1. ¿Jas rason yayi ja yermanoʼik snochumanik Kristo ja Pedro, sok jas yuj bʼobʼta lajansok mi oj bʼobʼ jnochtik?

AMA ti wantik smajlajel ajyel sakʼan bʼa satkʼinal ma bʼa Luʼum, wani xbʼobʼ katik el slekilal spaklajel ja rason yayi ja snochumanik Kristo ja Pedro bʼa tsajiye oj wajuke bʼa satkʼinal ja bʼa bʼajtan siglo. Ja yeʼn stsʼijbʼan: «Jastalni ja Maʼ jel sak bʼa yeʼn spayawex, ajyanik sak bʼa yibʼanal jawa modoʼexi, yujni tsʼijbʼunubʼal: ‹Tʼilani oj kʼotanik sak yujni sakon ja keʼni›» (1 Ped. 1:15, 16). ¿Jasa wa sjeʼakitik ja yaljelik jaw? Ke wani xbʼobʼ jnochtik ja smodo ja Jyoba, ja niwan sjejel bʼa ajyel sak. Wani xbʼobʼi sok tʼilani oj ajyukotik sak ja bʼa jmodotiki, ama lajansok mi oj bʼobʼuk yuja mulanumotiki. Asta ja jekabʼanum Pedro jitsan ekʼele skʼulan jas bʼa mi stojoluk, pe ja jas skʼulani wa sjeʼa ke wani xbʼobʼ ajyukotik sak.

2. ¿Jastik sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

² Ja bʼa artikulo it, oj katikyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it: ¿jas wa stojolan ajyel sak?, ¿jasa wa sjeʼakitik ja Biblia sbʼaja jastal jel sak ja Jyoba?, ¿jastal wa xbʼobʼ ajyukotik sak ja bʼa jmodotiki? sok ¿jas wa slaja sbʼaj ja ajyel sak sok yamigoʼajel ja Jyoba?

3. ¿Jasa wa x-ekʼ bʼa spensare jitsan kristyano sbʼa june maʼ sak, pe bʼa oj jtatik ja smeranili?

³ Bʼa jujuntik lugarik, yajni wa xyabʼye bʼa june maʼ jel sak, wa x-ekʼ bʼa spensare june maʼ ay srelijyon bʼa jel serio sok jel triste x-ajyi, jastalni wa sjeʼawe bʼa jitsan jastik. Pe mini tʼun jach kʼoteluk. Ja Biblia wa xyala ke ja Jyoba, jelni sak, yeʼnani ja «Dyos maʼ jel gustoʼayi» (1 Tim. 1:11). Cha wa xyala ke ja chonabʼ wa xtoyjiyuji cha gustoni ay (Sal. 144:15). Jaxa Jesús stojoni ja matik slapunej najtil spal kʼuʼe sok wa  skʼulane ja bʼa jas toj bʼa kechan oj iljuke yuja tuk (Mat. 6:1; Mar. 12:38). Ja snochumanotik ja Kristo wani xnaʼatik jas wa stojolan ja ajyel sak yuja jas wa xyalakabʼtik ja Biblia sbʼaja Jyoba. Sok wani xnaʼatik ke ja kala Dyostiki, bʼa jel sak sok ay syajulal skʼujol, mini oj skʼankitik jun jasunuk bʼa mi oj bʼobʼkujtik skʼulajel. Ja yujil, ta ja Jyoba wa xyalkabʼtik «tʼilani oj kʼotanik sak», yujni oj bʼobʼkujtik. Pe bʼa oj ajyukotik sak ja bʼa jmodotik, tʼilani oj jnatik jas wa stojolan ajyel sak.

4. ¿Jas wa stojolan ja ajyel sak?

⁴ ¿Jas wa stojolan ja ajyel sak? Ja bʼa Biblia, ja yaljel ajyel sak jani mero wa xkʼan yal sbʼaja ajyel asyado ja bʼa jas stojolili sok ja bʼa relijyon. Ja yaljel it cha wani xkʼan yal bʼa ajyel pilan ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos. Wa xkʼan kaltik, wani xbʼobʼ ajyukotik sak ta asyado wala ajyitik ja bʼa jas toji, ta wa xtoyotik ja Jyoba jastalni wa skʼana sok ta lekni wa xkila jbʼajtiksok. Jelni cham xkabʼtik ja keʼntik, pes ama jel mulanumotik, wani xbʼobʼ kamigoʼuktik ja Jyoba, bʼa jelni sak juntiro.

5. ¿Jasa wa sjeʼakitik bʼa Jyoba ja anjelik toj ayeʼi?

⁵ Ja Jyoba jelni asyado sok jel sak bʼa spetsanil jasunuk. Jani it ja jas yalawe jujuntik serafin, bʼa kʼotele anjelik teye mojan bʼa strono ja Jyoba. Ja yeʼnle yalawe: «Jel sak, jel sak, jelni sak ja Jyoba sbʼa kʼakʼanumiki» (Is. 6:3). Pe bʼa lek oj iljuke yuja Dyosi, ja yeʼnleʼi cha tʼilani oj ajyuke sak, sok jachni kʼotele. Ja yujil, yajni jun anjel wa xjak ajyi ja bʼa Luʼumi, kechanta yuja ti wa x-ajyi ja bʼa lugar jaw wani xpax sak. Jani it ja jas ekʼ yajni ja Moisés mojxi ja bʼa putsan kʼiʼix wan ajleli (Éx. 3:2-5; Jos. 5:15).

6, 7. a) Jastalni wa xyala ja Éxodo 15:1, 11, ¿jastal xchiktes ja Moisés ke ja Dyos jel sak? b) ¿Jasa wa x-aji julskʼujole ja israʼelenyoʼik ke ja Dyos jel sak? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁶ Yajni ja Moisés yiʼaj och ja israʼelenyoʼik ja bʼa mar Rojo, xchiktes ke jelni sak ja sDyos Jyoba (kʼuman ja Éxodo 15:1, 11). Ja smodoʼe ja matik wa stoyowe ja dyosik bʼa Egipto mini tʼun sakuk. Cha jachni wa xbʼobʼ kaltik sbʼaja matik wa stoyowe ja dyosik bʼa Canaán, bʼa wa smilawe ja yal yuntikile bʼa yajel jastal majtanal sok wa skʼulane chaʼanik mulal sok ixuk winike sbʼaja sdyoseʼi (Lev. 18:3, 4, 21-24; Deut. 18:9, 10). Pe ja Jyoba tukni lek yuja kʼulubʼal dyosik jaw, pes mini wa skʼana bʼa ay jas oj jkʼuluktik bʼa oj yilotik jel skoʼelalotik. Ja yeʼn jelni sak juntiro. Sok ja it xchiktesni lek soka jas yala bʼa jun placa bʼa oro ti ajyi bʼa spatan ja mero olomal sacerdote. Wa xyala: «Ja jastik jel sak yeʼn sbʼaj ja Jyoba» (Éx. 28:36-38).

⁷ Ja jas wa xyala ja placa jaw wani xchiktesyi ja kristyano maʼ wa xyila ke jelni sak juntiro ja Jyoba. Pe ¿jaxa ta jun israʼelita mi xyila ja placa yuja mi xbʼobʼ mojxuksok ja olomal sacerdote? ¿Ay maʼ jun modo bʼa oj snaʼ ke ja Jyoba jel sak? Ayniʼa. Spetsanile ja israʼelenyoʼiki wani xbʼobʼ yabʼye yajni wa xkʼumaxi ja ley bʼa stiʼ sat ja winike, ja ixuke sok ja yal untiki (Deut. 31:9-12). Lekbʼi tiʼukxta ajyukotik tiw, ojni kabʼtik ajyi ja yaljelik it: «Keʼnon ja Jyoba wa Dyosexi, [...] soka weʼnlexi ojni kʼot ajyanik sak, pes yujni ja keʼn jel sak ayon» (Lev. 11:44, 45; 20:7, 26).

8. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja jas wa xyala ja Levítico 19:2 sok 1 Pedro 1:14-16?

⁸ La waj jkʼujoltik bʼa jujuntik yaljelik wa xkʼumaxiyi spetsanil ja chonabʼ Israel sok ti wa xtaʼatik bʼa Levítico 19:2. Ja Jyoba yala yabʼ ja Moisés: «Kʼuman yibʼanal  ja yuntikil ja Israel, sok ala yabʼye: ‹Tʼilan sak oj ajyuke, yujni ja Keʼn, ja Jyoba jawa Dyosexi, sakoniʼa›». Bʼobʼta ja jekabʼanum Pedro jani wan yaljel ja yaljelik it yajni yala yabʼ ja smojik nochumanik Kristo: «Ajyanik sak» (kʼuman ja 1 Pedro 1:14-16). Ama ja wego mixa ibʼ kʼabʼal ayotik yuja Ley bʼa Moisés, pe ja jas stsʼijbʼan ja Pedro wa xchiktes ja jas wa xnebʼatik ja bʼa Levítico 19:2: ke ja Jyoba jelni sak, jaxa matik wa xyajtajiyuji tʼilani cha oj skʼujoluke bʼa ajyel sak. Sok ja it wani xkʼot jbʼajtik kibʼanaltik, ama ti wa xmajlaytik ajyel sakʼan bʼa satkʼinal ma bʼa jun Tsamal Lugar ja bʼa Luʼum (1 Ped. 1:4; 2 Ped. 3:13).

9. ¿Jas yuj lekni oj jpaklaytik ja kapitulo 19 bʼa Levítico?

⁹ Yuja wa xkʼana oj katik gustoʼaxuk ja kala Dyostiki, ja yuj wani xkʼana oj jnatik jastal oj ajyukotik sak jastal yeʼna. Bʼa oj lajxukujtik, ja Jyoba wa xyakitik lekil rasonik. Wa xtaʼatik jujuntik ja jaw ja bʼa kapitulo 19 bʼa Levítico. Ja maʼ jel chapan bʼa hebreo sbʼiʼil Marcus Kalisch stsʼijbʼan: «Ja kapitulo it jel chaʼanyabʼali bʼobʼta jani ja mas tsʼikani, ja tuktukil jas yiʼoji, sok bʼa jujuntik jasunuk, ja xetʼan mas jel tʼilan bʼa Levítico ma asta ja parte bʼa Pentateuco». La kiltik jujuntik bersikulo ja bʼa kapitulo it bʼa wani xbʼobʼ jnebʼtik jitsan jastik chaʼanyabʼal ja bʼa jsakʼaniltiki. Ajuluka kʼujol ke ja Levítico 19 jach wa xkʼe stulyi «Tʼilan sak oj ajyanik». Ja wego oj kiltik ja bersikuloʼik ja bʼa kapitulo it bʼa wa sjeʼakitik tuktukil modo bʼa jastal sak oj ajyukotik ja bʼa jsakʼaniltiki.

10, 11. ¿Jastik modoʼal bʼa sak wa xchiktes ja Levítico 19:3, sok jastal oj kiltik ja mandar jaw?

¹⁰ Tsaʼan yajni yalata yabʼ ja israʼelenyoʼik ke tʼilan sak oj ajyuke, ja Jyoba cha yala: «Kada jujune ja weʼnlexi tʼilan oj skis ja snan soka stati [...]. Keʼnon ja Jyoba wa Dyosi» (Lev. 19:2, 3).

¹¹ Chikani lek bʼa tʼilani oj jkʼuʼuktik ja mandar bʼa Dyos bʼa skisjel ja jnantatiki. La ka juljkʼujoltik ke bʼa jun ekʼele, jun winik sjobʼoyi ja Jesús: «¿Jastik lek tʼilan oj jkʼuluk bʼa oj jtaʼ ja sakʼanil bʼa tolabida?». Sok ja sjakʼjel yaʼa ja Jesús tini ajyi chʼikan bʼa  tʼilani oj skis ja snantat ja winiki (Mat. 19:16-19). Asta ja Jesús stojo ja fariseoʼik sok ja jeʼumanik bʼa ley yujni wa sleʼawe modo bʼa mi oj skʼuʼuke ja mandar jaw bʼa Dyosi. Ja yuj yalayabʼye ke yuja jach skʼulunejeʼi yaʼawetanikan «jun lado ja yabʼal ja Dyos» (Mat. 15:3-6). Ja «yabʼal ja Dyos» wani xchʼika ja sjoʼil ja bʼa lajune mandari sok ja jas wa xkʼumantik ja bʼa Levítico 19:3 (Éx. 20:12). Yajkʼachil ekʼele, la jul jkʼujoltik ja mandar bʼa Levítico 19:3 bʼa skisjel ja nantataliki tixtani nochan soka yaljelik «soka weʼnlexi ojni kʼot ajyanik sak, pes yujni ja keʼn, ja Jyoba, jel sak ayon».

12. Jastalni wa xyala ja Levítico 19:3, ¿jasa wa xbʼobʼ jobʼ jbʼajtik?

¹² Kada snochuman Kristo ojni bʼobʼ sjobʼ sbʼaj: «¿Wanon maʼ skʼuʼajel lek ja mandar bʼa Dyos bʼa skisjel ja jnantati?». Ta wa xkilatik mi jkʼulantik ja jas tʼilan ja bʼa tyempo ekʼtajani, la jkʼujoluktik bʼa oj tojbʼukotik. Ama mixa xbʼobʼ jtukbʼestik ja jas ekʼta, pe masan wego wani xbʼobʼ jkʼujoluktik bʼa skʼulajel mas jastik soka jnantatiki. Bʼobʼta ojni bʼobʼ katikyile mas tyempo. ¿Oj maʼ bʼobʼ jkoltaytike mas sok takʼin, ja jastal wa xyabʼ ayeʼi ma ja jastal wa xtaxye soka Dyosi? Ta wa xkʼulantik, wantikni skʼuʼajel ja mandar bʼa Levítico 19:3.

13. a) ¿Jas tuk rason wa xtaʼatik ja bʼa Levítico 19:3? b) ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Jesús ja it wa xtaʼatik bʼa Lucas 4:16-18?

¹³ Ja Levítico 19:3 wa sjeʼakitik pilan jasunuk sbʼaja ajyel sak. Ja tiw wa xyala tʼilani oj kisxuk ja sábado. Yuja snochumanotik ja Kristo mixa ibʼ kʼabʼal ayotik yuja Ley, mini tʼilanuk oj jnoltik jun kʼakʼu bʼa jijlel ja bʼa semana. Pe jelni jas wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja jastik wa skʼulane ja israʼelenyoʼik ja kʼakʼu jaw sok ja slekilalik wa xyilawe yuja wa skʼuʼaneʼi. Tʼilani oj spil-e ja sábado bʼa jijlel ja bʼa yaʼteleʼi sok stoyjel ja Jyoba. * Ja yuj ja Jesús, ja bʼa kʼakʼu jaw wa xwaj ja bʼa naʼits wa stsomo sbʼaje sok wa skʼuman ja Yabʼal ja Dyos (Éx. 31:12-15; kʼuman ja Lucas 4:16-18). Ja mandar bʼa Dyos wa xtaʼatik ja bʼa Levítico 19:3 bʼa skisjel ja sabadoʼiki tʼilani oj jpiltik tyempo ja bʼa kaʼteltik bʼa oj waj mas jkʼujoltik ja jastik bʼa Dyosi. ¿Tʼilan maʼ oj tojbʼukotik ja bʼa jasunuk it? Ta tikʼan wa xpilatikyi tyempo ja jastik bʼa Dyosi, ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba mastoni oj tsatsbʼuk. Sok ja jaw jelni tʼilan bʼa oj ajyukotik sak.

14. ¿Jasunuk jel tʼilan wa xchiktes bʼa yibʼanal ja kapitulo 19 bʼa Levítico?

¹⁴ Ja kapitulo 19 bʼa Levítico tikʼanxta wa staʼa tiʼal jun jasunuk jel tʼilan bʼa oj skoltayotik bʼa mi oj katikan ajyel sak. Ja bersikulo 4 wa xchʼakakan yaljel: «Keʼnon ja Jyoba wa Dyos». Ja yaljelik it maʼ tuk bʼa oj slajtik wa xtax 16 ekʼele ja bʼa kapitulo it. Ja it wa xya juljkʼujoltik ja bʼajtan ja bʼa lajune mandar, bʼa wa xyala: «Keʼnon ja Jyoba wa Dyos [...]. Mok wa ajyuk pilan wa dyosik» (Éx. 20:2, 3). Spetsanil ja snochumanik Kristo bʼa wa skʼana oj ajyuk sak tʼilani oj yil ke mini jun jasunuk sok mini jun kristyano oj kʼotuk mas tʼilan ke yuja jastal wa xyila sbʼaj soka Dyosi. Sok yuja wa xbʼiʼilantik testigoʼik bʼa Jyoba, puestoni ayotik bʼa mi jas oj jkʼuluktik bʼa oj ya kuxbʼuk ja sakal sbʼiʼili (Lev. 19:12; Is. 57:15).

15. ¿Jasa tʼilan oj snikotik ja bersikuloʼik bʼa Levítico 19 bʼa wa staʼa tiʼal sbʼaja majtanalik?

¹⁵ Ja israʼelenyoʼik sjeʼawe ke ja Jyoba  kʼotelni jastal sDyose yajni skʼuʼane ja sleyiki. Ja Levítico 18:4 wa xyala: «Kʼulanik ja jastik kalunej bʼa tojwanel, sok iʼajik jawa sakʼanilex jastalni kaʼunej mandar sok kʼuʼanik. Keʼnon ja Jyoba wa Dyosexi». Ja bʼa kapitulo 19 wani xchʼika jujuntik ja mandarik it yayi ja chonabʼ Israel. Jun sjejel, ja bersikulo 5 man 8, 21 sok 22 wa staʼa tiʼal sbʼaja majtanalik chante. Ja jastik it tʼilani oj kʼulaxuk bʼa jun modo mi oj tax tiʼal mi lekuk «jun jasunuk sak bʼa Jyoba». Skʼumajel ja bersikuloʼik it tʼilani oj snikotik bʼa oj jkʼantik yajel gustoʼaxuk ja Jyoba sok yajelyi majtanalik bʼa stoyjel bʼa lek wa xyila ja yeʼn, jastalni wa slokowotik skʼulajel ja Hebreos 13:15.

16. ¿Jas rasonil bʼa Levítico 19 wa xya juljkʼujoltik ke ja matik wa xkaʼteltaytik ja Dyos tukotikni yuja tuk kristyanoʼik?

¹⁶ Bʼa oj ajyukotik sak, tʼilani puesto oj ajyukotik bʼa oj ilxuk ke mini junukotikxta jastal tuk. Ja it mini pasiluk, pes ayni ekʼele ja jmojtik eskuela, ja bʼa aʼtel, ja jpamilyatik mi kʼuʼumanuke ma tuk wani xbʼobʼ stʼenotike bʼa skʼulajel jastik bʼa wa xbʼobʼ sjom ja jastal wa xkaʼteltaytik ja Jyoba. Yajni x-ekʼ ja it, ojni jtsatik jun jasunuk jel tʼilan. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa stsajel lek? La kiltik jun rason jel tʼilan wa xtaʼatik ja bʼa Levítico 19:19, xetʼan ja bʼa bersikulo wa xyala: «Moka [...] lapex jun kʼuʼal kʼulubʼal sok chabʼ tikʼe ilera». Ja ley it wani xkoltani bʼa oj sjeʼ ke tukni ja Israel yuja tuk chonabʼik tey bʼa sjoyanali. Ja bʼa jtyempotiki, mini ay smaloʼil oj jlaptik kʼuʼal bʼa sokansok algodón sok poliéster, ma lana sok rayón. Pe mixani lekuk ta jachukotik jastal ja kristyanoʼik bʼa wa skʼuʼane sok wa skʼulane jastik bʼa kontra ay soka jas wa xyala ja Biblia, sea ta jmojtik bʼa eskuela, bʼa aʼtel ma bʼa pamilya. Pe wani xjeʼatikyi yajal kʼujolal ja jpamilyatik sok wani xyajtaytik ja kristyanoʼik mojan kiʼojtiki. Pe yajni oj jtsatik jastik jel tʼilan, puesto ayotik bʼa sjejel ke ja yaʼtijumotik ja Jyoba tukotikni lek. La ka juljkʼujoltik ke ta wa xkʼanatik oj ajyukotik sak, jelni tʼilan oj ajyukotik pilan bʼa yaʼteltajel ja Dyos (2 Cor. 6:14-16; 1 Ped. 4:3, 4).

17, 18. ¿Jastik wa sjeʼakitik ja Levítico 19:23-25?

¹⁷ Ja yaljel «keʼnon ja Jyoba wa Dyosi» ojni koltajukeyuj ja israʼelenyoʼik ke jani mas tʼilan ja jastal wa xyila sbʼaje soka Jyoba. La kiltik jun modo jastal wa xbʼobʼ skʼuluke ja bʼa Levítico 19:23-25 (kʼuman). La jpensaraʼuktik jas stojolan ja yaljelik it sbʼaja israʼelenyoʼik tsaʼan yajni ochye ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali. Ta ay maʼ stsʼunu jun tekʼul, mini xbʼobʼ sloʼ ja sat oxe jabʼil. Jaxa  bʼa xchanil jabʼil, ja sat wa xyaʼa wa xpilxi bʼa oj axuk makunuk ja bʼa lugar jel sak bʼa Dyos. Titoni bʼa sjoʼil jabʼil wa xbʼobʼ sloʼ ja sati. Ja ley it ojni skoltay ajyi ja israʼelenyoʼik ke ja jas wa skʼanaweʼi mini bʼajtan bʼej oj ajyuk. Tʼilani oj sjip skʼujole ke oj ajukyile ja jas tʼilan yuja Jyoba sok yajel bʼajtan bʼej ja yaʼteltajel. Sok yeʼnani oj yil ke mok skʼul palta ja swaʼele. Sok tsatsankʼujolajiye yuja Dyos bʼa yajel donasyonik sok spetsanil skʼujole sbʼaja lugar saki, bʼa tini wa xtoyji tiw.

¹⁸ Ja ley bʼa Levítico 19:23-25 wani xya juljkʼujoltik ja jas yala ja Jesús ja bʼa Loʼil bʼa Witsi: «Awikxakan ja jastal wa xchama kʼujolex [...] sbʼaja jas oja wabʼyexi sok oja wuʼexi». Sok yala: «Jawa Tatex bʼa satkʼinali wa snaʼa wani xmakuni awujilex yibʼanal ja jastik it». Ja Dyos ojni yakitik ja jas tʼilani jastalni wa skʼulan soka yal chaniki (Mat. 6:25, 26, 32). La jipjkʼujoltik bʼa ojni stalnayotik ja Jyoba. Chomajkil, mini xkalatik ja yajni wa xkoltaytik ja matik ay snecesida sok altanto wala ajyitik bʼa koltanel stupjel ja gastoʼik bʼa kongregasyon. Ja Jyoba wa xyila ja jastik wa xkʼulantik sok spetsanil jkʼujoltik sok ojni stupkitik (Mat. 6:2-4). Ta jaman jkʼujoltik, ojni jetik ke kabʼunejtik stojol ja jas wa sjeʼakitik ja Levítico 19:23-25.

19. ¿Jastal skoltuneja spaklajel ja xetʼan it bʼa Levítico?

¹⁹ Yuja jpaklunejtikon jitsan bersikuloʼik ja bʼa kapitulo 19 bʼa Levítico sjeʼunejkitik jitsan jastik junuk bʼa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa ajyel sak jastal Jyoba. Yajni wa xnochotik ja sjejel wa xyaʼa, wa xjeʼatik ke wa xkʼujolantik bʼa oj ajyukotik sak bʼa yibʼanal ja jmodotiki (1 Ped. 1:15). Jitsan kristyanoʼik bʼa mi xyaʼteltaye ja Jyoba yiluneje ja lekil jmodotiki. Jujuntik asta nikubʼale bʼa oj yaweyi stoyjel ja Jyoba (1 Ped. 2:12). Pe ja kapitulo 19 bʼa Levítico ayto jas mas wa sjeʼakitik. Ja bʼa artikulo jakumi oj jpaklaytik mas bersikuloʼik sok oj skoltayotik yiljel tuk modoʼik ja bʼa jsakʼaniltik bʼa jastal oj bʼobʼ ajyukotik sak, jastalni yala ja jekabʼanum Pedro.