäna ukhajj Jehová Diosajj ‘Awkijawa, jumanakan Awkimarakiwa’ sasaw säna (Juan 20:17). Diosar jakäwis katuyasjjtan, bautisasjjaraktan ukhajja, wali munasiri jilat kullakanak taypinkjjtanwa (Mar. 10:29, 30).

2. ¿Kunanakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

2 Yaqhep jilat kullakanakatakejja, Jehová Diosarojj munasiri Awkirjam uñjañajj chʼamakiwa. Kunjamsa jilat kullakanakarojj munasiñ uñachtʼayapjjani uk inas yaqhepajj jan yatipkchiti. Aka yatichäwinjja, kunjamsa Jesusajj Jehová Diosarojj munasiri Awkirjam uñjañataki ukat Jupar jakʼachasiñatak yanaptʼistu ukwa yatjjataskañäni. Ukatjja, kunjamsa Jehová Diosat yateqasisajj jilat kullakanakar uñjsna ukwa yatjjataskarakiñäni.

JEHOVÁ DIOSAJJ JUPAR JAKʼACHASIÑASWA MUNI

3. ¿Kunatsa Jesusajj yatichkäna uka oracionajj Diosar jakʼachasiñatak yanaptʼistu?

3 Jehová Diosajj wali munasiri Awkiwa, Jesusasti, kunjamtï Awkipar jupajj uñjki ukham uñjañaswa munaraki. Ukhamajja, mä munasiri awkirjamaw uñjañasa, jupampejj kuna horasas parltʼasiksnawa, janiw jan munasiri wali autoridadani jaqerjam uñjañasäkiti. Jesusajja, discipulonakapar orasiñ yatichkäna ukhajj qhanwa uk uñachtʼayäna, aka arunakampiw qalltäna: “Nanakan Awkija” sasa (Mat. 6:9). Jehová Diosarojj “Taqe Chʼamani”, “Lurir[i]” jan ukajj ‘wiñay Rey’ sasinwa jakʼachasipjjäta sasaw Jesusajj sistaspäna. Ukajj walikïskaspänwa, kunattejj Biblian uka arunakampiw Jehová Diosar uñtʼasiraki (Gén. 49:25; Is. 40:28; 1 Tim. 1:17). Ukampisa, Jehová Diosarojj “Awkija” sasinwa mayisipjjäta sasaw Jesusajj sawayistu.

4. ¿Jehová Diosajj jupar jakʼachasiñas munatap kunjamatsa yattanjja?

4 ¿Jehová Diosarojj munasiri Awkirjam uñjañajj chʼamakiti? Yaqhepatakejj chʼamakïspawa. ¿Kunatsa? Jiskʼäskayätan ukhajj inas awkisajj munasiñ jan uñachtʼaykchistänti. Kunjamas jikjjatastan uk Diosajj yatiwa, jiwas jakʼankañwa munaraki, uk yatiñajj wali chuymachtʼkiriwa. Ukatwa Arupan akham sistu: “Diosar jakʼachasipjjam, jupajj jumanakar jakʼachasirakiniwa” sasa (Sant. 4:8). Diosajj wal munasistu, ‘nayaw wali suma Awkimäyäjja’ sasaw sarakistu.

5. Lucas 10:22 textorjamajja, ¿kunatsa Jesusajj Jehová Diosar jukʼamp jakʼachasiñatak yanaptʼistaspa?

5 Jesusajja, Jehová Diosar jukʼamp jakʼachasiñatakiw yanaptʼistaspa. Sumwa Jupar uñtʼi, kunjam Diosasa uks sumwa uñachtʼayaraki. Ukatwa akham säna: “Khititejj nayar uñjkitu ukajj Awkirojj uñjarakiwa” sasa (Juan 14:9). Jesusajj mä jilïr jiljamawa. Awkisar respetaña, istʼaña, kusisiyaña, Jupamp sumat uñjatäñwa yatichistu. Aka oraqenkkasajj kunanaktï lurkäna ukaw jukʼampis Jehová Diosan suma Diosätapa, munasirïtap amuyayistu (Lucas 10:22 liytʼañataki). Ukanakat mä qhawqha uñjañäni.

Niyakejjay Jehová Diosajj munasiri Awkïchejja, Yoqaparojj mä ángel toqew chʼamañchtʼäna. (Párrafo 6). *

6. ¿Jehová Diosajj Yoqapar istʼänwa sasajj kunatsa sissna?

6 Jehová Diosajj wawanakapar istʼiwa. Kunjamsa jilïr Yoqaparojj istʼäna uk uñjañäni. Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajj walja kutiw orasïna, taqe uka oracionanakapwa Awkipajj istʼäna (Luc. 5:16). Wakiskir amtar puriñatak mayiskäna ukhajj ukhamarakiw istʼäna, sañäni, 12 apostolonakapar ajlliñatak mayisïna ukhajj istʼänwa (Luc. 6:12, 13). Wali llakita jikjjatasisin orasïna ukhaw Awkipajj istʼarakïna. Judasajj janïr aljantkäna ukhajja, kuna jan walinakansa uñjasiñapäna ukar saykatañatakiw Jesusajj oracionan yanaptʼa mayisïna. Awkipasti munat Yoqapar istʼänwa, mä angelaruw chʼamañchtʼañapatak khitäna (Luc. 22:41-44).

7. ¿Jehová Diosajj oracionanakam istʼatap yatisajj kunjamas jikjjatasta?

7 Jichha tiemponjja, Jehová Diosajj oracionanakas istʼarakiwa, kunapachas wakisi, kunjamas wakisi ukarjamaw oracionanakasar jaysistu (Sal. 116:1, 2). India markan jakasiri mä kullakajj jupa pachpaw uk uñjäna. Jupajj wali llakitaw jikjjatasïna, ukatwa Diosar yanaptʼa mayisïna. Kullakajj akham siwa: “Mayo 2019 maran JW Broadcasting® programajj kunjamsa llakinakar atipjsna uka toqetwa parläna. Ukajj nayatakjamapunïnwa. Uka programa toqew Diosajj oracionanakajar jaysitäna” sasa.

8. ¿Kunjamanakatsa Jehová Diosajj Jesusar munasitap uñachtʼayäna?

8 Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, Jehová Diosajj munasiñapwa jupar uñachtʼayäna, jiwasarojj ukhamarakiw munasiñap uñachtʼayistu (Juan 5:20). Jupar confiyaskakiñapatakiw Jesusar yanaptʼäna, llakitäkäna ukhajj chʼamañchtʼänwa, kunatï jakañatak munaski uks janiw faltaykänti. Qhawqsa munasïna, jupat kusisirakïna uks yatiyarakïnwa (Mat. 3:16, 17). Jesusajja, alajjpachankir Awkipajj jupampïskatapwa yatïna, ukatwa janipun sapakjam jikjjataskänti (Juan 8:16).

9. ¿Jehová Diosajj munasistuwa sasajj kunatsa sissna?

9 Jiwasajja, Jesusjamarakiw Diosan munasiñap walja kuti uñjtanjja. Sañäni, Jehová Diosajj amigopäñasatakiw Jupan ukar irpanistu, munasiri mayachtʼata mä familia markapan churistu, ukajj wal kusisiyistu, llakitäktan ukhas jupanakaw wal chʼamañchtʼapjjestu (Juan 6:44). Ukatjja, Jupar confiyaskakiñatakejj kunatï wakiski ukwa churistu. Jakañatakis kunatï munaski uks janipuniw faltaykistuti (Mat. 6:31, 32). Jehová Diosajj qhawqsa munasistu uka toqet lupʼtan ukhajja, jukʼampiw Jupar munastanjja.

JEHOVÁ DIOSJAM JILAT KULLAKANAKAR UÑJAPJJAÑÄNI

10. ¿Kunjamtï Jehová Diosajj jilat kullakanakar uñjki ukat kunsa yateqsna?

10 Jehová Diosajj jilat kullakanakar munasiwa. Ukampis jiwasatakejja jupanakar munasiñasa, ‘munassmawa’ sañas chʼamakïspawa. ¿Kunatsa? Janiw mä pachpa markatäktanti, kunayman familianwa jilsuraktanjja. Taqenirakiw pantjasirïtanjja, arsutasampisa luratasampis mayninakar chuym ustʼaysnawa. Ukhamäkchisa, Jehová Diosat yateqasisajj jilat kullakanakar munasisaw jupanak taypin munasiñ utjañapatak yanaptʼsna (Efes. 5:1, 2; 1 Juan 4:19). Kunsa Diosat yateqsna uk uñjañäni.

11. ¿Jehová Diosan “wali sinttʼasirïtap” kunjamsa Jesusajj uñachtʼayäna?

11 Jehová Diosajj jiwasanakat ‘wal sinttʼasistu’ (Luc. 1:78). Sinttʼasir jaqejja, mayninakar tʼaqesir uñjasajj llakisiwa, yanaptʼañataki, chuymachtʼañatakiw chʼamachasiraki. Jesusajj kunjamtï jaqenakar uñjkäna ukaw qhawqsa Jehová Diosajj jaqenakat llakisïna uk uñachtʼayi (Juan 5:19). Bibliajj akham siwa: “Jaqenakar uñjasajj walpun sinttʼasïna, jupanakajj jan awatirini ovejanakjam qʼala usuchnoqata, ananukuta ukhamäpjjänwa” sasa (Mat. 9:36). Jesusajj janiw aleqak jupanakat sinttʼaskänti, jan ukasti yanaptʼänwa. Usutanakarojj qollänwa, qarjatanakarusa, jatjatanakarus yanaptʼarakïnwa (Mat. 11:28-30; 14:14).

Jehová Diosat yateqasisaw jilat kullakanakar khuyaptʼayañasa, wajjtʼañasaraki. (Párrafos 12-14). *

12. ¿Kunjamanakatsa jilat kullakanakat sinttʼasirïtas uñachtʼaysna?

12 Jiwasatï jilat kullakanakat llakisitasa sinttʼasitas uñachtʼayañ munstan ukhajja, kuna problemanakansa uñjasipjje ukanakatwa lupʼiñasa. Sañäni, inas mä kullakajj jan wali usunïchi. Jupajj ‘usutätwa’ sasajj inas jan quejaskchiti, ukampis yanaptʼsna ukhajj wal kusisispa. ¿Kunatï familiapatak wakiski uk churañajj jupatak chʼamakiti? ¿Janit manqʼa phaytʼarapksna, utaps apthaptʼarapksna? Inas mä jilatajj jan trabajoni uñjaschi, ¿janit trabajo jikjjatañapkamajj mä jukʼa qollqempi yanaptʼksna? Jan yatiyasakiw ukham yanaptʼsna.

13, 14. ¿Kunjamsa Jehová Diosjam wajjtʼasirïsna?

13 Jehová Diosajj wajjtʼasiri Diosawa (Mat. 5:45). Sinttʼasirïñ munstan ukhajja, janiw jilat kullakanakan jiwasar yanaptʼa mayiñap suyañasäkiti. Kunjamtï Jehová Diosajj lurkejja, ukhamarakiw jiwasajj yanaptʼañ amtañasa. Jupajj jan maykataw inti sapüru jalsuyani, intin calorapajj yuspärasirinakarusa jan yuspärasirinakarus taqeniruw yanaptʼi. Kuntï munktan uk churasaw Diosajj jiwasar munasitap uñachtʼayistu. Wali munasiri, wajjtʼasiri Diosätapat jupar wal munastanjja.

14 Walja jilat kullakanakajj Jehová Diosatwa yateqasipjje. Jan maykataw wajjtʼasiñ yatipjje. 2013 maranjja, Haiyan sat jachʼa thayaw Filipinas markan mä cheqap jan waltʼayäna. Uk pasipanjja, walja jilat kullakanakaw utanakapa, kunanakapatï utjkäna taqe ukanak aptʼasipjjäna. Ukampis oraqpachankir jilat kullakanakajj jankʼakiw jupanakar yanaptʼapjjäna. Jupanakajj donacionanakapampiw yanaptʼapjjäna, waljaniw trabajir sarapjjarakïna. Ukhamïpansti, niya 750 utanakaw janïr mä maräkipana wasitat lurañ tukuyasïna. COVID-19 usu utjipanjja, jilat kullakanakajj kunantï yanaptʼajj munaskäna ukanwa jupanakkam yanaptʼasipjjäna. Jilat kullakanakar yanaptʼañatak jankʼakïtan ukhajja, jupanakar munasitaswa uñachtʼaytanjja.

15, 16. Lucas 6:36 textorjamajja, ¿Jehová Diosat yateqasiñ munstan ukhajj kunsa lurañasa?

15 Jehová Diosajj khuyaptʼayasiri perdonasiri Diosawa (Lucas 6:36 liytʼañataki). Alajjpachankir Awkisajj sapüruw khuyaptʼayasistu (Sal. 103:10-14). Jesusajj ukhamarakiw discipulonakapajj pantjasirïpkchïnsa, jupanakat khuyaptʼayasïna, perdonarakïna. Juchanakas perdonatäñapatakejj vidapwa sacrificiot loqtasïna (1 Juan 2:1, 2). Jehová Diosasa Jesusas khuyaptʼayistuwa, perdonarakistuwa, ukaw jupanakar jakʼachasiñatak yanaptʼistu.

16 Jan michʼasisa maynir perdontan ukhajja, jilat kullakanak taypin jukʼamp munasiñ utjañapatakiw yanaptʼtanjja (Efes. 4:32). Cheqas awisajja, perdonañajj chʼamakiwa. Ukampis perdonañatakejj chʼamachasiñasawa. Mä kullakarojja, Yatiyañataki revistan “Maynit maynikam perdonasipjjam” sat yatichäwejj mistkäna ukaw wal yanaptʼäna. * Kullakajj akham siwa: “Uka yatichäwejja, kunjamsa mayninakar perdonañajj yanaptʼitu uk amuyañatakiw yanaptʼawayitu. Mayninakar perdonañajj janiw jan wali luratapajj walikïkaspas ukham uñjaña sañ munkiti, janirakiw janis kunäkaspa ukham amuyaña sañ munkiti. Antisas perdonañajja, jiwasar jan wali luratapat jupatak jan coleratäjjaña, chuymasan sumak jikjjatasjjaña sañwa muni, sasaw uka revistan qhanañchäna” sasa. Jilat kullakanakar jan michʼasisa perdontan ukhajja, jupanakar munasitasa, Jehová Diosat yateqasitaswa uñachtʼaytanjja.

DIOSAN FAMILIAP TAYPINKATAS VALORANIT UÑJAPJJAÑÄNI

Wayn tawaqonakasa edadaninakasa taqeniw jilat kullakanakat llakisipjjatapa, munasipjjatap uñachtʼayapjje. (Párrafo 17). *

17. Mateo 5:16 textorjamajja, ¿kunjamsa alajjpachankir Awkisar jachʼañchsna?

17 Oraqpachanwa jilat kullakanakajj utjistu, uka munasiri familia taypinkatasat wal yuspärtanjja. Taqe jaqenakajj jiwasamp chika Diosar adorapjjaspa ukwa munaraktanjja. Ukatwa Jehová Diosan sutipsa, markapsa jan qʼañuchañ munktanti. Suma yatiyäwinak jaqenakan istʼañ munapjjañapatakejja, sum sarnaqañatakipuniw chʼamachastanjja (Mateo 5:16 liytʼañataki).

18. ¿Kunas jan ajjsaras predicañatak yanaptʼistani?

18 Alajjpachankir Awkisar istʼatasatjja, awisajj yaqhepajj uñisipjjestaniwa, arknaqataw uñjasirakiñäni. ¿Kunanaktï creyktan ukanakat mayninakar parlañ ajjsarayastan ukhajj kunsa lursna? Jehová Diosampi Jesusampiw yanaptʼapjjestani, janipuniw uk armañasäkiti. Jesusajja, ‘kamsäsa kunjamsa parläjja’ sasin jan llakisipjjañapatakiw discipulonakapar ewjjtʼäna. Akham sänwa: “Parlañ horasanjja yanapajj utjaniwa. Janiw jumanakakejj parlapkätati, jan ukasti Awkiman espiritupaw jumanakar parlañ yanaptʼapjjätam” sasa (Mat. 10:19, 20).

19. Bibliat ukhak yatjjatiri mä jilatajj ¿kunjamsa jan ajjsartʼas predicäna?

19 Kunas Robert sat jilatar pasäna uk uñjañäni. Bibliat ukhak yatjjatañ qalltaskäna, jukʼak yatiskäna ukhajja, Sudáfrica markan mä tribunalaruw kunatsa cuartelar jan sarkani uk qhanañchañatak saräna. ‘Jilat kullakanakajar munasitajatwa cuartelar jan sarkäti’ sasaw jan ajjsartʼas qhanañchäna. Diosan familiap taypinkatap valoranit uñjatapajj qhanaw amuyasi. Akatjamatwa mä juezajj akham jisktʼäna: “¿Khitinakas jilat kullakanakamajja?” sasa. Robert jilatajj janiw ukham jisktʼatäñ suykänti. Ukampis jankʼakiw ukürutak ajllit texto amtasïna. Ukajj Mateo 12:50 textönwa, ukan akham siwa: “Khititejj alajjpachankir Awkijan munañap lurki ukaw jilajasa, kullakajasa, mamajasa” sasa. Robert jilatajj jukʼa tiempokis Bibliat yatjjataskchïnjja, Jehová Diosan espiritupaw uka jisktʼar qhanañchtʼañatakisa, yaqha jisktʼanakar qhanañchañatakis yanaptʼäna. ¡Jehová Diosajj jupar ukham uñjasajj wal kusispachäna! Jiwasatï jan walinakan uñjaskasin Jupar confiyasa, jan ajjsartʼas predicañäni ukhajja, ukhamarakiw wal kusisini.

20. ¿Kunsa luraskakiñasa? (Juan 17:11, 15).

20 Jehová Diosan munasiri familiap taypinkatas valoranit uñjaskakiñäni. Wali munasiri Awkinïtanwa, jiwasar munasiri walja jilat kullakanakaw utjarakistu. Ukanakat yuspärañasapuniwa. Supayampi arkirinakapampejj tʼaqjtayaña, Jehová Diosan munasiñapat pächasiyañwa munistu. Ukampis Jesusajja, Diosajj jiwasar cuidañapataki, jilat kullakanakasampi mayachtʼatäñasatakiw Jupar mayïna (Juan 17:11, 15 liytʼañataki). Jehová Diosajj uka oracionar jaysasinkiwa. Jesusat yateqasipjjañäni, janipun Diosan munasiñapatsa, kunjamsa Jupajj yanaptʼaskistu ukatsa pächasipjjañäniti. Oraqpachankir jilat kullakanakar sapürutjam jukʼamp jakʼachasisipkakiñäni.

CANCIÓN 99 Waranq waranqanïpjjtanwa

^ Párrafo 5 Jehová Diosar serviri jilat kullakanakajj wal munasipjje, uka familia taypinkañajj mä suma privilegiowa. Sapürutjam uka munasiñasajj jukʼamp jiljjattaspa ukwa muntanjja. ¿Kunjamsa uk lursna? Jehová Diosajj munasiñampi uñjkistu ukat yateqasisa, Jesusat yateqasisa, jilat kullakanakat yateqasisaw uk lursna.

^ Párrafo 57 DIBUJOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Diosajj mä angelaruw Getsemaní jardinan Jesusar chʼamañchtʼañapatak khitäna.

^ Párrafo 59 FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: COVID-19 utjatapatjja, waljaniw manqʼañanak wakichtʼañataki, jilat kullakanakar churañatak trabajipjjäna.

^ Párrafo 61 FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Carcelankir mä jilatar chʼamañchtʼañatakiw mä kullakajj wawapar carta lurañ yanaptʼaski.