Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

XIINXALLOTE BIRXICHO 49

Wolootu Ledo Noonke Aante Daafira Leewaawootu Maxaafinni Ronseemmore

Wolootu Ledo Noonke Aante Daafira Leewaawootu Maxaafinni Ronseemmore

“Manna umiˈne gede assitine baxxe.”—LEW. 19:18.

FAARSO 109 Mimmito Godowinta Baxxe

GUULCHO *

1-2. Sai birxichira maa ronsoommo? Konni birxichira maa ronseemmo?

SAI birxichira Leewaawoota fooliishsho 19tenni lowo geeshsha kaaˈlannonke roso ronsoommo. Lawishshaho kiiro 3te Yihowa Israeele annansanna amansa ayirrissanno gede kulinonsa. Annuwankenna amuuwanke maalaamittetenna ayyaanaamittetenni kaaˈline hattono yaaddanno woy dadillitanno woyite jawaachinshe xaa yannara tenne amaale loosunni leellisha dandiineemmo gara ronsoommo. Hatte kiironkura Maganu manni Sambata ayirrisa hasiissannonsata kulloonni. Xaa yannara ninke Sambata ayirrisa hasiissannonkekkiha ikkirono, konni seerinni ganyine ayyaanaamittete coye assate yanna gaaˈma hasiissannonketa ronsoommo. Togo assineemmoha ikkiro Leewaawoota 19:2 nna 1 Pheexiroosi 1:15 kulloonninte gede qullaawoota ikkate sharrammeemmota leellinshanni heeˈnoommo.

2 Konni birxichirano Leewaawoota fooliishsho 19 lende xiinxallineemmo. Tenne fooliishshonni bisu xeˈne noonsare mararreemmota leellisha dandiineemmo gara, daddaˈlineemmo woyite ammanammoommore ikka dandiineemmo garanna manna banxeemmota leellisha dandiineemmo gara ronseemmo. Maganu qullaawa ikkinonte gede ninkeno qullaawoota ikka hasiˈneemmo; hanni tenne fooliishshonni maa ronseemmoro laˈno.

BISU XEˈNE NOONSARE MARARREEMMOTA LEELLISHA

Leewaawoota fooliishsho 19:14 macciweelo woy illiweelo ma garinni laˈˈa hasiissannonketa kultannonke? (Gufo 3-5 lai) *

3-4. Leewaawoota 19:14 kultanno garinni Israeele macciweelootanna illiweeloota ma garinni laˈˈa hasiissannonsa?

3 Leewaawoota 19:14 nabbawi. Yihowa mannisi bisu xeˈne noonsare mararara hasiˈranno. Lawishshaho Yihowa, Israeele macciweelo xontannokki gede kulinonsa. Mitto mancho waajjishiisha woy bushuri iillannosi gede halcha xonote. Macciweelu manchira gara ikkinokkire assa lowo xagarrooti! Isi yinannire macciishsha dandaannokki daafira, umisira gaarama didandaanno.

4 Qoleno kiiro 14, Maganu soqqamaanosi ‘illiweeloho albaanni sarraaqannore wortannokki’ gede kulinonsa. Bisu xeˈne noonsa manni daafira kulanni mittu maxaafi togo yiino: “Hundi waro Mereerimu Soojjaatira insa beebba assiˈnanninsa.” Mitu bushu manni xagarate woy haariime osoˈlate yee illiweelu manchira albaanni sarraaqannore worara dandaanno. Tini lowo xagarrooti! Yihowa tenne hajajo oye, mannisi bisu xeˈne noonsare marara hasiissannonsata huwatanno gede kaaˈlinonsa.

5. Bisu xeˈne noonsare mararreemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

5 Yesuusi bisu xeˈne noonsare mararannota leellishino. Isi Cuuaanchu Yohaannisira togo yee sokka soyinota qaango: “Ballootu laˈanno; naafootu uurrite hadhanno; dhiigaammu keeraabbanno; macciweelootu macciishshitanno; reyitinori kaˈanno; buxanete Dancha Duduwo kullanni.” Yesuusi loosino maalale lae ‘mannu baalu . . . Magano galatino.’ (Luq. 7:20-22; 18:43) Kiristaanu bisu xeˈne noonsare mararannota leellishe Yesuusi lawishsha harunsa hasiˈranno. Hakko daafira togoo manna mararreemmo hattono cincine kaaˈlineemmonsa. Hige Yihowa ninkera maalale loosate wolqa diuyinonke. Ikkirono maalaamittetennino ikko ayyaanaamittetenni ballitinorira, dancha duduwo kulate qoosso noonke; kuni danchu duduwi mannu ooso bisunnino ikko ayyaanaamittetenni fayyo ikkite gannatete heedhannota kulannoho. (Luq. 4:18) Konne dancha duduwo macciishshe lowo manni Magano galatanni no.

DADDAˈLITINANNI WOYITE AMMANANTINOONNIRE IKKE

6. Leewaawoota fooliishsho 19te noo hedo Tonne Hajajo seekkine huwatate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

6 Leewaawoota fooliishsho 19te nooti mite kiiro Tonne Hajajo seekkine huwatate kaaˈlitannonke. Lawishshaho settikki hajajo “Moortinoonte” yitanno. (Ful. 20:15) Mittu manchi, ‘Manniha adha hoogummo geeshsha tenne hajajo agadhanni noommo’ yee hedara dandaanno. Ikkirono isi wolu garinni mooranni nooha ikkara dandaanno.

7. Mittu daddalaanchi moortinoonte yitannota settikki hajajo diigara dandaannohu hiittoonniiti?

7 Mittu daddalaanchi ‘Mannire adha hoogummo geeshsha dimooroommo’ yee hedara dandaanno. Kayinni isi daddaˈlanno woyite woˈmanka woyite ammanaminoho? Yihowa Leewaawoota 19:35, 36 togo yiino: “Safaraasinchunni woy keenaasinchunni woy bikkaasinchunni manna hanaaqqinoonte. Halaalaanchu bikkaasinchi, halaalaanchu safaraasinchinna halaalaanchu keenaasinchi heeroˈne.” Mittu daddalaanchi halaalaancho ikkinokki safaraasinchinni woy keenaasinchinni manna hanaaqannoha ikkiro isi mooranni noohu gedeeti. Leewaawoota fooliishsho 19te nooti wole kiiro tenne xawisse kultanno.

Leewaawoota 19:11-13 kultanno garinni, daddalo lainohunni mittu Kiristaanchi isonooto mayyee xaˈma hasiissannosi? (Gufo 8-10 lai) *

8. Leewaawoota 19:11-13 xawinsoonni hedo Yihudu manni settikki hajajoha xintu seera harunsanno gede kaaˈlitinonsahu hiittoonniiti? Tini ninke kaaˈlitannonkehu ma garinniiti?

8 Leewaawoota 19:11-13 nabbawi. Leewaawoota 19:11 hanafote noo hedo, “Moortinoonte” yitanno. Kiiro 13 moora daddaˈlinanni woyite ammanama hoogate ledo xaadisse kultanni “Manna hanaaqqinoonte” yitanno. Hakko daafira daddaˈlinanni woyite manna hanaaqa moorate woy ganne adhate ledo taashshinoonni. Settikki hajajo moora gara ikkitinokkita kultanno; kayinni Leewaawootu maxaafira xawinsoonni hedo, Yihudu manni tenne hajajoha xintu seera harunsa dandaanno gara huwatate kaaˈlitinonsa. Ninkeno Yihowa ammanama hooganna moora ma garinni laˈˈannoro hiincanke kaaˈlitannonke. Ninkeneeto togo yine xaˈma dandiineemmo: ‘Leewaawoota 19:11-13 kultanno garinni heeshshoˈya giddo hakko iso daddaˈleemmo woy wole looso looseemmo woyite biddi assiˈra hasiissannoehu mitu coyi no?’

9. Leewaawoota 19:13 noo seeri qaxarame loosanno manna kaaˈlannohu hiittoonniiti?

9 Manna qaxadhe loosiisiˈranno Kiristaanchi ammanaminoha ikkate heda hasiissannosihu wolu coyino no. Leewaawoota 19:13 jeefote togo yitanno: “Loosinoˈne manchi hunkii kiˈnewa hashsha galoonke.” Hundi Israeele waro baatto loosiisiˈranno manni, loosinonsa mannira woxensa baatannohu hakko barranniinti. Loosiisiˈrino manchi woxe hakko barranni baata hoogisiro, loosino manchi maatesira hakko barrira hasiissanno sagale hidha didandaanno. Yihowa togo yiino: “Buxane ikkitinohura quqquxamatenni agadhitannona, hunkeensa hakko barranni, . . . uuyyensa.”—Mar. 24:14, 15; Mat. 20:8.

10. Leewaawoota 19:13⁠tenni maa ronseemmo?

10 Xaa yannara qaxarame loosannohu batinyu mannira woxe baantannihu, barru baala ikkikkinni aganuyi lame hinge woy mitte hingeeti. Ikkirono Leewaawoota 19:13 noohu xintu seeri xaa yannarano kaaˈlannoho. Manna qaxare loosiisiˈrannohu mitu manni loosannonsa mannira hunkiinsara ikkannokki geeshshi woxe baatanno. Insa hatto assitannohu, loosanno manni wole looso afiˈrannokkitanna baantanninsa woxi shiima ikkirono loosa agurannokkita affino daafiraati. Togoo manni, ‘loosino manchi hunkee baatikkinni hashsha gashshiˈrinohu’ gedeeti. Manna qaxadhe loosiisiˈranno Kiristaanchi mannaho hunkiinsara ikkanno geeshshi woxe baatanni nooronna teˈee buuxiˈra hasiissannosi. Hanni xa Leewaawoota fooliishsho 19tenni ronseemmoha wole roso laˈno.

MANNA UMIˈNE GEDE ASSITINE BAXXE

11-12. Yesuusi Leewaawoota 19:17, 18⁠tenni luphi asse xawisinori maati?

11 Maganu manna gawajjineemmokki gede kule calla diagurino. Leewaawoota 19:17, 18 tenne leellishshanno. (Qummeeshsha nabbawi.) Yihowa, “Manna umiˈne gede assitine baxxe” yee xawise coyiˈrino. Mittu Kiristaanchi Magano hagiirsiisa hasiˈrannoha ikkiro tenne assa hasiissannosi.

12 Hanni Yesuusi Leewaawoota 19:18 noo hajajo lowo geeshsha hasiissannota ikkitinota luphi assino gara laˈno. Mitte yannara mittu Farisichi Yesuusa, “Baalanta roortino hajajo hiittenneeti?” yee xaˈmino. Yesuusi, “Baalanta roortannotinna umi hajajo” Mooticha Maganokki woˈmu wodanikkinni, woˈma lubbokkinninna woˈma hedokkinni baxi! yitannote yee qolino. Hakkiinni Yesuusi Leewaawoota 19:18 qummi asse togo yiino: “Tenne labbannoti layinki hajajo, ‘Olliichokki umikki gede assite baxi!’ yitannote.” (Mat. 22:35-40) Manna banxeemmota leellisha dandiineemmoti duucha doogga no; ikkirono Leewaawoota fooliishsho 19tenni tenne daafira gamare ronseemmo.

13. Yooseefi xagge xiinxallineemmo woyite Leewaawoota 19:18 noo hedo roore huwata dandiineemmohu hiittoonniiti?

13 Manna banxeemmota leellinsheemmoti mitte doogo Leewaawoota fooliishsho 19:18 noo amaale harunsate. Qummeeshshu togo yaanno: “Ayeno rabbissinoonte; woy koma amaddinoonte.” Ninke giddo rooru, ledonsa loossannorira, ledonsa rossannorira, fiixinsara woy mininsa mannira seeda yanna koma amadino manna anfe egenninoommo. Mitu isinni lowo diro koma amadanno! Tonnu Yooseefi roduuwi isira koma amaddinota qaango; tini insa gedensoonni Yooseefira gara ikkinokkire assitanno gede assitinonsa. (Kal. 37:2-8, 25-28) Yooseefi kayinni insara gara ikkinokkire diassino! Yooseefi silxaane afiˈri yannara insa rabbisiˈra dandaannoha ikkirono isi hatto diassino; hatteentenni maarinonsa. Yooseefi koma diamadino. Hatteentenni isi gedensoonni Leewaawoota 19:18 borreessinoonniri ledo sumuu yaannore assino.—Kal. 50:19-21.

14. Leewaawoota 19:18 kulloonni hajajohu xintu seeri xaa yannarano harunsa hasiissannonkeha ikkinota leellishannori maati?

14 Magano hagiirsiisa hasiˈranno Kiristaani Yooseefi lawishsha harunse koma amada woy rabbisiˈra agure gatona yaanno. Tini Yesuusi rosiisino huuccatto ledo sumuu yitannote; isi tenne huuccattora wolootu sao agurreemmo gede jawaachishinonke. (Mat. 6:9, 12) Soqqamaasinchu Phaawuloosino ammanate roduuwasi “Jaallaˈya, . . . kiˈne rabbisidhinoonte” yee amaalino. (Rom. 12:19) Isi lede togo yee jawaachishinonsa: “Kiˈne kiˈneneewa koffi yitinoonni coye baala cincatenni agurre.” (Qol. 3:13) Yihowahu xintu seeri disoorramanno. Leewaawoota 19:18 kulloonni hajajohu xintu seeri xaa yannarano harunsa hasiissannonkeho.

Mada xaa xaa kikkisa gara ikkitinokkinte gede, koffi assinonke coyi daafira woˈmanka woyite hedano gara diˈˈikkitino. Koffi assinonke coye hawate woˈnaala hasiissannonke (Gufo 15 lai) *

15. Koma amada agura hasiissannonketa leellishanno lawishsha kuli.

15 Hanni mitto lawishsha laˈno. Koffi yine xissiisiˈra bisu mada gedeeti. Mite mada shiima mite kayinni jawa ikkitara dandiitanno. Lawishshaho, sagale qishiˈnanni billawunni anga shiimawa mudhineemmoha ikkara dandaanno. Hakkawoyite xissankera dandaanno; ikkirono hatti mada mulenni hurtara dandiitanno. Mittu woy lamu barri gedensaanni mammiicho mudhinoommoro nafa qaaga hoongammora dandiineemmo. Hatteente gede mitu xissiisinonke coyi gariha ikka hoogara dandaanno. Lawishshaho, mittu jaalinke gara garimmo laikkinni coyiˈrinori woy assinonkeri xissiisiˈneemmo gede assankera dandaanno. Kayi togoo woyite gatona yaa hakkeeshsha qarra diˈˈikkitannonke. Mada jawa ikkituro kayinni akimichu mada gowe mitirinni usurankera dandaanno. Kayinni mada xaa xaa kikkinseemmoha ikkiro hura hooggankera dandiitanno. Lowo geeshsha xissiisiˈrino manchino hattoore assara dandaanno. Kuni manchi assinoonnisiri xissiisinosi gara heda agura hoogara dandaanno. Kayinni koma amaxxanno manni insaneetolla gawajjanno. Hakko daafira, Leewaawoota 19:18 noo amaale harunsa lowo geeshsha hasiissannote!

16. Leewaawoota 19:33, 34 kultanno garinni, Israeele giddonsa heeˈrannoha wole gobba manna ma garinni laˈˈa hasiissannonsa? Ninke tennenni maa ronseemmo?

16 Yihowa Israeele olliichonsa baxxanno gede hajajinohu, insa wido ikkino manna calla baxxara diˈˈikkino. Insa giddonsa heeˈrannoha wole gobba manna baxxanno gedeno kulinonsa. Leewaawoota 19:33, 34 tenne xawisse kultanno. (Qummeeshsha nabbawi.) Israeele wole gobba manna ‘fiixinsa’ gede assite laˈˈanna uminsa gede assite ‘baxa’ hasiissannonsa. Lawishshaho Seeru, Israeele wole gobba manninna buxane fishsha xinqidhanno gede fajja hasiissannonsata kulanno. (Lew. 19:9, 10) Wole gobba manna baxa hasiissannota kulanno seeri xaa yannara Kiristaanuno harunsannoho. (Luq. 10:30-37) Hiittoonni? Xaa yannara lowo miliyoone ikkanno manni gobbansanni darame wole gobba haˈranno; mitu togoo manni qooxeessiˈnera nooha ikkara dandaanno. Konne wole gobbanni darame dayino labballo, meentonna qaaqquulle ayirrinseemmota leellisha hasiissannonke.

LEEWAAWOOTA FOOLIISHSHO 19 KULLOONNIKKIHA WOLE HASIISANNO LOOSO

17-18. (a) Leewaawoota 19:2 nna 1 Pheexiroosi 1:15 maa assineemmo gede jawaachishshannonke? (b) Soqqamaasinchu Pheexiroosi lowo geeshsha hasiisannoha hiikkonne looso loonseemmo gede jawaachishinonke?

17 Leewaawoota 19:2 nna 1 Pheexiroosi 1:15te Maganu manni qullaawoota ikkanno gede jawaachinshoonni. Leewaawoota fooliishsho 19 nooti wole batinye kiiro Yihowa hagiirsiisate maa assa dandiineemmoro huwatate kaaˈlitannonke. Xaa geeshsha, assa hasiissannonkeha dancha coyenna assa hasiissannonkekkiha busha coye kultannota mite kiirolla laˈnoommo. * Giriikete Afiiti Qullaawa Borrono Yihowa konne seera xaa yannarano harunsinammora hasiˈrannota leellishshanno. Kayinni soqqamaasinchu Pheexiroosi lede kulinori no.

18 Addi addiha ayyaanaamittete coyenna lowoha dancha coye assineemmoha ikkara dandaanno; ikkirono Pheexiroosi assa hasiissannonkeha mitto lowo geeshsha hasiisanno coye luphi asse kulino. Pheexiroosi heeshshonke baalatenni qullaawoota ikka hasiissannonketa kulara albaanni, ‘Wodanaˈne feeffachishidhe’ yee jawaachishinonke. (1 Phe. 1:13, 15) Isi wodanaˈne feeffachishidhe yiinohu maahooti? Pheexiroosi buurantinori Kiristoosi roduuwi ‘woshshinonsa Maganiha dhaggete looso kultannota’ coyiˈrino. (1 Phe. 2:9) Isinni xaa yannara noo Kiristaani baalunkura konne lowo geeshsha hasiisanno looso loosate qoosso noonsa; konni loosi geeshsha manna kaaˈlannohu wolu loosi dino. Qullaawu Maganu mannira woˈmanka woyite diinaggaawe mannaho sabbakanna rosiisa lowo ayirrinyeeti! (Maq. 13:10) Leewaawoota fooliishsho 19te nooha xintu seera harunsate dandiinummore baala assineemmoha ikkiro Maganonkenna manna banxeemmota leellinsheemmo. Qoleno heeshshonke baalatenni ‘qullaawoota ikka’ hasiˈneemmota leellinsheemmo.

FAARSO 111 Hagiidhineemmo Gede Assannonkere

^ GUFO 5 Ninke Kiristaanu Muse Seerinni galleemmore diˈˈikkinoommo; ikkirono kuni Seeri assa hasiissannonkehanna assa hasiissannonkekkiha batinye coye kulanno. Konne seera rosanke wolootaho baxille leellinsheemmo gedenna Magano hagiirsiinseemmo gede kaaˈlitannonke. Konni birxichira Leewaawoota fooliishsho 19te noohu mitu rosinni horo afiˈra dandiineemmo gara laˈneemmo.

^ GUFO 17 Saihunna konni birxichira ronsummoreno agurranna Leewaawoota fooliishsho 19 mallaada, mannu suˈma huna, mundee ita, agaanintete looso, kiilonna foorre qoropha hasiissannota kultanno.—Lew. 19:15, 16, 26-29, 31.—Konni birxichira nooha “Nabbawaano Xaˈmitanno Xaˈmo” yaanno birxicho lai.

^ GUFO 52 MISILLATE XAWISHSHA: Mittu rodii macciishsha dandaannokki rodoo akimichu ledo hasaawanno gede kaaˈlanni noosi.

^ GUFO 54 MISILLATE XAWISHSHA: Mittu qalame buurate looso loosanno rodii qaxadhe loosiisiˈrino manchira woxe baatanni no.

^ GUFO 56 MISILLATE XAWISHSHA: Mitte rodoo anga shiimawa madidhino daafira hurteennase mulenni habbino. Ise lowo geeshsha madidhuro mulenni hawa dandiitannoyya?