Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

TAMACHTILIS 48

“Moneki nanyeskij nanyektikej”

“Moneki nanyeskij nanyektikej”

“Xinentinemikan ika ne yolchipaualis tech nochi namonemilispan” (1 PED. 1:15).

NEKUIKATIL 34 Senkis nimelaujkanemis

TEIN MOITAS *

1. ¿Toni kinyolmajxitij tokniuan tatitanil Pedro, uan keyej ueliskia tiknemiliskej ke amo uelis tikchiuaskej?

KOMO tikchiaj tinemiskej iluikak oso nikan taltikpak, tein tatitanil Pedro kinyolmajxitij tokniuan taixpejpenalmej itech yekinika siglo uelis techpaleuis. Kijkuiloj: “Xinentinemikan ika ne yolchipaualis tech nochi namonemilispan. Uan ijkon xichipaukanemikan porin Totajtsin Dios ten namechnotsak ya, Yejuatsin ne Yolchipauaktsin” (1 Ped. 1:15, 16). ¿Toni techmachtia tein kijtoj Pedro? Ke uelis yeski tiyektikej kemej Jiova, akin semi yektik, uan moneki ijkon tiyeskij. Xa tiknemiliskej ke amo uelis porin titajtakolejkej. Tatitanil Pedro miakpa mopoloj, sayoj ke tein kichiuak kinextia ke uelis tiyeskij tiyektikej.

2. ¿Katiyejua netajtanilmej tiknankiliskej itech nejin tamachtilis?

2 Itech nejin tamachtilis tiknankiliskej nejin netajtanilmej: ¿toni kijtosneki maj se yektik?, ¿keniuj kinextia Biblia ke Jiova yektik?, ¿keniuj uelis tiyeskij tiyektikej itech nochi tein tikchiuaj? uan ¿keyej moneki tiyeskij tiyektikej komo tiknekij kuali timouikaskej iuan Jiova?

¿TONI KIJTOSNEKI MAJ SE YEKTIK?

3. ¿Toni itech tanemiliaj miakej keman moijtoua ke aksa yektik, sayoj ke keniuj uelis tikmatiskej tein melauj?

3 Keman moijtoua ke aksa yektik, miakej itech tanemiliaj aksa akin amo ixuetska uan kemej motakentia kinextia ke taneltoka. Sayoj ke nejon amo melauj, ta Jiova yektik uan Biblia kijtoua ke yejuatsin “Dios akin yolpaki” (1 Tim. 1:11TNM). No kijtoua ke akin kiueyichiuaj yolpakij (Sal. 144:15). Jesús kinextij ke amo kuali tein kichiuayaj akin motaliliayaj “tilma ten kuilantinemij” uan kichiuayaj tein kuali porin kinekiaj maj oksekin kinitanij (Mat. 6:1; Mar. 12:38). Akin tikchiuaj kemej Cristo tikmatij ika tein Biblia kijtoua toni kijtosneki maj se yektik. Uan tikmatij ke toDios akin yektik uan techtasojta amo keman techtajtaniskia maj tikchiuakan teisa tein amo tiueliskej. Yejua ika, Jiova techiluia “Moneki nanyeskij nanyektikej” porin kimati ke uelis ijkon tiyeskij. Sayoj ke achto moneki tikajsikamatiskej toni kijtosneki maj se yektik.

4. ¿Toni kijtosneki tajtol yektik?

4 ¿Toni kijtosneki maj se yektik? Itech Biblia, tajtol yektik kiteajsikamatiltia maj se chipaujkanemi uan maj se kiueyichiua Dios kemej yejuatsin kiyolpaktia. No uelis kiteajsikamatiltis ke akin kitekitiliaj Dios iaxkauan. Nejin kijtosneki ke tiyeskij tiyektikej komo tichipaujkanemij, komo tikueyichiuaj Jiova kemej yejuatsin kineki uan komo kuali timouikaj iuan. Kemej yejuatsin yektik uan tejuan titajtakolejkej, tikmoujkaitaj maj ueli timouikakan iuan.

“YEKTIK, YEKTIK, YEKTIK JIOVA”

5. ¿Toni techmachtiaj de Jiova seki ángeles?

5 Jiova senkis chipauak. Yejua nejon kijtojkej serafines, seki ángeles akin moajsij kampa yetok itrono Jiova. Yejuan kijtojkej: “Yektik, yektik, yektik Jiova akin kinixyekana tateuianij” (Is. 6:3). Nejin ángeles ueli moajsij kampa yetok Dios porin yektikej. Yejua ika, se iángel Jiova uelia kichiuaya maj yektik kampa ejkoya nikan taltikpak. Yejua nejon panok keman Moisés motokij kampa yetoya se uitskoujtaktson (Éx. 3:2-5; Jos. 5:15).

Itech taken tein tayekankatiopixkat mokuataliliaya moajsia se placa tein chijchiujtoya ika oro uan kijtouaya “Tein yektik iaxka Jiova”. (Xikonita párrafo 6 uan 7).

6, 7. 1) Ika tein kijtoua Éxodo 15:1, 11, ¿keniuj kinextij Moisés ke Dios yektik? 2) ¿Toni kinelnamiktiaya israelitas ke Dios yektik? (Xikonita taixkopin ipeujyan amaix).

6 Satepan ke Moisés kinixyekanak israelitas keman kipanauijkej ueyiat Chichiltik, kinextij ke iDios Jiova, yektik (xikonixtajtolti Éxodo 15:1, 11). Tein kichiuayaj akin kinueyichiuayaj tiotsitsin ompa Egipto nion tepitsin katka yektik. Uan no ijkon katka tein kichiuayaj akin kinueyichiuayaj tiotsitsin ompa Canaán. Yejuan kintemaktiayaj ininkoneuan uan auilnemiaj keman taueyichiuayaj (Lev. 18:3, 4, 21-24; Deut. 18:9, 10). Sayoj ke Jiova amo kemej nejon tiotsitsin, porin amo keman techtajtania maj tikchiuakan teisa tein amo chipauak. Yejuatsin senkis yektik. Yejua nejon kinextiayaj tajtolmej tein tayekankatiopixkat kipiaya itech taken tein mokuataliliaya. Ompa kijtouaya: “Tein yektik iaxka Jiova” (Éx. 28:36-38).

7 Keman se israelita kiitaya nejon tajtolmej, senkis kimatiltiaya ke Jiova semi yektik. ¿Uan komo se israelita amo kiitaya nejon tajtolmej porin amo uelia motokiaya iuan tayekankatiopixkat? ¿Ueliskia kimatis ke Jiova yektik? Kemaj. Nochin israelitas, takamej, siuamej uan konemej, ueliaj kikakiaj nejon keman kinixtajtoltiliayaj tanauatil (Deut. 31:9-12). Komo ompa tietoskiaj, tikakiskiaj nejin tajtolmej: “Nejua Jiova nanmoDios, [...] uan namejuan moneki nanyeskij nanyektikej, porin nejua niyektik” uan “namejuan moneki nanyeskij nanyektikej porin nejua, Jiova, niyektik” (Lev. 11:44, 45; 20:7, 26).

8. ¿Toni techmachtia tein kijtoua Levítico 19:2 uan 1 Pedro 1:14-16?

8 Maj tikitakan seki tajtolmej tein kinixtajtoltiliayaj israelitas, tein moajsi itech Levítico 19:2. Jiova kiluij Moisés: “Xitajto iniuan nochin israelitas uan xikinilui: ‘Moneki nanyeskij nanyektikej, porin nejua, Jiova nanmoDios, niyektik[’]”. Xa yejua nejin tajtolmej ika tajtojtoya tatitanil Pedro keman kiniluij tokniuan: “Xichipaukanemikan” (xikonixtajtolti 1 Pedro 1:14-16). Maski axkan amo moneki tiktakamatiskej Tanauatil tein kiselijka Moisés, tein Pedro kijkuiloj no kinextia ke melauj tein techmachtia Levítico 19:2: ke Jiova yektik uan ke akin kitasojtaj moneki mochikauaskej no yeskij yektikej. Nochin, akin yaskej iluikak uan akin nemiskej nikan taltikpak, moneki yeskij yektikej (1 Ped. 1:4; 2 Ped. 3:13).

“XINENTINEMIKAN IKA NE YOLCHIPAUALIS TECH NOCHI NAMONEMILISPAN”

9. ¿Keyej semi kuali komo timomachtiaj Levítico capítulo 19?

9 Kemej tiknekij tikyolpaktiskej toDios, tiknekij tikmatiskej keniuj uelis tiyeskij tiyektikej kemej yejuatsin. Yejua ika, Jiova techyolmajxitia keniuj uelis tikchiuaskej. Seki tayolmajxitilis tikajsij itech Levítico capítulo 19. Marcus Kalisch, akin kuali kiixmati tajtol hebreo, kijkuiloj: “Tein kijtoua nejin capítulo xa yejua tein okachi moneki itech amatajkuilol Levítico uan itech yekinika makuil amatajkuilolmej tein kipia Biblia”. Axkan maj tikitakan seki tajkuilolmej tein kipia nejin capítulo, tein techmachtia keniuj uelis tiyeskij tiyektikej itech miak taman tein tikchiuaj. Keman tikitaskej, maj tikelnamikikan ke Levítico capítulo 19 yekinika kijtoua “Moneki nanyeskij nanyektikej”.

¿Toni monekiskia motajtaniskej itekitikauan Dios keman kiixtajtoltiaj ke moneki se kinpoujkaitas se itatuan kemej motanauatia itech Levítico 19:3? (Xikonita párrafos 10 hasta 12). *

10, 11. ¿Toni kijtoua Levítico 19:3 ke moneki tikchiuaskej, uan keyej semi moneki?

10 Satepan ke Jiova kiniluij israelitas ke monekia yeskij yektikej, no kiniluij: “Namejuan moneki nankipoujkaitaskej nanmomomaj uan nanmopopaj [...]. Nejua Jiova nanmoDios” (Lev. 19:2, 3).

11 Nejin senkis kinextia ke moneki tikinpoujkaitaskej totatuan kemej Jiova tanauatia. Maj tikelnamikikan ke se tonal, se takat kitajtanij Jesús: “¿Toni kuali chiualis moneki nikchiuas para nikpias ne yek nemilis nachipa?”. Se taman tein Jesús kiluij yejua ke monekia kipoujkaitas ipopaj uan imomaj (Mat. 19:16-19). Jesús hasta kijtoj ke amo kuali tein kichiuayaj fariseos uan escribas porin kitemouayaj amo kitakamatiskej nejin tanauatil. Yejua ika kiniluij: “Namejuan nankisekokautokke ya in tanauatilme de Dios” (Mat. 15:3-6). Makuiltika tanauatil tein moajsia itech Majtakti Tanauatilmej uan tein kijtoua Levítico 19:3 no moajsia itech “in tanauatilme de Dios” (Éx. 20:12). Maj tikelnamikikan ke tajtolmej “Moneki nanyeskij nanyektikej porin nejua, Jiova nanmoDios, niyektik” moijtoua achto ke tanauatil “moneki nankipoujkaitaskej nanmomomaj uan nanmopopaj” tein moajsi itech Levítico 19:3.

12. ¿Keniuj uelis tiktakamatiskej tanauatil tein moajsi itech Levítico 19:3?

12 Keman itech titanemiliaj tanauatil tein Jiova techmakak, ueliskia timotajtaniskej: “¿Nikinpoujkaita notatuan?”. Komo tikitaj ke amo tikchiuanij kemej moneki, maj tikixtalikan okachi tikinpoujkaitaskej. Melauj ke amo uelis tikpataskej tein achto tikchiujkej, sayoj ke axkan uelis timochikauaskej okachi tikinpaleuiskej totatuan uan tikchiuaskej seki taman iniuan. Xa uelis okachi iniuan tietoskej, uelis okachi tikinpaleuiskej ika tomin, uelis okachi tikinpaleuiskej maj kisentokakan kitekitilikan Jiova oso okachi tikinyolchikauaskej. Komo tikchiuaj nejin, tiktakamattoskej tanauatil tein moajsi itech Levítico 19:3.

13. 1) ¿Toni okse tayolmajxitilis moajsi itech Levítico 19:3? 2) Ika tein kijtoua Lucas 4:16-18, ¿keniuj uelis tikchiuaskej kemej Jesús?

13 Levítico 19:3 techmachtia okse taman kemej uelis tiyeskij tiyektikej. Ompa kijtouaya ke israelitas monekia moseuiskej tonal sábado. Kemej tejuan amo monekiok tiktakamatiskej Tanauatil tein kiselijka Moisés, amo timoseuiajok itech tonal sábado. Sayoj ke uelis techmachtis miak taman tein israelitas kichiuayaj nejon tonal, uan tatiochiualismej tein kiseliayaj porin kitakamatiaj nejon tanauatil. Tonal sábado amo monekia tekitiskej uan monekia kiueyichiuaskej Jiova. * Yejua ika, Jesús yaya sinagoga nejon tonal uan kiixtajtoltiaya iTajtol Dios (Éx. 31:12-15; xikonixtajtolti Lucas 4:16-18). Nejin tanauatil tein Jiova kitemakak monekiskia techolinis maj mojmostaj tikxelokan tiempo uan maj tikueyichiuakan yejuatsin. ¿Tiknemiliaj ke moneki okachi kuali tikchiuaskej nejin? Komo mojmostaj tikxelouaj tiempo uan tikueyichiuaj Jiova, okachi kuali timouikaskej iuan. Uan nejon semi moneki porin techpaleuis maj tiyektikej.

MAJ TIKCHIKAUAKAN TOKUALI UIKALIS IUAN JIOVA

14. ¿Toni tein melauak moijtoua itech Levítico capítulo 19?

14 Itech Levítico capítulo 19 miakpa moijtoua se taman tein melauak tein techpaleuis maj tiksentokakan tiyektikej. Itamian versículo 4 kijtoua: “Nejua Jiova nanmoDios”. Nejin tanemilil moajsi dieciseispa itech capítulo 19. Nejin techelnamiktia yekinika tanauatil tein moajsi itech Majtakti Tanauatilmej, tein kijtoua: “Nejua Jiova nimoDios [...]. Amo xikinpia okseki tiotsitsin, ta sayoj nejua” (Éx. 20:2, 3). Nochin itekitikauan Dios akin kinekij yeskij yektikej moneki kitayekanaltiskej ininkuali uikalis iuan Dios uan amo okseki taman oso se taltikpaknenkej. Kemej tejuan tiitaixpantijkauan Jiova, amo tiknekij tikchiuaskej nion teyi tein kipitsotilis itokay tein yektik (Lev. 19:12; Is. 57:15).

15. ¿Toni moneki techolinis maj tikchiuakan versículos tein ika tajtouaj netemaktilmej itech Levítico capítulo 19?

15 Komo israelitas kitakamatiaj itanauatiluan Jiova, kinextiayaj ke kiseliayaj kemej ininDios. Levítico 18:4 kijtoua: “Xikchiuakan tein nikixtalia, uan ximonejnemiltikan kemej kijtouaj notanauatiluan uan xiktakamatikan. Nejua Jiova nanmoDios”. Itech capítulo 19 moajsij seki tanauatilmej tein kinmakak israelitas. Kemej neskayot, versículos 5 hasta 8, 21 uan 22 ika tajtouaj keniuj monekia kintemaktiskej tapialmej. Monekia kichiuaskej kemej kipoujkaitaskiaj “tein yektik iixpan Jiova”. Nejin versículos monekiskia techolinis maj tiknekikan tikyolpaktiskej Jiova uan maj tikueyichiuakan ika netemaktilmej tein kiyolpaktiaj, ijkon kemej techiluia Hebreos 13:15.

16. ¿Toni tein kijtoua Levítico capítulo 19 techelnamiktia ke akin kitekitiliaj Dios amo kichiuaj kemej akin amo kitekitiliaj?

16 Komo tiknekij tiyeskij tiyektikej, moneki tiknextiskej ke amo tikchiuaj kemej akin amo kitekitiliaj Dios. Nejin ouij tekisa, porin kemansa, akin iniuan timomachtiaj, akin iniuan titekitij, tochankauan akin amo itaixpantijkauan Jiova oso oksekin, uelis techiluiskej maj tikchiuakan tein amo kiyolpaktia Jiova. Keman kichiuaj nejin, moneki kuali tiknemiliskej toni tikchiuaskej. ¿Toni techpaleuis maj kuali titaixpejpenakan? Maj tikitakan toni techmachtia seki tajtolmej tein moajsij itech Levítico 19:19: “Amo [...] ximotalilikan se taken tein chijchiujtok ika ome taman hilo”. Nejin tanauatil kichiuaya maj moitani ke xolal Israel amo katka kemej okseki xolalmej. Kemej axkan amo monekiok tiktakamatiskej tanauatil tein kinmakakaj israelitas, ueli timotaliliaj taken tein chijchiujtok ika tataman tasal, kemej neskayot, algodón ika poliéster oso lana ika rayón. Sayoj ke amo kuali yeskia maj tikchiuakan kemej akin amo kitakamatij tein Biblia tamachtia, maski iniuan timomachtiaj, iniuan titekitij oso tochankauan. Melauj ke semi tikintasojtaj tochankauan uan no tikinnextiliaj netasojtalis okseki taltikpakneminij, sayoj ke keman moneki tikixpejpenaskej teisa, tiktemouaj maj moita ke tiitekitikauan Jiova. Maj tikelnamikikan ke komo tiknekij tiyeskij tiyektikej moneki sayoj tiktakamatiskej Dios (2 Cor. 6:14-16; 1 Ped. 4:3, 4).

¿Toni monekia kinmachtis israelitas tein kijtoua Levítico 19:23-25, uan toni mitsonmachtia tejuatsin? (Xikonita párrafo 17 uan 18). *

17, 18. ¿Toni tamachtilis tein semi kipia ipatiuj moajsi itech Levítico 19:23-25?

17 Tajtolmej “Nejua Jiova nanmoDios” monekia kinpaleuis israelitas maj kiitanij ke ininkuali uikalis iuan Jiova okachi tayekantoya. ¿Keniuj ueliskia kinextiskej ke yejua kitayekanaltiayaj? Levítico 19:23-25 kijtoua se taman (xikonixtajtolti). Maj tiknemilikan toni kijtosnekiaj nejin tajtolmej satepan ke israelitas ajsikej itech Tal tein Jiova motenkaujka kinmakas. Komo se israelita kitokaya se koujtakilot, eyi xiuit amo monekia kikuas itakilo. Itech naujpatika xiuit, takilot monekia kitemakas kampa kiueyichiuayaj Dios. Hasta makuiltika xiuit uelia kikuayaya itakilo. Nejin tanauatil monekia kinpaleuis israelitas maj kiajsikamatinij ke tein kikuaskiaj oso okseki taman tein monekia, amo tayekantoya. Jiova kinekia maj takuaujtamatinij ke kinmakaskia tein monekiskia uan maj kitayekanaltianij kiueyichiuaskej. Yejuatsin kinmakaskia tein kikuaskiaj. Uan no kinyolchikauak maj tapaleuianij ika tomin uan ika okseki taman kampa kiueyichiuayaj.

18 Tanauatil tein moajsi itech Levítico 19:23-25 techelnamiktia tein Jesús kijtoj itech tanojnots tein kitemakak itech se tepet: “Amo ximoyolkuejmolojtinemikan [...] de namotakualis, de namoatilis”. Uan no kijtoj: “Namoueyitajtsin ten yetika ne eluiyaktsinko [...] kimatok ya ten namejuan namechpoloaj”. Dios kinmaka totomej nochi tein moneki, uan no ijkon kichiuas touan (Mat. 6:25, 26, 32). Titakuaujtamatij ke Jiova techyekpias. Uan no, tikinpaleuiaj akin kipanouaj tatasojtilis kemej oksekin amo kimatiskej uan titapaleuiaj ika tomin itech nechikol. Jiova kiita nepaleuil tein tiktemakaj uan techtaxtauis (Mat. 6:2-4). Komo tiktemakaj tein tikpiaj, tiknextiskej ke tikajsikamatkej tein tamachtia Levítico 19:23-25.

19. ¿Keniuj mitsonpaleuia tajkuilolmej tein tikitakej itech Levítico?

19 Tajkuilolmej tein tikitakej itech Levítico capítulo 19 techmachtia miak taman tein uelis tikchiuaskej komo tiknekij tiyeskij tiyektikej kemej Jiova. Keman tikchiuaj kemej yejuatsin, tiknextiaj ke timochikauaj tiyeskij tiyektikej itech nochi tein tikchiuaj (1 Ped. 1:15). Miakej akin amo kitekitiliaj Jiova kiitanij tein kuali tein tikchiuaj, uan yejua ika sekin hasta kiueyichiuanij (1 Ped. 2:12). Sayoj ke Levítico capítulo 19 techmachtiaok miak taman. Itech okse tamachtilis tikitaskej okseki tajkuilolmej. No techpaleuis maj tikitakan okseki taman kemej uelis tiyeskij tiyektikej kemej kijtoj tatitanil Pedro.

NEKUIKATIL 80 Xikitakan ke Jiova yolkuali

^ párr. 5 Tiitekitikauan Jiova tiktasojtaj uan tiknekij tikyolpaktiskej. Yejuatsin yektik uan kineki maj tejuan no tiyektikej. ¿Yekmelauj uelis tiyeskij tiyektikej maski titajtakolejkej? Kemaj. Maj tikitakan tein tatitanil Pedro kinyolmajxitij tokniuan uan tein Jiova kinnauatij israelitas. Nejin techpaleuis maj tikmatikan keniuj uelis tiyeskij tiyektikej itech nochi tein tikchiuaj.

^ párr. 13 Okachi ika motajtoua tonal sábado uan tein techmachtia itech tamachtilis “‘Ixyetok tonal’ keman se tekitis uan keman se moseuis”, tein kisak itech amaix Tanejmachtijkej diciembre 2019.

^ párr. 57 TEIN NESI ITECH TAIXKOPIMEJ: Se tokniuj takat yetok iniuan itatuan, okse tonal kinkalpanoua iuan inamik uan isiuapil, uan mochikaua nochipa iniuan tajtos.

^ párr. 59 TEIN NESI ITECH TAIXKOPIMEJ: Se israelita akin kitokak seki koujtakilomej kiita takilot tein kitemakak.