1, 2. a) ¿Jasa kilatik ja bʼa bʼajtan artikulo? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

JA BʼA bʼajtan artikulo, jpaklaytik jujuntik rason ti elel ja bʼa kapitulo 19 bʼa Levítico sok jelni oj skoltayotik. Jun sjejel, ja bʼa bersikulo 3 wa xkilatik ke ja Jyoba yalayabʼ ja israʼelenyoʼik ke a-skis-e ja snantate. Sok ja bʼa jtyempotiki wani xbʼobʼ jnochtik ja rason jaw yajelyi ja jas wa xmakuniyujile ja bʼa sakʼanile ja jnantatiki, skoltajele ja bʼa jastal ay xyabʼyeʼi sok ja jastal wa xyila sbʼaje soka Dyosi. Ja bʼa junxta bersikulo jaw, ja Dyos yayi julskʼujol ja xchonabʼ ja stʼilanil bʼa snoljel ja sábado. Sok ama ja keʼntik mixa ibʼ kʼabʼal ayotik soka ley jaw, jnebʼatik ja rason it: bʼa tʼilani tikʼan oj jpiltik tyempo ja bʼa jastik ti chʼikan sbʼaja jastal wa xkaʼteltaytik ja Dyosi. Sok jachuk, oj jetik ke wantik skʼujolajel bʼa oj ajyukotik sak, jastalni wa xyala ja Levítico 19:2 sok 1 Pedro 1:15.

² Ja bʼa artikulo it, oj jnochtik spaklajel ja Levítico 19. ¿Jastal wa sjeʼakitik ja kapitulo it bʼa oj jetikyi yajulalkʼujol ja matik mi lek ayuki, ja mi oj elkʼanukotik ja bʼa negosyoʼik sok sjejel ke wa xyajtaytik ja tuki? Yuja wa xkʼana oj ajyukotik sak jastal ja Dyosi, la kiltik jas wa xbʼobʼ jnebʼtik.

3, 4. Jastalni wa xyala ja Levítico 19:14, ¿jastal oj yil-e ja israʼelenyoʼik ja matik mi xyabʼ kʼinal sok ja matik mi xyila kʼinal?

³ (Kʼuman ja Levítico 19:14). Ja Jyoba wani skʼana ke ja yaʼtijumiki a-snaʼe syajulal ja matik mi lek ayuki. Jun sjejel, yalayabʼ ja israʼelenyoʼik bʼa mok staʼe tiʼal malo june maʼ mi  xyabʼ kʼinal, ama yaljel yabʼye jun jasunuk mi lekuk ma skʼanjel bʼa aʼekʼ sbʼaje bʼa mi lekuk. ¡Skʼulajel ja jaw mini tʼun lekuk! Yuja mi xyabʼ ja jas mi lekuk wa x-alji bʼa yeʼna, mini oj bʼobʼ skoltay sbʼaj.

⁴ Chomajkil, ja bʼa bersikulo 14 wa xkilatik ke ja Dyosi yalayabʼ ja xchonabʼ bʼa mok yawe «jun lok okil bʼa stiʼ sat ja maʼ mi xyila kʼinali». Jun juʼun bʼa spaklajel wa xyala ja it sbʼaja kristyano matik mi lek ayuki: «Ja bʼa poko Oriente Medio, ja kristyano wa sloʼlaye sok wa xyixtalane ja matik mi lek ayuki». Bʼobʼta ayni maʼ wa xyaʼa jun lok okil bʼa stiʼ sat june maʼ mi xyila kʼinal bʼa syajbʼesel ma bʼa stselajel. ¡Jelxani maloʼa! Soka mandar wa xtaʼatik bʼa Levítico 19:14, ja Jyoba skoltay ja xchonabʼi bʼa jachuk oj snaʼe ke tʼilani oj stalnaye syajulal ja matik mi lek ayuki.

5. ¿Jastal oj bʼobʼ jetikyile yajulal kʼujol ja matik mi lek ayukeʼi?

⁵ Ja Jesús yajxta yila ja matik mi lek ayuki. La ka juljkʼujoltik ja rason sjekayi ja Juan ja maʼ wa xyaʼa yijel jaʼi: «Ja matik mi xyilawe kʼinali wanxa x-ilwaniye, ja matik renkoʼi wanxa xbʼejyiye, ja matik ayiʼoj lepra wanxa xtojbʼiye, ja matik mi xyabʼye kʼinali wanxa xyabʼye kʼinal, ja chamwiniki wanxa sakʼwiye». Sok yajni yilawe ja smilagroʼik ja Jesús, «yibʼanal ja chonabʼ [...], stoyowe ja Dyosi» (Luc. 7:20-22; 18:43). Ja snochumanik ja Kristo gustoxta wa xnochotik ja smodo ja Jesús sok wala yajtanitik, ay syajulal jkʼujoltik sok jpasensyatik soka matik mi lek ayuki. Ama ja Jyoba mini yaʼunejukitik ja ipal bʼa skʼulajel milagroʼik. Pe yaʼunejkitik ja cholal bʼa yaljelyabʼye jun tsamal notisya ja matik meran mi xyilawe kʼinal ma kechanta ja jastal wa xtaxye soka Dyosi: bʼa ojxtani ajyuk jun tsamal lugar bʼa spetsanil ja kristyano oj yabʼye stsamalil, jun tsamal lugar bʼa lekxani lek oj ajyuke sok lekxani oj ajyuke soka Dyosi (Luc. 4:18). Ja rason it wan koltanel bʼa jachuk jitsan oj stoye ja Dyosi.

6. ¿Jastal wa skoltayotik ja kapitulo 19 bʼa Levítico bʼa yabʼjel stojol ja jas wa xyala ja lajune mandari?

⁶ Jujuntik bersikulo ja bʼa kapitulo 19 bʼa Levítico wa xchiktes mas sok wa skoltayotik bʼa yabʼjel stojol ja jas wa xyala ja lajune mandari. Jun sjejel, ja swaxakili kechan wa xyala: «Mok elkʼanan» (Éx. 20:15). Bʼobʼta ayni maʼ kechan jach oj spensaraʼuk, ke bʼa skʼuʼajel ja mandar jaw, malantani ja mi oj syam jun jasunuk mi sbʼajuk. Pe ojni bʼobʼ elkʼanuk bʼa tuk modoʼik.

7. ¿Jastal oj bʼobʼ skʼok jun negosyoʼanum ja swaxakil mandari?

⁷ Jun negosyoʼanum ojni bʼobʼ yal sok spetsanil skʼujol ke ja yeʼn mini bʼa yiʼunejkan jun jasunuk bʼa mi yeʼn sbʼajuk. Pe ¿tolabida maʼ mi x-elkʼani ja bʼa snegosyo? Ja bʼa Levítico 19:35, 36, ja Jyoba yala: «Mok loʼlananik ja bʼa sbʼisjel ja snajtili, ja yalali ma ja sjitsanili. Awik makunuk libraʼik tsʼikan, pesaʼik tsʼikan, jun bʼis tsʼikan bʼa sat jastik sok jun bʼis tsʼikan bʼa liquidoʼik». Lekbʼi jun negosyoʼanum wa xya makunuk jun pesa ma jastik bʼa sbʼisjel bʼa mi stojoluk bʼa sloʼlajel ja smoj negosyoʼanumili, ja smeranili wani elkʼanel. Ja it mastoni wa xchijkaji yajni wa xpaklaytik tuk bersikuloʼik ja bʼa kapitulo 19 bʼa Levítico.

8. ¿Jastal wa xkoltajiye ja judíoʼik yuja Levítico 19:11-13 bʼa oj yawe makunuk ja rason bʼa ti elel ja swaxakil mandari, sok jastal wa skoltayotik?

⁸ (Kʼuman ja Levítico 19:11-13). Ja Levítico 19:11 wa xkʼe yal: «Mokni elkʼanan». Jaxa bʼa bersikulo 13 wa xya slaj ja elkʼanel sok ja mi yaljel ja smeranil ja bʼa negosyoʼik, yajni wa xyala: «Moka welkʼan jawa moji». Ja yujil, ta june mi xyala ja smeranil ja yajni wa skʼulan snegosyoʼik, ma ja bʼa yaʼtel, wani elkʼanel. Ja swaxakil mandari wani xyala mi oj elkʼanukotik, pe ja jastik wa xchʼika ja Levítico wa skoltay ja judíoʼik bʼa yabʼjel stojol jastal oj yawe makunuk ja rason bʼa ti wa x-el ja ley jaw. Jelni lek oj jpensaraʼuktik jastal wa xyila ja Jyoba ja mi oj kaltik ja smeranil sok ja elkʼanel. La jobʼ jbʼajtik: «Yuja jas wa xyala ja Levítico 19:11-13, ¿tʼilan maʼ ay jas oj jtukbʼes, pe mastoni ja bʼa jastik wa xkʼulan bʼa negosyoʼanel ma ja bʼa kaʼteli?».

9. ¿Jastal wa skoltay ja aʼtijumik ja ley wa xtaʼatik bʼa Levítico 19:13?

⁹ Ay pilan jasunuk bʼa tʼilan oj yil ta mi wanuk loʼlanel ja bʼa snegosyo jun snochuman Kristo. Ja Levítico 19:13 wa xchʼakakan yaljel: «Moka wikanyi snajtil akwal ja stsʼakol jun aʼtijum sok tito oja wayi bʼa pilan kʼakʼu». Ja bʼa Israel, tʼusan mi spetsaniluk ja kristyano tini wa x-aʼtijiye bʼa alaj, sok jaxa matik wa x-aʼtijiye bʼa tuk wani xtupjiye ja yajni wa xchʼak ja kʼakʼu jaw. Ta jun aʼtijum mi xtupji ja kʼakʼu jaw, mini x-ajyiyuj ja takʼin wa xmakuniyuj bʼa smakʼlajel ja spamilya ja kʼakʼu jaw. Ja Jyoba xcholo: «Yujni pobreʼay sok wa xmakuniyuj bʼa ajyel sakʼan» (Deut. 24:14, 15; Mat. 20:8).

10. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa Levítico 19:13?

¹⁰ Ja bʼa jtyempotiki, jitsan kristyano mini kada kʼakʼu wa xtupjiye, ayni kechan jun ekʼele ma chabʼ ekʼele ja bʼa ixawi. Pe ja rason wa xtaʼatik ja bʼa Levítico 19:13 wantoni xmakuni. Jujuntik ajwalalik wa sloʼlaye ja yaʼtijumik yajni jel koʼel stupuwe ja jastalni mero sbʼeji. Wani snaʼawe ke ja kristyanoʼik it mini jas wa xbʼobʼ skʼuluke ama jel koʼel xtupjiye pes wani xmakuniyujile ja takʼini. Pes wani xbʼobʼ kaltik, ke ja ajwalalik jaw wane yijelkanyi «ja stsʼakol jun aʼtijum». Ta jun snochuman Kristo ay jun snegosyo bʼa ay yaʼtijumik, tʼilani oj yil lek stʼilanil ja it. La kiltik jas mas wa sjeʼakitik ja kapitulo 19 bʼa Levítico.

11, 12. ¿Jasa xchiktes ja Jesús yajni yala sbʼaja Levítico 19:17, 18?

¹¹ Ja Jyoba mi kechan wa xyalakabʼtik bʼa mok jyajbʼestik ja tuk. Ja it wani xchiktes lek ja Levítico 19:17, 18 (kʼuman). Ja tiw wa xyaʼa ja mandar it: «Yajtay jawa moji jastalni waxa yajtabʼaj ja weʼni». Ja it jelni tʼilan sbʼaja snochuman Kristo bʼa wa skʼana skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyosi.

¹² La kiltik jastal xchiktes ja Jesús ja stʼilanil ja mandar it wa xtaʼatik ja bʼa Levítico 19:18. Bʼa jun ekʼele, jobʼjiyiyuj jun fariseo: «¿Jas mandaril ja mas tʼilan ja bʼa Leyi?». Ja Jesús sjakʼayi ke «ja sbʼajtanil sok ja mas tʼilan ja bʼa mandariki» jani syajtajel ja Jyoba sok spetsanil jkʼujoltik, sok spetsanil jpensartik sok kenteroʼiltik. Sok tixa yala sbʼaja Levítico 19:18: «Jaxa xchabʼili, bʼa ojni cha slaje, jani ja iti: ‹Yajtay jawa moji jastalni waxa yajtabʼaj ja weʼni›» (Mat. 22:35-40). Ay jitsan lek modo bʼa jastal sjejelyi yajal kʼujol ja jmojtiki, pe ja kapitulo 19 bʼa Levítico oj skoltayotik yiljel jujuntik.

13. ¿Jastal skʼulan ja José ja jas wa xyala ja Levítico 19:18?

¹³ Jun modo bʼa sjejelyile yajal kʼujol ja jmojtiki jani yajel makunuk ja jas wa xyala ja Levítico 19:18: «Moka wayi stup ja yuntikil jawa chonabʼi sok moka nolyi tajkel». Jpetsaniltik jnaʼunejtik sbʼaj jun kristyano bʼa snolunejyi tajkel jun smoj aʼtel bʼa eskuela ma june bʼa spamilya ayni bʼa jitsan jabʼil. La ka jul jkʼujoltik ke mini lekuk x-ilji ja José yuja lajune smajan yermanoʼik sok yuja ilkʼujol jaw ijiye och bʼa skʼulajel jun jasunuk jel kistal (Gén. 37:2-8, 25-28). Ja yeʼn mini yayi stup ja jas kʼulajiyiʼi. Yajni ajyiyuj cholal sok staʼa modo bʼa oj yayi stupe, mas lek stsaʼa sjejelyile yajalkʼujolal. Jaʼuktoma oj snolyile tajkelal, jachni mero skʼulan jastal tsʼijbʼaxi mas tsaʼan ja bʼa Levítico 19:18 (Gén. 50:19-21).

14. ¿Jas yuj wa xnaʼatik ke ja rasonik bʼa ti el ja Levítico 19:18 wantoni makunel man jtyempotik?

¹⁴ Ja snochuman Kristo bʼa wa skʼana oj skʼuluk ja jas wa skʼana ja Dyosi tʼilani oj snochyi ja smodo ja José, yajel perdon sok mi snoljel tajkel ma yajel stup. Ja it wani syaka sbʼaj soka orasyon bʼa jtatik Dyos,  pes ja Jesús yala tʼilani oj katik perdon ja matik wa sleʼa smule jmoktiki (Mat. 6:9, 12). Pes ja jekabʼanum Pablo cha jachni yalayabʼ ja snochumanik Kristo: «Kala kermano jumasaʼ, moka wawex stup weʼnlex ja tuki» (Rom. 12:19). Sok cha yala yabʼye: «Moka waʼexkan stekʼjela bʼajex sok yajela bʼajex perdon sok spetsanila kʼujolex ama ja juni ayiʼoj rason bʼa oj ya parte sbʼaja smoji» (Col. 3:13). Ja srasonik ja Jyoba mi xtukbʼi. Ja bʼa jtyempotiki wantoni xmakuni ja rasonik bʼa ti el ja ley bʼa Levítico 19:18.

15. ¿Jas sjejel wa skoltayotik bʼa yabʼjel stojol ja stʼilanil bʼa yajel perdon sok chʼayel jkʼujoltik?

¹⁵ La kaltik jun sjejel. Yajni wa xyajbʼesji ja jastal wa xkabʼ ayotiki jachni kʼotel jastal yajni meran wa xyajbʼes jbʼajtik: jujuntik niwak yajbʼel jaxa tuki chʼinik. Jun sjejel, bʼobʼta yajni wa xjamatik jun karta ayni wa xkitsʼatik jun yal jkʼabʼtik. Bʼobʼta ja yajni wa xyiʼajtʼani jelni yaj, pe seguro lek bʼa jujuntik kʼakʼu oj tojbʼuk sok mixani oj jul jkʼujoltik bʼay ja yajbʼeli. Cha jachni junxta, bʼobʼta jun kamigotik oj skʼuluk ma oj yal jun jasunuk bʼa mi oj spensaraʼuk sok oj syajbʼesotik ma tuk oj kabʼtik. Pe ta jel niwan yajbʼitik, bʼobʼta ja loktori tʼilani oj stsʼis sok oj spots ja yajbʼeli. Ta mikʼa xkaʼatikan syamjel ma sloxjel, keʼntiktani oj katik ipaxuk ele. Tristeni yabʼjel, pe jani jaw ja jas oj bʼobʼ skʼuluk june maʼ jel yajbʼel ay xyabʼi. Ta mi xyaʼakan spensarajel ja bʼa jastal jel yajbʼesnubʼali sok ja jastal ixtanubʼali, yeʼntani oj syajbʼes sbʼaj yuja oj snol tajkeli. Ja yujil, mastoni lek oj jkʼuʼuktik ja rason bʼa Levítico 19:18.

16. Jastalni wa xyala ja Levítico 19:33, 34, ¿jastal tʼilan oj yile ja israʼelenyoʼik ja matik jakele bʼa tuk país, sok jasa wa xnebʼatiki?

¹⁶ Yajni ja Jyoba yalayabʼ ja israʼelenyoʼik bʼa a-syajtay ja smojeʼi, mini kechan kʼan yal bʼa a-syajtaye ja kristyanoʼik bʼa junxta srasaʼe ma xchonabʼe. Cha yala yabʼye bʼa a-syajtaye ja matik sbʼaje bʼa tuk país bʼa tey smoke. Jachni wa xyala jaman lek ja Levítico 19:33, 34 (kʼuman). Tʼilani oj yile ja maʼ sbʼaj bʼa pilan país «jastal jun swinkil ja paisi» sok syajtajel jastalni wa syajtay sbʼaje ja yeʼnleʼi. Jun sjejel, tʼilani oj yaʼekan ke ja matik sbʼaj bʼa pilan país sok ja pobreʼik a-stsome ja sobraʼik ja yajni wa xtulxi ja alaji (Lev. 19:9, 10). Ja snochumanik ja Kristo cha tʼilani oj katik makunuk ja rason it bʼa syajtajel ja matik sbʼaje bʼa pilan país  (Luc. 10:30-37). ¿Jastal? Ja bʼa luʼumkʼinali ayni jitsan miyon wajele bʼa tuk país, sok bʼobʼta ayni jujuntik mojan kiʼojtik. Jelni tʼilan yaj oj kiltike sok oj kistike ja winike, ixuke, sok yal untik it.

17, 18. a) ¿Jasa wa stsatsankʼujolanotik skʼulajel ja Levítico 19:2 sok 1 Pedro 1:15? b) ¿Jas aʼtel jel tʼilan oj jkʼuluktik yala ja jekabʼanum Pedro?

¹⁷ Jastalni ja Levítico 19:2 sok ja 1 Pedro 1:15 wani xyala ke ja yaʼtijumik Dyos tʼilani oj ajyukotik sak. Ja bʼa kapitulo 19 bʼa Levítico ay jitsan tuk bersikuloʼik bʼa wa skoltayotik yiljel jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana ja Jyoba. Jpaklunejtik jujuntik bersikuloʼik bʼa wa sjeʼa jujuntik jasunuk tʼilan oj jkʼuluktik, sok jujuntik tʼilan mi oj jkʼuluktik. * Sok kilunejtik ke ja Yabʼal ja Dyos bʼa Mateo man Apocalipsis wa xchiktes ke ja rasonik jaw wantoni makunel man jtyempotik. Pe ja jekabʼanum Pedro ayto jas mas yala.

¹⁸ Seguro lek ja snochumanotik Kristo wani la koltanitik bʼa tuktukil aʼtel bʼa Dyos sok wa xkʼulantik jitsan lekil aʼtelik. Pe ja Pedro xchiktesni june. Bʼajtanto oj stsatsankʼujolanotik bʼa ajyel sak bʼa spetsanil ja jmodotik, ja yeʼn yala: «Chapawik jawa pensarex bʼa puesto oj ajyuk bʼa oj aʼtijananik» (1 Ped. 1:13, 15). ¿Jasa kʼan yali? Ja yeʼn xcholo ke ja yermanoʼik tsaʼubʼale ja Kristo ojni xchole «bʼa tuktukil lado ja lekil smodoʼik» ja Maʼ payjiyeyuji (1 Ped. 2:9). Ja bʼa jtyempotiki, jpetsaniltik ja snochumanotik Kristo ay kiʼojtik ja cholal bʼa skʼulajel ja aʼtel it jel tʼilani, bʼa jani mas wa xyawe eluk slekilal ja kristyano. Sok juni cholal jel chaʼanyabʼal yiʼoj ja xchonabʼ jel sak ja Dyos bʼa xcholjel sok sjejel gusto lek (Mar. 13:10). Bʼa xchʼakulabʼil, la jkʼujoluktik bʼa yajel makunuk ja rasonik wa xtaʼatik bʼa Levítico 19. Jachuk oj jetik ke wa xyajtaytik ja kala Dyostiki sok ja jmojtiki, sok wani xkʼana oj ajyukotik sak bʼa yibʼanal ja jmodotiki.