Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

49 YATICHÄWI

Kunjamsa mayninakar uñjañasa ukwa Levítico librojj yatichistu

Kunjamsa mayninakar uñjañasa ukwa Levítico librojj yatichistu

“Jaqe masimarojj juma kikparjam munasiñamawa” (LEV. 19:18).

CANCIÓN 109 Chuymatpach wal munasipjjañäni

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1, 2. 1) ¿Kunsa pasïr yatichäwin yatjjataniwaytanjja? 2) ¿Kunsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

PASÏR yatichäwinjja, Levítico capítulo 19 ukarjam apstʼat mä qhawqha ewjjtʼanakatwa yatjjatawaytanjja. Sañäni, versículo 3 ukanjja, Jehová Diosajj awk taykanakapar respetapjjañapwa israelitanakar mayïna. Jichha tiemponsti uka ewjjtʼarjamaw luraraksna, awk taykasarojj jan kunas faltañapataki, kusisit jakasipjjañapataki, Diosar servisipkakiñapatakiw yanaptʼsna. Uka pachpa versiculonjja, kunatsa sábado uru imapjjañapajj wali wakiskirïna ukwa Diosajj markapar amtayäna. Uka leyir istʼañajj janis jichhajj wakisjjchejja, akwa ukat yateqawaytanjja: Jehová Diosatakejj sapüruw tiempo apsusiñasa. Kunjamtï Levítico 19:2 ukat 1 Pedro 1:15 textonakajj siskejja, ukham lurasaw santöñatak chʼamachasiskatas uñachtʼayañäni.

2 Aka yatichäwinjja Levítico capítulo 19 ukat yatjjataskakiñäniwa. ¿Kunsa uka capitulojj oqaranakaru juykhunakaru ukat yaqha ukham usutanakar khuyaptʼayasiñamp uñjañatak yatichistu? ¿Kunsa negocionak lurkasin honradöñasataki jaqe masisar munasiñamp uñjañatak yaticharakistu? Niyakejjay Jehová Diosjam santo jaqëñ munstanjja, kunsa yateqsna uk uñjañäni.

OQARANAKARU JUYKHUNAKARU YAQHA UKHAM USUTANAKAR KHUYAPAYASIÑAMP UÑJAPJJAÑÄNI

Levítico 19:14 textorjamajja, ¿kunjamsa oqaranakaru juykhunakar uñjañasa? (Párrafos 3-5). *

3, 4. Levítico 19:14 textorjamajja, ¿kunjamsa israelitanakajj oqaranakarusa juykhunakarus uñjapjjañapäna?

3 (Levítico 19:14 liytʼäta). Jehová Diosajja, servirinakapajj oqaranakarusa, juykhunakarusa, yaqha ukham usutanakarus khuyapayasiñamp uñjapjjaspa ukwa munäna. Ukatwa israelitanakarojj mä oqara jaqer jan maldisipjjañap mayïna, janiw jupar amenazapjjañapäkänti ni jan walsa jupat parlapjjañapäkänti. Mä oqara jaqer uk lurañajj jan walipunïnwa. Niyakejjay oqarächïnjja janiw arjjatasiñ puedkaspänti.

4 Janiw ukakïkiti, versículo 14 ukanjja “janirakiw mä juykhu jaqen nayraqataparojj mä kunsa uchañamäkiti” sasaw Diosajj markapar säna. Mä librojja, oqaranakata, juykhunakata, yaqha ukham usutanakat akham siwa: “Israel marka toqenjja jaqenakajj jupanakar jiskʼachapjjänwa, tʼaqesiyapjjarakïnwa” sasa. Inas maynejj mä juykhur usuchjañataki jan ukajj jupat larusiñataki nayraqatapan mä kun uchirïchïna. ¡Janipuniw ukajj akchʼas walïkänti! Levítico 19:14 leyimpejja, Jehová Diosajj markaparuw yanaptʼaskäna, ukhamat jupanakajj oqaranakarusa, juykhunakarusa, yaqha ukham usutanakarus khuyapayasiñamp uñjapjjañapataki.

5. Oqaranakarusa, juykhunakarusa, yaqha ukham usutanakarusa, ¿kunjamsa khuyapayasiñamp uñjsna?

5 Jesusajja, oqaranakarusa, juykhunakarusa, yaqha ukham usutanakarus khuyapayasiñampiw uñjäna. Bautisiri Juanarojj aka yatiyäwi discipulonakap toqejj apayäna: “Juykhunakajj uñjapjjewa, cojonakas sarnaqapjjewa, lepra usuninakas qʼomachatäpjjewa, oqaranakas istʼapjjewa, jiwatanakas jaktayatäpjjewa” sasa. Jesusan milagronakap uñjasajja, ‘jaqenakajj taqeniw Diosar jachʼañchapjjäna’ (Luc. 7:20-22; 18:43). Cristianonakajj taqe chuymaw Jesusat yateqastanjja, ukatwa oqaranakarusa, juykhunakarusa, yaqha ukham usutanakarus munasiñampi khuyapayasiñampi pacienciampi uñjtanjja. Cheqansa Diosajj janiw milagronak lurañasatakejj chʼama jiwasar churkistuti. Ukampis suma yatiyäwinak yatiyañ privilegio churistu, ukatwa juykhunakarusa, Diosat jan yatipki ukanakarus ‘niyaw mä Paraison jan usuta jakasjjañäni, Jehová Diosampis sumwa apasiñäni’ sasin yatiytanjja (Luc. 4:18). Uka yatiyäwejj Diosar jachʼañchapjjañapatakiw waljanir yanaptʼaski.

NEGOCIONAK LURASAJJ HONRADÖPJJAÑÄNI

6. Kuntï Levítico capítulo 19 ukan siski ukajja, ¿kunjamsa Tunka Mandamientonak jukʼamp sum amuyañatak yanaptʼistu?

6 Tunka Mandamientonak jukʼamp sum amuyañatakejja, Levítico capítulo 19 ukan yaqhep versiculonakapaw yanaptʼistu. Sañäni, kimsaqallqöri mandamientojj akham sänwa: “Janiw lunthatasiñamäkiti” sasa (Éx. 20:15). Maynejj akhamwa amuyaspa: ‘Jaqenkir jan kun aptasajja, uka mandamiento phoqasktwa’ sasa. Ukampis yaqha toqenakatwa lunthatasiskaspa.

7. ¿Kunjamsa mä aljirejj kimsaqallqöri mandamiento pʼakintaspa?

7 Mä aljirejja, janipuniw khititsa kuns lunthatirïkti sasaw saspa. Ukampis ¿negociopan honradopuniti? Levítico 19:35, 36 texton Jehová Diosajj akham sänwa: “Kunapachatï jumanakajj mä kunsa midtʼapjjäta, mä kunsa pestʼapjjäta jan ukajj liquidonak midtʼapjjarakïta ukhajja, janiw engañapjjañamäkiti. Balanzanakamasa, pesanakamasa, waña manqʼa mediñ fuentemasa, liquidonak mediñamasa phoqatäñapapuniwa” sasa. Mä aljirejja, alasirinakapar engañjañatakejj balanzanakapsa, mediñanakapsa janiw phoqat apnaqkaspati, uk lurasajj lunthatasiskiwa. Levítico capítulo 19 ukan yaqha versiculonakapan jukʼamp qhanaw ukajj amuyasi.

Levítico 19:11-13 textorjamajja, ¿kunsa mä cristianojj negociopatsa trabajopatsa jisktʼasiñapa? (Párrafos 8-10). *

8. Levítico 19:11-13 textojja, ¿kunjamsa judionakarojj kimsaqallqöri mandamienton wiñay yatichäwiparjam lurapjjañapatak yanaptʼäna, kunjamsa ukajj jiwasanakar yanaptʼarakistu?

8 (Levítico 19:11-13 liytʼäta). Levítico 19:11 textojj akham sasaw qallti: “Janiw lunthatapjjañamäkiti” sasa. Versículo 13 ukan “janiw jaqe masimarojj engañjañamäkiti” sasajja, lunthatasiñampi jan honradöñampejj niya pachpakïtapwa amuyayistu. Ukhamajj maynitï negociopansa trabajopansa jan honradökani ukhajja, lunthatasiskiwa. Kimsaqallqöri mandamientojja jan lunthatasiñatwa parläna, ukampis kuntï Levítico libron siski ukaw judionakarojj kunjamsa uka leyin wiñay yatichäwiparjam lurapjjaspa uk jukʼamp sum amuyapjjañapatak yanaptʼäna. Mä arunjja kunjamsa taqe kunan honradöpjjaspäna uk amuyapjjañapatakiw yanaptʼäna. Kunjamsa Jehová Diosajj jan honradöñaru, lunthatasiñaru uñji uka toqet lupʼiñajj wali wakiskiriwa. Akham sasaw jisktʼassna: “Kuntï Levítico 19:11-13 textojj siski ukarjamajja, ¿negociojansa jan ukajj trabajojansa kunan cambiañajäspasa?” sasa.

9. Levítico 19:13 texton utjki uka leyejja, ¿kunjamsa trabajirinakar jarkʼaqäna?

9 Negocionïki uka cristianojja, yaqha toqenwa honradöñaparaki. Levítico 19:13 textojj akham sasaw tukuyi: “Jurnäla trabajir jaqen pagopjja, janiw qhepür alwakamajj katjjasiñamäkiti” sasa. Israel markanjja, jilaparte jaqenakajj yapu lurañanwa trabajipjjerïna, ukampis trabajirinakaparojj uru tukuyaruw pagapjjerïna. Mä trabajiritï uru tukuyarojj pagop jan katoqkäna ukhajja, familiapar uka uru manqʼayañatakejj janiw qollqenëjjänti. Jehová Diosajj akham sasaw qhanañchäna: “Uka jaqejj pobrewa, uka pagompikiw jupajj jakasiraki” sasa (Deut. 24:14, 15; Mat. 20:8).

10. ¿Kunsa Levítico 19:13 textojj yatichistu?

10 Jichha tiemponjja jilaparte jaqenakajj janiw pagop sapüru katoqapkiti, jan ukasti phajjsin mä kuti jan ukajj pä kutiw katoqapjje. Ukampis Levítico 19:13 texton parlki uka wiñay yatichäwejj jichhüruns yanaptʼaskakistuwa. Yaqhepajja, trabajirinakapar jukʼak pagasaw jupanakat aprovechasipjje, kuna laykutejj ‘yaqha trabajo jan utjipan jukʼak pagatas trabajisipkakiniwa’ sasaw amuyapjje. Mä arunjja, jefenakajj ‘jurnäla trabajir jaqen pagopwa’ katuntasisipki. Mä cristianotï negociopan trabajirinakanïchi ukhajja, taqe chuymaw uka ewjjtʼar istʼañapa. Levítico capítulo 19 ukajj kunampsa yatichistu uk yatjjataskakiñäni.

JAQE MASISAROJJ JIWAS PACHPARJAM MUNASIÑÄNI

11, 12. Levítico 19:17, 18 textot aytasajja, ¿kunsa Jesusajj qhanstayäna?

11 Jehová Diosajj janiw mayninakarojj jan wal lurätati sasak siskistuti, antisas jukʼamp lurañaswa muni. Ukajj Levítico 19:17, 18 (liytʼäta) ukanwa qhan amuyasi. Uka mandatojj akham siwa: “Jaqe masimarojj juma kikparjam munasiñamawa” sasa. Jehová Diosamp sum apasiñ munir cristianojj ukarjamapuniw lurañapa.

12 Levítico 19:18 texton parlki uka mandaton wali importantëtap kunjamsa Jesusajj uñachtʼayäna uk uñjañäni. Mä fariseojj akham sasaw mä kutejj Jesusar jisktʼäna: “¿Leyin utjki uka mandamientonakat kawkïris jukʼamp jachʼajja?” sasa. Jesusasti ‘taqet sipans nayrïr jachʼa mandamientojj’ Jehová Diosar taqe chuymasampi, taqe almasampi, taqe amuyusampi munasiñasawa sasaw säna. Ukatsti akham sasaw Levítico 19:18 textot aytasin sarakïna: “Payïristi ukar uñtatarakiwa: ‘Jaqe masimarojj juma kikparjam munasiñamawa’” sasa (Mat. 22:35-40). Kunaymanitwa jaqe masisarojj munasiñ uñachtʼaysna, ukanakat yaqhepjja Levítico capítulo 19 ukanwa yatjjatsna.

13. ¿Kunjamsa Joseajj Levítico 19:18 textorjam luräna?

13 Kuntï Levítico 19:18 texton siski ukarjam lurasaw jaqe masisar munasiñ uñachtʼaysna. Ukan akham siwa: “Janiw jumajj jaqe masimat vengasiñamäkiti, janirakiw jaqe masimar uñisiñamäkiti” sasa. Niya taqeniw ak amuypachätanjja, yaqhepajj escuelankiri jan ukajj trabajonkiri compañeropataki jan ukajj mä familiarapatakejj chuyma ustʼataw sarnaqapjje, yamas yaqhepajj walja maranakaw ukham sarnaqapjje. Josean tunka jilanakapajj jupatak chuyma ustʼatäpjjänwa, ukatwa uñisiñat jan wal lurapjjäna (Gén. 37:2-8, 25-28). Ukampis Joseajj janiw jan walit jan walimpi kuttʼaykänti. Joseajj autoridadanëjjäna ukhajj jilanakapat vengasispänwa, ukampis khuyapayasiñampiw jupanakar uñjäna. Jilanakapatak chuyma ustʼatäñat sipansa, kunjamtï qhepat Levítico 19:18 texton qellqaskäna ukarjamaw luräna (Gén. 50:19-21).

14. Levítico 19:18 texton utjki uka leyin wiñay yatichäwinakapjja, ¿kunatsa jichhürun phoqaskakiñasawa sasajj sissna?

14 Jehová Diosar kusisiyañ muniri cristianojja, Joseat yateqasisajj vengasiñat sipansa, chuyma ustʼat sarnaqañat sipansa perdonaniwa. Ukham lurañajj padrenuestro oracionarjamawa. Ukanjja jiwas contra jucha luririnakarojj perdonañasawa sasaw Jesusajj säna (Mat. 6:9, 12). Apóstol Pablojj ukhamarakiw cristianonakar akham sasin ewjjtʼäna: “Munat jilatanaka, jan vengasipjjamti” sasa (Rom. 12:19). Ukatsti akham sarakïnwa: “Maynitejj yaqha contra quejasiñatak razonanïchi ukhasa, maynit maynikam aguantasisipkakim, jumanakkamajj taqe chuyma perdonasisipkakim” sasa (Col. 3:13). Jehová Diosan wiñay yatichäwinakapajj janiw mayjtʼkiti. Jichhürunakanjja, Levítico 19:18 texton parlki uka leyin wiñay yatichäwinakaparjam phoqaskakiñasawa.

Mä heridasar llawqʼaskakiñajj janiw walïkiti. Chuym ustʼayapkistu ukampejj ukhamarakiw pasi, kunjamsa chuym ustʼayapjjestu ukak piensaskañat sipansa, perdonasin armasjjañaw jukʼamp sumajja. (Párrafo 15). *

15. ¿Perdonasin armjjañajj kunja wakiskirisa uk amuytʼañatakejj kuna uñachtʼäwis yanaptʼistu?

15 Ak amuytʼañäni, chuyma ustʼatäñajj mä heridampi sasiwa: yaqhep heridajj jiskʼakiwa, yaqhepasti jachʼarakiwa. Inas manqʼa phaykasajj lukʼanas cuchillompi mä jukʼa khartʼassna. Qalltan uka heridajj wal usustaspa, ukampis mä pä urutjja qollatäjjaniwa, kawkjatsa khartʼasiyätan uks janiw amtasjjañäniti. Niya ukhamarakiw mä amigosajj jan amuytʼasisin arsutapampi jan ukajj luratapampi colerayistaspa, jan ukajj chuym ustʼayistaspa, ukampis jupar perdonañajj janiw chʼamäkaspati. Maysa toqetjja, heridasatejj wali jachʼäspa ukhajja, inas doctoran chʼuktʼañapa jan ukajj vendamp uchañap wakischispa, ukampis jiwasatï uka herida llawqʼaskakiñäni ukhajja, jiwas pachpaw jukʼamp jan wal lurasiñäni. Wali chuyma ustʼata sarnaqerimpejj ukhamarakiw pasaspa. Kunjamsa jupar chuym usuchjapjje, jan wal lurapjje ukak piensaskani ukhajja, jupa pachpaw jan waltʼayasini. Ukatpï Levítico 19:18 texton ewjjtʼaparjam lurañajj jukʼamp sumajja.

16. Levítico 19:33, 34 textorjamajja, ¿kunjamsa israelitanakajj extranjeronakar uñjapjjañapäna, kunsa ukat yateqtan?

16 Jehová Diosajj jaqe masimar munasiñamawa sasin israelitanakar sasajja, janiw juma kasta jaqenakarukiw munasiñama, jan ukajj markamankir jaqenakarukiw munasiñama sañ munkänti. Jupanakamp jakkäna uka extranjero jaqenakarus munasipjjañaparakïnwa. Ukajj qhanaw Levítico 19:33, 34 (liytʼäta) texton uñjasi. Extranjero jaqerojj ‘marka masiparjamaw’ uñjapjjañapäna, jupa pachparjamaw munasipjjañaparakïna. Ukatwa extranjeronakampina pobrenakampin apthapisipjjañapatakejj yapu thiyanak jiltʼayapjjañapäna (Lev. 19:9, 10). Jichha tiemponjja, cristianonakajj extranjero jaqenakar munasiñamawa siski uka wiñay yatichäwirjamarakiw phoqapjjañasa (Luc. 10:30-37). ¿Kunjamsa uk lursna? Oraqpachan walja millón jaqenakaw yaqha markanakar jakir sarjjapjje, jupanakat yaqhepajj jiwas jakʼanwa jakapjjaspa. Uka chachanakaru, warminakaru, wawanakaru respetompi sum uñjañasawa.

LEVÍTICO 19 UKAN JAN PARLKI UKA WAKISKIR LURÄWI

17, 18. 1) Levítico 19:2; 1 Pedro 1:15 textonakajj ¿kun lurañatakis chʼamañchistu? 2) ¿Kuna importante luräwi lurañatakis apóstol Pedrojj chʼamañchistu?

17 Diosan servirinakapajj santöpjjañapawa sasaw Levítico 19:2 ukat 1 Pedro 1:15 textonakajj sistu. Levítico capítulo 19 ukanjja, kunjamsa Jehová Diosan chuymapar purtʼsna uka toqet parlir walja versiculonakaw utjaraki. Akhakamajja, kunanaksa lurañasa kunanaksa jan lurañasäkaraki ukanakat parlir mä qhawqha versiculonakwa yatjjataniwaytanjja. * Griego Arut Qellqatanakanjja, Jehová Diosajj uka wiñay yatichäwinakarjam sarnaqaskakiñas munatapwa yatjjatawayaraktanjja. Ukampis apóstol Pedrojja, yaqha lurañampitwa parlarakïna.

18 Cristianonakajja Jehová Diosar serviñan kunaymaninakwa lurtanjja, yaqha suma luräwinaks luraraktanwa. Ukampis apóstol Pedrojj mä importante luräwi lurañasatakiw cristianonakar chʼamañchistu, taqe luräwisan santöñasatak janïr chʼamañchkasajja, akham sänwa: “Amuyunakamjja wal trabajiñatak wakichtʼasipjjam” sasa (1 Ped. 1:13, 15). Ukampejj ¿kamsañsa munäna? Ajllit cristianonakajja, jupanakar jawskäna uka Diosan khuyapayasiñapatwa taqe cheqan yatiyapjjañapäna, ukwa Pedrojj sañ munaskäna (1 Ped. 2:9). Jichha tiemponjja, taqe cristianonakaw mä importante luräwi lurtanjja, ukaw jaqenakar jukʼamp yanaptʼi. Diosan santo markapjamajja taqe chuymaw predictansa yaticharaktansa, ukajj mä suma privilegiowa (Mar. 13:10). Levítico 19 ukan utjki uka wiñay yatichäwinakarjam sarnaqañatakejj chʼamachasiskakiñäni. Ukhamatwa Jehová Diosarusa jaqe masisarus munasitas uñachtʼayañäni, taqe sarnaqäwinakasan santo jaqëñas munatas uñachtʼayarakiñäni.

CANCIÓN 111 Wali kusisitäpjjtanwa

^ Párrafo 5 Cristianonakajj janis Moisesan Leyiparjam jakjjstanjja, kunanaksa lurañasa, kunanaksa jan lurañasäkaraki ukanakat waljanakwa uka Leyin qhanañchi. Ukanak yatjjatañajja, mayninakar munasiñamp uñjañataki, Diosar kusisiyañatakiw yanaptʼistani. Aka yatichäwinjja, kunanaksa Levítico capítulo 19 ukat yateqsna, kunjamsa ukarjam luraraksna ukanakatwa mä qhawqha yatjjataskañäni.

^ Párrafo 17 Aka pä yatichäwinakanjja, janiw Levítico capítulo 19 ukan yaqhep versiculonakapat yatjjatasiwaykiti, uka versiculonakajj yaqhachasiñata, kʼarintañata, wila manqʼañata, espiritunakamp parlañata, jutïrit yatiñar uskusiñata, qʼañu jucha lurañatwa parli (Lev. 19:15, 16, 26-29, 31) (“Aka revista liytʼirinakan jisktʼäwinakapa” siski uka cheqwa aka revistan uñjjattʼäta).

^ Párrafo 52 FOTOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä jilatajj mä oqara jilataruw doctorapamp parlañatak yanaptʼaski.

^ Párrafo 54 FOTOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Pintura empresani mä jilatajja, mä trabajiriparuw pagaski.

^ Párrafo 56 FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä kullakajj lukʼan mä jiskʼa khartʼaskäna uk ratukiw armasjje. ¿Mä jachʼa heridapat ukhamarakit ratuk armasini?