Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

TEMA 48

“Jucha illajmi cana canguichi”

“Jucha illajmi cana canguichi”

“Jucha illajmi causana canguichi” (1 PED. 1:15).

CÁNTICO 34 Alitami rurashpa catisha

CAITAMI YACHAJUPASHUN *

1. a) Apóstol Pedroca chai tiempopi ungido huauquicunamanga ¿imatata consejarca? b)  Chai consejota pactachinaca ¿imamandata shinlli shina ricurijurca?

SHINACA cielopi causana esperanzata charijpi o cai alpapi causana esperanzata charijpipash, apóstol Pedropa consejoca tucuicunatallatami ayudaita ushan. Chai tiempopi ungido huauquipanicunaman apóstol Pedro escribishpaca cashnami nirca: “Ashtahuangarin cangunata agllaj Diosca, jucha illajmi. Shina cajpimi, cangunapash tucui causaipi jucha illaj causana canguichi. Escribishcapica cashnami nijun: “Ñucaca, jucha illajmi cani. Shinamandami cangunapash, jucha illaj causana canguichi” nishpa” (1 Ped. 1:15, 16). Caimandaca ¿imatata yachajui ushapanchi? Apóstol Pedro cashna consejashpaca, masqui juchayujcuna cashpapash tucuicunallata Jehová Diospa ejemplota catishpa, Jehová Dioshnallata santo, jucha illaj causai ushashcatami intindichirca. Shinaca, ñucanchicuna juchayucuna cashpapash Jehová Dioshnallata santo, jucha illaj causangapami esforzarita ushapanchi. Apóstol Pedroca juchayu caimandami ashtaca viajecunata pandarirca. Shina pandarishpapash paica shuj limpio causaita charingapami esforzarirca.

2. Caipica ¿ima tapuicunatata yachajugripanchi?

2 Cai yachajuipica cai tapuicunatami ricugripanchi: Jucha illaj, santo canaca ¿imata can? Bibliapica ¿imamandata Jehová Diostaca jucha illaj, santo Diosmi can nin? Shinallata ñucanchi causaipica ¿imashinata santo, jucha illaj, limpio causaiguta charishcataca ricuchi ushapanchi? Y ultimopica, Jehová Dioshuan ali amigo cangapaca ¿imamandata ñucanchi causaipica santo, jucha illaj, limpio causaiguta charina minishtirin?

JUCHA ILLAJ, SANTO CANACA ¿IMATA CAN?

3. a) Pipash paica jucha illaj, santomi can nijta uyashpaca ¿huaquingunaca imatata pensaita ushan? b)  Shinapash jucha illaj, santo cana imapacha cashcataca ¿maipita ali yachajui ushapanchi?

3 Huaquingunaca, pipash paica jucha illaj, santomi can nijta uyashpaca, tal vez shuj serio serio jarita o paipa ropapash diferentepacha cajtami pensaita ushan. Bibliapica, Jehová Dios jucha illaj, santo Dios cashpapash, paica shuj “cushi Dios” cashcatami ricuchijun (1 Tim. 1:11, TNM). Shinallata Jehová Diosta sirvijcunapash paita adoranajushcamanda cushilla cashcatami ricuchin (Sal. 144:15). Jesuspa punllacunapica judiocunata yachachijcunaca, chaqui pundacaman shuj largo churajunata churajushpami purin carca. Shinallata gentecunapa ñaupapi ali ricuringapallami, Diospa leytapash cazunchi nij tucun carca. Jesusca chaita ricushpami, paicunataca shinllitapacha rimarca (Mat. 6:1; Mar. 12:38). Jesusta ali catijcunaca santo, jucha illaj cana ima cashcataca Bibliata yachajushcamandami ali yachapanchi. Shinaca Jehová Diosca santo cashpapash juyaj Diosmi can. Chaimandami imaguta mandashpapash ñucanchi pactachi ushanagutalla rurachun mandan. Shinaca Jehová Dios ñucanchita santo, jucha illaj cachun mandashpaca ñucanchicuna chaita pactachi ushashcata yachaimandami mandan. Pero caita pactachi ushangapaca, primero santo, jucha illaj cana ima cajtami aliguta ashtahuan intindina capanchi.

4. Jucha illaj, santo canaca ¿imata can?

4 Santo, jucha illaj canaca ¿imata can? Bibliapica santo, jucha illaj canamanda parlashpaca Jehová Diosta adoranapi, ñucanchi causaipi y ñucanchi pensamientocunapipash limpio cana cashcata, shinallata Taita Diosta sirvingapalla separarishca cashcatami ricuchijun. Chaimandami tucuipi santo, jucha illaj, limpio causaita charingapaca, Jehovapa mandashcacunata ñucanchi causaipi pactachina capanchi. Shinallata paita pai munashcashna adorashpa, paihuan ali amigo cashpami, santo, jucha illaj cashcataca ricuchi ushapashun. Jehová Diosca jucha illaj, santo Dios cashpapash ñucanchicuna juchayujcuna cajpipash paipa amigo cachunmi saquishca. Chaimi ñucanchica ninanda cushijupanchi.

JEHOVA DIOSCA “JUCHA ILLAJ, JUCHA ILLAJ, JUCHA ILLAJ TUCUITA MANDAJ DIOSMI”

5. Jehová Diospa angelcunamandaca ¿imatata yachajui ushapanchi?

5 Jehová Diosca tucuipipacha jucha illaj, santo Diosmi can. Chaimandami cielopica serafín angelcunapash: “Jucha illaj, jucha illaj, jucha illaj tucuita Mandaj Diosmi” can nin (Is. 6:3). Y cai angelcunaca Jehová Dioshuan ali amigo cangapaca paicunapashmi santo, jucha illaj, limpio can. Chaimandami Bibliapica, Jehová Diospa shuj ángel cai alpaman shamujpi y shuj pushtuman chayashcajpica, chai pushtuca Diospajlla shicanyachishcami quidan carca. Shuj viajeca Moisés runagu casha yurata rupajushcata ricungapaj rijujpimi, shuj angelca can shayajuj alpaca Diospajlla shicanyachishca alpami can nirca (Éx. 3:2-5; Jos. 5:15).

Sumosacerdotepa uma jahuapi churajunapica orohuan rurashca latapica, “Jehová Diosca jucha illaj santo Diosmi can” nijurcami (Párrafo 6 y 7​ta ricupangui).

6, 7. a) Éxodo 15:1, 11​pi nishcashnaca Moisesca ¿imatata Jehová Diosmandaca cutin cutin yachachirca? b) Jehová Dios santo, jucha illaj Dios cashcataca ¿imashinata israelitacunaca ashtahuan yachai ushanalla carca? (Callari dibujota ricupangui).

6 Mar Rojota cruzashca jipaca, Moisesca israelitacunamanga Jehová Dios jucha illaj, santo Dios cashcatami cutin cutin yarichirca (Éxodo 15:1, 11ta liipangui). Egiptomanda yanga dioscunata adorashpa causajcuna y Canaán llactamanda gentecunapash, paicunapa dioscunaman huahuacunata rupachishpa y huainayashpa imapash millanai cosascunata rurashpaca, santo, limpio causaita charinajushcataca nunca na ricuchinajurcachu (Lev. 18:3, 4, 21-24; Deut. 18:9, 10). Jehová Diosca chai yanga dioscunashnaca na canllu. Chaimandami paica imapash pinganai, nali cosascunataca na rurachun mandan. Paica jucha illaj, santo Diosmi can. Sumosacerdotepa uma jahuapi churajunapica orohuan rurashca latapica, “Jehová Diosca jucha illaj, santo Diosmi can” nijurcami (Éx. 28:36-38, TNM).

7 Sacerdotecunapa umapi churajushcapica, Jehová Dios santo, jucha illaj cashcatami ricuchijurca. Shinapash, shuj israelita sacerdotepa umapi churajushcata na ricui ushashpaca ¿imashinata Jehová Dios jucha illaj, santo Dios cashcataca yachai ushana carca? Moisespa tiempopica tucuicunapa ñaupajpimi Diospa Leytaca liin carca. Chaimandami paicunaca Jehová Dios jucha illaj, santo Dios cashcataca yachai ushanalla carca (Deut. 31:9-12). Ñucanchicuna chai tiempopi cajpi: “Ñucami cangunata Mandaj Taita Dios cani, ñucaca jucha illaj cajpimi chashna tucuna canguichi” nishca shimicunata uyashpaca ¿imashinashi sintirinchiman carca? (Lev. 11:44, 45; 20:7, 26).

8. Levítico 19:2 y 1 Pedro 1:14-16​pica ¿imatata yachajui ushapanchi?

8 Levítico 19:2​pi israelitacunaman liishca shimicunapi pensaripashunchi. Chaipica Jehová Diosca Moisesmanga: “Tandanajushca tucui israelcunaman, cashna nishpa villai: ‘Ñucami cangunata Mandaj, jucha illaj Taita Dios cani. Shina cashcamanda cangunapash ñucashnallata, jucha illajmi causana canguichi’” nircami. Apóstol Pedroca caipi nishca shimicunatami, chai tiempopi Jesusta catijcunamanga, tal vez cutin nishcanga (1 Pedro 1:14-16ta liipangui). Cunan punllacunapica Moisespa Leytaca na catinajupanchichu. Shinapash apóstol Pedropa nishca shimicunami Levítico 19:2​pi nishca shimicuna cierto cashcata ricuchishca. Jehová Diosca jucha illaj, santo Dios caimandami, paipa sirvijcunapash jucha illaj, santo cachun munan. Shinaca cai alpapi o jahua cielopi causana esperanzata charishpapash, tucuicunallatami jucha illaj, limpio causaiguta charingapaj esforzarita ushapanchi (1 Ped. 1:4; 2 Ped. 3:13).

“TUCUIPI LIMPIO, JUCHA ILLAJ CAUSAPASHUNCHI”

9. Levítico capítulo 19​taca ¿imamandata yachajunaca minishtirishca can?

9 Jehová Diosta tucuipi cushichingapaj munaimandami jucha illaj, santo canata imashina cashcata yachajungapaj munapanchi. Jehová Diosca ñucanchicuna jucha illaj, santo cachunga alipacha consejocunatami cushca. Chaitaca Levítico 19​pimi ashtahuan yachajuita ushapanchi. Hebreo shimita ali estudiashca shuj jarica: “Levítico capítulo 19​pa shimicunapica, alipacha consejocunami tian. Shinallata caipi consejocunaca, casi Bibliamanda callari picha librocunamandaca, ashtahuan importante consejocunami tian” nircami. Cai capitulopa huaquin versocunata ricupashunchi. Chai versocunapica ñucanchipa diario causaipa ali consejocuna tiashcatami ricuchijun. Shinapash ñucanchipa causaipa nara consejocunata cushpallatami, callaripica “Jucha illaj, santomi cana canguichi” nijun.

Levítico 19:3​ta liishpaca ¿imatata tapuri ushapanchi? (Párrafo 10 a 12​ta ricupangui). *

10, 11. a) Levítico 19:3​pica ¿Jehová Diosca imata rurachunda mandarca? b) Caita pactachinaca ¿imamandata minishtirishca can?

10 Jehová Dios israelitacunaman jucha illaj, santomi cana canguichi nishca jipaca: ‘Cangunapa taita mamataca tucuicuna manllana [o respetana] canguichi [...]. Ñucami, cangunata Mandaj Taita Dios cani’ nircami (Lev. 19:2, 3).

11 Taita mamacunata cazuna, respetana cashcataca claritomi yachapanchi. Shinapash caita yaripashunchi. Shuj viajeca shuj jarica Jesustaca: “causaita causagrinata charingapaca ¿imatata rurana cani?” nircami. Shina nijpica Jesusca Taita mamatami respetashpa, cazuna cangui nirca (Mat. 19:16-19). Jesusca Jehová Diospa mandashcacunata fariseocuna, escribacuna na pactachinajujta ricushpami, cangunaca ‘Taita Diospa mandashcataca yangapimi churashcanguichi’ nirca (Mat. 15:3-6). Moisesman cushca Diez mandamientocunapica, shujpica Jehová Diosca taita mamata cazushpa, respetangui nijurcami. Chaitami Levítico 19:3​pi ricuita ushapanchi (Éx. 20:12). Shinaca cutin yaripashunchi. Jehová Diosca ñucashnallata santo, jucha illajmi cana canguichi nishca jipami, Levítico 19:3​pica “Cangunapaj taita mamataca” tucuicunami respetashpa cazuna canguichi nirca.

12. Levítico 19:3​ta liishpaca ¿imatata tapurita ushapanchi?

12 Ñucanchicunaca, cada unomi taitata mamata cazungui nishpa mandashcacunataca “¿alichu pactachijuni?” nishpa tapurina capanchi. Shinaca tal vez pundacuna taitacunata ayudangapaj imatapash na rurai ushashca cashpaca, cunanbimi Jehová Diospa mandashcacunata pactachingapaj esforzarita ushapanchi. Ciertomican pundacunapi imatapash na rurai ushashcacunataca na cambiai usharinllu. Shinapash cunanbimi ñucanchi Taitacunamanda ashtahuan preocuparingapaj, paicunata imagupipash ayudangapaj ashtahuan esforzarita ushapanchi. Talvez paicunahuan ashtahuan tiempoguta yalingapaj, Bibliata paicunahuan yachajungapaj, imapash minishtirishcagucunapi ayudangapami tiempoguta llujchita ushapanchi. Chaita rurashpaca Levítico 19:3​pi Jehová mandashca shimicunatami pactachinajupashun.

13. a) Levítico 19:3​pica ¿ima consejotata ashtahuan taripanchi? b) Lucas 4:16-18​pi nishcashnaca Jesusca imata rurarca. Chaimandaca ñucanchicunaca ¿imatata yachajui ushapanchi?

13 Levítico 19:3​pica ñucanchicuna jucha illaj, santo cangapaj imata rurana cashcatami ashtahuan yachajui ushapanchi. Chaipica sábado punllatami huacaichina canguichi nijurcami. Shinapash cunanbica Jesusta catijcunaca, Moisespa Leytaca na catinajunchichu. Chaimandami sábado punllatapachaca na huacaichipanchi. Shinapash Jehová Diosmanda yachajungapaca shuj punllacunapi tiempogutaca llujchipanchi. Punda israelitacunaca sábado punllata respetashcamandami, ashtaca bendiciongunata Jehová Diosmandaca chasquirca. Paicunamandaca ¿imatata yachajui ushapanchi? Israelitacunaca paicunapa tucui trabajocunata saquishpami sábado punllataca Jehová Diosta adorangapaj tiempoguta llujchin carca. * Chaimandami, Jesusca sábado punllataca sinagogacunapi Diospa mandashcacunataca liin carca (Éx. 31:12-15; Lucas 4:16-18ta liipangui). Levítico 19:3​pi mandashca shimicunaca ñucanchipa trabajomanda tiempoguta llujchishpa Jehová Diosman ashtahuan tiempoguta cuchunmi animajun. Shinaca ¿Jehová Diosman tiempoguta cungapaj llujchinajupanchichu? Jehová Diosmanda yachajungapaj ashtahuan tiempoguta llujchishpaca paihuanga ali amigocuna tucushpami, paipi ashtahuan confiapashun. Shinami jucha illaj, santo cashcatapash ricuchipashun.

JEHOVÁ DIOSHUAN ALI AMIGO CASHPA CATINGAPAJ ESFORZARIPASHUNCHI

14. Levítico capítulo 19​pica ¿imatata Jehová Diosmandaca huaquin viajecunata parlan?

14 Levítico capítulo 19​pi nishca shimicunata yachajunami, ñucanchicunapash jucha illaj, santo cachun ayudanga. Cai capitulopa verso 4​pica: “Ñucami cangunapa Taita Dios cani” nishpami tucuchin. Cai shimicunashnallata parecido shimicunami, cai capitulopica huaquin viajecunata ricurin. Cai shimicunata ricushpami, Moisesman cushca Diez mandamientocunamanda callari mandamientota yarita ushapanchi. Chaipica, “Canda Mandaj Taita Diosmi cani [...]. Ñuca ñaupajpica ama shuj dioscunataca charinguichu” nijurcami (Éx. 20:2, 3). Shinaca jucha illaj, santo cangapaca Jehová Dioshuan ali amigo canami minishtirishcapacha can. Ñucanchicunaca testigo de Jehová shutitami charipanchi. Chaimandami imapash nalicunata rurashpa Jehová Diospa shutita nalipi quidachingapaca na munapanchi (Lev. 19:12; Is. 57:15).

15. Levítico capítulo  19​pi nishca shimicunaca ¿imata rurachunda ñucanchitaca ayudaita ushan?

15 Israelitacunaca Jehová Diospa mandashcata chasquishcataca chai mandashcacunata cazushpami ricuchin carca. Levítico 18:4​pica: “Ñuca mandashcacunatami, rurashpa causana canguichi. Pactachinajuchun ñuca cushca shimicunata pactachishpami, chaicunata cazushpa causana canguichi. Ñucami, cangunata Mandaj Taita Dios cani” nircami. Ima mandamientocunata pactachina cashcataca Levítico capítulo 19​pa verso 5 a 8, shinallata 21, 22​pipashmi mandashpa saquirca. Chai capitulocunapica animalgucunata rupachishpa Jehová Diosman caranamandami parlajurca. Israelitacunaca Jehová mandashca shinami tucuita rurana carca. Na shina rurashpaca “Mandaj Diosman shicanyachishcata” yangapi churashcatami ricuchinajurca. Shinaca ñucanchicunapash Jehová Diosmanda imagutapash rurashpaca pai munashca shina, paipa ñaupajpi ali ricuringapaj munaimandami rurana capanchi. Chaitallatami Hebreos 13:15​pipash rurachun animajun.

16. a) Levítico 19:19​pica israelitacunamanga ¿imatata mandarca? b) Caimandaca ¿imatata yachajui ushapanchi?

16 Jehová Dioshna santo, limpio cai ushangapaca, shujcunamanda diferente cashcatami ricuchina capanchi. Claro caita ruranaca na facilchu can. Huaquinbica escuelamanda, trabajomanda na testigo compañerocuna, shinallata na testigo familiacunami Jehová Diosta ama sirvishpa catichun desanimachita ushan. Shina pasajujpica ¿imata ñucanchitaca ayudaita ushan? Chaipaca Levítico 19:19​pi ima nijta ricupashunchi. Chaipica: “shuj shuj puchacunahuan [tijishca] churajunatapash, ama churajunguichu” nijunmi. Cai leyta israelitacunaman cushpaca, shuj llactacunamanda diferente cashcata, ricuchichunmi shina mandarca. Cunanbica shuj shuj puchacunahuan tijishca ropacunata churajunaca na juchachu can. Shinapash escuelamanda, trabajomanda o na testigo familiacunamanda imapash ruraicunata catinami nali can. Ñucanchicuna ñucanchipa na testigo familiacunata, shuj gentecunata juyashpapash, ñucanchi causaipi imata rurashpapash Jehová Diosta sirvijcuna cashcatami ricuchingapaj munapanchi. Shinaca Jehová Dioshna santo, jucha illaj cangapaca taita Diosta sirvingapalla shicanyachishca canaca, minishtirishcapachami can (2 Cor. 6:14-16; 1 Ped. 4:3, 4).

Levítico 19:23-25​mandaca, israelitacunaca ¿imatata yachajurca? Y ñucanchicunapash ¿imatata yachajui ushapanchi? (Párrafo 17 y 18​ta ricupangui). *

17, 18. Levítico 19:23-25​pica ¿imatata yachajupanchi?

17 Jehová Diosca israelitacunamanga: “Ñucami cangunapa Taita Dios cani” nircami. Cai shimicunata uyashpami israelitacunaca Jehová Dioshuan ali amigo cana ashtahuan importante cashcata cuenta japishcanga (Levítico 19:23-25ta liipangui). Jehová Dios carasha nishca alpaman israelitacuna chayashca jipaca, cai shimicuna imashina ayudashcata ricupashunchi. Israelitacunaca shuj plantaguta tarpushca jipaca, chai plantagumanda imapash fucujpica, quimsa huatacamanga chai frutomandaca na imatapash micui ushanachu carca. Shinallata chuscu huatacuna pactajpipash chai plantagumanda primero fucushca frutogucunataca Jehová Diosmanmi ofrendata rurashpa carana carca. Shinapash picha huata chayajpimi israelitacunaca chai plantagumandaca imapash fucushca frutogutaca micui ushana carca. Shinaca Jehová Dios nishca shimicunami, Jehovapa munaita pundapi churachun ayudarca. Cashna Ley tiashcamandami israelitacunaca Jehová Dios paicunata tucuipi cuidanata confiachun ayudarca. Jehová Diosllatami paicunataca tucuipi cuidagrijurca. Jehová Diosca Tabernáculo carpa huasigupi imagutapash na mitsashpa caragrichunmi israelitacunataca animarca.

18 Levítico 19:23-25​pi mandashca shimicunaca, Jesús parlashca shimicunatami cutin yarichin. Jesusca, “imata micushpata, imata ufiashpata causashun nishpaca, na musparijunachu canguichi. Ashtahuangarin canguna chaicunata minishtijujtaca jahua pachapi tiajuj cangunapa Taitaca, ñami yachan” nircami. Jehová Diosca imashinami pajarogucunapa micunagu tiachun ayudan, shinallatami ñucanchimanbash imapash minishtirishcagucunataca tucuita cunga (Mat. 6:25, 26, 32). Jehová Dios cuidanataca seguromi capanchi. Shinallata shuj huauquipanigucuna imagupipash minishtijujpi ayudashpa y congregacionbi imapash gastocunapa contribución culquiguta cushpapashmi ayudaita ushapanchi. Jehová Diosca ñucanchicuna imagutapash na mitsashpa carajpica, ninandami bendicianga (Mat. 6:2-4). Shinaca imagutapash na mitsashpa carashpaca, Levítico 19:23-25​pi consejocunata ali intindishcatami ricuchipashun.

19. Levítico capítulo 19​mandaca ¿imatata yachajupashcanchi?

19 Levítico capítulo 19​mandaca ashtacatami yachajupashcanchi. Caipica Jehová Dioshna santo, jucha illaj, limpio causaiguta charingapa imata rurana cashcatami ricupashcanchi. Jehová Diospa ejemplota catishpaca, paishna santo, limpio cangapaj esforzarinajushcatami ricuchishun (1 Ped. 1:15). Ashtacacunaca Jehová Diosta na sirvishpapash, ñucanchicunapa ali ruraicunata ricushpami, paicunapash Jehová Diostaca alabashca (1 Ped. 2:12). Levítico capítulo 19​pica, ashtaca yuyaicunatami yachajui ushapanchi. Chaimandami cati semanaca cai capitulomanda ashtahuan versocunata yachajugripanchi. Shinami Jehová Dioshna santo, ñucanchi causaipi limpio cangapaj imata ashtahuan rurana ushashcata ricupashun.

CÁNTICO 80 “Jehová Diosca ali Diosmi can”

^ párr. 5 Jehová Diosta sirvijcunaca paita tucui shunguhuan juyaimandami imaguta rurashpapash paita cushichingapaj munapanchi. Jehová Diosca jucha illaj, santo Diosmi can. Chaimi paita sirvijcunapash shinallata cachun munan. Shinapash juchayujcuna caimandaca ¿chaita pactachi ushanchichu? Ari, pero chaipaca apóstol Pedro Jesusta catijcunaman cushca consejocunamanda yachajuna, shinallata israelitacunaman Jehová Dios cushca instrucciongunamanda yachajunami ayudanga.

^ párr. 13 Sábado punllata samanamanda ashtahuan yachajungapaca, Villajun Revista diciembre de 2019​pimi ashtahuan ricuita ushapangui. Chaipica “Samangapapash, trabajangapapash ‘chai punllami chayamun” nijunmi.

^ párr. 57 CAI FOTOPICA: Shuj cusa huarmi paipa taitamamata paicunapa ushigundi visitangapaj tiempoguta llujchishcatami ricuchijun.

^ párr. 59 CAI FOTOPICA: Shuj israelita paipa tarpushca frutocunata ricujujtami ricuchin.