Eaha to roto?

Tapura tumu parau

TUMU PARAU HAAPIIRAA 48

“Ia moˈa outou”

“Ia moˈa outou”

Ia moˈa outou i roto i to outou haerea atoa.”—PET. 1, 1:15.

HIMENE 34 E haere anaˈe ma te hapa ore

HAAPOTORAA *

1. Eaha ta te aposetolo Petero i parau i te mau Kerisetiano ia rave e no te aha paha tatou e manaˈo ai eita e haere ia tatou ia na reira?

 NOA ˈTU e tiaturiraa i te raˈi aore ra i te fenua to tatou, e faufaahia tatou i te aˈoraa ta te aposetolo Petero i horoa i te mau Kerisetiano faatavaihia o te senekele matamua. Ua papai Petero: “Mai te Atua Moˈa tei titau manihini ia outou, ia moˈa outou i roto i to outou haerea atoa, ua papaihia hoi: ‘Ia moˈa outou, no te mea mea moˈa vau.’” (Pet. 1, 1:15, 16) Ma teie mau parau, e nehenehe tatou e pee i te hiˈoraa o Iehova, te hiˈoraa maitai roa ˈˈe o te moˈaraa. Ei haerea moˈa ïa to tatou e tia ˈi. E au ra e eita e haere ia tatou no te mea e taata tia ore tatou. Mai ta te hiˈoraa râ o Petero e faaite mai ra, e nehenehe tatou e riro ei taata moˈa, ua hape hoi o ˈna e rave rahi taime.

2. Eaha te mau uiraa ta tatou e hiˈopoa i roto i teie tumu parau haapiiraa?

2 I roto i teie tumu parau haapiiraa, e hiˈopoa tatou i teie mau uiraa: Eaha te moˈaraa? Eaha ta te Bibilia e haapii mai ra no nia i te moˈaraa o Iehova? E nafea tatou ia faaite i te haerea moˈa? E eaha te tuatiraa i rotopu i te moˈaraa e to tatou auhoaraa e o Iehova?

EAHA TE MOˈARAA?

3. Eaha te manaˈo o e rave rahi taata no nia i te haerea o te hoê taata moˈa e ihea e itehia ˈi te manaˈo tano no nia i te reira?

3 No e rave rahi taata, te hoê taata moˈa, eita ïa o ˈna e ataata, e oomo o ˈna i te pereue no te mau tia haapaoraa e e au o ˈna i te hoê peata. E ere roa râ mai tera te huru o te taata moˈa. Te parau ra te Bibilia no Iehova te Atua moˈa e e “Atua oaoa” atoa o ˈna. (Tim. 1, 1:11) Mea oaoa atoa ïa te feia e haamori ra ia ˈna. (Sal. 144:15) Ua faahapa Iesu i te feia tei oomo i te ahu roa e tei rave i te parau-tia i mua i te taata ia itehia mai ratou. (Mat. 6:1; Mar. 12:38) Ei Kerisetiano, e ite tatou e nafea ia riro ei taata moˈa maoti ta tatou i haapii i roto i te Bibilia. Ua papu ia tatou mea here na te Atua ia tatou e eita o ˈna e ani ia tatou i te hoê mea o te ore e maraa ia tatou. No reira, ia parau Iehova ia tatou: “Ia moˈa outou,” aita e feaaraa e maraa ia tatou. Papu maitai, hou tatou e riro ai ei taata haerea moˈa, e titauhia ia taa maitai ia tatou eaha te moˈaraa.

4. Eaha te auraa o te mau parau “moˈa” e “moˈaraa?”

4 Eaha te moˈaraa? I roto i te Bibilia, e faaohipahia te mau parau “moˈa” e “moˈaraa” no te haerea moˈa o te hoê taata. E nehenehe atoa teie na taˈo e hurihia ei faataa-ê-raahia no ta Iehova taviniraa. Te auraa ïa e mea moˈa tatou ia faatupu tatou i te hoê haerea tura, ia haamori tatou ia Iehova ma te tano e ia piri atu â tatou ia ˈna. Auê te faahiahia, noa ˈtu to tatou tiaraa taata hara e te moˈaraa o Iehova, te hinaaro noa ra o ˈna ia riro tatou ei hoa piri no ˈna!

“E MOˈA, E MOˈA, E MOˈA IEHOVA”

5. Eaha ta tatou e haapii mai no nia ia Iehova maoti te hiˈoraa o te mau melahi haapao maitai?

5 Mea moˈa Iehova i roto i te mau tuhaa atoa. Ua ite tatou i te reira na roto i te faataaraa a te mau seraphi, oia hoi te mau melahi e tia ra i pihai iho i te terono o Iehova. Teie ta vetahi o ratou i faaite: “E moˈa, e moˈa, e moˈa Iehova o te mau nuu.” (Isa. 6:3) Papu, mea tia ia moˈa teie mau melahi no te fanaˈo i te hoê auhoaraa piri e to ratou Atua moˈa. No reira, te mau vahi atoa i nia i te fenua i faaite ai te mau melahi i te poroi i riro ai ei vahi moˈa. Tera ïa ta Mose i ite i mua i te hoê raau taratara tei ura.—Exo. 3:2-5; Ios. 5:15.

E itehia te papai “Na Iehova te moˈaraa” i nia i te tâpû auro e vai ra i nia i te taamu upoo taa ê o te tahuˈa rahi (A hiˈo i te paratarafa 6-7)

6-7. (1) Ia au i te Exodo 15:1, 11, mea nafea Mose i te haapapuraa e Atua moˈa o Iehova? (2) Mea nafea te mau Iseraela i te haamanaˈoraa e Atua moˈa o Iehova? (A hiˈo i te hohoˈa i te api matamua.)

6 I muri aˈe i to Mose aratairaa i te mau Iseraela na roto i te miti Uteute, ua haapapu oia ia ratou e Atua moˈa o Iehova. (A taio i te Exodo 15:1, 11.) E ere roa ˈtu te haerea o te feia i haamori i te mau atua o Aiphiti i te mea moˈa. Hoê â huru no te feia tei haamori i te mau atua no Kanaana, ma te pûpû i ta ratou mau tamarii ei tusia e ma te rave i te peu taotoraa hairiiri. (Lev. 18:3, 4, 21-24; Deut. 18:9, 10) E ere roa ˈtu râ Iehova mai teie mau atua hape. Eita o ˈna e faaue i ta ˈna mau tavini ia rave i te tahi noa ˈˈe ohipa viivii. E Atua moˈa roa o ˈna. Ia haamanaˈo te mau Iseraela i te reira, ua tuuhia i nia i te taamu upoo taa ê a te tahuˈa rahi te hoê tapu auro tei nanaˈohia: “Na Iehova te moˈaraa.”—Exo. 28:36-38.

7 Te haapapu ra taua mau parau ra e Atua moˈa o Iehova. Tera râ, aita paha te hoê Iseraela i ite mata roa i te reira no te mea aita to ˈna e tiaraa no te faafatata ˈtu i te tahuˈa rahi. Ua haapii râ o ˈna e Atua moˈa o Iehova no te mea ua taiohia te ture a Mose i mua i te mau tane, te mau vahine e te mau tamarii atoa i Iseraela. (Deut. 31:9-12) Ahani tei reira atoa outou, e faaroo outou i teie mau parau: “O vau hoi o Iehova to outou Atua . . . ia moˈa outou, no te mea mea moˈa vau.” “Ia moˈa outou i to ˈu aro, no te mea mea moˈa vau o Iehova.”—Lev. 11:44, 45; 20:7, 26.

8. Eaha te haapiiraa e huti mai i te Levitiko 19:2 e te Petero 1, 1:14-16?

8 E hiˈopoa anaˈe i te mau parau a Iehova i roto i te Levitiko 19:2 tei taiohia i mua i te mau Iseraela atoa. Ua parau Iehova ia Mose: “A paraparau i te amuiraa taatoa o te ati Iseraela e a na ô atu: ‘Ia moˈa outou, no te mea o vau, o Iehova to outou Atua, mea moˈa vau.’” Ua faahiti atoa Petero i tera mau parau a faaitoito ai o ˈna i te mau Kerisetiano ia moˈa ratou. (A taio i te Petero 1, 1:14-16.) I teie mahana, e ere faahou tatou i raro aˈe i te ture a Mose. Tera râ, te haapapu ra Petero i tei papaihia i roto i te Levitiko 19:2, oia hoi e Atua moˈa o Iehova e mea tia ia moˈa atoa te feia e here ra ia ˈna noa ˈtu eaha to ratou tiaturiraa e ora anei i te raˈi aore ra i te fenua.—Pet. 1, 1:4; Pet. 2, 3:13.

“IA MOˈA OUTOU I ROTO I TO OUTOU HAEREA ATOA”

9. E nafea tatou e faufaahia ˈi ia hiˈopoa i te Levitiko pene 19?

9 No to tatou hinaaro e faaoaoa i to tatou Atua moˈa, e hinaaro tatou e haapii e nafea ia riro ei taata moˈa. Te horoa mai ra Iehova i te mau aˈoraa tano no te tauturu ia tatou. Te itehia ra te reira i roto i te Levitiko pene 19. Ua papai Marcus Kalisch, te hoê aivanaa Hebera: “O teie pene paha te tuhaa faufaa roa ˈˈe o te buka Levitiko e o na pae buka matamua o te Bibilia. Mea maramarama maitai e ua rau te mau haapiiraa i roto.” E hiˈopoa anaˈe i te tahi mau irava o teie pene e e huti anaˈe i te mau haapiiraa faufaa no to tatou oraraa. A na reira ˈi, e haamanaˈo tatou ua omuahia teie mau haapiiraa ma teie parau: “Ia moˈa outou.”

Te faaitoito ra te faaueraa no nia i te mau metua i roto i te Levitiko 19:3 i te mau Kerisetiano ia feruri i te aha? (A hiˈo i te paratarafa 10-12) *

10-11. Eaha te titauhia ia tatou ia rave ia au i te Levitiko 19:3 e no te aha mea faufaa?

10 I muri aˈe i to ˈna parauraa i te mau Iseraela ia moˈa ratou e tia ˈi, ua na ô Iehova: “E faatura outou tataitahi i to outou metua vahine e metua tane . . . O vau o Iehova to outou Atua.”—Lev. 19:2, 3.

11 Mea faufaa roa ia auraro tatou i te faaueraa a te Atua ia faatura i to tatou mau metua. A haamanaˈo eaha ta Iesu i parau i to te hoê taata aniraa ia ˈna: “Eaha te maitai te tia ia ˈu ia rave a noaa ˈi ia ˈu te ora mure ore?” I roto i te pahonoraa a Iesu, ua titauhia i teie taata ia faatura i to ˈna metua tane e to ˈna metua vahine. (Mat. 19:16-19) Ua faahapa atoa Iesu i te mau Pharisea e te mau papai parau no te mea aita ratou i haafaufaa i te ture e faatura i te metua. A na reira ˈi, “ua haafaufaa ore ïa [ratou] i te parau a te Atua,” oia hoi te paeraa o na Ture Ahuru e te aˈoraa i roto i te Levitiko 19:3. (Mat. 15:3-6; Exo. 20:12) E titauhia ia haamanaˈo, hou a faauehia ˈi ia faatura i to metua vahine e to metua tane, ua horoahia teie aˈoraa: “Ia moˈa outou, no te mea o vau, o Iehova to outou Atua, mea moˈa vau.”

12. A feruri ai i te faaueraa o te Levitiko 19:3, eaha te uiraa ta tatou e uiui ia tatou iho?

12 Ia feruri tatou i te faaueraa ta Iehova i horoa mai e faatura i to tatou mau metua, e uiui anaˈe ia tatou iho, ‘Te faatura ra anei au i to ˈu na metua?’ Ia feruri tatou i te reira, e pahono paha tatou e titauhia ia haamaitai i tera tuhaa. Eita tatou e nehenehe e taui i tei tupu na mua ˈˈe, e nehenehe râ tatou e tutava i teie nei â ma te rave i te taime no to tatou mau metua e ma te tauturu rahi atu â ia ratou, peneiaˈe i te pae moni e i te pae varua. Aore ra ma te faaitoito e ma te tamahanahana ia ratou. A na reira ˈi, te pee ra tatou i te faaueraa o te Levitiko 19:3.

13. (1) Eaha te tahi atu faaueraa ta tatou e ite i roto i te Levitiko 19:3? (2) E nafea tatou e pee ai i te hiˈoraa o Iesu ia au i te Luka 4:16-18?

13 No te tauturu ia tatou ia riro ei taata moˈa, e hiˈopoa anaˈe i te faaueraa e haapao i te Sabati i roto i te Levitiko 19:3. Ei Kerisetiano, e ere faahou tatou i raro aˈe i te ture a Mose, eita ïa e titauhia ia tatou ia pee i taua faaueraa ra. E faufaahia râ tatou i te hiˈoraa o te mau Iseraela tei haapao i te Sabati e te mau haamaitairaa ta ratou i ite. Ua haamauhia te Sabati ia faataa te nunaa i te taime no te faafaaea e no te haamori i te Atua. * No reira Iesu i haere ai i te sunago e i matau ai i te taio i te Parau a te Atua i te mahana Sabati. (Exo. 31:12-15; a taio i te Luka 4:16-18.) I roto i te Levitiko 19:3, te faaitoito ra te Atua ia tatou ia haapao i ta ˈna mau “Sabati.” No reira, i te mau mahana atoa, e titauhia ia faataa tatou i te taime no te haamori i te Atua. Ia tamau tatou i te na reira, e puai atu â to tatou auhoaraa e o ˈna e e riro tatou ei taata moˈa.

A HAAPUAI I TO OUTOU AUHOARAA E O IEHOVA

14. Eaha te parau mau faufaa roa faahiti-pinepine-hia i roto i te Levitiko pene 19?

14 Te faahiti pinepine ra te Levitiko pene 19 i te hoê parau mau faufaa roa o te tauturu ia tatou ia vai moˈa. Te na ô ra te hopea o te irava 4: “O vau o Iehova to outou Atua.” Te faahitihia ra teie parau 16 taime i roto i teie pene. Te haamanaˈo mai ra te reira i te faaueraa matamua: “O vau o Iehova to oe Atua . . . Eiaha roa to oe ei atua ê atu ia ˈu nei.” (Exo. 20:2, 3) E titauhia i te Kerisetiano e hinaaro ra e riro ei taata moˈa, ia haapao maitai ia ore te tahi noa ˈˈe ohipa aore ra taata e haafifi i to ˈna auhoaraa e te Atua. Te amo ra tatou i te iˈoa o Iehova, eiaha roa ˈtu ïa tatou e rave i te tahi ohipa o te haafaufaa ore i te iˈoa o te Atua.—Lev. 19:12; Isa. 57:15.

15. Ia au i te tahi mau irava o te Levitiko pene 19 no nia i te tusia, eaha ta tatou e rave?

15 Ua faaite te mau Iseraela o Iehova to ratou Atua ma te auraro i ta ˈna mau ture. Te na ô ra te Levitiko 18:4: “A haapao i ta ˈu mau faaotiraa haavaraa, a auraro i ta ˈu mau faatureraa e a pee i te reira. O vau o Iehova to outou Atua.” E itehia vetahi o ta ˈna mau “faatureraa” i roto i te Levitiko pene 19. I roto i te mau irava 5-8, 21 e 22, te faahitihia ra te mau tusia animara. Ei hiˈoraa, mea tia ia pee te mau Iseraela i te mau faanahoraa haamauhia ia ore to Iehova iˈoa e haafaufaa-ore-hia. Ia taio tatou i teie mau irava, e faaitoito te reira ia tatou ia faaoaoa ia Iehova e ia pûpû i te “tusia arueraa” ta ˈna e farii ra mai ta te Hebera 13:15 e faaite ra.

16. E nafea te faaueraa o te Levitiko 19 e tauturu ai ia tatou ia ore e pee i te huru o teie nei ao?

16 Ia moˈa tatou, e titauhia ia faaite aita tatou e pee ra i te huru o teie nei ao. Papu, e ere i te mea ohie! E turai paha vetahi mau hoa haapiiraa, hoa ohipa, fetii e ere i te Ite no Iehova aore ra te tahi atu ia faaea tatou i te haamori ia Iehova. I mua i teie mau tupuraa, eaha te tauturu mai ia rave i te faaotiraa maitai? A tapao na i teie faaueraa i roto i te Levitiko 19:19: “Eiaha oe e oomo i te tahi ahu tei hamanihia i e piti huru taura tavirihia.” Ua pee te mau Iseraela i teie faaueraa, ma te faataa ê ia ratou i te tahi atu mau nunaa. Tera râ, e ere faahou tatou i raro aˈe i te ture a Mose, eita ïa e opanihia ia tatou ia oomo i te ahu hamanihia i e piti huru taura. Ei hiˈoraa, e anoihia te vavai e te huruhuru mamoe aore ra te huruhuru puaaniho e te lino. Eita râ tatou e pee i te mau tiaturiraa e haerea o teie nei ao, noa ˈtu e turai mai te hoa haapiiraa, hoa ohipa aore ra fetii ia tatou ia na reira. Papu, mea here na tatou i to tatou fetii e taata tupu. Tera râ, na ta tatou mau faaotiraa e faaite e te auraro ra tatou ia Iehova e aita tatou e pee ra i te huru o teie nei ao. Mea faufaa roa hoi te reira ia moˈa tatou no te Atua.—Kor. 2, 6:14-16; Pet. 1, 4:3, 4.

Eaha ta te mau Iseraela i haapii i roto i te Levitiko 19:23-25 e e nafea tatou e faufaahia ˈi i te reira? (A hiˈo i te paratarafa 17-18) *

17-18. Eaha ta tatou e haapii mai i roto i te Levitiko 19:23-25?

17 Na roto i te parau “O vau o Iehova to outou Atua,” e haamanaˈo te mau Iseraela o to ratou auhoaraa e o Iehova te mea faufaa roa ˈˈe no ratou. Te faaite mai ra te Levitiko 19:23-25 i te hoê ravea. (A taio.) Eaha râ te auraa o teie mau parau no te mau Iseraela i muri aˈe i to ratou tomoraa i te Fenua tǎpǔhia? Ia tanu te hoê taata i te maa, e opanihia ia ˈna ia amu i te reira e toru matahiti i te maoro. I te maha o te matahiti, e faaohipa o ˈna i te reira no te hiero o te Atua. I te pae noa o te matahiti, e nehenehe ai te taata faaapu e amu i te maa. Maoti teie ture, e haamanaˈo te mau Iseraela eiaha ratou e tuu i to ratou hinaaro na mua roa. E titauhia râ ia tiaturi ratou e aupuru Iehova ia ratou ia tuu ratou i ta ˈna haamoriraa na mua roa i roto i to ratou oraraa. Ua haapao iho â Iehova ia tamaa ratou e ua faaitoito o ˈna ia ratou ia horoa i te mau ô no te hiero, te pu o te haamoriraa mau.

18 Te haamanaˈo mai ra te ture i roto i te Levitiko 19:23-25 i ta Iesu Aˈoraa i nia i te mouˈa. Ua parau o ˈna: “A faaea i te haapeapea . . . eaha ta outou e amu aore ra eaha ta outou e inu.” Ua parau â Iesu: “Ua ite to outou Metua i te raˈi e e hinaaro iho â outou i teie mau mea.” E horoa Iehova i ta tatou e hinaaro mau ra mai ta ˈna e rave ra no te mau manu. (Mat. 6:25, 26, 32) Ua papu ia tatou e aupuru noa mai iho â Iehova ia tatou. Ia horoa tatou i te mau ô aroha hamani maitai i te feia i roto i te ati, eita tatou e faaite haere i ta tatou i rave. Oia atoa ia pûpû tatou i te mau ô no te mau haamâuˈaraa a te amuiraa. Ia ite Iehova e te turu ra tatou i ta ˈna haamoriraa, e haamaitai o ˈna ia tatou. (Mat. 6:2-4) Ia faaite tatou i te aau horoa noa, e haapapuraa ïa te reira e te taa ra ia tatou i te mau haapiiraa i roto i te Levitiko 19:23-25.

19. Eaha ta oe i haapii mai a hiˈopoa ˈi i te tahi mau irava o te Levitiko?

19 Ua hiˈopoa mai tatou i te tahi noa mau irava o te Levitiko pene 19. Ua tauturu mai te reira ia taa e nafea ia pee i te hiˈoraa o to tatou Atua moˈa. E tutava tatou i te vai moˈa noa i roto i to tatou mau haerea atoa. (Pet. 1, 1:15) E rave rahi taata o te ore e tavini ra ia Iehova tei ite mata i to tatou haerea maitai e ua turai te reira ia ratou ia faahanahana ia Iehova. (Pet. 1, 2:12) Te vai atu â râ te haapiiraa i roto i te Levitiko pene 19. I to muri mai tumu parau haapiiraa, e ite tatou i te tahi atu mau irava o taua pene ra e e tauturu te reira ia tatou ia taa i roto i teihea â tuhaa e moˈa ˈi tatou mai ta Petero i faaitoito mai.

HIMENE 80 “A tamata na ia ite i te maitai o Iehova”

^ Mea here roa na tatou ia Iehova e te hinaaro ra tatou e faaoaoa ia ˈna. Mea moˈa Iehova e te hinaaro ra o ˈna ia moˈa atoa te feia e haamori ra ia ˈna. E tia anei râ i te taata tia ore ia na reira? E, e tia. E nehenehe tatou e haapii e nafea ia riro ei taata moˈa i roto i te mau mea atoa ma te hiˈopoa eaha ta te aposetolo Petero i parau i te mau Kerisetiano e eaha ta Iehova i faaue i te nunaa Iseraela.

^ No te ite atu â no nia i te Sabati, a hiˈo i te tumu parau haapiiraa “E taime to te ohipa e e taime to te faafaaearaa” i roto i Te Pare Tiairaa Titema 2019.

^ FAATAARAA O TE HOHOˈA: Te hoê taeae e rave ra i te taime no to ˈna na metua, e haere o ˈna, ta ˈna vahine e ta raua tamarii e farerei ia raua. Pinepine o ˈna i te tauaparau ia raua.

^ FAATAARAA O TE HOHOˈA: Te hiˈo ra te hoê taata faaapu Iseraela i te maa hotu i nia i te tumu raau ta ˈna i tanu.