Jeesus oppi taivaassa sellaisia ominaisuuksia, jotka tekivät hänestä myöhemmin hyvän työtoverin toisille. Me voimme hyötyä hänen esimerkistään. Tässä artikkelissa tarkastellaan kolmea periaatetta, joiden ansiosta meistä voi tulla toisille hyviä työtovereita ja joiden avulla voimme vahvistaa yhteishenkeä.

Hyvä työtoveri on nöyrä ja arvostaa toisia. Hän ei yritä itse olla huomion keskipisteenä. Jeesus oppi tällaista nöyryyttä Isältään. Vaikka Jehova on ainoa Luoja, hän halusi muiden tietävän, millainen osuus hänen Pojallaan oli hänen työtoverinaan. Tämä näkyy hänen sanoistaan ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme” (1. Moos. 1:26). Jeesus varmasti arvosti Isänsä nöyryyttä (Ps. 18:35).

Jeesus jäljitteli Isänsä nöyryyttä ollessaan maan päällä. Kun hänen saavutuksiaan ihailtiin, hän antoi niistä kunnian Jehovalle (Mark. 10:17, 18; Joh. 7:15, 16). Jeesus halusi säilyttää hyvät suhteet opetuslapsiinsa, ja hän piti heitä ystävinään, ei orjinaan (Joh. 15:15). Hän jopa pesi heidän jalkansa opettaakseen heille, mitä nöyryys on (Joh. 13:5, 12–14). Meidänkin on tärkeää arvostaa toisia sen sijaan että ajattelisimme vain omaa etuamme. Kun ”osoitamme kunnioitusta toisiamme kohtaan” emmekä ole huolissamme siitä, kuka saa kunnian  tehdystä työstä, tulokset ovat paljon parempia (Room. 12:10).

Nöyrä ihminen tajuaa, että ”monien neuvonantajien avulla saadaan tuloksia” (Sananl. 15:22). Olemmepa kuinka kokeneita tai lahjakkaita tahansa, meidän on hyvä muistaa, että kukaan ihminen ei tiedä kaikkea. Jeesuskin myönsi, että oli asioita, joita hän ei tiennyt (Matt. 24:36). Hän oli myös kiinnostunut epätäydellisten opetuslastensa ajatuksista (Matt. 16:13–16). Ei ihme, että hänen seurassaan oli mukava olla. Meidänkin kannattaa tunnustaa nöyrästi omat rajoituksemme ja kuunnella toisten ajatuksia ja ehdotuksia. Silloin edistämme hyvää ilmapiiriä ja saamme yhdessä aikaan hyviä tuloksia.

Vanhinten on erityisen tärkeää jäljitellä Jeesuksen nöyryyttä, kun he tekevät yhteistyötä. Heidän täytyy muistaa, että vanhimmiston kokouksessa pyhä henki voi vaikuttaa kehen tahansa vanhimpaan ja ohjata hänen ajatuksiaan. Jos vanhimmat pitävät yllä ilmapiiriä, jossa jokainen voi vapaasti esittää ajatuksiaan, he voivat yhdessä tehdä päätöksiä, joista on hyötyä koko seurakunnalle.

Hyvä työtoveri suhtautuu järkevästi toisiin ja osaa joustaa. Jeesus näki paljon esimerkkejä Isänsä järkevyydestä. Jehova esimerkiksi lähetti hänet lunastamaan ihmiskunnan, vaikka ihmiset ansaitsivat kuolemantuomion (Joh. 3:16).

Jeesuskin oli joustava. Hän esimerkiksi auttoi foinikialaista naista, vaikka hänet oli lähetetty Israelin kansan luo (Matt. 15:22–28). Jeesus oli myös järkevä siinä, mitä hän odotti opetuslapsiltaan. Hän antoi anteeksi ystävälleen Pietarille, vaikka Pietari oli kieltänyt hänet julkisesti. Myöhemmin hän osoitti luottavansa Pietariin antamalla hänelle paljon vastuuta. (Luuk. 22:32; Joh. 21:17; Apt. 2:14; 8:14–17; 10:44, 45.) Meidänkin järkevyytemme ja joustavuutemme ”tulee olla ilmeistä kaikille ihmisille” (Fil. 4:5).

Järkevyys auttaa meitä olemaan mukautuvia, niin että pystymme tekemään yhteistyötä monenlaisten ihmisten kanssa. Jeesus kohteli niin hyvin niitä, jotka kuuntelivat hänen opetuksiaan, että hänen kateelliset vihollisensa pilkkasivat häntä ja sanoivat hänen olevan ”veronkantajien ja syntisten ystävä” (Matt. 11:19). Miten voimme jäljitellä  Jeesusta? Louis-niminen veli, joka on matkatyössä ja Betelissä työskennellyt eri taustoista olevien ihmisten kanssa, sanoo: ”Kuvittelen aina, että ryhmä, jonka kanssa työskentelen, on kuin erimallisista kivistä rakennettu muuri. Joskus joidenkin kivien paikkaa täytyy vaihtaa, jotta muurista tulisi suora. Olen myös itse yrittänyt olla mahdollisimman mukautuva, jotta lopputulos olisi hyvä.” Hieno asenne!

Miten voimme olla järkeviä ja joustavia omassa seurakunnassamme? Kenttäpalvelusryhmässämme on ehkä julistajia, joilla on erilainen perhetilanne kuin meillä tai jotka ovat eri-ikäisiä kuin me. Voimmeko tehdä palvelusta heidän tahtiinsa ja valita heille sopivan työmuodon, niin että he voivat nauttia kenttätyöstä enemmän?

Hyvä työtoveri on ”valmis jakamaan omastaan” (1. Tim. 6:18). Ennen maan päälle tuloaan Jeesus näki, että Jehova jakoi tietoa mielellään. Kun Jehova ”valmisti taivaan”, Jeesus ”oli paikalla” ja oppi häneltä paljon (Sananl. 8:27). Myöhemmin Jeesus itse kertoi mielellään opetuslapsille monia asioita, joita hän oli kuullut Isältään (Joh. 15:15). Meidänkin pitäisi olla valmiita jakamaan tietoamme ja kokemustamme niille, joiden kanssa työskentelemme. Hyvä työtoveri ei pyri pitämään ohjaksia käsissään panttaamalla tarpeellista tietoa toisilta. Hän haluaa välittää muille sen, mitä on itse oppinut.

Toinen tapa ”jakaa omastamme” on se, että rohkaisemme toisia. Mieti, miten hyvältä sinusta tuntuu, kun joku kiittää sinua vilpittömästi siitä, mitä olet tehnyt. Jeesus kertoi työtovereilleen, mitä hän arvosti heissä. (Vrt. Matt. 25:19–23; Luuk. 10:17–20.) Hän jopa sanoi heille, että he tulisivat ”tekemään suurempia tekoja” kuin hän (Joh. 14:12). Kuolemaansa edeltävänä iltana hän kiitti uskollisia apostolejaan ja sanoi heille: ”Juuri te olette – – pysyneet minun kanssani, kun minulla on ollut koettelemuksia.” (Luuk. 22:28.) Hänen sanansa varmasti rohkaisivat heitä valtavasti ja kannustivat heitä jatkamaan työtään. Jos mekin muistamme kiittää työtovereitamme, he ovat varmasti onnellisempia ja jaksavat myös paremmin jatkaa työtään.

Kayode-niminen veli toteaa: ”Hyvän työtoverin ei tietenkään tarvitse olla täydellinen, mutta hän levittää iloa ympärilleen. Hänen kanssaan työ tuntuu kevyemmältä.” Millainen työtoveri sinä olet? Ehkä voisit kysyä joiltain veljiltä ja sisarilta, miltä heistä tuntuu tehdä työtä kanssasi. Jos se tuntuu heistä mukavalta – aivan kuten Jeesuksen opetuslapsista tuntui mukavalta työskennellä Jeesuksen kanssa – sinuun soveltuvat apostoli Paavalin sanat: ”Me olemme työtovereita teidän iloksenne.” (2. Kor. 1:24.)