Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

XANNAˈIYO HUUPHE YOHUWAA 50

Yesuusi Tamaarissiyoobaa Siya

Yesuusi Tamaarissiyoobaa Siya

“Eti ta qaalaa siyana.”—YOH. 10:16.

MAZAMURE 3 Nu Wolqqaa, Nu Hidootaa, Nu Qatuwaa

HA XINAATIYAN *

1. Yesuusi bana kaalliyaageeta dorssaara geeddarssanaadan oottida issi gaasoy aybee?

YESUUSI bana kaalliyaageetuura baassi deˈiya gaytotetta issi henttanchcha giddooninne A dorssaa giddon deˈiya gaytotettaara geeddarssiis. (Yoh. 10:14) Hegaadan geeddarssiyoogee bessiyaaba. Dorssati bantta henttanchchaa eroosonanne I yootiyoobaa oottoosona. Issi bitaanne hegaa akeekiis. I hagaadan giis: “Nuuni amarida dorssata pootuwaa denttanawu koyido gishshawu eti nuukko shiiqanaadan oottanawu malida. SHin eti nu qaalaa erenna gishshawu nuukko shiiqibookkona. He wode issi henttanchcha naˈay yiidi eta xeegin eti A kaallidosona.”

2-3. (a) Yesuusa kaalliyaageeti A qaalaa siyiyoogaa waati bessiyoonaa? (b) Nuuni ha huuphe yohuwaaninne kaalliyaagan ay beˈanee?

2 He bitanee akeekidobay Yesuusi ba dorssata, hegeekka ba erissiyo ashkkarata xeelliyaagan yootidobaa nuna hassayissees. I hagaadan giis: “Eti ta qaalaa siyana.” (Yoh. 10:16) SHin Yesuusi saluwan deˈees. Yaatin I yootiyoobaa nuuni waatidi siyana danddayiyoo? Nuuni I nuna tamaarissidobaa oosuwan peeshshiyo wode, I yootiyoobaa siyoos.—Maa. 7:24, 25.

3 Ha huuphe yohuwaaninne kaalliyaagan Yesuusi tamaarissidobatuppe amaridabaa pilggana. Nuuni oottana koshshenna issi issibatanne oottana koshshiya harabata xeelliyaagan Yesuusi tamaarissidobaa beˈana. Nuuni oottennaadan loˈˈo henttanchchay azazido naaˈˈubata nuuni koyro pilggana.

“HIRGGOPPITE”

4. Luqaasa 12:29y yootiyoogaadan, ‘hirgganaadan’ oottana danddayiyaabay aybee?

4 Luqaasa 12:29 nabbaba. Yesuusi bana kaalliyaageeti deˈuwaassi koshshiyaabaa demmanawu ‘hirggennaadan’ zoriis. Yesuusa zoree awudenne aadhdhida eratettay deˈiyoogaanne likke gidiyoogaa nuuni eroos. Nuuni hegaa oosuwan peeshshanawu koyikkonne, issi issitoo hirggiyoogaa agganawu metootana danddayoos. Aybissi?

5. Amaridaageeti bantta deˈuwaassi koshshiyaabaa demmanawu hirggana danddayiyoy aybissee?

 5 Amaridaageeti qumaa, maayuwaanne deˈiyo sohuwaa waati demmanee giidi hirggana danddayoosona. Eti daro asay hiyyeesa gididonne ooso demmiyoogee metiyo biittan deˈiyaageeta gidana danddayoosona. Bantta soo asawu koshshiyaabaa kunttanawu gidiyaagaa keena miishshaa demmiyoogee eta metana danddayees. Woy qassi so asawu koshshiyaabaa kunttanawu oottiya uri hayqqana danddayees; hegaappe denddidaagan so asay koshshiyaabawu miishshaa demmenna. Qassi daroti korona harggiya gaasuwan bantta oosuwaa xayidaageeta gidana danddayoosona. (Era. 9:11) Ha odettidabay woy harabay nuna gakkidaba gidikko, Yesuusi hirggoppite giidi zorido zoriya nuuni waatidi kaallana danddayiyoo?

Deˈuwaassi koshshiyaabawu hirggiyoogan leemiso hanotan muukettiyoogaappe Yihoowan mintti ammanettoos (Mentto 6-8 xeella) *

6. Kiitettida PHeexiroosa issi wode gakkidabaa qonccissa.

6 Issi wode, kiitettida PHeexiroosinne hara kiitettidaageeti Galiilaa abbaa bollan wolwoluwan biishin beetay denddiis, he wode eti Yesuusi haattaa bolli hemettishin beˈidosona. PHeexiroosi hagaadan giis: “Ta Godau, hegee nena gidikko, taani haattaa bollaara neekko baana mala, tana azazarkkii.” Yesuusi A “haa ya” giidi shoobbi simmin PHeexiroosi wolwoluwaappe wodhdhidi “haattaa bollaara hemettiiddi, Yesuusakko” biis. Kaallidi hanidabaa akeekaa. “Wolqqaama carkkuwaa be7idi yayyiis; haattai bana mituwaa doommido wode, ba qaalaa xoqqu oottidi, ‘Ta Godau tana ashsharkkii!’ yaagiis.” Yesuusi ba kushiyaa yeddidi A ashshiis. PHeexiroosi Yesuusa xeellido wode haattan hemettana danddayidoogaa hassayiyoogee koshshiyaaba. SHin PHeexiroosi beetaa beˈido wode keehi yayyidi muukettiyoogaa doommiis.—Maa. 14:24-31.

7. Nuuni PHeexiroosa hanotaappe ay tamaarana danddayiyoo?

7 Nuuni PHeexiroosa hanotaappe tamaarana danddayoos. PHeexiroosi wolwoluwaappe wodhdhidi abban hemettiyo wode, I beetaa yayyanaagaanne muukettanaagaa qoppibeenna. I Yesuusakko gakkanaashin haattaa bollaara hemettidi baanawu koyiis. SHin Yesuusa xeelliyoogaa aggidi beetaa xeellido gishshawu yayyiis. Haattaa bollaara hemettidi baanawu PHeexiroosawu ammanoy koshshidoogaadan, ha wodiyan nuna gakkiya metuwaa genccanawu nuuyyookka ammanoy koshshees. Nuuni Yihoowaaninne I qaalaa gelidobatun ubbatoo ammanettana xayikko ayyaanaaban muukettiyoogaa doommoos. Nuna wolqqaama metoy gakkikkonne, nuuni Yihoowaaninne A maaduwan ubbatoo xeelaa wottana bessees. Nuuni hegaadan waatidi oottana danddayiyoo?

8. Nuuni nu deˈuwaassi koshshiyaabaa xeelliyaagan likkiyaappe aattidi hirggennaadan nuna aybi maaddana danddayii?

8 Nuuni nu metuwawu hirggiyoogaappe Yihoowan ammanettana koshshees. Nuuni ayyaanaabaa kaseyikko nu deˈuwaassi koshshiyaabaa kunttanawu nu siiqo aaway Yihooway qaalaa gelidoogaa hassaya. (Maa. 6:32, 33) I ba gelido qaalaa ubbatoo naagees. (Zaa. 8:4, 15, 16; Maz. 37:25) Yihooway kafotussinne ciishshatussi koshshiyaabaa kunttiyaaba gidikko, nuuni ay maanee woy ay maayanee giidi hirggana koshshennaagee qoncce! (Maa. 6:26-30; Pili. 4:6, 7) Siiqiya yelidaageeti bantta naatuyyo deˈuwaassi koshshiyaabaa kunttanaadan siiqoy eta denttettiyoogaadan, saluwan deˈiya nu aaway ba asaassi deˈuwaayyo koshshiyaabaa kunttanaadan siiqoy A denttettees. Ee, Yihooway nuussi koshshiyaabaa kunttanaagaa nuuni ammanettana danddayoos!

9. Issi azinaanne machchee hanotaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

9 Nu deˈuwaassi koshshiyaabaa Yihooway waati kunttana danddayiyaakko qonccissiya issi hanotaa qoppa. Aqinye gidida issi azinaynne machchiyaa bantta ceega kaamiyaa issi saateeppe daruwaa laaggidi biidi betetu kambbiyan deˈiya michchontta gubaaˈiyaa shiiquwaa efiidosona. Ishay hagaadan giis: “SHiiquwaappe simmin he michchontta nu son qumaa shoobbida; shin eta miziyo ayba quminne baynnaagaa akeekida.” Yaatin aybi hanidee? Ishay gujjidi hagaadan giis: “Nuuni so gakkiyo wode naaˈˈu gita borssaa kumida qumay nu penggen deˈees. Hegaa penggen ooni wottidaakko nuuni eribookko. Yihooway nuussi koshshiyaabaa kunttiis.” Amarida wodiyaappe simmin, he azinaanne machchee kaamee moorettiis. Haggaazuwaassi he kaamee etawu koshshiis, shin he kaamiyaa giigisissanawu etawu miishshi baawa. Kaamiyaa giigisissanawu woqqu miishshay koshshiyaakko eranawu kaamiyaa garajjiyaa efiidosona, issi bitaanne yiidi hagaadan oychchiis: “Hagee O kaamee?” He ishay kaamee babaa gidiyoogaanne giigana koshshiyaabi deˈiyoogaa yootiis. Bitaanne zaaridi hagaadan giis: “Hegawu metoy baa. Ta machchiyaa hagaa mala kaamiyaa, ubba qassi hagaa mala meray deˈiyoogaa koyawusu. Neeni kaamiyaa woqqan bayzzanawu koyay?” Hara kaamiyaa shammanawu gidiya miishshaa immida he bitaniyawu ishay ba kaamiyaa bayzziis. I hagaadan giis: “Nuuni he hanotan keehi ufayttida. Hegee qoppennan hanidaba gidennaagaa nuuni eroos. Yihooway nuna maaddiis.”

10. Nu deˈuwaassi koshshiyaabaa xeelliyaagan bessiyaagaappe aattidi hirggennaadan Mazamure 37:5y nuna waati minttettii?

10 Nuuni Yesuusi tamaarissiyoobaa siyiyaageetanne nu deˈuwaassi koshshiyaabawu likkiyaappe aattidi hirggennaageeta gidikko, Yihooway nuussi koshshiyaabaa kunttanaagaa ammanettana danddayoos. (Mazamure 37:5 nabbaba; 1 PHe. 5:7)  Mentto 5n odettida metota qoppa. Nuuni nu galla galla deˈuwawu koshshiyaabaa kunttanaadan Yihooway nuna maaddanawu so asawu huuphe gidida uraa woy ootissiyaagaa hanno gakkanaashin goˈettennan waayi aggana. So asawu huuphe gidida uri so asawu koshshiyaabaa kunttanawu danddayana xayikko woy nuuni nu oosuwaappe yedetettikko, nuussi koshshiyaabaa Yihooway hara ogiyan kunttana. Nuuni hegaa ammanettana danddayoos. Nuuni oottennaadan Yesuusi zorido harabaa ane haˈˈi beˈoos.

“PIRDDOPPITE”

Nuuni haratu loˈˈo eeshshata qoppikko, eta bolli pirddiyoogaa aggana danddayoos (Mentto 11, 14-16 xeella) *

11. Maatiyoosa 7:1, 2 yootiyoogaadan, Yesuusi nuuni waatiyoogaa agganaadan odidee, qassi hegee metiyaaba gidana danddayiyoy aybissee?

11 Maatiyoosa 7:1, 2 nabbaba. Asay nagaranchcha gidiyoogaanne haratu mooruwan ubbatoo xeelaa wottiyoogaa Yesuusi erees. I “pirddoppite” giidoy hegaassa. Nuuni ubbay nagaranchcha gidiyo gishshawu, nu mala Kiristtaanetu bolli pirddennan aggiyoogee nuna baaxeyiyaaba gidana danddayees. Nuuni issi issitoo pirddiyoogaa akeekikko, waatana koshshii? Yesuusi tamaarissiyoobaa siyananne pirddiyoogaa agganawu baaxetana koshshees.

12-13. Nuuni haratu bolli pirddiyoogaa agganaadan Yihooway oottidobay nuna waati maaddana danddayii?

12 Yihooway oottidobaa wotti denttidi qoppiyoogan nuuni goˈettana danddayoos. I asawu deˈiya loˈˈo eeshshan xeelaa wottees. Gita nagaraa oottida Kawuwaa Daawitaara gayttidaagan I oottidobaappe hegaa nuuni akeekoos. Leemisuwawu, I Berssaabiira wodiraa laammiis, ubba qassi I keettaawaa worissiis. (2 Sam. 11:2-4, 14, 15, 24) Daawiti oottidobaa gaasuwan, hara A maccaasata gujjin, inne A soo asay qohettiis. (2 Sam. 12:10, 11) Hara wode qassi, Daawiti Yihooway azazennan Israaˈeela olanchchata qoodido wode, I Yihoowan wozanappe ammanettennaagaa bessiis. Daawiti olanchchati keehi daro gidiyoogan otorettiyo gishshawunne naaguwaa demmanawu etan ammanettido gishshawu hegaadan oottennan waayi aggana. Hegee ay kaalettidee? Laappun tammu shaˈu Israaˈeelati boshan hayqqidosona!—2 Sam. 24:2-4, 10-15.

13 Neeni he wode Israaˈeelan deˈidaba gidiyaakko, Daawitabaa waata qoppuutee? Yihooway ayyo atto gaana bessenna gaada qoppuutee? Yihooway hegaadan qoppenna. Daawiti ba deˈo laytta ubban keehi ammanettidi deˈidoogaanne nagaraappe simmidoogaa Yihooway qoppiis. Yaatiyo gishshawu, Yihooway Daawiti oottido gita nagaraa atto giis. Daawiti A keehi siiqiyoogaanne likke gididabaa oottanawu koyiyoogaa Yihooway erees. Yihooway nu loˈˈo eeshshatuuninne kandduwan xeelaa wottiyo gishshawu nuuni A keehi galatoos.—1 Kaw. 9:4; 1 Odi. 29:10, 17.

14. Kiristtaaneti haratu bolli pirddiyoogaa agganaadan eta aybi maaddii?

14 Yihooway nuuni wottiyoobi baynnaageeta gidanaadan naagennaagaadan, nuunikka harati wottiyoobi baynnaageeta gidanaadan naagana koshshenna, qassi haratu loˈˈo eeshshaa akeekana koshshees. Haratu mooruwaa akeekiyoogeenne eta bolli pirddiyoogee darotoo metennaba. SHin Yihoowa leemisuwaa kaalliya uri haratu mooruwaa akeekikkonne etaara maayettidi oottees. Qanxxettibeenna almaazee loˈˈenna, shin hegaa qanxxidi giigissin keehi loˈˈanaagaa akeekanchcha uri erees. Yihoowaagaadaaninne Yesuusaagaadan, nuuni harati mooridoban gidennan eta loˈˈo eeshshan xeelaa wottan koshshees.

15. Asaa hanotaa qoppiyoogee eta bolli pirddennaadan nuna waati maaddana danddayii?

15 Nuuni haratu bolli pirddennaadan nuna maaddana danddayiyay eta loˈˈo eeshshaa qoppiyoogaappe harabay aybee? Eta deˈoy ay malakko qoppanawu mala. Ha hanotaa qoppa. Muxuwaataa yeggiyo saaxiniyan issi hiyyeesa amˈˈiyaa naaˈˈu bakkannata yeggiishin Yesuusi beeta maqidasiyan issi gallassi beˈiis. I hagaadan oychchibeenna: “A gujjada yeggabeennay aybissee?” Yesuusi A hegaadan oottidoy aybissakkonne I deˈoy ay malakko qoppiis, qassi A danddayiyo ubbabaa oottido gishshawu O nashshiis.—Luq. 21:1-4.

16. Veroniiki hanotaappe neeni ay tamaarana danddayay?

16 Haratu deˈoy ay malakko nuuni qoppiyoogee keehi koshshiyaaba gidiyoogaa Veroniiki hanotay bessees. A haggaazido gubaaˈiyan ba naˈaa barkka dichchiya aayyiyaa deˈawusu. Veroniika hagaadan gaasu: “Eti shiiqota shiiqennabanne ubbatoo haggaazennaba tawu milatiis. Hegaa gaasuwan, taani etabaa bala ogiyan qoppaas. SHin guyyeppe taani aayeera haggaazaas. A ba naˈay guuggiyaa sahettiyoogaa taayyo yootaasu. A bantta deˈuwawu koshshiyaabaa demmanawunne Yihoowaara dabbotido dabbotaa minttada deˈanawu bawu danddayettida ubbabaa oottaydda takkaasu. Ba naˈaa sahuwaa gaasuwan, A issi issitoo shiiqota hara gubaaˈiyan shiiqawusu.” Veroniika hagaadan gaasu: “A keehi metootada deˈiyoogaa taani erabeykke. A Yihoowayyo haggaazanawu keehi darobaa oottiyo gishshawu haˈˈi taani ha michchiyo siiqaysinne bonchchays.”

17. Yaaqooba 2:8y nuuni waatanaadan yootii, qassi hegaadan waati oottana danddayiyoo?

17 Nuuni nu mala Kiristtaaniyaa bolli pirddiyoogaa akeekikko, waatana koshshii? Nuuni nu ishantta siiqana bessiyoogaa hassayana koshshees. (Yaaqooba 2:8 nabbaba.) Qassi nuuni pirddiyoogaa agganaadan Yihooway nuna maaddana mala A minttidi woossana bessees. Nuuni A bolli pirddiyo uraara issippe wodiyaa aattiyoogan nu woosaara maayettiyaabaa oottana danddayoos. Yaatiyoogee nuuni A loytti eranaadan oottana danddayees. I nunaara haggaazanaadan woy issippe qumaa maanadan shoobbana danddayoos. Nuuni nu ishaa loytti eriyo wode, A loˈˈo eeshshaa akeekiyoogan Yihoowanne Yesuusa leemisuwaa kaallanawu baaxetana danddayoos. Yaatiyoogan, pirddoppite giidi zorida loˈˈo henttanchchay yootiyoobaa siyoos.

18. Loˈˈo henttanchchay yootiyoobaa waati siyana danddayiyoo?

18 Dorssay henttanchchaa qaalaa siyiyoogaadan, Yesuusa kaalliyaageeti A qaalaa siyoosona. Nuussi deˈuwawu koshshiyaabaa demmanawu hirggiyoogaanne haratu bolli pirddiyoogaa agganawu nuuni mintti baaxetikko, Yihoowaynne Yesuusi nu baaxiyaa anjjana. Nuuni ‘amarida dorssa wudiyaa’ yara woy ‘hara dorssa’ yara gidin, loˈˈo henttanchchay yootiyoobaa ubbatoo siyananne azazettana danddayoos. (Luq. 12:32; Yoh. 10:11, 14, 16) Yesuusi bana kaalliyaageetussi yootido eti oottana koshshiya naaˈˈubata nuuni kaalliya huuphe yohuwan pilggana.

MAZAMURE 101 Issippetettan Oottiyoogaa

^ MENT. 5 Yesuusi ba dorssati A qaalaa siyanaagaa yootido wode, ba erissiyo ashkkarati I tamaarissidobata siyanaagaanne hegaa bantta deˈuwan oosuwan peeshshanaagaa yootiis. Ha huuphe yohuwan, nuuni deˈuwaassi koshshiyaabaa demmanawu hirggennaadaaninne haratu bolli pirddennaadan Yesuusi tamaarissido naaˈˈubata pilggana. I yootidobaa nuuni waatidi oosuwan peeshshana danddayiyaakkokka beˈana.

^ MENT. 51 MISILIYAA QONCCISSUWAA: Issi ishay ba oosuwaappe yedetettees, ba soo asawu koshshiyaabaa kunttanawu gidiya miishshay baa, qassi eti deˈanawu hara sohuwaa demmana koshshees. I naagettana xayikko, ba metuwaa gaasuwan keehi unˈˈettidi Yihoowawu goynniyoogaa kaseyennan aggana danddayees.

^ MENT. 53 MISILIYAA QONCCISSUWAA: Issi ishay shiiquwaa pooˈissidi gakkees. SHin I haggaazuwaa kiyennan markkattiyoogan, cima michchiyo maaddiyoogaaninne SHiiquwaa Addaraashaa loyttiyoogan loˈˈo eeshshaa bessees.