1. Oityi omu apositolu Petulu apopilile Ovakilisitau? Omokonda yatyi tupopila okuti tyipondola okupuiya okulinga etyi apopile?

TYILINGE tukevelela okukakala keulu, tyilinge matukakala pano pohi, atuho tupondola okulilongesila unene kuetyi omu apositolu Petulu apopilile Ovakilisitau ovalembulwa pomuvo wono apositolu. Petulu watile: “Ngo Musukuki Una wemuihana, no onwe kalei ovasukuki movituwa vienyi aviho, tyetyi tyahonekwa okuti: ‘Muna okukala ovasukuki, mokonda ame ndyimusukuki.’” (1 Pet. 1:15, 16) Onondaka ombo mbulekesa okuti tuesukisa okukala nga Siovaa, omusukuki vali kwa aveho. Onthue tupondola okukala ovasukuki movituwa vietu. Mahi tupondola okusoka okuti katutyivili mokonda youkuankhali. Na Petulu yatyo umwe nae walingile oviponyo ovinyingi; mahi etyi alingaile tyilekesa okuti tutyivila ‘okukala ovasukuki.’

2. Omapulo patyi matulilongesa monthele ei?

² Monthele ei, matulilongesa omapulo ekuana: (1) Oityi ousukuki? (2) Oityi Ombimbiliya itulongesa tyayemba kousukuki wa Siovaa? (3) Oñgeni tupondola okukala ovasukuki movituwa vietu? (4) Oñgeni okukala ovasukuki tyilekesa okuti tuna oupanga na Siovaa?

3. Omunthu ovanthu vati osandu omunthu patyi? Mahi oityi onthue tyipondola okutukuatesako okunoñgono oityi omunthu osandu?

³ Ovanthu ovanyingi omunthu vati osandu, oyou wahiliya vala wahayolo, uvala vala ovikutu viomakapela, omunthu wahapia-piauka. Mahi mwene angwe hangotyoko. Ombimbiliya ipopia okuti Siovaa osandu mahi o “Huku wehambu.” (1 Tim. 1:11) Tupu vana vemufenda Ombimbiliya ipopia okuti vena “ehambu.” (Sal. 144:15) Sesusi waviyulile ovanthu ankho vetyihole tyokuenda-enda nomivalo omile, velilekese  kovanthu ngatyina ovo valinga etyi tyaviuka. (Mat. 6:1; Malu. 12:38) Ovakilisitau votyotyili velilongesila okukala onosandu, otyipuka otyo velilongesa-tyo mo Mbimbiliya. Tutyii okuti Siovaa Huku yetu omusukuki utuhole, ketwiti tulinge otyipuka ei okuti katutyivili. Naina tyina Siovaa ati: “Kalei ovasukuki,” tutyii okuti tyitavela. Mahi opo tukale ovasukuki movituwa vietu, nkhele tuesukisa okunoñgonoka oityi ousukuki.

4. Oityi ondaka “ousukuki” ipopia?

⁴ Oityi ousukuki? Mombimbiliya ondaka oyo ipopia omunthu osandu, omunthu wonondunge, una onthilo novipuka vikola. Tupu ondaka oyo, ipopia ovanthu vayapulwa ku vakuavo vafende Huku. Otyo tyilekesa okuti matukala vala onosandu, tyina tuasukuka monondunge na tyina tufenda Siovaa ngetyi ahanda, tyina tuna upanga nae. Otyipuka otyo tyokuti namphila tuvakuankhali, tyitavela okukala noupanga na Huku yetu, okutyinoñgonoka omutima utula umwe, haunene tyina tutyii tyipopia Ombimbiliya okuti Siovaa osandu.

5. Etyi onoandyu mbapopia tyayemba ku Siovaa tyitulongesa-tyi?

⁵ Siovaa wati umwe oe wasukuka, oe onthate movipuka aviho. Otyo tutyitalela kuetyi onoandyu mbutiwa ono Selafii mbapopile, onoandyu mbokuli potyipundi tya Huku. Mbumwe mbati: “Omusukuki, omusukuki, omusukuki o Siovaa womambamba ovita.” (Isa. 6:3) Otyili onoandyu opo mbukale noupanga na Huku mbuna okusukuka, mahi ngwe mbasukuka umwe. Otyo tyitila tyina onoandyu mbameya pohika umwe ambupopila-po ondaka ya Siovaa, pohika opo patiwa pakola. Otyo tyakalele ngotyo etyi Moisesi akalele potyinkhondo tyina tyokuatemene. — Êx. 3:2-5; Jos. 5:15.

6-7. (a) Ngetyi tyipopia Êxodo 15:1, 11, oityi Moisesi apopia tyilekesa umwe nawa ousukuki wa Huku? (b) Oityi ankho tyipa ova Isilayeli apeho okuhinangela kousukuki wa Huku? (Tala olutalatu lwo kondye.)

⁶ Etyi Moisesi ankho onkhalamutwe yova Isilayeli, pahe evetwala avatauluka Elunga Enkhuhu, wevelekesile umwe nawa okuti Huku yavo, Siovaa omusukuki. (Tanga Êxodo 15:1, 11.) Ovituwa viovanthu voko Isitu ankho vafenda ovikahuku viomatutu ankho havasukuki. Nova Kananeu otyipuka tyike, mokonda navo ankho vafenda ovikahuku vioko Kanaa. Ovo ankho valinga umwe ovana vavo ovilikutila, nokulipaka mouhayo viovinepo viasila. (Lev. 18:3, 4, 21-24; Deut. 18:9, 10) Mahi ngwe Siovaa welikalela, kaiti ovafendi vae valinge otyipuka ngotyo tyasila. Huku oe ohekulu yousukuki.Otyo ankho tyayandyuluka umwe nawa, mokonda yotyivela tyimwe tyoulu ankho tyikala komulami womunene-nakwa. Kotyivela ankho kwahonekwa okuti: “Siovaa omusukuki.” — Êx. 28:36-38.

⁷ Onondaka ankho mbuli kotyivela otyo, omunthu ankho okumbutala uhinangela umwe okuti Siovaa tyili omusukuki. Pahe, ine omu Isilayeli umwe katyivili okutala komulami oo, mokonda kehiki pomunene-nakwa, malingi ñgeni? Okuti upondola okupumbwa onondaka ombo? Au! Kembupumbwa mokonda onondaka ombo tyina mbutangelwa ovanthu ova Isilayeli aveho ankho vakala-po, novalume, novakai, novana. (Deut. 31:9-12) No ove vala ankho wali-po ñgeno onondaka ombu wembwivile: “Ame, ame Siovaa Huku yove, ove una. . . okukala omusukuki, mokonda ame ndyimusukuki.” “Una okukala omusukuki, mokonda ame Siovaa ndyimusukuki.” — Lev. 11:44, 45; 20:7, 26.

8. Oityi tuesukisila okutala nawa onondaka tuvasa mu Levítico 19:2 no mu 1 Petulu 1:14-16?

 ⁸ Pahe tuyembei vali unene konondaka tuvasa mu Levítico 19:2, onondaka ankho mbutangelwa ovanthu aveho. Siovaa wapopilile Moisesi okuti: “Popila ova Isilayeli aveho uti: ‘Muna okukala ovasukuki, mokonda ame Siovaa Huku yenyi, ndyimusukuki.’” Petulu upondola ankho uli nokupopia onondaka ombo, etyi apopila Ovakilisitau okuti vena ‘okukala ovasukuki.’ (Tanga 1 Petulu 1:14-16.) Otyili, hono onthue katulandula vali Ovitumino viapelwe Moisesi. Mahi onondaka Petulu apopia, mbulekesa okuti Levítico 19:2, ina etyi itulongesa, itulongesa okuti, Siovaa omusukuki, vana vemuhole navo vena okukala ovasukuki. Tyilekesa okuti tyilinge vana mavaende keulu tyilinge vana mavakakala mouye omupe pano pohi, aveho vena okukala ovasukuki. — 1 Pet. 1:4; 2 Pet. 3:13.

9. Ouwa patyi tupola-po tyina tusuka nokapitulu 19 komukanda Levítico?

⁹ Mokonda tuhanda okuhambukiswa Huku yetu omusukuki, nonthue mwene tuhanda okulilongesa etyi tuna okulinga tukale ovasukuki. Siovaa wetupopila ovipuka tuna okulinga tukale ovasukuki. Ovipuka ngovio tuvivasa mokapitulu 19 komukanda wa Levítico. Umwe utiwa Marcus Kalisch wahoneka okuti: “Okapitulu oko, okapitulu kapopia vali ovipuka ovinene, keivala nawa, tupondola umwe okuti, okapitulu kesukisa unene komukanda wa Levitico. Kakaelekwa-le novikapitulu viomikanda viotete vitano.” Tutalei nkhele onovelesikulu mbumwe mbokapitulu oko, ketulongesa ovipuka oviwa mwevi tulinga nthiki na nthiki. Mokulinga ngotyo, wahalimbweko okuti etyi tuna nokulingesa apa okuti: “Una okukala omusukuki.”

10-11. Oityi omukanda Levítico 19 upopiako tyayemba kousukuki, monondaka mbokuekehimbika? Oñgeni tuna okutala otyitumino otyo?

¹⁰ Siovaa wapopilile ova Isilayeli okuti vena okukala ovasukuki, ati vali: “Munthu na munthu una okuhumba he na ina. . . Ame, ame Siovaa Huku yove.” — Lev. 19:2, 3.

¹¹ Tyimoneka umwe nawa okuti, onthue tuna umwe okupaka otyitumino otyo tya Huku komutima, tyokuhumba ovotate. Okuti  uhinangela etyi Sesusi apopile etyi omulume umwe emupula okuti: “Oityi otyiwa ndyina okulinga opo ndyikamone omuenyo uhapu?” Tyimwe povipuka emukumbululile okuti, humba tate yove na me yove. (Mat. 19:16-19) Sesusi atee umwe wapopile ova faliseu novahoneki vovitumino mokonda ankho kavahumbu ovohe. Ngwe ngotyo ‘Ondaka ya Huku ankho veipola esilivilo.’ (Mat. 15:3-6) “Ondaka ya Huku” oyo ina otyitumino tya tano tuvasa momukanda Levítico 19:3. (Êx. 20:12) Tuwana-po vali, wahalimbweko okuti onondaka tuvasa mu Levítico 19:3, mbupopia okuhumba ovo tate, mbelilandula nonondaka mbati: “Muna okukala ovasukuki, mokonda ame Siovaa Huku yenyi, ndyimusukuki.”

12. Okusoka konondunge tupola mu Levítico 19:3, epulo patyi tupondola okulilinga?

¹² Okutala otyitumino tya Siovaa tyokuhumba ovo tate, tupondola atulipulu atuti: ‘Okuti na ame ndyityilinga umwe otyo?’ Ine utala, tyili nokwekulamba, opo wesukisa okutala pahe etyi molingi pehepano. Evi vialamba-lambale kumevivili vali okuviviukisa, mahi okuvehumba pahe pehepano otyo motyivili, okutala etyi molingi tyilekesa okuti ovo tate yove wevehumba umwe. Hamwe tyimwe upondola okulinga, okukala vali unene popalike navo. Upondola okuvekuatesako ovepe etyi vakamba, ovepameka moupanga wavo na Huku, hamwe tupu ovetulisa omutima. Otyo atyiho tyiyemba ku etyi tyipopia Levítico 19:3.

13. (a) Oityi vali tyonondunge tupola mu Levítico 19:3? (b) Oñgeni no onthwe hono matulingi ngetyi Sesusi alingile tyivasiwa mu Luka 4:16-18?

¹³ Omukanda wa Levítico 19:3 utulongesa vali otyipuka otyikwavo tyayemba kousukuki. Upopia otyitumino tyo Tyasapalo. Ovakilisitau kavalandula vali otyitumino tyo Tyasapalo, naina opo no onthwe katuli vali motyitumino otyo. Mahi kotyitumino otyo tulilongesila-ko ovipuka ovinyingi, tupu tumona ouwa ankho ova Isilayeli vapola kokutyitavela. Otyasapalo ankho onthiki ova Isilayeli vapululukwa kovilinga viavo via nthiki na nthiki, mahi ailingi onthiki yokusuka vali unene neetyi tyayemba ku Huku. * Onthiki yatyo oyo, oyo ñgoo Sesusi ankho alinga yokwenda mondyuo yokufendela, kepunda-umbo atyitilwa, akatange Ondaka ya Huku. (Êx. 31:12-15; Tanga Luka 4:16-18.) Naina etyi Huku apopia mu Levítico 19:3 tyipopia ‘Otyasapalo’ tyitwavela ononkhono mbokupola komuvo wetu nthiki na nthiki, atusuku novipuka vitutwala no ku Huku.Okuti ulieete wesukisa okutala nawa omuvo wove? Ine ononthiki mbatyo ambuho, upola komuvo wove osoko kovipuka vya Huku, mokala noupanga na Huku, mamulivili nae, ngwe otyo umwe tyahanda opo ukale omusukuki.

14. Otyili patyi tyakola, tyipopiwa mu Levítico 19?

¹⁴ Omukanda wa Levítico mokapitulu 19, mwapalaikwa otyili tyimwe tyatonekwa valityitutwala kokukala ovasukuki. Ovelesikulu 4, onondaka yamanuhula nambo mbati: “Ame, ame Siovaa, Huku yove.” Mokapitulu aka onondaka ombo mbapalaikwa-mo 16. Otyo tyituhinangelesa otyitumino tyo tete tyati: “Ame, ame Siovaa Huku yove . . . Wahafende onohuku ononkhuavo, fenda vala ame.” (Êx. 20:2, 3) Ovakilisitau aveho vahanda okukala ovasukuki, vena okulunguka na pahamone natyike, nii omunthu atyike poupanga wavo na Huku. Mokonda tutiwa Tunombangi mba Siovaa, tuna okulityilika okulinga otyipuka tyisilisa enyina liae esukuki. — Lev. 19:12; Isa. 57:15.

15. Ono velesikulu mbumwe mokapitulu 19 momukanda Levítico mbupopia ovilikutila, mbututuma tulinge-tyi?

 ¹⁵ Ova Isilayeli ankho mavalekesa vala okuti vetavela Siovaa alinge Huku yavo, tyina vetavela ovitumino aviho. Levítico 18:4 yati: “Onwe muna okutavela ovitumino viange aviho. Muna okuendela movipuka aviho nemupopila, muna okutavela ovitumino viange amwendela-mo. Ame, ame Siovaa, Huku yenyi.” Okapitulu 19 kapopia ovitumino vimwe pu ovio. Tala! Monovelesikulu 5-8, 21, 22 mupopiwa ovilikutila viovinyama. Pokulinga ovilikutila ovio, ova Isilayeli ankho vena okuvilinga nawa, opo vahalinge natyike ‘tyisilisa ovipuka vya Siovaa vikola.’ Okutanga ono velesikulu ombo, tyitutwala umwe kokulinga etyi tyihambukiswa Siovaa, okumulingila umwe ovilikutila vimuhambukiswa ngeetyi tyityipopia Ova Hebeleu 13:15.

16. Oityi tyitulekesa okuti, ou wahafende Huku nou umufenda velikalela?

¹⁶ Opo tulinge umwe vokwasukuka, tuna okulikalela novanthu vouye. Mahi katyapepukile. Pamwe ava tulongeswa navo, na ava tuundapa navo nonombunga mbetu vehelilongesa, no vakuavo vali, vapondola okutuhongiliya tulipake movipuka vimwe vityopola efendelo lietu. Tyina otyo tyameyapo, opo pahe tuna okusoka etyi matulingi. Oityi matyikuatesako tukoyepo etyi tyaviuka? Tala onondunge tuvasa mu Levítico 19:19, wati: “Wahavale ovikutu vianyikwa nomilinya vielikalela.” Otyitumino otyo ankho tyiyapula ova Isilayeli kovanthu vovilongo ovikwavo. Hono pahe onthwe katwaanye vali ovikutu viatungwa nomilinya vielikalela, hamwe katuhande evi viahonya nomulinya nonongosa, aau. Mahi tulinga ononkhono twelifwe novanthu vahaendela movitumino vya Siovaa, ava tulongeswa navo, na ava tuundapa navo nonombunga mbetu. Otyili, onthue vetu tuvehole umwe, ava tuelitungila navo tuvehole. Mahi ovipuka tyina opootimbu-na-timbu onthwe tuhula ku Siovaa, mokonda tuvanthu vae. Wahalimbweko, okulikalela novanthu vouye, tyayemba kousuki. Otyo tuna okulinga ine twahanda okulinga ovasukuki. — 2 Kol. 6:14-16; 1 Pet. 4:3, 4.

17-18. Onondunge patyi onongwa tupola momukanda wa Levítico 19:23-25?

¹⁷ Onondaka mbati: “Ame, ame Siovaa Huku yove” ankho mbuhinangelesa ova Isilayeli okuti, oupanga wavo na Siovaa otyipuka tyesukisa vali momuenyo wavo. Ñgeni ngotyo? Omukanda wa Levítico 19:23-25 upopiapo tyimwe. (Tanga.) Soka oñgeni ova Isilayeli vakalele etyi vanyingila Motyilongo  Valaelwe. Tyina omunthu amatwiki omuti wae, ankho una okukala omanima etatu tyahali-ko ovinyango. Menima liakwana ovinyango viyangwako vipaka nawa viende mekaka lya Huku. Omenima lya tano vala hekulu apondola okulia komuti oo. Otyitumino otyo ankho tyina okukuatesako ova Isilayeli vanonoñgonoke okuti, tyavo hatyoko tyesukisa vali ko tya Huku. Ankho vena okuyumba onthumbi mu Siovaa, avapake komutwe efendelo liae. Siovaa ankho meveavela okulia mavali. Huku wevepele ondundo valinge oviawa mekaka liefendelo, omu tupondola okuti ankho omombala yefedelo liae.

¹⁸ Onondaka tuvasa mu Levítico 19:23-25, mbutuhinangelesa etyi Sesusi apopile Melongomona alingilile Komphunda. Sesusi watile: “Yekei-po okukala notyiho . . . konthele yetyi mamuli, netyi mamunu.” Tupu ati: “Tate yenyi keulu utyii okuti onwe muesukisa ovipuka ovio.” Ngetyi Huku atekula oviila no onthue metutekula. (Mat. 6:25, 26, 32) Tuesukisa okuyumba onthumbi mu Siovaa, atunoñgonoka okuti metutekula. No onthue ‘twavela-vo’ vakuetu ovipuka vakamba mahi tyehelilekesa ko vanthu. Tupu tyina twaava onombongo mambulande ovipuka vio mewaneno omutima wetu kaulikoko. Tyina tulinga otyali ngotyo Siovaa utyimona, metuyambe. (Mat. 6:2-4) Mokulinga ovipuka ovio aviho matyimoneka okuti tuanoñgonoka nawa etyi tyipopia Levítico 19:23-25.

19. Ovipuka patyi welilongesa mono velesikulu ombu twatala momukanda wa Levítico?

¹⁹ Twelilongesa vala ono velesikulu mbehehi mokapitulu 19 komukanda wa Levítico, twatala oñgeni tupondola okusukuka nga Huku yetu omusukuki. Tyina tuhetekela Siovaa, tukala ‘ovasukuki movituwa vietu aviho.’ (1 Pet. 1:15) Ovanyingi vahaumbila Siovaa, vatala umwe evi tulinga. Iya otyo tyihole umwe okutwala vamwe okuhilivika Siovaa. (1 Pet. 2:12) Mahi pena vali ovipuka ovikuavo tulilongesa mokapitulu 19 komukanda wa Levítico. Monthele mailandulako matulingesa onovelesikulu mbumwe vali mokapitulu oko, mambutukuateseko tutale vali movipuka ovikwavo tupondola okuliviukisa opo ‘tukale ovasukuki’ ngetyi Petulu atuma.