Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

48 YATICHÄWI

‘Jumanakajj santo jaqëpjjañamawa’

‘Jumanakajj santo jaqëpjjañamawa’

“Taqe sarnaqäwinakaman santöpjjam” (1 PED. 1:15).

CANCIÓN 34 Jumat jan jitheqtasaw sarnaqä

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. 1) ¿Apóstol Pedrojj cristiano masinakaparojj kun lurapjjañapsa mayïna? 2) ¿Kunatsa santöñajj chʼamäspawa sasin amuysna?

ALAJJPACHANA jan ukajj aka oraqen jakasiñsa suytʼaskstanjja, kuntï apóstol Pedrojj nayrïr patak maranakan jakiri ajllit cristianonakar ewjjtʼkäna uk yatjjatañajj jiwasar yanaptʼarakistaspawa. Jupajj akham sänwa: “Jawsapktam uka Santo Diosjam taqe sarnaqäwinakaman santöpjjam. Qellqatanjja siwa: ‘Nayajj Santo Diosätwa, jumanakajj santo jaqëpjjañamarakiwa’” sasa (1 Ped. 1:15, 16). ¿Kunsa uka arunakat yateqsna? Jehová Diosajj taqet sipans santo Diosawa, jiwasajj Jupat yateqassnawa. Pantjasirïtas laykojj santöñajj chʼamäspawa sañjamäkchisa, sarnaqatasan santösnawa, mä arunjja santöñasawa. Apóstol Pedrojj walja kutiw pantjasïna, ukampis sarnaqäwipajj santöñ pueditaswa uñachtʼayistu.

2. ¿Kuna jisktʼanakarus aka yatichäwin qhanañchaskañäni?

2 Aka yatichäwinjja, aka jisktʼanakaruw qhanañchaskañäni: ¿kunas santöñajja?, ¿Jehová Diosan santo Diosätapat kunsa Bibliajj yatichistu?, ¿kunjamsa sarnaqatasampejj santötas uñachtʼaysna?, ¿kunjamsa santo jaqëñajj Jehová Diosan amigopäñatak yanaptʼistu?

¿KUNJAMAS SANTO JAQËÑAJJA?

3. ¿Santo jaqejj kunjamawa sasas yaqhep lugaranakan amuyapjje, ukampis santöñajj kamsañpunsa muni uk kawkinsa yatsna?

3 Mä santo jaqejj janipuniw lartʼaskiti, religioso isinakampiw isisiraki sasaw yaqhep lugaranakan amuyapjje. Ukampis ukajj janiw cheqäkiti. Jehová Diosajj santo Diosäkchisa, ‘kusisiri Diosawa’ (1 Tim. 1:11). Jupan servirinakapas kusisitäpjjewa sasaw Bibliajj saraki (Sal. 144:15). Jesusajja kayukam puriri isisirinakarusa, jaqenakamp uñjayasiñ laykuki cheqapar sarnaqerinakarus juchañchänwa (Mat. 6:1; Mar. 12:38). Ukampis cristianonakajja, santöñajj kamsañsa muni uk yatjjtanwa, kunattejj Bibliaw uk yatiyistu. Jehová Diosajj santo Diosawa, wali munasirirakiwa, ukhamajj kuntï jan lurañ puedksna uk janipuniw maykistaspati. Jehová Diosatï ‘jumanakajj santo jaqëpjjañamawa’ sasin sischistojja, santöñ puedsnawa, ukatwa uk mayistu. Cheqas sarnaqatasan santöñatakejja, nayraqatajj santo jaqëñajj kamsañsa muni ukwa amuyañasa.

4. ¿Santo siski uka arojj kamsañsa muni?

4 ¿Kunas santo jaqëñajja? Biblian santo aru uñstki ukajja, sarnaqatasansa Diosar servitasansa qʼomäña sañwa muni. Uka arojj yaqhachatäña jan ukajj Diosar serviñatak yaqhachatäña sañwa munarakispa. Mä arunjja, sarnaqatasan qʼomäñäni, Jehová Diosajj kunjamtï munki ukarjam Jupar serviñäni, Jupampis wali sum apasiñäni ukhakiw santo jaqëñäni. Jehová Diosajj wali santo Diosawa, jiwasajj pantjasir jaqekïtanwa, ukhamäkchisa amigopäsnawa.

‘JEHOVÁ DIOSAJJ SANTO, SANTO, SANTO DIOSAWA’

5. ¿Diosat jan jitheqtiri angelanakajj kunsa Jehová Diosat yatichistu?

5 Jehová Diosajj taqe kunanwa qʼoma Diosajja. Tronop jakʼankapki uka yaqhep serafín angelanakajja, akham sapjjänwa: “Ejercitonakan Jehová Diosapajja santo, santo, santo Diosawa” sasa (Is. 6:3). Uka angelanakatï jan santöpkaspajja, janiw Diosampejj ukham sum apasipkaspati. Amuytʼañataki, Jehová Diosan mä angelapajj aka oraqer jutirïna ukhajja, kawkjarutï purirïkäna uka lugarajj sagrado lugararuw tukurïna. Moisesampejj ukaw pasäna, nina aqaskir mä chʼapir jakʼachaskäna ukhajja, uka lugarajj sagradönwa (Éx. 3:2-5; Jos. 5:15).

Jachʼa jilïr sacerdotejj qorit lurata mä placa turbantepan apäna, uka placan “Jehová Diosajj santo Diosawa” sasin qellqantatänwa. (Párrafos 6, 7).

6, 7. 1) Éxodo 15:1, 11 textorjamajja, ¿kunjamsa Moisesajj Jehová Diosan santo Diosätap qhanstayäna? 2) ¿Kunas israelitanakarojj Jehová Diosan santo Diosätap amtayirïna? (Nayrïr paginankir dibujo uñjjattʼäta).

6 Moisesajj israelitanakar Mar Rojo qotnam paskatayjjäna uka qhepatjja, Jehová Diosajj santo Diosawa sasaw Jupat säna (Éxodo 15:1, 11 liytʼäta). Egipto markan diosanakapar adoririnakajj janipuniw akchʼas santöpkänti. Canaán markan diosanakapar adoririnakajj ukhamäpjjarakïnwa, jupanakajj wawanakaruw sacrificiot loqtapjjäna, ajjtaskañ qʼañu luräwinakwa diosanakapatak lurapjjarakïna (Lev. 18:3, 4, 21-24; Deut. 18:9, 10). Ukampis Jehová Diosajj janipuniw uka falso diosanakjamäkiti, Jupajj janipuniw kunatï ajjtaskañäki uk lurañas maykistuti. Jehová Diosajj wali santo Diosawa. Israelitanakar uk amtayañatakejja, jachʼa jilïr sacerdoten turbantepanwa mä qori placan qellqantat aka arunakajj utjäna: “Jehová Diosajj santo Diosawa” sasa (Éx. 28:36-38).

7 Kuntï uka placajj siskäna uk uñjasajja, Jehová Diosajj wali santo Diosätapwa jaqenakajj amuyapjjäna. Ukampis yaqhep israelitanakajj jachʼa jilïr sacerdoter jan jakʼachasiñ puedisajja janiw kunatï uka placan qellqatäkäna uk uñjapkaspänti, ukhamajj ¿Jehová Diosan santo Diosätap yatipjjaspänti? Jïsa. Moisesajj katoqkäna uka Leyejja, taqe israelit nayraqatanwa liytʼasirïna, ukhamajj chachanakasa, warminakasa, wawanakas taqeniw istʼapjjaspäna (Deut. 31:9-12). Ukankasäna ukhajja, aka arunakwa istʼasäna: “Nayaw jumanakan Jehová Diosamätjja [...]. Nayasti santo Diosätwa, jumanakajj santo jaqëpjjañamarakiwa”, “jumanakasti nayatakejj santo jaqëpjjañamawa, naya Jehová Diosajj santo Diosätaj layku” sasa (Lev. 11:44, 45; 20:7, 26).

8. ¿Levítico 19:2 ukat 1 Pedro 1:14-16 textonakajj kunsa yatichistu?

8 Jichhajja kuntï Jehová Diosajj taqe israelitanakatak liytʼasiñap maykäna uk yatjjatañäni, ukajj Levítico 19:2 textonwa jikjjatasi. Jehová Diosajj akham sasaw Moisesar säna: “Taqpach israelitanakarojj akham sañamawa: ‘Jumanakan naya Jehová Diosamajj santo Diosätwa, ukatwa jumanakajj santo jaqëpjjañamajja[’]” sasa. Apóstol Pedrojja, inas uka pachpa arunak cristiano masinakapar sischïna, jupajj “santöpjjam” sasaw säna (1 Pedro 1:14-16 liytʼäta). Cheqas janiw Moisesar churat Leyirjam sarnaqjjtanti, ukampis kuntï Pedrojj siskäna ukajja, Levítico 19:2 texton kunsa yateqsna ukwa qhan amuytʼayistu. Uka textonjja, Jehová Diosajj santo Diosätapa, khitinakatï Jupar munasipki ukanakajj santo jaqëñatak chʼamachasipjjañapwa yateqtanjja. Uka arunakajja, alajjpachar sarañ suytʼasipki jan ukajj aka oraqen mä suma Paraison jakasiñ suytʼasipki taqe jupanakatakiwa (1 Ped. 1:4; 2 Ped. 3:13).

“TAQE SARNAQÄWINAKAMAN SANTÖPJJAM”

9. ¿Kunatsa Levítico capítulo 19 ukat yatjjatañasajj wakisi?

9 Niyakejjay Jehová Diosar kusisiyañ munstanjja, kunjamatsa Jupjam santösna ukwa yatiñ muntanjja. Santo jaqer tukuñatakejja, Jehová Diosaw suma ewjjtʼanak churistu. Ukanakat yaqhepajj Levítico capítulo 19 ukanwa jikjjatasi. Hebreo arut yatjjattʼata Marcus Kalisch chachajj akham sasaw qellqäna: “Amuyatajja uka capitulojj wali phoqatawa, taqe kunatwa parlaraki, uka capitulow Levítico librotsa, Biblian utjki uka nayrïr phesqa libronakats (Pentateuco) wali importantejja” sasa. Uka capitulon yaqhep versiculonakapajja, jakäwisan wali wakiskirinakwa yatichistaspa, uk jichhajj yatjjatañäni. Ukampis janïr uka toqet parlkasajja, kuna arunakampitï capítulo 19 ukajj qalltki ukwa amtañasa, ukanjja ‘santo jaqëpjjañamawa’ sasaw qhanañchi.

Levítico 19:3 texton awk taykanakat parlki uka ley liytʼasajja, ¿kunsa cristianonakajj jisktʼasipjjañapa? (Párrafos 10-12). *

10, 11. Levítico 19:3 textorjamajja, ¿kunsa lurañasa, ukat kunatsa ukajj wali wakiskirejja?

10 Jehová Diosajj israelitanakar santöpjjañamawa sasin siskäna uka qhepatjja, akham sarakïnwa: “Sapa mayniw jumanakajj taykamarus awkimarus respetapjjañama [...]. Nayaw jumanakan Jehová Diosamätjja” sasa (Lev. 19:2, 3).

11 Niyakejjay Jehová Diosajj awk taykasar respetañas maychistojja ukar istʼañasawa. Amtañäni, mä kutejja mä chachajj akham sasaw Jesusar jisktʼäna: “¿Wiñay jakañ katoqañatakejj kuna suma luräwinak lurañajas wakisi?” sasa. Uka toqet qhanañchkasajja, awkimarus taykamarus respetañamawa sasaw Jesusajj sarakïna (Mat. 19:16-19). Uka mandato jan phoqañ munapjjatapatjja, fariseonakarusa escribanakarus Jesusajj juchañchänwa. Ukatwa “Diosan arunakap maysar apanukupjjtajja” sasin jupanakar sarakïna (Mat. 15:3-6). Tunka Mandamientonakat phesqëri mandamientosa, kuntï Levítico 19:3 texton siski ukasa, “Diosan Arup” taypinkarakiwa (Éx. 20:12). Amtañäni, “jumanakan naya Jehová Diosamajj santo Diosätwa, ukatwa jumanakajj santo jaqëpjjañamajja” siskäna ukjjarojja, taykamarus awkimarus respetapjjañamawa sasaw Diosajj Levítico 19:3 texton sarakïna.

12. ¿Levítico 19:3 textorjamajj kunsa jisktʼassna?

12 Sapa mayni cristianow akham sasin jisktʼasiñapa: “¿Diosajj awk taykamar respetapjjam siski uka mandatorjam phoqasktti?” sasa. Ukarjam jan phoqaskatas amuyasstan ukhajja, ukarjam lurañatakiw chʼamachasiñasa. Kuntï nayrajj lurawayktan uk janiw mayjtʼayksnati, ukampis jichhat uksarojj awk taykasampïñataki, jupanakar yanaptʼañatakiw chʼamachassna. Inas jukʼamp tiempo jupanakampïñatak chʼamachassna. Jan ukajj inas kunanaktï necesitapki uk alasin jupanakar yanaptʼsna, jan ukajj Jehová Diosat jan jitheqtapjjañapataki, chuymachtʼañatakiw chʼamachasiraksna. Ukhamtï lurañänejja, kuntï Levítico 19:3 texton siski uka mandatorjamaw luraskañäni.

13. 1) ¿Levítico 19:3 texton kuna ewjjtʼas utjaraki? 2) Lucas 4:16-18 textorjamajja, ¿kunsa Jesusat yateqasisajj lursna?

13 Levítico 19:3 textojj ¿kunsa santo jaqëñ toqet yaticharakistu? Ukanjja, sábado uru imapjjañamawa sasaw säna. Cristianonakajj janiw Moisesan Leyiparjamajj sarnaqjjtanti, ukatwa semanan mä uru imañajj jan wakisjjeti. Ukampis israelitanakajj kunsa uka urojj lurapjjerïna, sábado uru imapjjatapat kuna bendicionanaksa katoqapjjäna ukanakat waljanakwa yateqsna. Uka urojj janiw kunsa lurapjjañapäkänti, Jehová Dios saparukiw adorapjjañapäna. * Ukatwa Jesusajj uka urojj sinagogar sarirïna, ukanwa Diosan Arup liytʼirïna (Éx. 31:12-15; Lucas 4:16-18 liytʼäta). Levítico 19:3 textojj sábado uru imañjjat parlki uka mandatojja, lurañanakasat tiempo apstʼasisin Diosar serviñ nayrar uchañatakiw chʼamañchtʼistu. ¿Uka toqen chʼamachasiñas wakisitapti amuytan? Jehová Diosar serviñatak tiempo apstʼasiñäni ukhajja, Jupampejj sapürutjamaw jukʼamp sum apasiñäni. Ukaw santo jaqëñatakejj wali wakiskiri.

JEHOVÁ DIOSAMP JUKʼAMP SUM APASIÑATAK CHʼAMACHASIÑÄNI

14. Levítico capítulo 19 ukanjja, ¿kuna arunakas walja kuti uñsti?

14 Levítico capítulo 19 ukanjja, kunatï santo jaqëskakiñatak yanaptʼkistaspa ukwa walja kuti ayti. Levítico 19:4 textojja, “nayaw jumanakan Jehová Diosamätjja” sasaw tukuyi. Uka pachpa arunakasa jan ukajj ukar uñtasit yaqha arunakasa 16 kutiw uka capitulon uñsti. Ukajj Tunka Mandamientonakat nayrïr mandamientotwa amtayistu, ukan akham siwa: “Nayaw juman Jehová Diosamätjja [...]. Janiw jumajj nayat sipansa yaqha diosanakanïñamäkiti” sasa (Éx. 20:2, 3). Kawkïr cristianotï santo jaqëñ munchejja, Jehová Diosamp sum apasiñaw taqe kunat sipansa jupatakejj jukʼamp importantëñapa. Niyakejjay Jehová Diosan Testigonakapästanjja, janipuniw kunatï santo sutip qʼañuchkaspa uk lurañ munktanti (Lev. 19:12; Is. 57:15).

15. Levítico 19 ukan sacrificionakat parlki uka versiculonakajja, ¿kun lurañatakis jiwasar chʼamañchañapa?

15 Israelitanakajja Jehová Diosan leyinakap istʼasaw Jupar Diosaparjam katoqasipjjatap uñachtʼayapjjäna. Levítico 18:4 textojj akham siwa: “Jumanakajj kunanaktï nayajj Juezjam amtkta ukanaksa nayan leyinakajsa phoqapjjañamawa, ukanakarjamaw sarnaqapjjañamaraki. Nayaw jumanakan Jehová Diosamätjja” sasa. Levítico capítulo 19 ukanjja, niya ukar uñtasit ‘leyinakaw’ Israel markatak uñstaraki. Sañäni, Levítico 19:5-8 ukat 21, 22 textonjja, animalanak sacrificiot loqtañ toqetwa parli. Uka sacrificionakajja, janiw kunatï “Jehová Diosatak sagradöki” uk jiskʼachañapäkänti. Uka versiculonak liytʼañajja, Jehová Diosatakjam kuns lurañataki, jachʼañchkir sacrificionak Jupar lurañatakiw jiwasar chʼamañchañapa, kunjamtï Hebreos 13:15 textojj siski ukhama.

16. ¿Diosan servirinakapajj mayni jaqenakat sipans mayjäpjjatap kunas amtayistu?

16 Santo jaqëñatakejja, Diosar jan servipki uka jaqenakat sipans mayja jaqëñasawa. Ukajj chʼamakïspawa, escuelansa, trabajonsa, Diosar jan servir familiaranakasasa, kunatï Diosar serviñat jarkʼkistaspa ukanak lurañatakiw chʼamañchapjjestaspa. Ukhaman uñjasisajja, mä suma amtar puriñaw wakisini. ¿Kunas ukatakejj yanaptʼistani? Ukatakejj kuntï Levítico 19:19 textojj siski uka wiñay yatichäwi uñjjattʼañäni, ukan mä cheqapajj akham siwa: “Janiw [...] pä kasta hilot lurat mä isjja uchasiñamäkiti” sasa. Uka leyiw israelitanakarojj mayni markanakat sipans mayjäpjjañapatak yanaptʼäna. Jichhürunakanjja, algodonampi poliesterampi mezclat isjja uchasisksnawa, janiw kuna jan walïkisa. Ukampis Bibliajj yatichki ukar jan creyiri, ukarjam jan luriri jaqenakjamäñaw jan walïkaspati. Escuelankiri, trabajonkiri compañerosäskpasa, jan ukajj familiarasäskpasa, janiw jupanakjamäñasäkiti. Cheqas familiaranakasarusa khitinakampitï chikachasktan ukanakarus munastanwa. Ukampis wakiskir amtanakar puriñajj waktʼkistani ukhajja, Jehová Diosan servirinakapajj mayninakat sipan mayjätasajj qhanäñapawa. Jiwasatï santo jaqëñ munstan ukhajja, Diosatak yaqhachatäñajj wali wakiskiriwa, uk jan armañäniti (2 Cor. 6:14-16; 1 Ped. 4:3, 4).

¿Levítico 19:23-25 textonkir arunakat kunsa israelitanakajj yateqapjjpachäna, kunsa jumajj yateqarakta? (Párrafos 17, 18). *

17, 18. ¿Kunsa Levítico 19:23-25 textojj yatichistu?

17 “Nayaw jumanakan Jehová Diosamätjja” siski uka arunakajja, Jehová Diosampi sum apasiñajj kunja wakiskirisa uk amuyañatakiw israelitanakar yanaptʼpachäna. ¿Kunjamsa uk lurapjjaspäna? Levítico 19:23-25 (liytʼäta) textonwa ukajj qhanañchasi. Uka textonkir arunakarjamajj kunsa israelitanakajj Suma Oraqer mantjjapjjäna uka qhepat lurapjjañapäna uk amuytʼañäni. Maynejj achunak churir mä qoqa ayrüna ukhajja, uka qoqan achupatjja, kimsa maranakajj janiw manqʼañapäkänti. Ukampis pusïr maranjja, uka qoqan achunakapajj Jehová Diosatak yaqhachatäñapänwa. Phesqër marat uksarukiw uka qoqan dueñopajj achunakap manqʼaspäna. Uka leyejja, jupanakatak llakisiñat sipansa Jehová Diosar nayrar uchañwa israelitanakar amtaypachäna. Jupanakajj Jehová Diosaw kunatï wakiski uk churistani sasaw confiyapjjañapäna. Diosar serviñwa nayrar uchapjjañaparakïna, Jehová Diosaw jupanakar manqʼañanak jan faltañapatak encargasiskaspäna, Diosajj donacionanak taqe chuyma santuarior apapjjañapataki, mä arunjja kawkjantï Jupar adoraski ukar apapjjañapatakiw chʼamañchäna.

18 Levítico 19:23-25 texton jikjjataski uka leyejja, kuntï Jesusajj mä Qollun yatichkasajj siskäna uka arunakwa amtayistu, ukan akham sänwa: “Jan jumanakajj [...] llakisipjjamti, kuns manqʼañäni kuns umañäni sasajja” sasa. Ukatsti, “taqe ukanakajj qhawqha wakiskiris jumanakatakejj ukjja alajjpachankir Awkimaw sum yati” sarakïnwa. Kunjamtï Diosajj jamachʼinakar manqʼañ jan faltaykejja, ukhamarakiw kunatï wakiski uk churistani (Mat. 6:25, 26, 32). Jehová Diosajj cuidaskitaniwa sasaw confiytanjja. Yanaptʼa munapki ukanakarus jan mayninakar yatiyasaw yanaptʼtanjja. Congregacionan gastonakajj utjki ukarus yanaptʼaraktanwa. Jehová Diosajj taqe chuyma wajjtʼasirïtas uñjaskiwa, kuttʼayjjarakistaniwa (Mat. 6:2-4). Jiwasatï wajjtʼasirïñäni ukhajja, kuntï Levítico 19:23-25 texton siski uk amuyataswa uñachtʼayañäni.

19. ¿Levítico capítulo 19 ukan mä qhawqha versiculonakap yatjjatawayktan ukajj kunjamsa yanaptʼawaytam?

19 Levítico capítulo 19 ukan mä qhawqha versiculonakap yatjjatawayktan ukajja, kunsa Jehová Diosjam santöñatakejj lurañasa ukanakat waljanakwa yateqtanjja. Jupat yateqastan ukhajja, ‘taqe sarnaqäwisan santöñatak’ chʼamachasitaswa uñachtʼaytanjja (1 Ped. 1:15). Diosar jan servir walja jaqenakaw sum sarnaqatas amuyapjje. Uk uñjasasti yaqhepajj Jehová Diosar jachʼañchañwa amtapjje (1 Ped. 2:12). Levítico capítulo 19 ukatjja, jukʼampinakwa yateqaraksna. Akjjar jutki uka yatichäwinwa jukʼamp versiculonakat yatjjataskañäni, ukanakaw apóstol Pedron arsutaparjamajj kunanakansa santo jaqerakïsna ukanak amuytʼañatak yanaptʼistani.

CANCIÓN 80 ‘Yantʼapjjam, uñjapjjam, suma Diosawa’

^ Párrafo 5 Jehová Diosan servirinakapajj Diosar wal munastanjja, kusisiyañ munaraktanjja. Jupajj santo Diosawa, jiwasajj jupjam santösna ukwa munaraki. Niyakejjay pantjasirïstanjja, ¿santo jaqëñ puedsnati? Jïsa. Kunjamatsa sarnaqatasampejj santösna uk sum amuytʼañatakejja, apóstol Pedrojj kunanaksa cristiano masinakapar ewjjtʼäna, kunanaksa Jehová Diosajj israelitanakar ewjjtʼarakïna ukanak yatjjatañäni.

^ Párrafo 13 Sábado urut jukʼamp yatiñatakisa, kunanaksa ukat yateqsna ukatakisa, Yatiyañataki diciembre, 2019 revistanwa “Trabajiñatakisa samartʼañatakisa tiempojj utjañapawa” siski uka yatichäwi uñjjattʼäta.

^ Párrafo 57 FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä wayna chachaw awk taykapamp chikäski, esposapampi imill wawapamp chikaw awk taykapar visittʼaski, ukatsti awk taykapamp sapa kuti parlañatakiw chʼamachasiraki.

^ Párrafo 59 DIBUJOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä israelitajj ayruntkäna uka qoqanakan achupwa uñchʼukiski.