Ir al contenido

Ir al índice

48 YACHAQANA

“Llimphus kanaykichej tiyan”

“Llimphus kanaykichej tiyan”

“Tukuy ima ruwasqaykichejpi llimphus kaychej” (1 PED. 1:15).

34 TAKIY Diosta ni jaykʼaj saqenachu

¿IMATÁ KAYPI YACHAKUSUN? *

1. 1) ¿Imatataj apóstol Pedro ñaupa tiempomanta cristianosman yuyaycharqa? 2) ¿Imajtintaj yuyasunman mana llimphus kayta atinanchejta?

 CIELOPI chayri kay jallpʼapi kausakuyta suyakuspapis, apóstol Pedroj yuyaychasqanwanqa tukuy yanapachikuyta atisunman. Apóstol Pedroqa ñaupa tiempomanta ajllasqa cristianosman kayta yuyaycharqa: “Tukuy ima ruwasqaykichejpi llimphus kaychej, imaynatachus qankunata wajyaj Diosqa llimphu ajinata. Diosmanta Qhelqasqapeqa nin: ‘Noqaqa llimphu kani, chayrayku qankunapis llimphus kanaykichej tiyan’”, nispa (1 Ped. 1:15, 16). ¿Imatá chaymanta yachakusunman? Jehová Diosqa may llimphupuni kasqanta, noqanchejpis pay jina kayta atisqanchejta. Ichá yuyasunman pantaj runas kasqanchejrayku mana llimphus kayta atisqanchejta. Jinapis llimphus kayta atinchej, llimphuspunitaj kananchej tiyan. Apóstol Pedroqa ashkha kutispi pantarqa, jinapis llimphu karqa. Chayrayku noqanchejpis llimphus kayta atisunman.

2. ¿Ima tapuykunamantaj kay yachaqanapi kutichisun?

2 Kay yachaqanapeqa kay tapuykunaman kutichisun. ¿Imaynataj llimphu kay? ¿Imatataj Biblia nin Jehová llimphutaj santotaj kasqanmanta? ¿Imaynatá tukuy ima ruwasqanchejpi llimphus kasunman? ¿Imaraykutaj Jehovaj amigosnin kanapaj llimphuspuni kananchej tiyan?

¿IMAYNATAJ LLIMPHU KAY?

3. ¿Imaynataj runaspaj llimphu kay chayri santo kay chanta maypitaj sutʼita yachakusunman imaynachus llimphu kay kasqanta?

3 ¿Imaynataj runaspaj llimphu kay chayri santo kay? Ashkha runasqa piensanku llimphus kananchejpajqa manchay serios kananchej kasqanta. Iglesiasta kamachejkuna jina chayri tata curas jina vistikunanchej kasqanta. Jinapis llimphu kayqa mana ajinachu. Bibliaqa nin Jehovaqa ‘kusikuyniyoj Dios’ kasqanta (1 Tim. 1:11). Chantá nillantaj llajtanmanta kajkunapis kusisqallataj kasqankuta (Sal. 144:15). Jesuspa tiemponpi ashkha runasqa, Diosta sirvishasqankuta rikuchiyta munaspa manchay jatuchaj ropasniyoj puriykachaj kanku. Runaswan rikuchikuyta munaspallataj allin kajta ruwaj kanku. Jesustaj paykunata juchacharqa (Mat. 6:1; Mar. 12:38). Cristianosqa Bibliapi sutʼita yachakunchej imaynachus llimphu kay kasqanta. Yachanchej Jehovaqa may santo kasqanta, maytataj munakuwasqanchejta, nitaj jaykʼajpis mana ruway atinasta mañanawanchejta. Payqa yachan llimphus kayta atisqanchejta. Chayraykutaj niwanchej: “Qankunapis llimphus kanaykichej tiyan”, nispa. Chayrayku tukuy ima ruwasqanchejpi llimphus kanapajqa, sutʼita entiendenanchej tiyan imaynachus llimphu kay kasqanta.

4. ¿Imaynataj llimphu kay chayri santo kay?

4 ¿Imaynataj llimphu kay chayri santo kay? Bibliapeqa llimphu kaymanta chayri santo kaymanta parlaspa, llimphu kausayniyoj kanamanta, Jehovata kamachiykunasninman jina sirvinamanta ima parlashan. Chantapis chay palabrasqa niyta munallanmantaj, Diosta sirvinapaj tʼaqasqa kay. Nisunman llimphus chayri santos kasun llimphu kausayniyoj kaspa, Jehovata munayninman jina sirvispa, paywan sumaj amigos kaspa ima. Mayta kusikunchej pantaj runas kaspapis, may santo Diospa amigosnin kayta atisqanchejmanta.

“SANTO, SANTO, SANTO JEHOVÁ DIOSQA”

5. ¿Imatataj Jehová Diosmanta wakin ángeles nerqanku?

5 Jehová Diosqa tukuy imapi llimphutaj santotaj. Chaytapunitaj nerqanku Jehová Diospa kamachina tiyananpa muyuyninpi kaj ángeles. Chay angelestaqa serafines sutiwan rejsikun. Paykuna nerqanku: “Santo, santo, santo Jehová Diosqa, paymin angelesta kamachejqa”, nispa (Isa. 6:3). Paykunaqa Jehová Dioswan sumaj amigos kanankupaj llimphus kananku tiyan, llimphuspunitaj kanku. Chayrayku ñaupa tiempopi Jehová Diospa ujnin angelnin kay jallpʼaman jamuspa, chay lugarta manchay llimphuman chayri santoman tukuchej. Chaytaj sutʼi rikukorqa uj pacha Moisés laurashaj sachʼitaman qayllaykushajtin (Éxo. 3:2-5; Jos. 5:15).

Kuraj kaj sacerdotej uma maytʼunanpeqa oro puritumanta uj cinta tiyarqa. Chay cintapitaj nerqa: “Jehová Diosmin llimphoqa”, nispa (6, 7 parrafosta qhawariy).

6, 7. 1) Éxodo 15:1, 11 versiculospi, ¿imaynatá Moisés rikucherqa Jehová Dios may llimphu Diospuni kasqanta? 2) ¿Imataj israelitasta yuyarichej Jehová Dios may llimphu Diospuni kasqanta? (Kay revistaj tapanpi dibujota qhawariy).

6 Moisesqa israelitaswan Puka marta pasaytawan, Jehová Diosmanta nerqa may llimphu Diospuni kasqanta (Éxodo 15:1, 11 leey). Egiptopi llulla diosesta yupaychajkunaj ruwasqasninkoqa, millaypuni karqa. Canaán jallpʼapi llulla diosesta yupaychajkunaj ruwasqasninkupis millayllataj karqa. Paykunaqa llulla diosesninkupaj wawasninkuta ruphachej kanku, khuchichakojtaj kanku (Lev. 18:3, 4, 21-24; Deu. 18:9, 10). Jinapis Jehová Diosqa mana chay llulla dioses jinachu. Imaraykuchus payqa ni jaykʼaj mañawasunmanchu chay millay imasta ruwananchejta. Payqa may llimphupuni. Israelitas mana chayta qonqanankupaj, kuraj kaj sacerdotej uma maytʼunanpi oro puritumanta uj cinta tiyarqa. Chay cintapitaj nerqa: “Jehová Diosmin llimphoqa”, nispa (Éxo. 28:36-38).

7 Chay cintapi qhelqasqata rikojqa, sutʼita yachaj Jehová Diosqa tukuy imapi may llimphupuni kasqanta. Jinapis wakin israelitasqa kuraj kaj sacerdoteman mana qayllaykuyta atisqankurayku, mana chay letrasta rikojchu kanku. Jinapis tukuy israelitas yachaj kanku Jehová Diosqa may santo kasqanta. Imajtinchus Leyta ‘qharispa, warmispa, wawaspa’ ñaupaqenpi leekojtin, tukuy israelitas uyarej kanku (Deu. 31:9-12). Noqanchej chaypi kashasunman karqa chayqa, kay palabrasta uyarisunman karqa: ‘Noqa Jehová Diosniykichej kani. Chayrayku qankunapis llimphus kanaykichej tiyan. Qankunaqa ñaupaqeypi llimphus kanaykichej tiyan, imaraykuchus noqa Jehová Diosqa may llimphu kani’ (Lev. 11:44, 45; 20:7, 26).

8. ¿Imatá yachakunchej Levítico 19:2 versiculomanta chanta 1 Pedro 1:14-16 versiculosmanta?

8 Qhawarina imatachus Levítico 19:2 nisqanta. Chaytaqa Israel llajtaj ñaupaqenpi leekoj. Jehová Diosqa Moisesman nerqa: “Tukuy israelitasman niy: ‘Noqa Jehová Diosniykichejqa llimphu kani, chayrayku qankunapis llimphus kanaykichej tiyan’”, nispa. Apóstol Pedroqa cristianosman “llimphus kaychej” nispa, ichapis chay versiculollatataj oqharisharqa (1 Pedro 1:14-16 leey). Kunanqa manaña Moisespa Leyninman jinachu kausakushanchej. Jinapis apóstol Pedroj qhelqasqanqa, yuyarichiwanchej imatachus Levítico 19:2 versiculomanta yachakusqanchejta. Chaypi yachakunchej Jehová Diosqa may llimphu Diospuni kasqanta. Payta munakojkunapis llimphus kanankupaj kallpachakunanku kasqanta. Chaytataj tukuy ruwananchej tiyan, cielopi kausakuyta chayri kay jallpʼapi kausakuyta suyakuspapis (1 Ped. 1:4; 2 Ped. 3:13).

“TUKUY IMA RUWASQAYKICHEJPI LLIMPHUS KAYCHEJ”

9. ¿Imajtintaj allin kanman Levítico 19 capitulota allinta qhawarinanchej?

9 Noqanchejqa Jehová Diosta kusichiyta munanchej. Chayraykutaj yachayta munanchej, pay jina llimphus kanapaj imatachus ruwananchejta. Chaypajtaj Jehovaqa sumaj yuyaychaykunata qowanchej. Chay yuyaychaykunamanta wakintaqa Levítico 19 capitulopi tarinchej. Marcus Kalischqa unay tiempo hebreo parlaymanta sumajta yachan. Pay nerqa: “Chay capituloqa Levítico libromanta chayri Bibliaj ñaupaj phishqa librosninmantapis, ichá aswan importante kashan”, nispa. Levítico libropi 19 capituloqa “qankunapis llimphus kanaykichej tiyan” nispa qallarin. Chayrayku kunanqa chay capitulomanta wakin versiculosta qhawarisunchej, ashkha imaspi llimphus kayta atisqanchejta yachakunanchejpaj.

Levítico 19:3 tatasta jatunpaj qhawanamanta parlan, chayta leerispa, ¿imaspitaj piensarinanchej kanman? (10 al 12 parrafosta qhawariy). *

10, 11. ¿Imata ruwananchejtataj niwanchej Levítico 19:3, chanta imajtintaj chayta ruwananchejpuni tiyan?

10 Jehová Diosqa israelitasman llimphus kanankuta niytawan kaytañataj nerqa: ‘Sapa ujpis jatunpaj qhawaychej mamaykichejta, tataykichejtawan. Noqamin Jehová Diosniykichej kani’, nispa (Lev. 19:2, 3).

11 Sutʼita reparanchej tatasninchejta jatunpaj qhawanata Jehová kamachiwasqanchejtaqa, kasukunanchejpuni kasqanta. Uj pacha uj runa Jesusta taporqa: “¿Ima kʼacha ruwaykunatataj ruwanay tiyan wiñay kausayta japʼinaypajri?”, nispa. Jesusqa payman kutichishaspa nillarqataj tatantawan mamantawan respetanan kasqanta (Mat. 19:16-19). Fariseoswan leymanta yachachejkunawanqa, tatasninkuta mana cuidayta munaspa Diospa kamachisqanta qʼewij kanku. Jesustaj paykunata chayta ruwasqankumanta juchacharqa, nerqataj: “Diospa palabranta mana valechinkichejchu”, nispa (Mat. 15:3-6). Arí, Jesús nisqanman jina, paykunaqa manapuni Diospa palabranta valechisharqankuchu. Imajtinchus Chunka Kamachiykunamanta phishqa kaj kamachiyta, Levítico 19:3 nisqantapis mana kasukusharqankuchu (Éxo. 20:12). Reparanchej jina Jehovaqa munan tatanchejta mamanchejta jatunpaj qhawananchejta. Imaraykuchus Jehovaqa: “Noqa Jehová Diosniykichejqa llimphu kani, chayrayku qankunapis llimphus kanaykichej tiyan” nispa niytawan, Levítico 19:3 versiculopi tatamamaykichejta jatunpaj qhawaychej nispa nerqa.

12. Levítico 19:3 versiculota leerispa, ¿imapitaj piensarinanchej kanman?

12 Tukuyninchej piensarisunman Jehová tatasninchejta jatunpaj qhawanata kamachiwasqanchejta, kasukushasqanchejpichus manachus. Ñaupajpi tatasninchejta mana allintachu yanaparqanchej chayqa, kunanmanta jaqayman kallpachakusunman paykunata tukuy atisqanchejta yanapanapaj. Ichapis tiempochakusunman paykunawan karinapaj, imatachus necesitasqankupi yanaparinapaj. Chantapis paykunata Jehovaman astawan qayllaykunankupaj yanaparisunman, kallpacharisunman ima. Chayta ruwaspaqa imatachus Levítico 19:3 nisqanta kasukushanchej.

13. 1) ¿Imatá yachakullanchejtaj Levítico 19:3 versiculomanta? 2) Lucas 4:16-18 nisqanman jina, ¿imaynatá Jesús jina ruwasunman?

13 Levítico 19:3 versiculoqa llimphus kanapaj waj imastawan yachachillawanchejtaj. Chaypeqa nin samarikuna pʼunchayta jatunpaj qhawanata. Cristianosqa manaña Moisespa Leyninman jinachu kausakunchej. Chayrayku manaña samarikuna pʼunchayta ruwanchejchu. Jinapis mayta yachakusunman imatachus israelitas chay día ruwaj kanku chaymanta, ima bendicionestachus japʼisqankumantapis. Israelitasqa chay día mana trabajanankuchu karqa, Jehovatataj yupaychananku karqa. * Chayrayku Jesusqa chay día sinagogaman rispa Diospa Palabranta leej (Éxo. 31:12-15; Lucas 4:16-18 leey). ¿Imatataj Levítico 19:3 versiculomanta yachakunchej? Manaña samarikuna pʼunchayta ruwajtinchejpis, tiempochakunanchej tiyan Diospaj ruwanasninchejta ñaupajman churanapaj. Ichá reparanchej chaypaj astawan kallpachakunanchej kasqanta. Jehovata sirvinapaj tiempochakusun chayqa, astawan payman qayllaykusun. Llimphus kanapajqa chaytapuni ruwananchej kashan.

ASTAWAN JEHOVAMAN QAYLLAYKUNA

14. ¿Ima palabrastaj ashkha kutista rikhurin Levítico 19 capitulopi?

14 Levítico 19:4 versiculoj tukukuyninpi nin: “Noqamin Jehová Diosniykichejqa kani”, nispa. Chaytaj tukuynin capitulonpi 16 kutista rikhurin. Chayta sumajta yachaytaj yanapawasun llimphusllapuni kanapaj. Chantapis yuyarichiwanchej Chunka Kamachiykunamanta ñaupaj kaj kamachiyta. Chaypi nin: ‘Noqa Jehová Diosniyki kani. Ama waj diosniyki kachunchu noqamanta wajqa’, nispa (Éxo. 20:2, 3). Llimphu kayta munaj cristianoqa, mayta kallpachakunan tiyan Jehovalla sumaj amigon kananpaj. Jehovaj testigosnin kasqanchejrayku, ni ima ruwasqanchejwan sutinta pisipaj qhawachiyta munanchejchu (Lev. 19:12; Isa. 57:15).

15. Levítico capítulo 19, ¿imasta ruwanapajtaj yanapawanchej?

15 Israelitasqa Jehovata Diosninkuta jina qhawaj kanku, kamachiykunasninta kasukuspa. Levítico 18:4 nin: “Juiciopi nisqasniyta juntʼankichej, kamachisqasniytapis kasukunkichej, chaykunaman jinataj kausakunkichej. Noqalla Jehová Diosniykichej kani”, nispa. Jehová Dios chayta israelitasman kamachisqanmanta wakenqa 19 capitulopi kashan. Levítico 19:5-8, 21, 22 versiculosqa uywa jaywana ofrendasmanta parlan. Chaytataj ruwananku karqa Jehová Diospaj tʼaqasqa kajta mana chʼichichanankupaj jina. Chay versiculosta leerisqanchejqa mayta yanapawanchej Jehovata kusichinapaj. Yanapallawanchejtaj Hebreos 13:15 nisqanman jina, “uj jaywanatapis jaywashasunman jina” siminchejwan Jehovata jatunchanapaj.

16. Levítico 19:19, ¿imaynatá yanapawanchej mana kay mundomanta runas jina kanapaj?

16 Llimphus kasqanchejtaqa Diosta mana yupaychaj runas sutʼita reparananku tiyan. Llimphus kayqa ichá mana atikullanmanchu. Imajtinchus escuelamanta, trabajomanta compañerosninchej, mana testigo familiaresninchej, wajkuna ima, waj imasta ruwanapaj tanqawasunman. Chaytaj mana yanapawasunmanchu Jehovata munasqanman jina sirvinapaj. Ajinapi rikukuspaqa imatachus ruwananchejta sumajta ajllananchej tiyan. ¿Imataj chaypaj yanapawasunman? Chaypajqa Levítico 19:19 versiculopi uj sumaj yuyaychayta qhawarina. Chay versiculoj tukukuyninpi nin: ‘Ama iskay rijchʼaj qʼaytusmanta awasqa ropata churakunkichu’, nispa. Israelitasqa chay kamachiyta kasukuspa waj nacionesmanta nisqa, waj jinas kasqankuta rikucherqanku. Kay tiempopeqa atillanchejña iskay rijchʼaj qʼaytusmanta ruwasqa ropasta churakuyta. Chaywanpis mana allinchu kanman escuelamanta, trabajomanta compañerosninchej jina, chayri mana testigo familiaresninchej jina kananchej. Imajtinchus paykunaqa Bibliaj yachachisqanta mana creenkuchu, nitaj kasukunkuchu. Familiaresninchejta, runa masinchejta munakojtinchejpis, imastachus kausayninchejpi ajllasqanchejqa, sutʼita rikuchinan tiyan Jehovaj kamachisnin kasqanchejta. Llimphus kayta munanchej chayqa, Diospaj tʼaqasqapuni kananchej tiyan (2 Cor. 6:14-16; 1 Ped. 4:3, 4).

Levítico 19:23-25 nisqanmanta, ¿imatataj israelitas yachakunkuman karqa, chanta imatataj noqanchej yachakunchej? (17, 18 parrafosta qhawariy). *

17, 18. ¿Imatá yachakunchej Levítico 19:23-25 versiculosmanta?

17 “Noqamin Jehová Diosniykichej kani” nisqa palabrasqa, israelitasta maytachá yanaparqa Jehovaj amigosnin kasqanku aswan importante kasqanta yuyarikunankupaj. Imaynatachus chayta ruwasqankutataj, Levítico 19:23-25 (leey) versiculospi qhawarina. Israelitasqa Sumaj Jallpʼaman yaykuytawan, ichá piensarerqanku imachus chay palabras niyta munasqanpi. Frutata poqoj sachʼata plantaj runaqa, kinsa watata poqoyninta mana mikhunanchu karqa. Tawa watanmantaj chay poqoytaqa, Diospa toldo wasinman chayri templonman apanan karqa. Phishqa watanmanraj dueñoqa chay sachʼaj poqoyninta mikhuyta atej. Chay leyqa maytachá israelitasta yanaparqa Jehovatapuni ñaupajman churanankupaj, manataj imatachus necesitasqankutachu. Paykunaqa atienekunanku karqa Jehová ni imata faltachinanpi. Diosqa israelitasman nerqa, payta yupaychaj kanku chay toldo wasinman chayri templonman kapuyninkumanta tukuy sonqo aparinankutapuni.

18 Levítico 19:23-25 versiculosqa imatachus Jesús Orqopi Yachachishaspa nisqanta yuyarichiwanchej. Pay nerqa: ‘Amaña llakikuychejchu, imatachus mikhunaykichejmanta, imatachus ujyanaykichejmantapis’, nispa. Chantá nillarqataj: “Cielopi kaj Tataykichejqa yachanña chay tukuy imasmanta pisichikusqaykichejta”, nispa. Jehovaqa imatachus necesitasqanchejta qowasunpuni, imaynatachus pʼisqetusmanpis qon ajinata (Mat. 6:25, 26, 32). Noqanchejqa yachanchej Jehová cuidanawanchejta. Chantapis pisichikojkunata ni pejpa yachasqallanta yanaparinchej. Congregacionmanta gastospajpis qolqesitunchejwan yanapakullanchejtaj. Jehovataj chay tukuy ima ruwasqanchejta qhawamushan, kutichipuwasuntaj (Mat. 6:2-4). Kapuyninchejwan yanapakuspaqa, imatachus Levítico 19:23-25 versículos nisqanta sutʼita entiendesqanchejta rikuchisun.

19. Levítico 19 capitulomanta wakin versiculosta ukhuncharisqanchej, ¿imaynatá yanapawanchej?

19 Kaykamaqa Levítico libroj 19 capitulonmanta wakin versiculosllata ukhuncharinchej. Chaykunapitaj yachakunchej Jehová jina llimphus kanapaj imastachus ruwananchejta. Jehová jina ruwanapaj kallpachakuspaqa, tukuy ima ruwasqanchejpi llimphus kanapaj kallpachakusqanchejta rikuchinchej (1 Ped. 1:15). Jehovata mana sirvej runasmanta ashkhasqa sutʼita reparanku tukuy imata ruwasqanchejpi llimphus kasqanchejta. Paykunamanta ashkhastaj allin ruwasqasninchejta rikuspa Jehovata jatunchanku (1 Ped. 2:12). Jinapis Levítico 19 capitulomantaqa ashkha imastawanraj yachakusunman. Qhepan yachaqanapeqa waj versiculosmantawan yachakusun. Chaytaj yanapawasun apóstol Pedro nerqa jina waj imaspiwan llimphus kanapaj.

80 TAKIY Kusiywan qhawana Tatanchej Jehová kʼacha kasqanta

^ Jehovaj kamachisnenqa payta munakunchej, paytataj kusichiyta munanchej. Payqa may llimphu Dios, munantaj noqanchejpis llimphus kananchejta. Jinapis pantaj runas kaspapis, ¿llimphus kayta atisunmanchu? Arí. ¿Imaynatá tukuy ima ruwasqanchejpi llimphus kasunman? Chaypajqa imatachus apóstol Pedro ñaupa tiempomanta cristianosman yuyaychasqanta qhawarina. Qhawarinallataj Jehová Dios ima kamachiykunatachus Israel nacionman qosqanta.

^ Samarikuna pʼunchaymanta astawan yachanaykipajqa, diciembre de 2019 watamanta Torremanta Qhawaj revistapi, “Uj tiempo tiyan trabajanapaj, samarikunapajpis” nisqa yachaqanata leeriy.

^ FOTOS: Uj hermano tatasninwan kashan. Chay hermanollataj tatasninta waturikushan señoranwan, imillitanwan khuska. Payqa mayta kallpachakun tatasninwan sapa kuti parlarinanpaj.

^ FOTOS: Uj israelita, plantasqan sachʼaj poqoyninta qhawarishan.