1. Yesuusi harunsaanosi geˈreewu ledo heewisiisinohu mittu korkaati maa ikkara dandaanno?

YESUUSI harunsaanosi ledo noosi jaalooma allaalaanchunna geˈreewisi ledo noo aante ledo heewisiisino. (Yoh. 10:14) Yesuusi konni garinni heewisiisasi garankolla. Geˈreewu allaalaanchonsa afino hattono huurosi macciishshanno. Mittu gobba daaˈˈatanno manchi tenne seekke buuxino. Isi togo yiino: “Foto kayisa hasiˈnoommo daafira mitu geˈreewi ninkewa shiqanno gede assate woˈnaalloommo. Kayinni geˈreewu huuronke egenninokki daafira ninke hoode didayino. Hakkiinni allaale noohu shiinqu qaaqqi daye woshshita baalunku geˈreewi isi hoode haˈrino.”

2-3. (a) Yesuusi harunsaano huurosi macciishshitanni noota leellishshannohu hiittoonniiti? (b) Konninna aananno birxichira maa ronseemmo?

² Kuni gobba daaˈˈatanno manchi coyiˈrinori, Yesuusi geˈreewisi yaano rosaanosi daafira yiinore qaangeemmo gede assannonke. Yesuusi, “Insa huuroˈya macciishshitanno” yiino. (Yoh. 10:16) Kayinni Yesuusi noohu iimaati. Isi yaannore macciishsha dandiineemmohu hiittoonniiti? Mootichinke huuro macciishshinanni heeˈnoommota leellisha dandiineemmoti qara doogo, isi rosiisinore heeshshonke giddo loosu aana hosiisate.—Mat. 7:24, 25.

³ Konninna aananno birxichira Yesuusi rosiisinoha mito roso xiinxallineemmo. Aanchine laˈneemmonte gede, Yesuusi assa hasiissannonkekkihanna assa hasiissannonkeha mito coye rosiisinonke. Balanxe danchu allaalaanchi assineemmokki gede rosiisinonkeha lame coye laˈneemmo.

4. Luqaasi 12:29 kultanno garinni ‘yaandeemmo’ gede assankera dandaannori maati?

⁴ Luqaasi 12:29 nabbawi. Yesuusi harunsaanosi maalaamittete coyira ‘yaaddannokki’ gede amaalinonsa. Yesuusi amaale woˈmanka woyite kaaˈlitannotanna gara ikkitinota anfoommo. Tenne amaale loosu aana hosiisa hasiˈneemmo; ikkollana mito woyite tenne amaale harunsa qarra ikkitankera dandiitanno. Mayira?

5. Mitootu maalaamittete coyira yaaddannohu mayira ikkara dandaanno?

 ⁵ Mitootu maalaamittete coyira, lawishshaho sagale, uddanonna galtanno mine afiˈrate yaaddara dandiitanno. Insa heedhannohu miinju qarri noo gobbara ikkara dandaanno. Insara maatensara hasiisannore hidhate ikkanno geeshshi woxe afiˈra qarra ikkitansara dandiitanno. Woy maatensara loose woxe abbannohu reyinoha ikkara dandaanno; tini qolte maate woxe hoogge qarrantanno gede assitanno. Qoleno Koroonu fayyanni kainohunni batinyu manni loosonsa hooginoha ikkara dandaanno. (Ros. 9:11) Kowiicho kulloonnihuno ikko wolu qarri tuncu yiinonkeha ikkiro, Yesuusi yaaddinoonte yee amaalinonke amaale harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

6. Mitte yannara soqqamaasinchu Pheexiroosira mayi tuncu yiinosiro xawisi.

⁶ Mitte yannara soqqamaasinchu Pheexiroosinna wole soqqamaasine Galiilu Baari aana yowolotenni hadhanni heedheenna dambalu kaino; hatte mereero insa Yesuusi wayi aana haˈranni daanna laˈu. Hakkiinni Pheexiroosi, “Mootichaˈya, ateetiro baaru aana haˈranni atewa dayemmo gede hajajie!” yii. Yesuusi “amo!” yiisihu gedensaanni “Pheexiroosino yowolote aaninni dirre Yesuusiwa iillara baaru aana qaafanni haˈri.” Hanni  hakkiinni aane ikkinore wodanche. Pheexiroosi, “Bubbete wolqa lae waajji; baaru itasira rahita, ‘Mootichaˈya gatisie!’ yee raari.” Hakkiinni Yesuusi angasi diriirse amade Pheexiroosi gatisinosi. Pheexiroosi Yesuusi aaninni illesi hoolinokki yannara hembeelamanni noo wayi aana haˈra dandiinota qaango. Kayinni Pheexiroosi dambala laiti lowo geeshsha waajjino daafira lixa hanafino.—Mat. 14:24-31.

7. Pheexiroosi lawishshinni maa ronseemmo?

⁷ Pheexiroosi lawishshinni rosa dandiineemmo. Pheexiroosi yowolotenni dirre wayi aana haˈra hanafi woyite ‘dambala lae waajje itameemmo’ yee dihedino. Isi Mootichisiwa iilla geeshsha wayi aana haˈra hasiˈrino. Kayinni isi Yesuusa illachisha agure dambala lae waajjino. Pheexiroosira wayi aana haˈrate ammana hasiissinosinte gede, xaa yannara ninkerano iillannonke fonqolo dandiine saˈˈate ammana hasiissannonke. Yihowanna isi uyino hexxo illachisha hoongummoro ayyaanaamittenke shoshshoggitara dandiitanno. Iillannonkehu dambalu gedee qarri ikkihano ikkiro, woˈmanka woyite Yihowanna isira ninke kaaˈlate dandoo noosita dea dihasiissannonke. Tenne assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

8. Maalaamittete coyira quwa saˈne yaandeemmokki gede kaaˈlannonkeri maati?

⁸ Yaada agurre Yihowa addaxxanke kaaˈlitannonke. Baxillaanchu Anninke Yihowa ayyaanaamittete coye balaxisiinseemmoha ikkiro maalaamittete hasiisannonkere wonshate qaale einota qaango. (Mat. 6:32, 33) Isi woˈmanka woyite eino qaale wonshanno. (Mar. 8:4, 15, 16; Far. 37:25) Yihowa ceatenna daraarote nafa hasiisannonsare wonshannonsaha ikkiro, ninkerano hasiisannonkere wonshannonke daafira maa inteemmo woy maa uddiˈneemmo yine yaada dihasiissannonke! (Mat. 6:26-30; Fil. 4:6, 7) Annuwunna amuuwu qaaqquullensa baxxanno daafira maalaamittete hasiisannonsare shiqishshannonte gede, iimi Anninkeno mannasi baxanno daafira maalaamittete hasiisannore wonshannonsa. Addanko Yihowa towaatannonketa horo dihuluullammeemmo!

9. Mittu minaanninna minaama woˈnaalshinni maa rosootto?

⁹ Hanni Yihowa maalaamittete hasiisannonkere wonshannonketa leellishannoha mitto woˈnaalsha laˈno. Woˈma yanna soqqansho soqqamannori mittu minaanninna minaama darame dayino manni heeˈranno kaampera heeˈrannore meya roduuwa gambooshshunniwa haaˈre haˈrate, akkalu makeeninsanni mitte saate saˈanno doogo haˈrino. Roduu togo yiino: “Gambooshshu gedensaanni kuri roduuwa sagalete mininkera koyinsummo; kayinni minenke sagalete yinanniri nookkita wodanchinummo.” Kuri minaanninna minaama ma assa ikka? Roduu lede togo yiino: “Mininkera iillineemmo woyite xullote sagale worroonnihu lamu jajjabbu borsi no. Tenne sagale worinonkehu ayetiro dianfoommo. Yihowa towaatinonke.” Shiima yanna gedensaanni makeeninsa loosa giwi. Insara soqqanshote kuni makeeni hasiisannonsa; kayinni loosiisidhanno woxi dinonsa. Makeena massite garaajete mine wortinowa mittu manchi daye, “Kuni makeeni ayeho?” yee xaˈmi. Hakkiinni roduu makeenu isiha ikkinotanna biddi assinanniha ikkinota kulisi. Manchu qole togo yii: “Hatteera qarrantooti. Minaamaˈya togoo makeena hasidhanno danisino ise baxxanno gedeeho. Mageeshshi woxira hiratto?” Hakkiinni roduu makeenasi wole makeena hidhate ikkannosi geeshshi woxira hirino. Jeefote isi togo yiino: “Hakko barra lowo geeshsha hagiidhinoommo. Kuni hedeweelcho ikkino coye ikkinokkita anfoommo. Konni garinni kaaˈlinonkehu Yihowaati.”

10. Faarso 37:5 maalaamittete hasiisannonkerira yaandeemmokki gede jawaachishshannonkehu hiittoonniiti?

 ¹⁰ Danchu allaalaanchi yaannore macciishshinummoronna maalaamittete hasiisannonkerira quwa saˈne yaada agurrummoro, Yihowa hasiisannonkere wonshannonketa addaxxa dandiineemmo. (Faarso 37:5 nabbawi; 1 Phe. 5:7) Hanni  gufo 5 kulloonni qarra hendo. Yihowa xaa geeshsha maatete umi widoonni woy qaxadhe loosiisiˈrannonke manchi widoonni barraho hasiisannonkere wonshanni noonkeha ikkara dandaanno. Maatete umi xaate hasiisannore shiqisha dandaannokkiha ikkiro woy loosonke hoongoommoha ikkiro Yihowa wole doogganni towaatannonke. Isi towaatannonketa addaxxa dandiineemmo. Hanni xa danchu allaalaanchi assineemmokki gede kulinonkeha wole coye laˈno.

11. Maatewoosi 7:1, 2 kultanno garinni Yesuusi ma assineemmokki gede amaalinonke? Tenne assa qarra ikkitankera dandiitannohu mayiraati?

¹¹ Maatewoosi 7:1, 2 nabbawi. Yesuusi mannu ooso guuntete xeˈne noonsare ikkitino daafira wolootu soˈro illachisha rakkannonsata afino. Isi “Yoo yitinoonte” yiinota wodanche. Ammanate roduuwinkera yoo yineemmokki gede sharrammeemmoha ikkara dandaanno. Kayinni ninke baalunku guuntete xeˈne noonkereeti. Mito woyite wolootu soˈro xinqisiisiˈra rakkannonkeha ikkiro maa assa hasiissannonke? Yesuusi yaannore macciishshino hattono yoo yineemmokki gede sharrammo.

12-13. Yihowa Moote Daawitira assinore hiincanke wolootaho yoo yineemmokki gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹² Yihowa assinore hiincanke kaaˈlitannonke. Isi mannunniha dancha akata illachishanno. Jawa cubbo loosinohu Moote Daawitira assinori tenne leellishanno. Lawishshaho Daawiti, Bersaabehi ledo foorino hattono minaannase shiishiishino. (2 Sam. 11:2-4, 14, 15, 24) Daawiti assinori isonooto calla ikkikkinni maatesi hattono wole minaamuwasi gawajjino. (2 Sam. 12:10, 11) Wole yannara qole, Yihowa fajjisikkinni Israeelete olanto kiirranni gede asse woˈmunni woˈma Yihowa addaxxannokkita leellishino. Daawiti tenne assinohu lowo olanto noosi daafira naaxxe, insa addaxxe ikkara dandaanno. Tini mayi qarra abbituyya? Mito 70,000 ikkanno manni qoomamunni goofino!—2 Sam. 24:2-4, 10-15.

¹³ Ati hakkawaro Israeelete noottoha ikkoommero Daawiti ma garinni laˈˈatto? Isi Yihowa maaro dihasiissannoho yite yoo yaatto? Yihowa kayinni hatto yee dihedino. Isi Daawiti hakkuyira albaanni ammaname heeˈrino garanna addu maaro eino gara hedino. Hakko daafira Yihowa Daawiti loosinoha jawa cubbo gatona yiinosi. Yihowa, Daawiti iso lowo geeshsha baxannotanna gara ikkinore assa hasiˈrannota afino. Maganinke dancha akatanke illachishannota afanke iso galaxxineemmo gede diassitannonke?—1 Mot. 9:4; 1 Dud. 29:10, 17.

14. Kiristaanu wolootaho yoo yaannokki gede kaaˈlannonsari maati?

¹⁴ Yihowa guuntete xeˈne noonsa manna gatona yaannoha ikkiro, ninkeno mimmito gatona yaanna wolootunniha dancha akata illachisha hasiissannonke. Duucha woyite wolootu soˈro illachishanna insa misha rakkannonke. Ikkirono, Yihowa faale haˈra hasiˈranno manchi wolootu soˈro afirono insa ledo sumuu yee loosanno. Fiine biddi assinoonnikki almaaze baxisa hooggara dandiitanno; kayinni xiinxallu manchi fiine biddi assiniro, biifadonna lowo waaga afidhinota ikkitinota afino. Yihowanna Yesuusi gede ninkeno mannaho aana laˈˈa agurre dancha akattansa illachisha hasiissannonke.

15. Mannu heeshsho gara hedanke insara yoo yineemmokki gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁵ Wolootunniha dancha akatansa illachinsheemmotano agurranna insara yoo yineemmokki gede kaaˈlankera dandaannori woluri  maati? Heeshshonsa gari hiittoohoro hedate woˈnaali. Hanni konne lawishsha hendo. Mitto barra Yesuusi qullaawa mine mitte buxicho gunnitte mancho shiima waaga afidhinota lame saante fushshote saaxine giddo tugganna lai. Yesuusi, “Ise kawiinni roorsite tugginokkihu mayiraati?” yee dixaˈmino. Yesuusi tini mancho uyitino woxi shiima ikkasi diˈˈillachishino; hatteentenni woxe fushshitanno gede kakkayisinoseri maatironna heeshshose gari hiittoohoro hedino; hattono dandiitannore baala assitinotera galatinose.—Luq. 21:1-4.

16. Veroonika lawishshinni maa rosootto?

¹⁶ Veroonika yinanni rodoo woˈnaalsha laˈˈanke wolootu heeshsho gara heda hasiissannonkehu mayiraatiro huwatate kaaˈlitannonke. Ise soqqantanno songora, mitte qaaqqose callase lossidhanno ama no. Veroonika togo yitino: “Isenna qaaqqise ganye gambooshshe didaanno hattono soqqansho difulanno yee hedoomma. Konnira insa daafira gara ikkinokkire heda hanafumma. Kayinni mitto barra qaaqqu ama ledo soqqansho fullummo. Ise qaaqqise surre dhiwamannota kultue. Ise maalaamittetenna ayyaanaamittete hasiisannonsare wonshate dandiiture baala assitanni no. Qaaqqise dhiwamanno daafira, ise mito woyite gambooshshu gate baˈˈannosekki gede wole songo hadhanno.” Veroonika jeefote togo yitino: “Ani isera togoo qarri iillanni nooseta diwodanchoomma. Xa tini rodoo Yihowara soqqamate assitanni noore lowo geeshsha naadeemma hattono baxeemmase.”

17. Yaiqoobi 2:8 maa assineemmo gede hajanjoonninke? Tenne assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

 ¹⁷ Ammanate rodiinkera yoo yinanni heeˈnoommota wodanchinummoro maa assa hasiissannonke? Roduuwanke baxa hasiissannonketa deˈnoonke. (Yaiqoobi 2:8 nabbawi.) Qoleno wolootaho yoo yineemmokki gede kaaˈlankera Yihowa eeggifante huucciˈra hasiissannonke. Hattono yoo yinoommo rodiiwa aanne isi ledo yanna sayinse huuccattonke ledo sumuu yaannore assa dandiineemmo. Tini hakko rodii heeshsho gara afate kaaˈlitankera dandiitanno. Isi ledonke soqqamanno gede woy ledonke sagale itanno gede koyisa dandiineemmo. Rodoonke albinni roore egenninummo kiiro Yihowanna Yesuusi lawishsha harunsine dancha akatasi illachishate woˈnaalleemmo. Konni garinni, danchu allaalaanchi yoo yitinoonte yee hajajinonke hajajo wonshinanni heeˈnoommota leellinsheemmo.

18. Danchu allaalaanchi huuro macciishshinanni heeˈnoommota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁸ Geˈreewu allaalaanchinsa huuro macciishshannonte gede, Yesuusi harunsaanono isi huuro macciishshitanno. Maalaamittete coyira yaandeemmokki gedenna wolootaho yoo yineemmokki gede sharrammeemmoha ikkiro Yihowanna Yesuusi maassidhannonke. “Shiima hoshsha” wido woy “wolu geˈreewi” widono ikkino, danchu allaalaanchi huuro macciishshanna hajajama agurroonke. (Luq. 12:32; Yoh. 10:11, 14, 16) Aananno birxichira Yesuusi harunsaanosi assitanno gede kulinoha lame coye ronseemmo.