Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

IREN ONOP 50

Rong Sounsilepen Sihpw Mwahwo

Rong Sounsilepen Sihpw Mwahwo

“Re pahn rong ngilei.”​—SOHN 10:16.

KOUL 3 Me Se Kin Kehlki, Koapworopworki, oh Likih

AUDEPEN ONOP *

1. Ia ehu kahrepe me Sises ketin karasaraskihong sapwellime tohnpadahk kan sihpw kan?

SISES ketin karasaraskihong nanpwungen ih oh sapwellime tohnpadahk kan duwehte nanpwungen sounsilepen sihpw men oh nah sihpw kan. (Sohn 10:14) Karasaras wet konehng. Sihpw kan ese sounsileparailo oh kin rong ngileo. Sounseiloak men kilang met eh wiawi. E koasoia: “At pwihno men kilele sihpw kei oh song likwerih sihpw ko en kohdo reht. Ahpw re sohte kohdo reht pwehki re sehse ngilat. Kisin pwutak men me wia sounsileparail kohdo oh likwerih irail, irail eri rong ngile oh pwakihala.”

2-3. (a) Ia duwen sapwellimen Sises tohnpadahk kan ar kasalehda me re kin rong ngile? (b) Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet oh mehn mwuhr?

2 Dahme wiawihong sounseiloako katamankihong kitail mahsen en Sises ko me pid sapwellime sihpw kan, de sapwellime tohnpadahk kan. E mahsanih: “Re pahn rong ngilei.” (Sohn 10:16) Ahpw Sises ketiket nanleng. Ia duwen atail kak rong ih? Kitail kin rong ih sang ni atail wia soahng kan me e ketin padahkihong kitail.​—Mad. 7:24, 25.

3 Nan iren onop wet oh mehn mwuhr, kitail pahn koasoiapene ekei sapwellimen Sises padahk kan. Kitail pahn kilang me Sises ketin padahkihong kitail soahng kei me kitail en uhdihsang wia oh pil soahng kei me kitail en wia. Keieu, kitail pahn koasoiapene soahng riau me sounsilepen sihpw mwahwo ketin padahkihong kitail en uhdihsang wia.

“UHDIHSANG PWUNOD LAUD”

4. Nin duwen me Luk 12:29 mahsanih, dahme kak kahrehda “pwunod laud”?

4 Wadek Luk 12:29. Sises ketin kangoange sapwellime tohnpadahk kan en ‘uhdihsang pwunodki laud’ duwen arail en alehdi soahng kan me re anahne pwehn mour. Kitail ese me sapwellimen Sises kaweid me erpit oh pwung ahnsou koaros. Kitail men doadoahngki, ahpw ekei pak e apwal ong kitail en kapwaiada. Dahme kahrehda?

5. Dahme kahrehda ekei kin pwunodki arail anahn kan?

 5 Ekei ele kin pwunodki duwen arail anahn kan, duwehte mwenge, likou, oh wasahn kousoan. Ele irail kousoan nan sahpw ehu me aramas tohto semwehmwe oh apwal en diar doadoahk. Mwein e kin apwal ong irail en koadoahkihada mwohni me itar pwehn apwalih arail peneinei. De mwein me kin koadoahkihada mwohni nan peneineio mehla, kahrehda sohte nein peneineio mwohni pwehn pwainda dahme irail anahne. Pil ehu, me tohto solahr arail doadoahk pwehki soumwahu lusuluso COVID-19. (Ekl. 9:11) Ma kahpwal pwukat de kahpwal teikan wiawihong kitail, ia duwen atail kak idawehn sapwellimen Sises kaweido oh uhdihsang pwunod?

Kitail en dehr nohn pwunodki ia duwen atail pahn apwalihala atail anahn akan, ahpw kitail en pousehlahte kakehlakahda atail likih Siohwa (Menlau kilang parakrap 6-8) *

6. Menlau kawehwehda dahme wiawihong wahnpoaron Piter ehu ahnsowo?

6 Ehu ahnsowo, wahnpoaron Piter oh wahnpoaron teikan mi pohn pwoht ehu nan Sehd en Kalili erein kisinieng laud ehu wiawi. Irail kilangada Sises eh ketin alialu pohn sehdo. Piter patohwanlahng Sises: “Maing Kaun, ma komwi men, a komw ketin ruwese I en patohwei rehmwi pohn pihlet.” Mwurin Sises mahsanihong en kohla, Piter keredihsang pwohto oh “alu kohla rehn Sises pohn pihlo.” Ahpw kilang dahme wiawi mwuhr. “Ni eh tehkada uklahn kisiniengo, e masepwehkada. Oh ni eh tepida kihrla, e weriwer nda: ‘Maing Kaun, doareiehla!’” Sises eri ketin kapahla limeo oh doarehla ih. E kesempwal en tamataman me Piter kak alu pohn pihlo ma e kilanglahngete Sises. Ahpw Piter kilangada kisinieng laudo oh masepwehkada oh tepida kihrla.​—Mad. 14:24-31.

7. Dahme kitail kak sukuhlki sang dahme wiawihong Piter?

7 Kitail kak sukuhl sang dahme wiawihong Piter. Ni Piter eh doudihsang pwohto oh kesihnen pohn sehdo, e sohte medewe me e pahn pwunodkihda kisinieng laudo oh tepida kihrla. E men alu pohn pihlo lao e lella rehn Sises. Ahpw e pwunodkihda kisinieng laudo oh sohte kilanglahngete Sises. Rahnwet, kitail sohte kak alu pohn pihl, ahpw mie atail kahpwal kan me kin kasonge atail pwoson. Ma kitail sohte kin medemedewehte Siohwa oh sapwellime inou kan, atail pwoson pahn luwetala oh mwomwen tepida kihrla. Eri sohte lipilipil ma atail kahpwal kan uhdahn laud, kitail anahne kin medemedewehte Siohwa oh duwen eh kak ketin sewese kitail. Ia duwen atail kak wia met?

8. Dahme kak sewese kitail en dehr nohn pwunodki duwen atail anahn kan?

8 Kitail anahne likih Siohwa oh uhdihsang pwunodki atail kahpwal kan. Tamataman me Samatailo nanleng, Siohwa, ketin inoukihda me e pahn ketin apwalihala atail anahn akan ma kitail kin mwohneki ih mahs. (Mad. 6:32, 33) E kin ahnsou koaros ketin kapwaiada sapwellime inou kan. (Deud. 8:4, 15, 16; Mel. 37:25) Ma Siohwa kin ketin apwalih menpihr kan oh rohs kan, eri kitail en dehr pwunodki duwen dahme kitail pahn kang de likawih! (Mad. 6:26-30; Pil. 4:6, 7) Duwehte pahpa nohno kan ar mwekidki limpoak pwehn apwalih anahn kan en neirail seri kan, limpoak kin kamwakid Samatailo nanleng en ketikihda dahme sapwellime kan anahne. Ei, kitail kak uhdahn kamehlele me Siohwa pahn ketin apwalih kitail!

9. Dahme kitail kak sukuhlkihsang dahme wiawihong pwopwoud ehu?

9 Medewehla koasoi pwoatet me karasahda duwen Siohwa eh kin kak ketikihda dahme kitail anahne. Pwopwoud ehu me wia pioneer kei tangahki werara sidohsa meringo erein awa ehu pwehn kohla pwekada sister kei ren iang mihting en mwomwohdiso. Sister ko kin mihmi ni wasa me irail kan me tangasang uhdahn sapwarail kan (refugees) kin kousoan ie. Brothero koasoia: “Mwurin mihtingo, se luke sister ko ren iang kiht mwenge, ahpw se esehda me sohte kanat mwenge en kamwengehkin irail.” Dahme ira pahn wia? Brothero doula koasoia: “Ni at lella ni imwato, se kilangada ehd en mwenge laud riau mi ni at wenihmwo. Se sehse ihs me kihdi wasao. Siohwa ketin apwalihala kiht.” Ahnsou ehu mwurin mwo, weren pwopwoudo werara sidohsao ohla. Ira anahne sidohsao ong kalohk; ahpw sohte neira mwohni pwehn kamwahwihala. Ira wahla sidohsao ni ehu wasahn kamwahwihala sidohsa pwehn kilang ia uwen pweinen en wiahda sidohsao. Ahpw ohl emen kohdo oh idek: “Weren ihs sidohsahn?” Brothero nda me were sidohsao, oh me e anahne kamwahwihala. Ohlo nda: “Mwahu, itar. Ei pwoudo men waraneki soangen sidohsahn oh ih poh me e mwahukiho men. Ia uwen pweine?” Brothero netikihong ohlo sidohsao oh uwen mwohni me e alehdi pil itar en pwainda ehu sidohsa. Brothero koasoia: “I sohte anahne kawehwehda uwen at peren rahno. Se ese me met kaidehn depweila ieu. Siohwa me ketin sewesei kiht.”

10. Ia duwen Melkahka 37:5 eh kangoange kitail en dehr pwunodki atail anahn akan?

10 Ni atail kin rong sounsilepe mwahwo oh uhdihsang nohn pwunodki atail anahn akan, kitail kak kamehlele me Siohwa pahn ketin apwalih kitail. (Wadek Melkahka 37:5; 1 Pit. 5:7) Medewehla duwen kahpwal kan me  parakrap 5 kasalehda. Lao lel met, Siohwa ele kin ketin doadoahngki tapwin peneinei men de kaun en doadoahk men en sewese apwalihekin kitail atail anahn en ehuehu rahn. Ma tapwin peneineio sohla kak wia met de ma sohla atail doadoahk, Siohwa pahn ketin apwalih kitail ni soangen ahl teikan. Kitail kak uhdahn kamehlele met. Met kitail pahn koasoiapene pil ehu soahng tohrohr me sounsilepe mwahwo ketin kangoange kitail en uhdihsang wia.

“UHDIHSANG AMWAIL KIN KADEIK METEIKAN”

Kitail kak uhdihsang kadeiki meteikan ma kitail kilikilangete arail irair mwahu kan (Menlau kilang parakrap 11, 14-16) *

11. Nin duwen me Madiu 7:1, 2 mahsanih, dahme Sises ketin padahkihong kitail en uhdihsang wia, oh dahme kahrehda met kakete apwal?

11 Wadek Madiu 7:1, 2Sises mwahngih me aramas akan sohte unsek oh kin kalapw tehk ahn meteikan sapwung kan. Ihme kahrehda e mahsanih: “Uhdihsang amwail kin kadeik meteikan.” Ele kitail kin nantihong en dehr kadeik riatail Kristian kan. Ahpw ekei pak kitail kin wia. Ma kitail diarada me ekei pak kitail kin kilikilangete ahn meteikan sapwung, dahme kitail en wia? Rong Sises, oh doadoahk laud en uhdihsang kadeik.

12-13. Ia duwen atail doudouloale duwen Siohwa eh ketin kilangwohng Depit eh sewese kitail en uhdihsang kadeik meteikan?

12 Kitail kak paiekihda atail doudouloale sapwellimen Siohwa mehn kahlemeng. Siohwa kin ketin kilikilangete soahng mwahu kan rehn aramas. Kitail kilang met sang ni sapwellime wiewia ong Nanmwarki Depit, ohl emen me wiahda sapwung laud. Karasepe, e wiahda dipen kamwahl rehn Padsipa, oh e pil koasoanehdi kamakamalahn ahn Padsipa pwoudo. (2 Sam. 11:2-4, 14, 15, 24) Pwehki dahme Depit wiahda, ih oh eh peneineio lelohng lokolok laud, iangahki eh pwoud teiko. (2 Sam. 12:10, 11) Pil ehu ahnsou, Depit sohte kasalehda me e uhdahn koapworopworki Siohwa ni eh wadekedi sounpei en Israel ko. Siohwa sohte ketin mahsanihong ih en wia met. Depit ele wia met pwehki e pohlki uwen tohtohn nah sounpei ko oh pwehki e likih me nah karis en sounpeio pahn pere ih. Ia imwilahn met? Mehn Israel 70,000 mehkihla soumwahu lusulus!​—2 Sam. 24:1-4, 10-15.

13 Ma ke mi nan Israel ni ahnsowo, ia duwen omw pahn kilangwohng Depit? Ke pahn medewe me Siohwa en dehr ketin mahkohng ih? Siohwa sohte sapwellimanki soangen madamadau wet. E ketin medemedewehte duwen Depit eh kin lelepek erein eh mour oh eh koluhla mehlel. Eri, Siohwa ketin mahkikihong Depit sapwung laud pwukat. Siohwa ketin mwahngih me Depit uhdahn poakohng ih oh me e men wia dahme pwung. Kitail kin uhdahn kalahnganki me Siohwa kin ketin kilikilangete atail irair kaselel kan oh pil atail wiewia mwahu kan.​—1 Nan. 9:4; 1 Kron. 29:10, 17.

14. Dahme kin sewese Kristian kan en uhdihsang kadeik meteikan?

14 Pwehki Siohwa sohte ketin kasik me kitail unsek, kitail en pil dehr kasik me meteikan en unsek, oh kitail en kilang arail irair mwahu kan. E mengei en kilang soh unsek en meteikan oh kauwehki irail. Ahpw emen me kin alasang Siohwa kin patehngete meteikan doadoahk mehnda ma e ese duwen arail soh unsek kan. Daimon me saikinte kamedendella ele kin mwomw suwed, ahpw aramas loalokong men ese me daimono uhdahn pahn kaselella oh kesempwal mwurin eh pahn lopdi oh kamedendella. Duwehte Siohwa oh Sises, kitail en dehr kin kilikilangete soh unsek en aramas akan, ahpw kitail en kin kilikilangete arail irair mwahu kan.

15. Dahme kahrehda atail medemedewe irair en aramas akan pahn sewese kitail en dehr kadeik irail?

15 Patehngete atail en kilikilangete irair mwahu en meteikan, dahme kak sewese kitail en dehr kauwe irail? Song medewehla duwen arail mour. Medewehla karasaras wet. Ehu rahno, Sises ketiket ni tehnpas sarawio oh mahsanihada liohdi semwehmwe men eh kesehdi sent mwaramwer riau nan kohpwahn meirongo. E sohte mahsanih: “Dahme e seu kesehkihdi me laudsang?” Sises sohte ketin kilikilangete uwen mwohni me liohdio meirongki, ahpw e ketin medemedewe dahme kahrehda liho wiahki met oh mwomwen eh mour. Ih eri ketin kapingahki liohdio eh wia uwen eh kak koaros.​—Luk 21:1-4.

16. Dahme ke kak sukuhlkihsang dahme wiawihong Veronica?

16 Koasoipen Veronica kasalehiong kitail dahme kahrehda e kesempwal en medewe duwen mour en meteikan. Nan mwomwohdisou me Veronica kin papah ie, mie nohno kiripw men oh nah kisin pwutak kis. Veronica koasoia: “E kin mwomwen me ira sohte kin kalapw iang mihting oh kalohk. Pwehki met, I kin kilangwohng ira ni ahl sapwung. Ahpw mwuhr I iang nohnou kalohk. E kawehwehiong ie duwen kahpwal me e ahneki pwehki nah pwutako ahneki soumwahu. E kin wia uwen eh kak koaros en apwalihala ara anahn akan oh pil kolokolete ara nanpwungmwahu keren rehn Siohwa. Pwehki soumwahu me nah pwutako ahneki, ekei pak ira kin anahne iang mihting ni ehu mwomwohdiso tohrohr.” Veronica koasoia: “I uhdahn sehse me eh mouro uhdahn apwal. Met I uhdahn poakepoake oh wauneki sistero pwehki soahng koaros me e kin wiewia pwehn papah Siohwa.”

17. Dahme Seims 2:8 padahkihong kitail en wia, oh ia duwen atail kak wia met?

17 Dahme kitail anahne wia ma kitail esehda me kitail kin kadeiki riatail Kristian men? Kitail en tamataman me kitail anahne poakohng riatailo. (Wadek Seims 2:8.) Kitail en pil kapakapohng Siohwa ni ngidingid, pekipeki ih en ketin sewese kitail en uhdihsang kadeik. Kitail kak kapwaiada atail kapakap kan sang ni atail tiengla mwowe oh koasoiong aramaso me kitail kauwe. Met pahn sewese kitail en esehla ih. Kitail kak peki en iang kitail kalohk de iang kitail mwenge. Ni atail esehla mwahu riatailo, kitail kak song en idawehn sapwellimen Siohwa oh Sises mehn kahlemeng oh kilangete soahng mwahu kan reh. Ni ahl wet, kitail kasalehda me kitail kin rong sounsilepen sihpw mwahwo eh kehkehlik en uhdihsang kadeik.

18. Ia duwen atail kak kasalehda me kitail kin rong ngilen sounsilepen sihpw mwahwo?

18 Duwehte sihpw men eh kin rong ngilen sounsilepeo, sapwellimen Sises tohnpadahk kan kin rong ngile. Ma kitail kin nantihong en uhdihsang pwunodki atail anahn akan oh uhdihsang kadeiki meteikan, Siohwa oh Sises pahn ketin kapaiahda atail nannanti. Sohte lipilipil ma kitail wia kisehn “kisin pwihn sihpw” de “sihpw teikan,” kitail en pousehlahte rong oh peikiong ngilen sounsilepen sihpw mwahwo. (Luk 12:32; Sohn 10:11, 14, 16) Nan iren onop en mwuhr, kitail pahn koasoiapene soahng riau me Sises mahsanihong sapwellime tohnpadahk kan en wia.

KOUL 101 Doadoahkpene ni Minimin

^ par. 5 Ni Sises eh mahsanih me sapwellime sihpw kan pahn rong ngile, met wehwehki me sapwellime tohnpadahk kan pahn rong sapwellime padahk kan oh kapwaiada nan arail mour. Nan iren onop wet, kitail pahn koasoiapene sapwellimen Sises padahk kaselel riau, me iei en uhdihsang atail pwunodki atail anahn akan oh uhdihsang kadeik meteikan. Kitail pahn koasoiapene ia duwen atail kak kapwaiada sapwellime kaweid ko.

^ par. 51 WEHWEHN KILEL: Brother men sohla eh doadoahk, sohte itar mwohni ong eh peneineio, oh anahne rapahkihda imwe. Ma e sohte kanahieng, e kakete nohnla pwunodki eh kahpwal kan kahrehda e sohla mwohneki mahs eh kaudok ong Siohwa.

^ par. 53 WEHWEHN KILEL: Brother men pwand en lella ni mihting. Ahpw e kin kasalehda irair mwahu kan ni eh kin kalohk ni ahnsou sohte lipilipil, sewese me mah men, oh apwalih mwahu Wasahn Kaudok.