Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

ISIHLOKO SAMA-40

Kutjho Ukuthini Ukutjhuguluka Kwamambala?

Kutjho Ukuthini Ukutjhuguluka Kwamambala?

“Ngizele ukubiza izoni bona zitjhuguluke.”—LUK. 5:32.

INGOMA 36 Asitjhejeni Iinhliziyo Zethu

OKUZOKUCOCWA NGAKHO *

1-2. Bewuyini umehluko hlangana kwaka-Arhabi noManase begodu sizokucoca ngani esihlokwenensi?

AKHESICOCE ngamakhosi amabili ebakaphila eenkhathini zeBhayibheli. Enye beyibusa iintjhaba ezilitjhumi zakwa-Israyeli bese enye beyibusa iintjhaba ezimbili zakwaJuda. Nanyana angakhenge aphile ngeenkathi ezifanako, anokunengi afana ngakho. Womababili ahlanukela uJehova bewabangela nabantu bakhe ukuthi benze isono. Bewalotjha iinthombe begodu abulala. Nanyana kunjalo, kukhona ebakahluka ngakho. Enye yakhohlaka ukuphila kwayo koke bese enye yatjhuguluka beyabawa ukulitjalelwa ngobumbi ebenzileko. Bewabobani amakhosi la?

2 Amagamabo bekungu-Arhabi, ikosi yakwa-Israyeli noManase, ikosi yakwaJuda. Umehluko okhona hlangana namadoda amabili la ungasifundisa okunengi ngesihloko esiqakathekileko sokutjhuguluka. (IzE. 17:30; Rom. 3:23) Khuyini ukutjhuguluka begodu kubonakala njani? Kuqakathekile ukwazi ukuthi khuyini ukutjhuguluka ngombana sifuna uJehova asilibalele izono zethu. Nasizakufumana iimpendulo zemibuzo le, sizokuhlola indlela amakhosi amabili la ebakaphila ngayo besibone nokuthi singafundani eembonelweni zawo. Ngemva kwalokho, sizokufunda ukuthi uJesu wafundisani ngokutjhuguluka.

LOKHO ESINGAKUFUNDA ESIBONELWENI SEKOSI U-ARHABI

3. U-Arhabi bekayikosi enjani?

3 U-Arhabi bekayikosi yekhomba eyabusa iintjhaba ezilitjhumi zakwa-Israyeli. Bekatjhade uJezebheli, indodakazi yekosi yeTsidoni, ebekuyinarha enjingileko yetlhagwini. Ngebanga lomtjhado ka-Arhabi noJezebheli, isitjhaba sakwa-Israyeli besisemathubeni amanengi wokuzuza enarheni enjingileko le. Nanyana kunjalo, lokho kwalimaza itjhebiswano lama-Israyeli noJehova. UJezebheli bekalotjha uBhali begodu wakhuthaza u-Arhabi ukuthi athuthukise ukulotjha kwamalokho, ebekuhlanganisa ubungwadla ethempelini nokunikela ngabantwana njengomhlatjelo. Lokha uJezebheli nakayindlovukazi, abaphorofidi bakaJehova bebangakavikeleki ngombana bakababulala. (1 Kho. 18:13) U-Arhabi ‘wathuwelela khulu ukudlula boke ababuse ngaphambi kwakhe.’ (1 Kho. 16:30) UJehova akhange akweqisele amehlo lokho ebekwenziwa ngu-Arhabi noJezebheli. Bekakubona lokho ebebakwenza. Ngebanga lokuthi uJehova unomusa, wathumela umphorofidakhe u-Eliya ukuthi ayelelelise abantu bakhe ngokuthi batjhuguluke eendleleni zabo ngaphambi kokuthi baphelelwe sikhathi. U-Arhabi noJezebheli akhange bafune ukulalela.

4. Besiyini isahlulelo ku-Arhabi begodu yamphatha njani indaba leyo?

4 Emaswapheleni, ukubekezela kwakaJehova kwafika kwamgodi uyagcina. Wathumela u-Eliya ukuthi ayokukhipha isahlulelo esimalungana no-Arhabi noJezebheli. Woke umndeni ka-Arhabi bewuzokuqedwa nya. Amezwi ka-Eliya ahlaba aphukela ku-Arhabi! Okurarako kukuthi indoda ezikhakhazisako le ‘yazithoba.’—1 Kho. 21:19-29.

Ukutjengisa ukuthi u-Arhabi bekangakatjhuguluki kwamambala, waphosela abaphorofidi bakaZimu ejele (Funda iingaba 5-6) *

5-6. Khuyini etjengisa ukuthi u-Arhabi bekangakatjhuguluki kwamambala?

5 Ngemva kokuzwa isahlulelo ngaye, u-Arhabi wazithoba kodwana izenzo zakhe bezitjengisa ukuthi akakatjhuguluki. Akhange alinge ukususa ukulotjha uBhali embuswanakhe. Akhange alinge nokukhuthaza abantu ukuthi balotjhe uJehova. Watjengisa nangezinye iindlela ukuthi akakatjhuguluki.

6 Ngokukhamba kwesikhathi, wabawa iKosi elungileko yakwaJuda, uJehotjhafathi ukuthi akhambe naye epini nakayokulwa nama-Aramu. U- Jehotjhafathi wathi akuthonywe kubuzwe umphorofidi kaJehova maqangi. Ekuthomeni, u-Arhabi waphikisana nombono lo, wathi: “Usekhona yena ongasibuzela kuZimu, into nje mina uyangikghabhudlha ngombana akunanto ehle akhe ayiphorofide ngami, uhlala angikhuluma kumbi njalo.” Nanoma kunjalo, babuza umphorofidi uMikaya. Kwaba ngendlela u-Arhabi atjho ngayo ngombana uMikaya akhange akhulume okuhle ngo-Arhabi! Kunokuthi azisole, atjhuguluke bekabawe ukulitjalelwa nguJehova, u-Arhabi okhohlakeleko wabangela umphorofidi kaZimu bona alilelwe ziinsimbi. (1 Kho. 22:7-9, 23, 27) Nanyana ikosi yaphosela umphorofidi kaJehova ngejele, lokho bengekhe kwavimba ukuzaliseka kwesiphorofido. Epini eyalandelako, u-Arhabi wabulawa.—1 Kho. 22:34-38.

7. UJehova wamhlathulula njani u-Arhabi ngemva kokuhlongakala kwakhe?

7 Ngemva kokuhlongakala kwaka-Arhabi, uJehova waveza indlela ebakazizwa ngayo ngendoda le. Lokha iKosi elungileko uJehotjhafathi nayibuya epini, uJehova wathumela umphorofidakhe uJehu bona ayokukhalima iKosi le ngokuzihlanganisa no-Arhabi. Umphorofidi kaJehova lo wathi: “Waphuma-ke wayokusiza iinkhohlakali, wazwana nabazonda uSomnini uZimu?” (2 Kron. 19:1, 2) Cabanga ngalokhu: Nangabe u-Arhabi watjhuguluka kwamambala, umphorofidi kaZimu bengekhe ambize ngokuthi uyindoda ekhohlakeleko ehloye uJehova. Nanyana u-Arhabi azisola ngokwezinga elithileko kodwana akhange atjhuguluke kwamambala.

8. Khuyini esiyifunda ngokutjhuguluka esibonelweni saka-Arhabi?

8 Khuyini esiyifunda esibonelweni saka-Arhabi? Nakezwa umlayezo ka-Eliya ngalokho okuzokwehlela umndenakhe, u-Arhabi wazithoba. Bekusithomo esihle leso. Nanyana kunjalo, izenzo zakhe zatjengisa ukuthi bekangakatjhuguluki ngokusuka ehliziyweni. Ukutjhuguluka kuhlanganisa okungaphezu kokuzisola isikhatjhana. Akhesiqale esinye isibonelo esizosisiza sizwisise kuhle ukuthi khuyini ukutjhuguluka kwamambala.

LOKHO ESINGAKUFUNDA ESIBONELWENI SEKOSI UMANASE

9. UManase bekayikosi enjani?

9 Ngemva kweminyaka emakhulu amabili, uManase waba yikosi yakwaJuda. Izono zakhe kungenzeka bezizikulu ukudlula zaka-Arhabi! IBhayibheli lithi: “Wakhambelela ekwenzeni ubumbi phambi kwakaSomnini, wamthukuthelisa.” (2 Kron. 33:1-9) UManase wakha ama-aldari wabosingazimu, wafaka iinthombembazwa ethempelini lakaZimu, okungenzeka bekuziinthombe ezifanekisela ukuziphatha okumbi ngokomseme! Waba ngophengulako, ofuniselako, owenza ubuloyi, ubungoma nobunyanga. Wabuye “wathulula iingazi ezinengi khulu zabantu abanganamlandu.” Ukubulala kwakhe abantu abanengi, kwamenza wabe ‘wanikela ngendodanakhe bona ibe mhlabelo’ wabosingazimu.—2 Kho. 21:6, 7, 10, 11, 16.

10. UJehova wamkhalima njani uManase begodu ikosi le, yasabela njani?

10 Njengo-Arhabi, uMananse akhenge asilalele ngabomu isiyeleliso uJehova asithumela ngabaphorofidi Bakhe. Emaswapheleni, uJehova, ‘wanikelela [uJuda] ngeenduna zamabutho wekosi ye-Asiriya ezathumba uManase zamfaka isikghopholo epumulweni, zambopha ngamakhamandela wekoporo zamusa eBhabheli (namkha eBhabhiloni).’ Nakasejele eBhabhiloni, uManase wacabangisisa kuhle ngezinto azenzileko. “Wazithoba khulu phambi kwakaZimu waboyisemkhulu.” Wenza okungaphezu kwalokho, “wafuna umusa kaZimakhe.” Kuhlekuhle, uManase waragela phambili ‘athandaza kuye.’ Indoda ekhohlakeleko le, beyithoma ukutjhuguluka. Wathoma ukubona uJehova ‘njengoZimakhe,’ begodu wathandaza kuye ngokubuyelelweko.—2 Kron. 33:10-13.

Ukutjengisa ukuthi iKosi uManase bekatjhuguluke kwamambala, walwisana nokulotjha kwamala (Funda isagaba 11) *

11. Ngokomtlolo wesi-2 yeenKronike 33:15, 16, uManase watjengisa njani ukuthi utjhuguluke kwamambala?

11 Ngokukhamba kwesikhathi, uJehova wayiphendula imithandazo kaManase. Ngebanga lezinto ebakazithandazela, uJehova walemuka ukuthi uManase utjhugulukile. Yeke, uJehova wamlalela uManase nakabawa ukulitjalelwa bewambuyisela ebukhosini bakhe. Ngokungafani no-Arhabi, uManase wenza koke okusemandlenakhe ukutjengisa ukuthi sele atjhugulukile. Watjhugulula indlela aziphatha ngayo. Waphikisana nokulotjha kwamala bewakhuthaza abantu ukuthi balotjhe uJehova. (Funda yesi-2 yeenKronike 33:15, 16) UManase bekatlhoga isibindi nokukholwa okuqinileko ukuthi akwenze lokho ngombana ngaphambi kobana atjhuguluke, bekasibonelo esimbi emndeninakhe, ebantwini bebukhosini nebantwini ebekababusa isikhathi eside. UManase nasele akhulile, walinga ukulungisa izinto ezimbi azenzileko. Lokhu, kungenzeka kwaba nomthelela omuhle emzukulwanenakhe, uJosiya, owaba yikosi elungileko ngokukhamba kwesikhathi.—2 Kho. 22:1, 2.

12. Khuyini esingayifunda esibonelweni sakaManase malungana nokutjhuguluka kwamambala?

12 Khuyini esiyifunda esibonelweni sakaManase? Wazithoba bewenza nokungaphezu kwalokho. Wathandaza, wabawa umusa kaJehova bewatjhugulula nendlela aphila ngayo. Wasebenza budisi ukuthi alungise umonakalo ebekawenzile, walotjha uJehova bewasiza nabanye ukuthi benze okufanako. Isibonelo sakaManase sinikela ithemba nakilabo abenze izono ezimbi khulu. Sibona ubufakazi obunamandla bokuthi uJehova uZimu “ulungile begodu uyacolela.” (Rhu. 86:5) UJehova uzimisele ukubalibalela labo abatjhuguluka kwamambala.

13. Nikela isibonelo esisisiza sizwisise into eqakathekileko ngokutjhuguluka.

13 UManase wenza okungaphezu kokuzisola ngezono zakhe. Lokho kusifundisa isifundo esiqakathekileko sokutjhuguluka kwamambala. Cabanga nganasi isibonelo: Akhesithi uya esitolo esibhagako, ubawe bona bakubhagele ikhekhe. Kunokuthi akunikele ikhekhe, umuntu osebenza esitolo ukunikela iqanda. Kghani kungakuthabisa lokho? Awa! Ungathini nange umuntu osebenza esitolo akuhlathululela ukuthi iqanda liqakatheke khulu nakubhagwa ikhekhe? Awa, angekhe uthabe! Ngokufanako, uJehova ufuna isoni sitjhuguluke kwamambala. Isoni nasizizwa kabuhlungu ngalokhu esikwenzileko, kuhle lokho kodwana umuzwa onjalo, awukaneli. Khuyini enye etlhogekako? Sifunda okunengi emfanekisweni kaJesu.

KHUYINI ETJENGISA UKUTJHUGULUKA KWAMAMBALA?

Ngemva kokuthi indodana elahlekileko iqaquluke, yathatha ikhambo elide elibuyela ekhabo (Funda iingaba 14-15) *

14. Emfanekisweni kaJesu, indodana elahlekileko yawatjengisa njani amatshwayo wokutjhuguluka?

14 UJesu wakhuluma ngendaba ekhuthazako etlolwe kuLukasi 15:11-32 ekhuluma ngendodana elahlekileko. Indodana yavukela uyise, yakhamba ekhabo, yaya “enarheni ekude.” Nayifika lapho, yaziphilela umathanda. Kwathi nakufika iinkhathi ezibudisi, yathoma ukucabangisisa kuhle. Yalemuka ukuthi ipilo beyimnandi kangangani ekhabo. UJesu wathi indodana le ‘yaqaquluka.’ Yaqunta ukubuyela ekhabo, yabawa ukulitjalelwa nguyise. Bekuqakathekile ukuthi indodana le ilemuke bona yenze iinqunto ezinengi ezingakalungi. Kghani lokho bekwanele? Awa. Bekufuze ithathe amagadango!

15. Indodana elahlekileko esemfanekisweni kaJesu yenzani ukutjengisa ukuthi itjhuguluke kwamambala?

15 Indodana elahlekileko le itjengise ukutjhuguluka kwamambala ngalokhu eyakwenzako. Yathatha ikhambo elide elibuyela ekhabo. Yakhuluma noyise yathi, “Baba, ngonile ezulwini nakuwe. Angisafanelwa kubizwa bona ngiyindodanakho.” (Luk 15:21) Indlela indodana le eyakhuluma ngayo ngokusuka ehliziyweni yatjengisa ukuthi ifuna ukulungisa itjhebiswano layo noJehova. Yatjheja nokuthi izenzo zayo zimthinte kabuhlungu uyise. Yabuye yazimisela ukusebenza budisi bona ithandwe nguyise beyazimisela nokuba sisebenzi sakayise! (Luk. 15:19) Umfanekiso lo awuthinti ihliziyo kwaphela. Iinkambisolawulo ezifumaneka emfanekisweni lo zingafundisa abadala bebandla lokha nabalinga ukufumana kuhle ukuthi isoni sitjhuguluke kwamambala namkha awa.

16. Kubayini kungaba budisi ngabadala ukwazi ukuthi umuntu utjhugulukile?

16 Akusilula ngabadala ukwazi ukuthi isoni sitjhuguluke kwamambala namkha awa. Kubayini sitjho njalo? Kungombana abadala abakghoni ukufunda iinhliziyo, yeke balinga ngamandla ukufumana ubufakazi obutjengisa ukuthi umfowethu sekayakuhloya lokho akwenzileko. Kobunye ubujamo, umuntu nakenze isono esimbi khulu, kungaba budisi ngabadala ukubona ukuthi utjhuguluke ngokusuka ehliziyweni nabacoca naye.

17. (a) Ngisiphi isibonelo esitjengisa ukuthi ukudana akukaneli ukutjengisa ukutjhuguluka kwamambala? (b) Umtlolo wesi-2 kwebeKorinte 7:11 uthi khuyini elindelekileko emntwini ukuthi atjhuguluke kwamambala?

17 Akhucabange nganasi isibonelo. Akhesithi umfowethu uziphatha kumbi ngokwamabhayi isikhathi eside alokhu angabiki lokho akwenzako. Kunokuthi abawe isizo, ufihlela umkakhe, abangani bakhe nabadala lokhu akwenzako. Emaswapheleni, indabakhe iyavela. Abadala nabamtjela ukuthi banobufakazi ngalokhu akwenzako, uyavuma bewuyazisola ngalokhu akwenzileko. Kghani lokho kwanele? Abadala abaphethe indaba leyo, kufuze babone okungaphezu kokuzwa ubuhlungu. Indoda le akhenge yenze isono kanye kwaphela ngebanga lokuthi ithethe isiqunto esingakafaneli kodwana beyilokhu isibuyelela kanengi. Akhange iyozibika kunalokho, ibanjiwe. Yeke, abadala bazokutlhoga ubufakazi obutjengisa ukuthi isoni sitjhugulukile endleleni esicabanga ngayo, esizizwa ngayo nesiziphatha ngayo. (Funda yesi-2 kwebeKorinte 7:11.) Kungathatha isikhathi ukuthi indoda le yenze amatjhuguluko atlhogekako. Ebujamweni obunjalo, angasuswa ebandleni isikhatjhana.—1 Korinte 5:11-13; 6:9, 10.

18. Umuntu osuswe ekuhlanganyeleni, angatjengisa njani ukuthi utjhuguluke kwamambala begodu ungaba yini umphumela walokho?

18 Umuntu osuswe ekuhlanganyeleni nakazakutjengisa ukuthi utjhuguluke kwamambala, uzokuza qobe esifundweni begodu uzokulalela iseluleko sabadala sokumkhuthaza ukuthi athandaze bekafunde iBhayibheli qobe. Uzokusebenza budisi bona abalekele izinto ezingamlinga ukuthi enze isono godu. Nakangasebenza budusi ekulungiseni itjhebiswano lakhe noJehova, angaqiniseka ukuthi uJehova uzomlibalela ngokupheleleko nabadala bazomsiza abuyele ebandleni. Abadala nabalinga ukufumana ukuthi umuntu utjhugulukile namkha awa, bayakhumbula ukuthi umlandu ngamunye uhlukile. Nje-ke, bahlolisisa ubujamo ngabunye ngaphambi kokuthi bakhiphe isahlulelo.

19. Kutjho ukuthi ukutjhuguluka kwamambala? (uHezekiyeli 33:14-16)

19 Njengombana sifundile, ukutjhuguluka kwamambala kuhlanganisa okungaphezu kokubawa ukulitjalelwa ngesono esisenzileko. Umuntu owonileko kufuze atjhugulule indlela acabanga ngayo, azizwa ngayo bekathathe namagadango atjengisa lokho. Lokhu kuhlanganisa ukulisa imikghwakhe emimbi bekakhambe endleleni kaJehova godu. (Funda uHezekiyeli 33:14-16.) Into eqakatheke khulu isoni ekufuze sihlale siyicabanga, kulungisa itjhebiswano laso noJehova.

SIZA IZONI ZITJHUGULUKE

20-21. Singamsiza njani umuntu owenze isono esimbi khulu?

20 UJesu wahlathulula ingcenye eqakathekileko yokutjhumayela kwakhe nakathi: “Ngizele ukubiza izoni bona zitjhuguluke.” (Luk 5:32) Nathi kufuze kube mnqophwethu loyo. Akhesithi sifumene ukuthi umnganethu wenze isono esimbi khulu. Kufuze senzeni?

21 Sizabe siyamlimaza umnganethu nasifihla isono asenzileko. Ukwenza njalo angeze kwaphumelela ngombana uJehova ubona koke. (IzA. 5:21, 22; 28:13.) Ungasiza umnganakho ngokumkhumbuza ukuthi abadala bafuna ukumsiza. Nangabe umnganakho akafuni ukubika isono sakhe kubadala bebandla, kufuze ubazise. Ngaleyo ndlela, uzabe utjengisa ukuthi ufuna ukumsiza kwamambala ngebanga lokuthi itjhebiswano lakhe noJehova lisengozini!

22. Khuyini esizokucoca ngayo esihlokweni esilandelako?

22 Kuthiwani-ke nangabe abadala baqunte ukuthi umuntu owenze isono kufuze asuswe ekuhlanganyeleni? Kghani lokho kutjho ukuthi akakaphathwa kuhle? Esihlokweni esilandelako,sizokubona ukuthi uJehova uzikhalimela njani izoni ngethando nokuthi thina singamlingisa njani.

INGOMA 103 Abelusi Bazizipho Ezibabantu

^ isig. 5 Ukutjhuguluka kwamambala kutjho okungaphezu kokuzisola ngesono esisenzileko. Isihlokwesi sizokukhuluma ngesibonelo seKosi u-Arhabi, iKosi uManase nesendodana eyalahlekako esifumaneka emfanekisweni kaJesu, ukusisiza sizwisise kuhle ukuthi kutjho ukuthini ukutjhuguluka kwamambala. Sizokubuye sicoce ngokuthi ngiziphi izinto abadala ekufuze bazicabangele nabazokuthatha isiqunto sokuthi ilunga lebandla elenze isono esimbi khulu, litjhugulukile namkha awa.

^ isig. 60 IHLATHULULO YEENTHOMBE: IKosi u-Arhabi utjela abonogada bakhe ukuthi baphosele umphorofidi uMikaya ngejele.

^ isig. 62 IHLATHULULO YEENTHOMBE: IKosi uManase ulayela iinsebenzi zakhe ukuthi zitjhabalalise iinthombembazwa ebekazihlome ethempelini.

^ isig. 64 IHLATHULULO YEENTHOMBE: Ngemva kwekhambo elide, indodana elahlekileko iyathaba nayilemuka ukuthi sele ifikile ekhabo.