Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

50 YATICHÄWI

Suma awatirin arup istʼapjjañäni

Suma awatirin arup istʼapjjañäni

“Ovejanakasti arunakaj istʼapjjaniwa” (JUAN 10:16).

CANCIÓN 3 Jehová, jumaruw confiyasipjjsma

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. ¿Kunatsa Jesusajj discipulonakapajj ovejanakar uñtasitäpkaspas ukham säna?

JESUSAJJ kunjamsa discipulonakapampejj apasïna uk uñachtʼayañatakejja, awatirimpit ovejanakapampit parläna (Juan 10:14). Uka uñachtʼäwejj cheqäskapuniwa, ovejanakajj awatiripar uñtʼasipjjewa, aruparus istʼasipjjarakiwa. Mä turistajj pachpa nayrapampiw uk uñjäna. Jupajj akham siwa: “Mä qhawqha ovejanak uñjasajja, nanakajj mä video grabañ munapjjayäta. Ukatwa ovejanakan nanakar jakʼachasipjjañapatakejj jawsapjjayäta, ukampis arunakaj jan uñtʼapjjatap laykojj janiw istʼapkitänti. Ukhamaruw uka ovejanak awatiri mä waynitojj uñstanïna, arup istʼasasti jankʼakiw ovejanakajj qhepap sarapjjäna” sasa.

2, 3. 1) ¿Kunjamsa Jesusan discipulonakapajj arup istʼapjjatap uñachtʼayapjje? 2) ¿Kunanaksa aka yatichäwinsa akjjar jutki uka yatichäwinsa yatjjataskañäni?

2 Kunatï uka turistar paskäna ukajja, kuntï discipulonakapajj ovejanakar uñtasit lurapjjañapäkäna uk amtayistu. Jesusajj jupanakat akham sänwa: “Ovejanakasti arunakaj istʼapjjaniwa” sasa (Juan 10:16). Niyakejjay Jesusajj alajjpachankchejja, ¿kunjamsa juparojj istʼsna? Mä toqetjja, kuntï yatichkäna ukarjam lurasaw juparojj istʼsna (Mat. 7:24, 25).

3 Aka yatichäwinsa akjjar jutki uka yatichäwinsa, Jesusan mä qhawqha yatichäwinakapatwa yatjjataskañäni. Kunjamtï uñjkañänejja, Jesusajj kunanaksa jan lurjjañasäki, kunanaksa lurañasaraki ukanakwa yatichäna. Nayraqatjja kunanak jan lurjjañsa suma awatirejj mayistu uk pä toqet uñjaskañäni.

‘JAN JUKʼAMP LLAKISIPJJAMTI’

4. Lucas 12:29 textorjamajja, ¿kunanakas ‘wal llakisiyistaspa’?

4 (Lucas 12:29 liytʼäta). Jesusajja kunatï jakañatak wakiski ukanakat ‘jan jukʼamp llakisipjjamti’ sasaw discipulonakapar säna. Cheqas uka ewjjtʼajj yatiñamp arstʼatawa, yanaptʼapunistuwa. Jiwasajj uka ewjjtʼar istʼañ munapuntanwa, ukampis ¿kunatsa awisajj istʼañajj chʼamakïspa?

5. ¿Kunatsa yaqhep jilat kullakanakajj wali llakit jakasipjje?

 5 Yaqhep jilat kullakanakajja, manqʼañata, isita, kawkjansa jakasipjjani uka toqenakat wal llakisipjjaspa. Inas kawkjantï jakasipki uka markan jaqenakajj wali pobrëpjjchi, janirak trabajos utjkchiti. Inas familiapatak qollqe jikjjatañajj chʼamakïchi, jan ukajj familiapatak qollqe gankäna ukajj jiwjjchi, ukhamatwa uka familiajj gastonakapatak jan qollqenëjjaspati. COVID-19 usu utjatapat waljaniw jan trabajoni jan qollqeni uñjasipjjaraki (Ecl. 9:11). Jiwasatï ukhamanakansa jan ukajj yaqha jan walinakansa uñjastanjja, ¿kunjamsa Jesusajj jan jukʼamp llakisipjjamti siskäna uka ewjjtʼarjam lursna?

Kunatï jakañatak wakiski ukanakat llakisis aynachtʼañat sipansa, Jehová Diosar jukʼamp confiyañatak chʼamachasiñäni. (Párrafos 6-8). *

6. Kunas mä kutejj apóstol Pedror pasäna uk qhanañchtʼam.

6 Mä kutejja, apóstol Pedrompi mayni apostolonakampejj Galilea qotankasipkänwa, barconkasipkäna ukhajj mä jachʼa thayaw sartanïna, ukhamaruw Jesusarojj uma patjja jutir uñjapjjäna. Pedrojj akham sänwa: “Tata, jumästa ukhajja, uma patjja jutam sita” sasa. Jesusasti juparojj “¡jutam!” sasaw säna. “Ukatwa Pedrojj botet saraqasajj Jesusan ukar uma patjja saräna. Ukampis thayan wal thaytʼanitap uñjasajja wal ajjsarayasïna, ukatwa umar niy chhaqaranttaskäna ukhajj akham sasin artʼasïna: ‘¡Tata, waystʼasita!’” sasa. Jesusasti jankʼakiw “ampar loqtasajj” jupar salväna. Kunjamsa Pedrojj uma patjja saräna uk amuytʼañäni. Oladanakas utjkchïnjja, Jesusar uñtasajj cheqak jan ajjsaras saräna, ukampis jachʼa thaya toqer uñtasajja, jupajj ajjsarayasjjänwa, payachasjjarakïnwa, ukatwa umar niy chhaqaranttjjäna (Mat. 14:24-31).

7. ¿Kunatï apóstol Pedror paskäna ukajj kunsa yatichistu?

7 ¿Kunsa apóstol Pedrot yateqsna? Barcot saraqasajja, Pedrojj uma patjja saräna, janiw maysar uñtañsa ni umar chhaqaranttañsa pienskänti. Jupajj Jesusan ukaruw puriñ munäna, ukampis thaya toqer uñtasajj janiw jupan ukar purjjänti. Cheqas jiwasajj janiw uma patjjan sarnaqksnati, ukampis jan walin uñjastan ukhajja, Diosar confiyatasajj yantʼataw uñjasi. Jiwasatï Jehová Diosarusa promesanakaparus jan confiyjjañänejja, jupar serviñan jukʼat jukʼatwa aynachtʼjjañäni, llakinakampiw apayasjjarakiñäni. Kunayman jan walinakansa uñjaskchiñänejja, Jehová Diosar confiyaskakiñäni, jupajj jiwasar yanaptʼañatakejj chʼamaniwa. ¿Kunjamsa uk lursna?

8. Kunatï jakañatak wakiski ukanakat jan sinti llakisiñatakejja, ¿kunas yanaptʼistani?

8 Llakisiñat sipansa Jehová Diosar confiyañaw yanaptʼistani. Amtapuniñäni, alajjpachankiri munasiri Awkisan promesaparjamajja, jupar serviñatï jakäwisan nayrankani ukhajj kunatï jakañatak wakiski ukanak janiw faltaykistaniti (Mat. 6:32, 33). Jehová Diosajj promesanakap phoqapuniwa (Deut. 8:4, 15, 16; Sal. 37:25). Jehová Diosatejj jamachʼinakarus panqaranakarus sum uñjchejja, kunsa manqʼañäni kunsa isisiñäni ukanakat janiw llakisiñasäkiti (Mat. 6:26-30; Filip. 4:6, 7). Kunjamtï mä awk taykajj munasiñat wawanakapar jan kuns faltaykejja, alajjpachankir Awkisajj ukhamarakiw servirinakaparojj munasiñat jan kuns faltaykiti. Ukhamajj janiw payachasiñasäkiti, Jehová Diosaw cuidaskistani.

9. ¿Kunsa jumajj kunatï mä jilatampir esposapampir paskäna ukat yateqta?

9 Jehová Diosajj kunatï jakañatak wakiski ukanak janiw faltaykistaniti. Uk amuytʼañatakejj mä experienciat parltʼañäni. Precursorat serviri mä jilatampi esposapampejja, mä qhawqha kullakanakar tantachäwir apañatakiw merqʼe autopat mä hora jila viajipjjäna. Uka kullakanakajj kawkjantï markapan jan waltʼäwi utjipan escapirinakajj (campo de refugiados) jakasipkäna ukan jakapjjäna. Jilatajj akham siwa: “Tantachäwi tukuyatarojja, kullakanakarojj utajar manqtʼasir sarañatakiw invittʼapjjayäta, ukampis jupanakar wajjtʼañatakejj jan kunas utjatapwa amtasipjjta” sasa. ¿Kunsa jupanakajj lurapjjaspäna? Jilatajj saskakiwa: “Utar puripjjayäta ukhajja, punkunjj manqʼañanakampi phoqtʼat pä jachʼa bolsanakaw utjäna. Khitis uka bolsanak jaytäna uk janiw yatipkti. Jehová Diosaw cuidasipkitäna” sasa. Mä qhawqha tiempotjja, autopaw jan walëjjänti. Uka autop predikir sarañatakiw munapjjäna, ukampis askichañatakejj janiw qollqenïpkänti. Ukhampachas qhawqhas askichañajj cuestaspa uk yatiñatakejj mä mecanicoruw apapjjäna, ukhamaruw mä jaqejj uka auton dueñopajj khitis uk jisktʼäna. Jilatajj ‘nayankiwa askichayañatakiw apanta’ sasaw säna. Uka chachajj akham sarakïnwa: “Askichañäkchis esposajaw akham auto muni, aka colorajj wal gustaraki, ¿qhawqharus aljitasma?” sasa. Ukhamatwa uka jilatajj autop alj-jjäna, yaqha auto alasiñatakis qollqejj alcanzarakïnwa. Jilatajj akham sänwa: “Nanakajj uka urun wali kusisitäpjjapunïyätwa. Kunatï pasapkitäna ukajj janiw aleq ukhamak paskänti, Jehová Diosaw yanaptʼasipkitäna” sasa.

10. Salmo 37:5 qellqatajja, ¿kunjamsa kunatï jakañatak wakiski ukanakat jan llakisiñatak yanaptʼistu?

10 Jiwasatï suma awatirir istʼañäni, kunatï jakañatak wakiski ukanakat janirak sinti llakiskañäni ukhajja, Jehová Diosajj janiw kuns faltaykistaniti, janiw ukat payachasktanti (Salmo 37:5 liytʼäta; 1 Ped. 5:7). Kunanaktï  phesqëri parrafon uñjaniwayktan ukanakat amuytʼañäni. Jehová Diosajja, inas jichhakamajj familia pʼeqtʼir taypi, jan ukajj jefem taypi kunatï jakañatak wakiski ukanak churstam. Ukampis familia pʼeqtʼiritï uk jan lurañ puedjjani, jan ukajj jan trabajoni uñjasjjasma ukhajja, Jehová Diosaw kunatï jakañatak wakiski uk kunjamats churaskätam. Jichhajja kun jan lurjjañassa suma awatirejj mayistu uk uñjañäni.

‘JAN KHITIRUS JUKʼAMP JUZGAPJJAMTI’

Aleq uñkatasak mayninakar juzgañat sipansa, kunjamsa jakasipjje uk yatiñaw jan juzgañatakejj yanaptʼistani. (Párrafos 11, 14-16). *

11. Mateo 7:1, 2 textorjamajja, ¿Jesusajj kun jan jukʼamp lurapjjamti sasas säna, kunatsa uk lurañajj chʼamakïspa?

11 (Mateo 7:1, 2 liytʼäta). Jaqenakajj pantjasirïtanwa, kunansa mayninakajj pantjasipjje uks uñchʼukiraktanwa, Jesusajj uk sum yatïna. Ukatwa jupajj ‘jan jukʼamp khitirus juzgapjjamtiʼ säna. Jilat kullakanakarojj janis juzgañ munkstanjja, awisajj juzgakipuntanwa. Ukhamajj ¿kunas yanaptʼistaspa? Jesusar istʼañasawa, mayninakar jan jukʼamp juzgañatakis chʼamachasiñasarakiwa.

12, 13. ¿Kunjamsa Jehová Diosat yateqasiñajj mayninakar jan juzgañatak yanaptʼistu?

12 Jehová Diosajj mayninakan suma chuymanïpjjatapwa uñji, jupat yateqasiñaw yanaptʼistani. Davidajj sinti jan walinaks lurkchïnjja, Diosajj jupan suma chuymanïtapwa uñjäna. Mä kutejja, Davidajj Bat-Seba warmimpiw adulterio jucha luräna, chachaparus jiwayarakïnwa (2 Sam. 11:2-4, 14, 15, 24). Uk lurasajja, janiw jupa pachpak jan waltʼayaskänti, familiaparusa esposanakaparusa jan waltʼayarakïnwa (2 Sam. 12:10, 11). Yaqha horasanjja, Israel markan ejercitopar munañaparjamak mä censo aptasajj Jehová Diosar jan taqe chuyma confiyatap uñachtʼayäna. Inas jachʼa ejercitonïtap layku jachʼa jachʼa tukus ukham lurchïna. ¿Kunarus ukajj purtʼasiyäna? 70.000 israelitanakaw mä jan wali usumpi jiwarapjjäna (2 Sam. 24:1-4, 10-15).

13 Jiwasatï Israel markan uka tiempon jakasänjja, ¿kunsa Davidat amuyasäna? ¿Jehová Diosajj janiw jupat khuyaptʼayasiñapäkänti sasat juzgasäna? Jehová Diosajj janiw ukham amuykänti. Antisas kunjamsa Davidajj jupat jan jitheqtas servïna, kunjamsa taqe chuyma arrepentisirakïna ukwa uñjäna. Ukatwa Diosajj jan wali juchanakap perdonäna. Qhawqsa Davidajj jupar munasïna, kunatï walïki uks lurañ munarakïna uk yatïnwa. Jehová Diosajj suma chuymanïtasa suma luratanakas uñjatapat wal yuspärtanjja (1 Rey. 9:4; 1 Crón. 29:10, 17).

14. ¿Kunas mayninakar jan juzgañatakejj yaqhep jilat kullakanakar yanaptʼi?

14 Jehová Diosatejj pantjasiri jaqenakar pacienciampi uñjchejja, jiwasajj janirakiw mayninakan perfectöpjjañap suyañasäkiti, suma chuymanïpjjataps uñjañasarakiwa. Mayninakan pantjasitap uñjañasa, jan wal parlañas facilakiwa. Ukampis Jehová Diosat yateqasirinakajja, mayninakan pantjasitap uñjkasas sum jupanakampejj apasi. Mä diamantet parltʼañäni, jan qʼomachatäki ukhajja, janiw munkañäkaspati. Ukampis yatiñani jaqejja, janiw patjjak uñjkiti, qʼomachatäjjani suma tuktʼayatäjjani ukhajj qhawqha valoranïnisa uk yatiwa. Jehová Diosampi Jesusampejj janiw mayninakan uñnaqapak uñjapkiti, jan ukasti kunja suma chuymanïpjjesa uk uñjapjje. Jiwasajj jupanakatwa yateqasiñasa.

15. Mayninakajj kunjamsa jakasipjje uk amuyañajja, ¿kunjamsa mayninakar jan sinttʼasis jan juzgañatak yanaptʼistaspa?

15 Mayninakar jan sinttʼasis jan juzgañatakejja, suma chuymanïtapa suma luratanakap uñjañaw yanaptʼistani. ¿Kunamp lurañas yanaptʼarakistani? Kunjamas maynejj jakasi uk amuytʼañaw yanaptʼistani. Uka toqet amuytʼañäni, mä urojja Jesusajj templonkaskänwa, ukhaw mä pobre viuda warmirojj kawkjantï qollqe uchañanakajj utjki ukar pä jiskʼa moneda uchir uñjäna. ‘¿Kunatsa uka warmejj jan jukʼamp uchki?’ sasajj janiw Jesusajj amuykänti. Qhawqha monedanaksa uchäna uk uñchʼukiskañat sipansa, kunatsa jupajj churäna kunjamas jakasïna ukwa Jesusajj amuyäna. Qhawqtï lurirjamäkäna ukarjam chʼamachasitapat jachʼañchänwa (Luc. 21:1-4).

16. ¿Kunsa Verónica kullakan experienciapat yateqasma?

16 Kunjamsa mayninakajj jakasipjje uk amuytʼañajj wali wakiskiriwa, ukwa Verónica kullakan experienciapajj amuytʼayistu. Congregacionapanjja mä kullakajj sapakiw wawap uywasïna. Verónica kullakajj akham siwa: “Amuyatajja awisakiw tantachäwirusa predicacionarus jutapjjerïna, ukatwa jupanakat mayj amuyayäta. Ukampis mä urojja, kullakampiw predikir mistta, wawapan pʼeqet usutätap (autista) laykojj kuna jan walinakansa uñjasïna ukwa jupajj cuenttʼitäna. Familiapan kunatï jakañatak wakiski uk jan faltañapatakisa Diosar serviskakiñatakisa, jupajj wal chʼamachasïna. Awisajja wawapan usutätap laykojj yaqha congregacionaruw jan faltasiñatakejj sarirïna” sasa. Ukatsti Verónica kullakajj akham sarakiwa: “Nayajj janipuniw ukham jakasitap akchʼas amuykatätti. Jehová Diosar serviñatak wal chʼamachasitapatjja, jichhajj respetompiw juparojj uñjta, wali valoranit uñjarakta” sasa.

17. Santiago 2:8 textojj ¿kunsa ewjjtʼistu, ukat kunjamsa ukarjam lursna?

17 Mä jilataru jan ukajj mä kullakaru juzgaskatas amuyasstan ukhajja, ¿kunsa lurañasa? Jilat kullakanakarojj munasiñasawa, ukwa amtañasa (Santiago 2:8 liytʼäta). Mayninakar jan jukʼamp juzgañatakejja, Jehová Diosaruw oracionan ruwtʼasiñasaraki. Mayisitanakasarjam lurañatakejja, juzgasktan uka jilatampi jan ukajj kullakampiw parltʼañasa, ukaw jupar jukʼamp uñtʼañatak yanaptʼistani. Jupamp manqtʼasiñatakisa predicañatakis invittʼaraksnawa. Jupar jukʼamp sum uñtʼasajja, Jehová Diosampit Jesusampit yateqasisaw jupan suma chuymanïtap uñjañatak chʼamachasiñasa. Ukhamatwa suma awatirisajj jan jukʼamp juzgapjjamti siski uka ewjjtʼar istʼatas uñachtʼayañäni.

18. ¿Kunjamsa suma awatirisan arupar istʼatas uñachtʼaysna?

18 Kunjamtï ovejanakajj awatiripan arup istʼapkejja, ukhamarakiw Jesusan discipulonakapajj arup istʼtanjja. Jiwasatejj kunatï jakañatak wakiski ukanakat jan sint llakisiñatakisa mayninakar jan juzgañatakis chʼamachasiñäni ukhajja, Jehová Diosampi Jesusampejj bendisistaniwa. “Jiskʼa tama” taypinkañänisa jan ukajj ‘yaqha ovejanaka’ sasin uñtʼatäpki uka taypinkañänisa, taqeniw suma awatirin arupar istʼaskakiñasa (Luc. 12:32; Juan 10:11, 14, 16). Akjjar jutki uka yatichäwinjja, Jesusan aruparjamajj kunsa discipulonakapajj lurañasa ukwa pä toqet yatjjataskañäni.

CANCIÓN 101 Diosar mayachtʼat servipjjañäni

^ Párrafo 5 Ovejanakajasti arunakaj istʼapjjaniwa sasinjja, Jesusajj discipulonakajajj kuntï nayajj yatichkta uk istʼapjjaniwa, ukarjamaw sarnaqapjjarakini sañwa munaskäna. Aka yatichäwinjja kuntï Jesusajj yatichkäna uk pä toqet uñjaskañäni: 1) kunatï jakañatak wakiski uka toqet jan llakisiña, 2) mayninakar jan juzgaña. Kunjamsa Jesusan ewjjtʼanakaparjam sarnaqsna uksa yatjjataskarakiñäniwa.

^ Párrafo 51 FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä jilatajj jan trabajoniw uñjasi, familiapatakejj jukʼa qollqenikiwa, jakasiñatakis yaqha utwa thaqañaparaki. Jupatï uka llakinakamp apayasinejja, janiw Jehová Diosar serviñajj nayrankjjaniti.

^ Párrafo 53 FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä jilataw tantachäwir qheptʼat puriski, ukampis jaqenakar predicasa, jilïr jaqenakar yanaptʼasa, Tantachasiñ Utan yanaptʼasaw suma chuymanïtap uñachtʼayi.