Skip to content

Skip to table of contents

Sai maluk serbisu-naʼin neʼebé diʼak?

Sai maluk serbisu-naʼin neʼebé diʼak?

PROVÉRBIOS 8:30 hatete: “Haʼu iha ninia sorin nuʼudar badaen neʼebé matenek. . . . Haʼu haksolok iha ninia oin durante tempu hotu.” Versíkulu neʼe esplika oinsá Maromak no ninia Oan-Mane serbisu hamutuk durante tinan barak. Versíkulu neʼe mós fó sai katak Jesus “haksolok” bainhira serbisu hamutuk ho Maromak.

Bainhira iha lalehan, Jesus aprende hahalok oioin neʼebé ajuda nia sai maluk serbisu-naʼin neʼebé diʼak. Tuirmai, kuandu nia iha rai, nia hatudu ezemplu kapás kona-ba neʼe. Saida mak ita bele aprende husi Jesus? Ita bele aprende prinsípiu tolu neʼebé bele ajuda ita sai maluk serbisu-naʼin diʼak. Prinsípiu sira-neʼe sei ajuda ita haburas unidade ho irmaun-irmán sira.

Hanoin-hetan Jeová no Jesus nia ezemplu no sai prontu atu fahe ita-nia esperiénsia no koñesimentu ba maluk serbisu-naʼin

PRINSÍPIU 1: “HATUDU RESPEITU BA MALU”

Maluk serbisu-naʼin neʼebé diʼak mak haraik an. Nia hafolin ema seluk neʼebé serbisu hamutuk ho nia. Nia la koko atu dada atensaun ba ninia an. Jesus aprende atu hatudu haraik an husi ninia Aman. Maski Jeová mesak deʼit mak merese ita bolu nuʼudar Kriadór, maibé nia mós hakarak ema seluk hatene kona-ba serbisu importante neʼebé ninia Oan-Mane halo. Ita hatene ida-neʼe liuhusi Maromak nia liafuan: “Mai ita kria ema tuir ita-nia ilas.” (Gén 1:26) Klaru katak Jesus hafolin tebes Jeová nia hahalok haraik an.—Sal 18:35.

Bainhira Jesus iha mundu, nia mós hatudu haraik an. Kuandu ema gaba nia tanba buat neʼebé nia halo, nia fó glória ba Maromak. (Mc 10:17, 18; João 7:15, 16) Jesus hakaʼas an atu mantein dame ho ninia dixípulu sira no haree sira nuʼudar belun duké atan. (João 15:15) Jesus mós fase ninia dixípulu sira-nia ain atu hanorin sira kona-ba haraik an. (João 13:5, 12-14) Ita presiza banati-tuir Jesus no hatudu respeitu ba ema seluk duké buka uluk ita rasik nia diʼak. Bainhira ita hatudu respeitu ba ema seluk no la buka deʼit atu hetan gaba, ita bele kumpre buat oioin.—Rom 12:10.

Ema neʼebé haraik an komprende katak “buat hotu sei laʼo ho diʼak kuandu iha konsellu-naʼin barak”. (Prov 15:22, nota) Maski ita iha esperiénsia barak ka abilidade oioin, ita presiza hanoin-hetan katak la iha ema ida mak hatene buat hotu. Jesus rasik mós rekoñese katak iha buat balu neʼebé nia la hatene. (Mt 24:36) Nia mós hatudu interese ba buat neʼebé ninia dixípulu sira hatene no hanoin, maski sira la perfeitu. (Mt 16:13-16) Tan neʼe, ninia maluk serbisu-naʼin sente kmaan kuandu sira hamutuk ho nia. Bainhira ita hatudu haraik an, rona ba ema seluk nia ideia, no hanoin-hetan katak ita la hatene buat hotu, neʼe sei ajuda ita haburas dame no “buat hotu sei laʼo ho diʼak”.

Bainhira katuas kongregasaun sira serbisu hamutuk, importante tebes ba sira atu banati-tuir Jesus nia haraik an. Sira presiza hanoin-hetan katak espíritu santu bele ajuda katuas ida-idak, hodi nuneʼe grupu katuas bele halo desizaun neʼebé diʼak. Kuandu halo enkontru, sira presiza hakaʼas an atu ajuda katuas seluk atu fó sai sira-nia ideia. Hodi halo nuneʼe, sira bele halo desizaun neʼebé diʼak no lori rezultadu diʼak ba kongregasaun.

PRINSÍPIU 2: “HALO EMA HOTU HAREE KATAK IMI LA ULUN-TOOS”

Maluk serbisu-naʼin neʼebé diʼak la ulun-toos bainhira serbisu hamutuk ho ema seluk. Nia prontu atu simu ema seluk nia ideia ka troka ninia planu tuir situasaun. Jesus iha oportunidade oioin atu haree katak ninia Aman la ulun-toos. Porezemplu, Jeová haruka nia atu salva ema husi kastigu-mate neʼebé ema merese duni atu simu.—João 3:16.

Jesus mós prontu atu troka ninia hanoin tuir situasaun. Jesus ajuda feto Fenísia, maski Maromak haruka nia atu ajuda deʼit ema Izraél. (Mt 15:22-28) Jesus mós la ulun-toos kona-ba buat neʼebé nia hakarak ninia dixípulu sira atu halo. Bainhira Jesus nia belun diʼak Pedro nega nia iha ema barak nia oin, Jesus prontu atu perdua Pedro. Depois neʼe, Jesus fó knaar importante ba Pedro. (Lc 22:32; João 21:17; Após 2:14; 8:14-17; 10:44, 45) Jesus nia ezemplu hatudu ho klaru katak ita presiza hatudu katak ita “la ulun-toos” liuhusi troka ita-nia hanoin tuir situasaun.—Flp 4:5.

Bainhira ita la ulun-toos, neʼe mós book ita atu adapta an tuir situasaun hodi bele kontinua serbisu hamutuk ema oioin ho dame. Jesus hatudu hahalok diʼak ba ema hotu, tan neʼe ninia inimigu neʼebé laran-moras duun katak nia habelun ho “kobradór impostu no ema sala-naʼin” neʼebé rona ba nia. (Mt 11:19) Hanesan Jesus, ita mós bele serbisu ho ema seluk neʼebé la hanesan ho ita. Irmaun Louis serbisu hamutuk ho ema oioin bainhira nia serbí nuʼudar katuas área no serbí iha Betel. Nia hatete: “Serbisu hamutuk ho ema oioin mak hanesan ho harii moru hodi uza fatuk ho medida oioin. Tanba fatuk sira la hanesan, entaun ita presiza serbisu makaʼas liután atu harii moru, maski nuneʼe ita bele konsege harii moru ho loos. Haʼu koko atu halo mudansa tuir situasaun atu bele serbisu ho dame hodi nuneʼe ami bele kumpre serbisu neʼebé ami presiza halo.” Neʼe mak ezemplu neʼebé kapás.

Maluk serbisu-naʼin neʼebé diʼak la rai deʼit informasaun neʼebé ema seluk presiza hatene tanba hakarak atu kontrola sira

Iha kongregasaun, ita iha oportunidade atu hatudu katak ita la ulun-toos kuandu ita tuir reuniaun atu organiza serbisu haklaken. Karik ita bele haklaken ho irmaun-irmán sira husi situasaun oioin ka karik sira-nia idade la hanesan ho ita-nian. Ita bele troka dalan neʼebé ita haklaken hodi tuir irmaun ka irmán sira-neʼe nia situasaun atu nuneʼe sira bele sente ksolok liután iha serbisu haklaken.

PRINSÍPIU 3: SAI ‘PRONTU ATU FAHE BUAT NEʼEBÉ ITA IHA’

Maluk serbisu-naʼin neʼebé diʼak “prontu atu fahe buat neʼebé sira iha”. (1 Tim 6:18) Bainhira Jesus serbisu hamutuk ho ninia Aman, klaru katak Jesus nota katak ninia Aman la subar buat ruma husi nia. Bainhira Jeová “prepara lalehan”, Jesus “iha neʼebá” no bele aprende husi Jeová. (Prov 8:27) Kuandu Jesus iha mundu, nia gosta fahe ba ninia dixípulu sira ‘buat hotu neʼebé nia rona’ husi ninia Aman. (João 15:15) Ita presiza banati-tuir Jesus no sai prontu atu fahe koñesimentu no esperiénsia neʼebé ita iha ba maluk serbisu-naʼin. Klaru katak, maluk serbisu-naʼin neʼebé diʼak la rai deʼit informasaun neʼebé ema seluk presiza hatene tanba hakarak atu kontrola sira. Nia gosta atu fahe buat diʼak neʼebé nia aprende ona.

Ita mós bele anima ita-nia maluk serbisu-naʼin liuhusi ita-nia liafuan. Ita kontente tebes bainhira ema nota ita-nia serbisu no fó agradese ba ida-neʼe. Jesus fó sai ba ninia maluk serbisu-naʼin katak nia hafolin sira-nia serbisu. (Kompara ho Mateus 25:19-23; Lucas 10:17-20.) Nia mós hatete ba sira katak sira sei “halo serbisu neʼebé boot liu fali” ninian. (João 14:12) Kalan antes nia mate, nia gaba ninia apóstolu sira neʼebé laran-metin hodi hatete: “Imi laran-metin ona ba haʼu durante haʼu-nia susar sira.” (Lc 22:28) Ita bele fiar katak liafuan sira-neʼe anima tebes sira atu halo serbisu. Se ita uza tempu atu gaba ita-nia maluk serbisu-naʼin, sira sei sente kontente liután no karik kumpre buat barak liután.

ITA BELE SAI MALUK SERBISU-NAʼIN NEʼEBÉ DIʼAK

Irmaun Kayode hatete: “Maluk serbisu-naʼin neʼebé diʼak la presiza sai perfeitu, maibé nia mak ema neʼebé halo ema seluk sente kontente no halo serbisu sai fasil ba ema seluk.” Ita mak maluk serbisu-naʼin neʼebé diʼak ka lae? Karik ita bele husu irmaun-irmán balu nia hanoin kona-ba ita mak maluk serbisu-naʼin hanesan saida. Se sira gosta serbisu hamutuk ho ita hanesan Jesus nia dixípulu gosta serbisu ho nia, entaun ita bele koʼalia hanesan apóstolu Paulo: “Ami mak maluk serbisu-naʼin ba imi-nia ksolok.”—2 Kor 1:24.