Skip to content

Skip to table of contents

TALANOA KI HE MO‘UÍ

Ko ‘Eku Fekumi ki ha Mo‘ui Mohu Taumu‘á

Ko ‘Eku Fekumi ki ha Mo‘ui Mohu Taumu‘á

‘I HE faifolau atu ‘i he uhouhonga ‘o e Tahi Metiteleniané, na‘á ku ‘ohovale ko hoku vaka-lā motu‘á na‘e mama lahi pea hū mai ki he loto vaká ‘a e vai lahi faka‘ulia. Pea na‘e tō mai ha afā. Na‘á ku ilifia peá u lotu ko e fuofua taimí ia ‘i he ngaahi ta‘u lahi. Na‘e anga-fēfē ‘eku a‘u mai ki he tu‘unga ko ení? Tuku ke u foki ki he kamata‘angá.

‘I he‘eku ta‘u fitú, na‘e nofo homau fāmilí ‘i Pelēsila

Na‘e fanau‘i au ‘i Netaleni ‘i he 1948. ‘I he ta‘u hono hokó, na‘e hiki homau fāmilí ki São Paulo, Pelēsila. Na‘e mālohi ‘aupito ‘eku ongo mātu‘á ‘i he siasí, pea na‘a mau lau ma‘u pē ko ha fāmili ‘a e Tohi Tapú ‘i he ‘osi ‘a e kai efiafí. Na‘a mau toe hiki ‘i he 1959 ka ‘i he taimi ko ení ki ‘Amelika, ‘a ia na‘a mau nofo ai ‘i he siteiti ‘o Massachusetts.

Na‘e ngāue mālohi ‘eku tamaí ke tokanga‘i homau fāmilí na‘e toko valu. Na‘á ne ngāue ko ha tokotaha tu‘uaki koloa fefononga‘aki, ko ha tokotaha ngaahi hala, pea ko ha tokotaha fakafofonga kautaha vakapuna fakavaha‘apule‘anga. Na‘e fiefia homau fāmilí ‘i he‘ene ma‘u ‘a e ngāue ‘i he kautaha vakapuná koe‘uhí ‘e malava ai ke mau fefolau‘aki.

‘I he‘eku ‘i he kolisí, na‘á ku fa‘a fakakaukau, ‘Ko e hā e me‘a te u fai ‘i he kaha‘ú?’ Ko e ni‘ihi hoku ngaahi kaume‘á na‘a nau fili ‘a e ako ‘univēsití, pea ko e ni‘ihi ko e ngāue fakakautaú. Ka kiate au, na‘e ‘ikai ‘aupito ke u fie ngāue fakakautau koe‘uhi na‘e ‘ikai pē ke u sai‘ia ‘i he keé, na‘a mo e fuhú. Na‘á ku fili ke ‘alu ki he ‘univēsití koe‘uhi ke ‘oua te u kau ‘i he ngāue fakakautaú. Ka na‘á ku loto-mo‘oni ke tokoni ki he ni‘ihi kehé, ‘o u pehē te u ma‘u ai ha mo‘ui mohu taumu‘a.

MO‘UI ‘I HE ‘UNIVĒSITÍ

‘I ha laui ta‘u, na‘á ku fekumi ki ha taumu‘a ‘o e mo‘uí

‘I he ‘univēsití, na‘á ku sai‘ia ‘i he ako fakasaienisi fekau‘aki mo e tō‘onga ‘a e kakaí, he na‘á ku fie‘ilo ki he tupu‘anga ‘o e mo‘uí. Na‘e ako‘i kimautolu ki he ‘evalūsiō pea na‘e ‘amanekina ke mau tali ia ko e mo‘oní. Ka kiate au na‘e ‘ikai ke ‘uhinga lelei ‘a e fakamatala ‘e ni‘ihi pea na‘e fiema‘u ke tui ta‘e‘uhinga pē ki ai, ‘a ia na‘e fepaki ia mo e founga fakasaienisí.

‘I he ngaahi kalasi na‘á ku kau ki aí, na‘e ‘ikai ako‘i ai ‘a e tu‘unga fakae‘ulungaanga leleí. ‘I hono kehé, na‘e tō ‘a e fakamamafá ki he founga pē ke ma‘u ai ‘a e lavame‘á. Ko e feohi ‘i he pātí mo hono ma‘u ‘a e faito‘o kona tapú na‘á ne ‘omai ha ongo‘i fiefia, ka na‘e fakataimi pē. Na‘á ku fifili, ‘Ko e mo‘ui mohu taumu‘á eni?’

‘I he taimi ko ení, na‘á ku hiki ki Boston pea hū ai ki ha ‘univēsiti. Ke totongi ‘eku akó, na‘á ku ngāue ‘i he tutuku ‘a e akó pea ko ‘eku fuofua fetaulaki ia mo e Kau Fakamo‘oni ‘a Sihová. Na‘e tala mai ‘e ha kaungāngāue ‘a e kikite fekau‘aki mo e “kuonga ‘e fitu” ‘i he Taniela vahe 4 pea fakamatala‘i mai ‘oku tau lolotonga mo‘ui ‘i he taimi ‘o e ngata‘angá. (Tan. 4:13-17) Na‘á ku ‘ilo‘i leva kapau ‘e hokohoko atu ‘ema fetalanoa‘akí pea mahu‘inga‘ia ai, ‘e pau ke u liliu ‘eku founga mo‘uí. Ko ia na‘á ku fakamama‘o ‘aki ‘a e ‘osi tahá mei he kaungāngāue ko iá.

‘I he ‘univēsití, na‘á ku to‘o ‘a e ngaahi koosi te ne teu‘i au ke ngāue ‘ofa ‘i ‘Amelika Tonga. Na‘á ku fakakaukau ko e tokoni ki he ni‘ihi kehé ‘i he foungá ni te ne ‘omai ‘a e taumu‘a ki he‘eku mo‘uí. Ka na‘e ‘alu ke toe mālohi ange ‘eku veiveiua ki hono ma‘u ha mo‘ui mohu taumu‘á. ‘I he siva ‘eku ‘amanakí, ne u nofo mei he ‘univēsití ‘i he ngata‘anga ‘o e semesitaá.

HOKO ATU ‘EKU FEKUMI KI HA MO‘UI MOHU TAUMU‘Á ‘I HE FONUA MAMA‘O

‘I Mē 1970, na‘á ku hiki ki Amsterdam, ‘i Netaleni, ke ngāue ‘i he kautaha vakapuna tatau na‘e ngāue ai ‘eku tamaí. Koe‘uhi ko e ngāue ko ení, na‘e malava ai ke u fefolau‘aki, ‘o ‘a‘ahi ki he ngaahi fonua ‘i ‘Afilika, ‘Otu ‘Ameliká, ‘Iulope mo e Hahake Mama‘ó. Ka na‘e vave ‘eku ‘ilo‘i neongo pe ko fē ha fonua na‘á ku ‘a‘ahi ki ai, na‘a nau fekuki mo e palopalema mafatukituki pea na‘e ‘ikai ha taha ke ne lava ‘o fakalelei‘i. ‘I ha toe holi ke fai ha ngāue ‘aonga ange, na‘á ku fili ke toe foki ki ‘Amelika pea toe hū ki he ‘univēsiti tatau pē ‘i Boston.

Ka ‘i he taimi nounou mei he‘eku toe foki ki he akó, na‘á ku ‘ilo‘i na‘e ‘ikai pē ha tali ki he‘eku ngaahi fehu‘i ‘i he mo‘uí. ‘I he ‘ikai ke u ‘ilo ‘a e me‘a ke faí, na‘á ku kole fale‘i ki ha palōfesa. Na‘á ku ‘ohovale ‘i he‘ene tala mai: “Ko e hā ke kei ako aí? Fēfē ke ke nofo ā?” Na‘e tu‘o taha pē ‘ene tala mai ení. Ko ia na‘á ku nofo ai pē mei he ‘univēsití.

Na‘e kei taumu‘avalea pē ‘eku mo‘uí, ko ia na‘á ku fili ke kau ‘i ha kulupu na‘e taku ‘oku nau pouaki ‘a e melinó. Na‘á ku fononga mo ha ngaahi kaume‘a mei ‘Amelika ki Acapulco, Mekisikou ‘o suto pē he halá. Na‘a mau nofo fakataha mo e kau hipí, ‘a ia na‘e hā ngali tau‘atāina ‘enau mo‘uí. Ka na‘e vave ‘eku fakatokanga‘i na‘e taumu‘avalea ‘enau founga mo‘uí pe ‘ikai ‘omai ai ha fiefia tu‘uloa. ‘I hono kehé, na‘á ku sio na‘e fonu ‘i he ta‘efaitotonu mo e ta‘emateaki.

HOKO ATU ‘EKU FEKUMÍ ‘I HA VAKA-LĀ

Na‘á ku fekumi mo ha kaume‘a ki ha ki‘i motu palataisi

‘I he taimi ko ení, na‘á ku manatu‘i ha me‘a na‘á ku faka‘amu ki ai ‘i he‘eku kei si‘í. Na‘á ku loto ke folau tahi, ‘o ‘ikai ko ha kauvaka, ka ko ha ‘eikivaka. Ko e founga pē taha ‘e lava ke u fai ai iá ko hono fakatau ha‘aku vaka-lā. Na‘e ‘i ai hoku kaume‘a ko Tom na‘á ma loto ke fai ‘a e me‘a tatau, na‘á ma fili ke folau takatakai he māmaní. Na‘á ku loto ke kumi ki ha motu māfana hangē ha palataisí ke u mavahe ai mei ha sōsaieti fokotu‘utu‘u maau.

Na‘á ku folau mo Tom ki Arenys de Mar, ofi ki Barcelona, ‘i Sipeini. Na‘á ma fakatau ai ha vaka-lā fute ‘e 31 (mita ‘e 9.4) ‘o ui ko e Llygra. Na‘á ma toe fakalelei‘i ‘a e ki‘i vaká ke mālohi fe‘unga. Koe‘uhi na‘e ‘ikai ke ma fakavavevave ke a‘u ki he feitu‘u na‘á ma folau ki aí, na‘á ma to‘o ‘a e mīsiní kae lahi ‘a e feitu‘u ke fakatali ai ‘a e vai inú. Koe‘uhi ke lava ‘o hū ki he fanga ki‘i taulanga īkí, na‘á ma fakatau mai ha fohe ‘a‘alo ‘e ua taki fute ‘e 16 (mita ‘e 5). Faai atu pē, na‘á ma tukufolau ki he ‘Otu Motu Seiselesí, ‘i he ‘Ōseni ‘Initiá. Ko ‘ema palaní ke folau ‘i he matāfanga fakahihifo ‘o ‘Afiliká pea takai hake ki he Muitolotolo ko e Good Hope, ‘o ‘Afilika Tongá. Na‘á ma folau atu mo ha me‘a faka‘ata la‘ā koe‘uhi ke ma ‘ilo ai homa vaha folaú, ‘o ngāue‘aki ‘a e fetu‘ú, ngaahi saati ki he fetu‘ú mo ha tohi folau vaka. Na‘á ku ofoofo ‘i he lava ke ma ‘ilo‘i ‘a e feitu‘u tonu na‘á ma ‘i aí.

‘Ikai fuoloa, na‘á ma ‘ilo‘i ko e vaka papa motu‘a ko ení na‘e ‘ikai kei ‘aonga ke folau ‘i tahi. Na‘e hū ‘a e vaí ki loto fakafuofua ki he kālani ‘e ono nai (Lita ‘e 22) he houa! Hangē ko ia na‘á ku lave ki ai ‘i he kamatá, lolotonga ha afā na‘á ku ilifia pea ko e fuofua taimi ia ke u lotu ‘i ha ngaahi ta‘u lahi, ‘o palōmesi ki he ‘Otuá kapau te ma hao mo‘ui, te u feinga ke ‘ilo‘i ia. Na‘e holo ‘a e afaá, pea ‘i he taimi ko ení, na‘á ku fai ki he‘eku palōmesí.

Na‘á ku kamata lau ‘a e Tohi Tapú lolotonga ‘ema ‘i he vaha-noá. Sioloto atu ‘okú ke ‘i he uhouhonga ‘o e Tahi Metiteleniané ‘o takatakai‘i ‘e he fanga ika puná, fanga tolofiní mo e tafatafa‘akilangí. ‘I he po‘ulí, na‘á ku to‘oa ‘i he kaniva Milky Way peá u tuipau lahi ange ‘oku ‘i ai ha ‘Otua ‘oku mahu‘inga‘ia ‘i he fa‘ahinga ‘o e tangatá.

Hili ha ngaahi uike ‘i tahi, na‘á ma ‘a‘alo ki he taulanga ‘i Alicante, Sipeini, ‘a ia na‘á ma tu‘uaki fakatau atu ai homa vaká ke fakatau mai ‘aki ha vaka sai ange. Na‘e ‘ikai ke ma ofo, ‘i he faingata‘a ke ma‘u ha taha ke ne fakatau ha vaka-lā motu‘a, hala mīsini mo mama! ‘I he tafa‘aki ‘e tahá, ko ha taimi lelei ‘aupito ia ke u lau ‘a e Tohi Tapú.

Ko e lahi ange ‘eku lau ‘a e Tohi Tapú, ko e lahi ange ia ‘eku vakai ki ai ko ha tohi fakahinohino ‘e lava ke ne tokoni‘i kitautolu ke lavame‘a ‘i he mo‘uí. Na‘e maongo kiate au hono fakamā‘ala‘ala ‘e he Tohi Tapú ‘a e mo‘ui fakae‘ulungaanga ma‘á peá u fifili pe ko e hā ‘oku tokolahi fau ai ‘a e kakai​—kau ai au​—‘oku nau taku ko e kau Kalisitiane kinautolu ka nau kei tukunoa‘i pē ‘a e me‘a ‘oku lea‘aki aí.

Na‘á ku fakapapau‘i ke fai ‘a e ngaahi liliu lahi ke fakama‘a ‘eku mo‘uí, ko ia na‘á ku ta‘ofi hono ngāue‘aki ‘a e faito‘o kona tapú. Na‘á ku fakakaukau kuo pau pē ‘oku ‘i ai ‘a e kakai ‘oku nau mo‘ui ‘o fehoanaki mo e ngaahi tu‘unga fakae‘ulungaanga mā‘olunga ‘a e Tohi Tapú pea na‘á ku loto ke fetaulaki mo kinautolu. Na‘á ku lotu, ko hono tu‘o uá ia, ‘o kole ki he ‘Otuá ke ne tokoni‘i au ke ma‘u kinautolu.

KO ‘EKU KUMI KI HE LOTU MO‘ONÍ

Kiate aú, na‘e ‘uhinga lelei ke u sivisivi‘i ‘a e lotu kotoa kae ‘oleva ke u ma‘u ‘a e lotu mo‘oní. ‘I he‘eku lue atu ‘i he ngaahi hala ‘o Alicante, na‘á ku sio ai ki he ngaahi fale lotu lahi. Ka koe‘uhí ko e lahi taha ‘o kinautolú na‘e ‘i ai ‘a e ngaahi ‘īmisi, na‘e faingofua pē ke u kohi‘i ia mei he‘eku lisí.

‘I ha efiafi Sāpate ‘e taha, na‘á ku ‘i ha fo‘i tafunga ‘oku hanga atu ki he uafú, ‘o lau ‘a e Sēmisi 2:1-5, ‘a ia na‘e fakatokanga mai ai ki he filifilimānako fekau‘aki mo e koloa‘iá. ‘I he‘eku foki ki homa vaká, na‘á ku fou atu ‘i ha feitu‘u hangē ha fai‘anga lotú mo ha faka‘ilonga ‘i ‘olunga ‘i he hū‘angá: “Fale Fakataha‘anga ‘o e Kau Fakamo‘oni ‘a Sihová.”

Ne u fakakaukau, ‘‘Oku totonu ke u sivi‘i ‘a e kakai ko ení. Te u sio angé pe ‘e fēfē ‘enau talitali aú.’ Ko ia na‘á ku hū atu ki he Fale Fakataha‘angá, na‘á ku la‘iva‘e, kava loloa pea tui mo ha tangikalī mahaehae. Na‘e taki au ‘e he tokotaha fakanofonofó ki ha sea ‘i he tafa‘aki ‘o ha fine‘eiki ‘a ia na‘á ne tokoni‘i au ke kumi ‘a e ngaahi veesi Tohi Tapu na‘e lave ki ai ‘a e tokotaha-malangá. Hili ‘a e fakatahá, na‘e maongo mo‘oni ‘a e anga-lelei ‘a e tokotaha kotoa na‘e fakalea mai kiate aú. Na‘e fakaafe‘i au ‘e ha tangata ki hono ‘apí ki ha talanoa Fakatohitapu, ka koe‘uhí na‘e te‘eki ke ‘osi ‘eku lau ‘a e Tohi Tapú, na‘á ku tala ange, “Te u tala atu ‘a e taimi ko u mateuteu aí.” ‘I he lolotonga iá, na‘á ku ma‘u ‘a e ngaahi fakatahá kotoa.

Hili ha ngaahi uike mei ai, na‘á ku ‘a‘ahi ki he ‘api ‘o e tangatá pea na‘á ne tali ‘eku ngaahi fehu‘i Fakatohitapú. ‘I ha uike ‘e taha mei ai, na‘á ne ‘omai ha kato ne fonu ‘i he ngaahi vala lelei ‘aupito. Na‘á ne tala mai ko e vala ia ‘o ha tokotaha ‘okú ne ‘i pilīsone koe‘uhi ko ‘ene talangofua ki he fekau ‘a e Tohi Tapú ke fe‘ofa‘aki pea ‘oua ‘e ako taú. (‘Ai. 2:4; Sione 13:34, 35) Na‘á ku fakapapau‘i heni na‘á ku ma‘u ‘a e me‘a na‘á ku fekumi ki aí​—ko e kakai ‘oku nau ngāue‘aki ‘a e lea mā‘ala‘ala ‘a e Tohi Tapú fekau‘aki mo e tu‘unga fakae‘ulungāngá! Ko ‘eku taumu‘á leva ke ako loloto ‘a e Tohi Tapú kae ‘ikai ko e fekumi ki ha ki‘i motu palataisi. Ko ia na‘á ku foki ki Netaleni.

KUMI HA NGĀUE

Na‘e fe‘unga mo e ‘aho ‘e fā ‘eku suto ‘o a‘u ki he kolo ko Groningen, ‘i Netaleni. Na‘á ku fiema‘u ai ha ngāue ke poupou kiate au. Na‘á ku tohi kole ngāue ki ha fale tufunga ‘e taha, na‘e ‘eke ‘i he fōmú ‘a e lotu ‘oku ou kau ki aí. Na‘á ku tohi, “Kau Fakamo‘oni ‘a Sihova.” ‘I hono lau ia ‘e he pulé, na‘á ku fakatokanga‘i na‘e liliu ‘ene fakafōtungá. Na‘á ne pehē, “Te u toki tā atu.” Ka na‘e ‘ikai ke ne toe tā mai.

‘I ha fale tufunga ‘e taha, na‘á ku ‘eke ki he pulé pe ‘okú ne fiema‘u ha taha ngāue. Na‘á ne ‘eke mai ‘eku tohi fakamo‘oni akó mo e tohi fakaongoongo leleí. Na‘á ku tala ange na‘á ku fakalelei‘i ha vaka-lā papa. Na‘á ku ‘ohovale ‘i he‘ene pehē mai, “Te ke kamata he efiafí ni ka ‘oku ‘i ai ha makatu‘unga pē taha. ‘Oku ‘ikai ke u loto ke ke fakatupunga ha palopalema heni koe‘uhí ko e taha au ‘o e Kau Fakamo‘oni ‘a Sihová pea ‘oku ou mo‘ui‘aki ‘a e ngaahi tefito‘i mo‘oni Fakatohitapú.” Na‘á ku sio atu ki ai mo e ‘ohovale ‘o pehē, “Mo au pē!” ‘Oku ‘ikai ha veiveiua, koe‘uhi na‘e loloa hoku ‘ulú mo e kavá, na‘á ne tala mai, “Te u ako Tohi Tapu leva mo koe!” Na‘á ku tali fiefia ia. Na‘e hā mahino mei heni ‘a e ‘uhinga na‘e ‘ikai ke toe tā mai ai ‘a e pule ngāue ‘e tahá. Na‘e ‘omai ‘e Sihova ‘a e fiema‘u ‘a hoku lotó. (Saame 37:4) Na‘á ku ngāue ki he tokouá ‘i he ta‘u ‘e taha. ‘I he taimi ko iá, na‘á ne ako ‘a e Tohi Tapú mo au, hili iá ne u papitaiso ‘i Sanuali 1974.

FAIFAI PĒ ‘O U MA‘U HA MO‘UI MOHU TAUMU‘A!

‘I ha māhina ‘e taha mei ai, na‘á ku kamata ‘i ha ngāue fo‘ou​—ko e ngāue tāimu‘á​—‘a ia kuó ne ‘omai kiate au ‘a e fiemālie lahi. ‘I he māhina hokó, na‘á ku hiki ki Amsterdam ke poupou ki ha kulupu lea faka-Sipeini na‘e toki fokotu‘u. He fakafiefia ē ke fai ‘a e ngaahi ako Tohi Tapu ‘i he lea faka-Sipeiní mo e faka-Potukalí! ‘I Mē 1975, ne u ma‘u ‘a e monū ke ngāue ko ha tāimu‘a makehe.

‘I he ‘aho ‘e taha, na‘e ha‘u ki he‘emau fakataha faka-Sipeiní ha tuofefine tāimu‘a makehe ko Ineke ‘o ‘omai ki ai ‘ene ako Tohi Tapu lea faka-Poliviá. Na‘á ma loto ke hoko ‘o maheni ange ‘aki ‘ema fetohi‘aki, ‘a ia na‘e hā mei ai na‘á ma ma‘u ‘a e taumu‘a tatau. Na‘á ma mali ‘i he 1976 pea hoko atu ke tāimu‘a makehe ‘o a‘u ki he 1982 ‘i hono fakaafe‘i kimaua ki he kalasi hono 73 ‘o Kiliatí. He ‘ohovale ē mo fiefia ko kimaua ‘i hono vahe‘i ki ‘Afilika Hahake, na‘á ma ngāue ai ‘i he ta‘u ‘e nima ‘i Mombasa, Keniā! ‘I he 1987, na‘e vahe‘i kimaua ki Tenisania, ‘a ia na‘e to‘o ai ‘a hono tapui ‘o e ngāue fakamalangá. Na‘á ma nofo ai ‘i he ta‘u ‘e 26 peá ma toe foki ki Keniā.

‘I hono tokoni‘i ‘a e kakai ‘i ‘Afilika Hahaké ke ako ‘a e Tohi Tapú kuó ne ‘omai ‘a e fiefia lahi kiate au mo hoku uaifí

Ko hono tokoni‘i ‘a e kakai hounga‘iá ke ako ‘a e mo‘oni Fakatohitapú kuó ne ‘ai ke mohu ‘uhinga ‘ema mo‘uí. Ko e fakatātaá, ko ‘eku fuofua ako Tohi Tapu ‘i Mombasa ko ha tangata na‘á ku fetaulaki mo ia ‘i he faifakamo‘oni ‘i he feitu‘u kakaí. Hili ‘eku ‘oange ha makasini ‘e ua, na‘á ne pehē, “‘I he‘eku lau eni ‘o ‘osí, ko e hā leva te u faí?” ‘I he uike hokó na‘á ma kamata ako ‘a e Tohi Tapú ‘i he tohi Te Ke Malava ‘o Mo‘ui Ta‘engata he Palataisi ‘i he Māmaní, ‘a ia na‘e toki tuku ange pē ‘i he lea faka-Suahilí. Na‘á ne papitaiso ‘i he ta‘u ‘e taha mei ai pea tāimu‘a tu‘uma‘u. Talu mei ai, kuó ne tokoni‘i mo hono uaifí ‘a e kakai ofi ‘i he toko 100 ke nau fakatapui pea papitaiso.

Kuó u hokosia mo Ineke ‘a e anga hono tāpuaki‘i ‘e Sihova ‘ene kakaí ‘aki ha mo‘ui mohu taumu‘a

‘I he‘eku fuofua mahino‘i ‘a e taumu‘a ‘o e mo‘uí, na‘á ku ongo‘i ‘o hangē ko e tokotaha mēsianiti fefononga‘aki na‘á ne ma‘u ‘a e mata‘itofe mahu‘ingá pea ‘ikai loto ke tuku ange iá. (Māt. 13:45, 46) Na‘á ku loto ke ngāue‘aki ‘eku mo‘uí ke tokoni‘i ‘a e ni‘ihi kehé ke nau ma‘u ha mo‘ui mohu ‘uhinga. Kuó u hokosia tonu mo hoku uaifi ‘ofeiná ‘a e anga hono tāpuaki‘i ‘e Sihova ‘ene kakaí ‘aki ha mo‘ui mohu taumu‘a.