1. Miksi Jeesus vertasi seuraajiaan lampaisiin?

 JEESUS vertasi suhdettaan seuraajiinsa siihen läheiseen suhteeseen, joka paimenella on lampaisiinsa (Joh. 10:14). Se onkin osuva vertaus. Lampaat tuntevat paimenensa ja reagoivat hänen ääneensä. Eräs matkailija kertoi tästä omakohtaisen kokemuksen: ”Halusimme kuvata joitakin lampaita ja yritimme saada niitä tulemaan lähemmäksi. Mutta ne eivät seuranneet meitä, koska ne eivät tunteneet meidän ääntämme. Silloin tuli pieni paimenpoika, ja tuskin hän oli kutsunut niitä, kun ne jo seurasivat häntä.”

2–3. a) Miten Jeesuksen seuraajat kuuntelevat hänen ääntään? b) Mitä tässä ja seuraavassa kirjoituksessa käsitellään?

² Tämä kokemus tuo mieleen sen, mitä Jeesus sanoi lampaistaan eli opetuslapsistaan: ”Ne kuuntelevat minun ääntäni.” (Joh. 10:16.) Jeesus on kuitenkin taivaassa. Miten siis voimme kuulla hänen äänensä? Meidän täytyy tutkia hänen opetuksiaan ja sitten kuunnella hänen ääntään elämällä niiden mukaan. (Matt. 7:24, 25.)

³ Tässä ja seuraavassa kirjoituksessa käsitellään hyvän paimenen opetuksia. Jeesus käski tehdä joitain asioita ja lakata tekemästä joitain asioita. Katsotaan ensin kahta asiaa, joita meidän pitäisi välttää.

4. Mistä voimme olla ”liian huolissamme”, kuten Luukkaan 12:29 osoittaa?

⁴ Lue Luukkaan 12:29 ja alaviite. Jeesus sanoi seuraajilleen,  ettei heidän tulisi olla ”liian huolissaan” aineellisista asioista. Tiedämme, että Jeesuksen neuvot ovat aina viisaita ja hyviä. Haluamme noudattaa niitä, mutta joskus se voi tuntua meistä vaikealta. Miksi?

5. Miksi jotkut huolestuvat aineellisista asioista?

 ⁵ Jotkut voivat olla huolissaan aineellisista asioista, kuten ruoasta, vaatteista ja asumisesta. Heidän kotimaassaan voi olla huono taloudellinen tilanne. Heidän on ehkä vaikea hankkia riittävä toimeentulo perheelleen. Voi olla, että perheen elättäjä on kuollut, eikä perheellä ole enää rahaa elämän välttämättömyyksiin. Jotkut ovat voineet menettää työpaikkansa koronapandemian takia. (Saarn. 9:11.) Jos meidän elämässämme on tällaisia tai muunlaisia vaikeuksia, miten voimme noudattaa Jeesuksen neuvoa ja lakata olemasta liian huolissamme?

6. Kuvaile, mitä Pietarille tapahtui Galileanjärvellä.

⁶ Erään kerran apostoli Pietari ja muut apostolit olivat veneessä myrskyävällä Galileanjärvellä, kun he näkivät Jeesuksen kävelevän veden päällä. Pietari sanoi: ”Herra, jos se olet sinä, käske minun tulla luoksesi vettä pitkin.” Kun Jeesus sanoi Pietarille: ”Tule!”, Pietari astui veneestä ja ”lähti kävelemään vettä pitkin kohti Jeesusta”. Mitä sitten tapahtui? ”Katsellessaan myrskyä hän kuitenkin pelästyi, ja kun hän alkoi vajota, hän huusi: ’Herra, pelasta minut!’” Jeesus ojensi kätensä ja pelasti hänet. Pietari pystyi siis kävelemään myrskyävien vesien päällä niin kauan kuin hän piti katseensa Jeesuksessa, mutta kun hän  katsoi myrskyä, pelko ja huoli valtasivat hänen mielensä ja hän alkoi vajota. (Matt. 14:24–31.)

7. Mitä opimme Pietarin esimerkistä?

⁷ Voimme oppia jotain Pietarin esimerkistä. Kun hän astui veneestä veden päälle, hän ei ollut huolissaan myrskystä, vaan hän halusi pysyä pinnalla ja päästä Jeesuksen luo. Kesken matkan hänen huomionsa kuitenkin herpaantui ja hän alkoi vajota. Me emme tietenkään kävele veden päällä mutta kohtaamme muunlaisia uskonkoetuksia. Jos kadotamme näkyvistä Jehovan ja hänen lupauksensa, alamme vajota hengellisesti. Tuleepa elämässämme eteen millaisia kuvaannollisia myrskyjä tahansa, meidän täytyy keskittyä Jehovaan ja muistaa, että hän pystyy auttamaan meitä. Miten tämä onnistuu käytännössä?

8. Miten voimme olla huolestumatta liikaa aineellisista asioista?

⁸ Sen sijaan että ajattelisimme koko ajan huolenaiheitamme, meidän kannattaa pysähtyä miettimään, miten luotettava Jehova on. Muista, että rakastava taivaallinen Isämme on luvannut huolehtia aineellisista tarpeistamme, jos pidämme hengelliset asiat ensimmäisinä elämässämme (Matt. 6:32, 33). Hän ei ole kertaakaan rikkonut tuota lupaustaan (5. Moos. 8:4, 15, 16; Ps. 37:25). Jos Jehova huolehtii linnuista ja kukista, meidän ei varmasti tarvitse olla huolissamme siitä, mitä söisimme tai mitä pitäisimme päällämme (Matt. 6:26–30; Fil. 4:6, 7). Vanhemmat huolehtivat lapsistaan aineellisesti, koska he rakastavat heitä, ja samaan tapaan rakkaus saa taivaallisen Isämme huolehtimaan palvelijoidensa tarpeista. Voimme siis olla aivan varmoja, että Jehova pitää meistä huolen.

9. Mitä opit erään pariskunnan kokemuksesta?

⁹ Erään kokoaikaisessa palveluksessa olevan pariskunnan kokemus valaisee, miten Jehova voi huolehtia aineellisista tarpeistamme. He ajoivat autolla tunnin matkan pakolaiskeskukseen, josta he hakivat sisaria kokoukseen. Veli selitti: ”Kokouksen jälkeen pyysimme sisaria syömään, mutta sitten tajusimme, että meillä ei ollut mitään tarjottavaa.” Mikä neuvoksi? Veli jatkoi: ”Kun tulimme kotiin, ovella oli kaksi suurta ruokakassia. Emme tienneet, keneltä ne olivat. Jehova huolehti meistä.” Jonkin ajan kuluttua pariskunnan vanha auto hajosi. Autoa tarvittiin kenttämatkoilla, mutta heillä ei ollut rahaa korjauttaa sitä. Kun auto oli arvioitavana läheisellä korjaamolla, sisään tuli mies, joka kysyi: ”Kenen auto tämä on?” Veli sanoi, että se oli hänen mutta se oli rikki. Mies vastasi: ”Ei haittaa. Vaimoni haluaa juuri tällaisen auton ja juuri tämän värisenä. Mihin hintaan myyt sen?” Kaupat tehtiin, ja sen jälkeen veljellä oli rahat toisen auton ostoon. Hän sanoi lopuksi: ”Ei ole vaikea arvata, miltä meistä sinä iltana tuntui. Tiesimme, että se ei ollut sattumaa. Sen takana oli Jehova.”

10. Miksi meidän ei psalmin 37:5 mukaan tarvitse olla huolissamme aineellisista asioista?

¹⁰ Kun kuuntelemme hyvää paimenta emmekä ole liian huolissamme aineellisista asioista, Jehova varmasti huolehtii meistä. (Lue psalmi 37:5; 1. Piet. 5:7.) Ajatellaanpa  kappaleessa 5 mainittuja tilanteita. Tähän mennessä meillä on ehkä ollut työpaikka tai joku toinen perheenjäsen on hankkinut perheelle toimeentulon,  ja näin Jehova on huolehtinut päivittäisistä tarpeistamme. Jos menetämme työpaikkamme tai perheen elättäjä ei enää pysty hankkimaan toimeentuloa, Jehova huolehtii meistä jollain muulla tavalla. Voimme olla siitä aivan varmoja. Katsotaan seuraavaksi, mitä muuta hyvä paimen käski meidän lakata tekemästä.

11. Mitä Jeesus käski Matteuksen 7:1, 2:n mukaan lakata tekemästä, ja miksi se voi olla vaikeaa?

¹¹ Lue Matteuksen 7:1, 2. Jeesus tiesi, että epätäydellisillä ihmisillä on taipumus suhtautua toisiin kriittisesti. Siksi hän sanoi: ”Lakatkaa tuomitsemasta.” Yritämme ehkä kovasti olla tuomitsematta toisia, mutta emme aina onnistu. Mitä meidän pitäisi tehdä, kun huomaamme, että suhtaudumme toisiin kriittisesti? Meidän täytyy kuunnella Jeesusta ja yrittää kaikin keinoin päästä eroon tuomitsevasta asenteesta.

12–13. Miten Jehova suhtautui Daavidiin? Mitä voimme oppia siitä?

¹² On hyvä miettiä Jehovan esimerkkiä. Hän keskittyy ihmisten hyviin puoliin. Tämä näkyy siitä, miten hän suhtautui kuningas Daavidiin, kun tämä teki vakavia virheitä. Daavid syyllistyi esimerkiksi aviorikokseen Batseban kanssa ja jopa tapatti hänen miehensä. (2. Sam. 11:2–4, 14, 15, 24.) Näin hän aiheutti vahinkoa paitsi itselleen myös perheelleen, hänen muut vaimonsa mukaan luettuina (2. Sam. 12:10, 11). Eräässä toisessa tilanteessa hän ei luottanut täysin Jehovaan, kun hän käski luetteloida Israelin armeijaikäiset miehet, vaikka se oli vastoin Jehovan tahtoa. Ehkä hän oli ylpeä suuresta armeijastaan ja luotti sen voimaan. Tämän seurauksena 70 000 israelilaista kuoli vaaralliseen kulkutautiin. (2. Sam. 24:1–4, 10–15.)

¹³ Miten sinä olisit suhtautunut Daavidiin, jos olisit elänyt Israelissa tuohon aikaan? Olisitko tuominnut hänet ja ajatellut, ettei hän ansaitse Jehovan armoa? Jehova ei ajatellut niin. Hän keskittyi siihen, miten uskollinen Daavid oli ollut koko elämänsä ajan ja miten vilpittömästi hän katui. Siksi Jehova antoi hänen vakavat syntinsä anteeksi. Jehova tiesi, että Daavid rakasti häntä hyvin paljon ja halusi toimia oikein. Eikö olekin hienoa, että Jehova keskittyy meidän hyviin ominaisuuksiimme ja tekoihimme? (1. Kun. 9:4; 1. Aik. 29:10, 17.)

14. Millainen asenne auttaa meitä suhtautumaan toisiin oikein?

¹⁴ Jos Jehova ei odota täydellisyyttä epätäydellisiltä ihmisiltä, meidänkään ei pitäisi odottaa toisilta täydellisyyttä vaan etsiä heistä hyvää. On yleensä helppoa huomata toisten huonot puolet ja suhtautua heihin kriittisesti. Hengellinen ihminen voi kyllä nähdä ne mutta ei anna niiden häiritä yhteistyötä toisten kanssa. Raakatimantti ei ehkä näytä kovin kauniilta, mutta havaintokykyinen ihminen katsoo pintaa syvemmälle ja näkee, kuinka arvokas siitä tulee, kun se on hiottu ja kiillotettu. Jehovan ja Jeesuksen tavoin meidän täytyy katsoa pintaa syvemmälle ja nähdä ihmisten hyvät ominaisuudet.

15. Mikä auttaa meitä välttämään tuomitsevaa asennetta?

¹⁵ Mikä muu voi auttaa meitä välttämään tuomitsevaa asennetta? Yritä  kuvitella, millaista toisten elämä on. Otetaan tästä yksi esimerkki. Jeesus näki kerran temppelissä köyhän lesken pudottavan rahalippaaseen kaksi kolikkoa, joilla oli hyvin vähän arvoa. Hän ei ihmetellyt, miksei leski lahjoittanut enempää. Jeesus ei keskittynyt lesken lahjoituksen määrään vaan hänen motiiveihinsa ja elämäntilanteeseensa ja puhui hänestä arvostavasti siksi, että hän teki parhaansa. (Luuk. 21:1–4.)

16. Mitä voit oppia Veronican kokemuksesta?

¹⁶ Veronican kokemus havainnollistaa sitä, kuinka tärkeää on ottaa huomioon toisten olosuhteet. Hänen seurakunnassaan oli eräs yksinhuoltajaäiti ja tämän poika. Veronica kertoi: ”He eivät näyttäneet olevan kovin aktiivisia seurakunnassa, ja siksi suhtauduin heihin kielteisesti. Mutta sitten olin kentällä tuon yksinhuoltajaäidin kanssa. Hän kertoi, millaisia vaikeuksia hänellä oli, koska hänen poikansa oli autistinen. Hän yritti parhaansa mukaan huolehtia heidän fyysisistä ja hengellisistä tarpeistaan. Pojan terveydentilan vuoksi hänen piti joskus käydä toisen seurakunnan kokouksissa.” Veronica sanoi: ”En ollut tajunnut, miten vaikeaa sisarella oli. Nyt ihailen häntä ja arvostan kaikkea sitä, mitä hän tekee Jehovan palveluksessa.”

17. Mikä käsky on Jaakobin kirjeen 2:8:ssa, ja miten voimme noudattaa sitä?

 ¹⁷ Mitä meidän pitäisi tehdä, jos huomaamme, että suhtaudumme johonkuhun kriittisesti? Meidän täytyy muistaa, että meidän on rakastettava veljiämme ja sisariamme. (Lue Jaakobin kirjeen 2:8.) Lisäksi meidän pitää rukoilla hartaasti Jehovaa ja pyytää, että hän auttaisi meitä pääsemään eroon tuomitsevasta asenteesta. Toimimme rukoustemme mukaisesti, kun menemme juttelemaan sen veljen tai sisaren kanssa, johon suhtaudumme kriittisesti. Voisimme pyytää häntä vaikka kentälle tai syömään. Näin opimme tuntemaan hänet. Kun opimme tuntemaan hänet paremmin, voimme ottaa mallia Jehovasta ja Jeesuksesta ja etsiä hänestä hyvää. Tällä tavalla kuuntelemme hyvän paimenen käskyä lakata tuomitsemasta.

18. Miten voimme kuunnella hyvän paimenen ääntä?

¹⁸ Jeesuksen seuraajat kuuntelevat hänen ääntään aivan niin kuin kirjaimelliset lampaat kuuntelevat paimenensa ääntä. Jos yritämme olla huolestumatta liikaa aineellisista asioista ja olla tuomitsematta toisia, Jehova ja Jeesus ovat koko ajan tukenamme. Kuulummepa ”pieneen laumaan” tai ”muihin lampaisiin”, haluamme jatkuvasti kuunnella hyvän paimenen ääntä (Luuk. 12:32; Joh. 10:11, 14, 16). Seuraavassa artikkelissa käsitellään kahta muuta Jeesuksen käskyä.