Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

51 YATICHÄWI

Jupar istʼasipkakim

Jupar istʼasipkakim

“Jupajj wali munat Wawajawa, nayajj wal jupat kusista. Jupar istʼapjjam” (MAT. 17:5).

CANCIÓN 54 ‘Akaw thakejja’

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1, 2. 1) ¿Jesusan kimsa apostolonakapajj kuna mandatsa katoqapjjäna, ukat kunjamsa ukarjam lurapjjäna? 2) ¿Kunanakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

KUNAPACHATÏ 32 maran Pascuajj pasjjäna ukhajja, Pedro, Santiago, Juan uka apostolonakajj mä musparkañ visionwa uñjapjjäna. Mä jachʼa qollunjja, Jesusajj jupanak nayraqatanwa kʼajkirir tuküna, uka qollojj inas Hermón qollun mä cheqapächïna. “Ajanupajj intir uñtataw kʼajtäna, patjja isinakapas mä qhanar uñtataw kʼajtarakïna” (Mat. 17:1-4). Uka visión tukuyarojja, apostolonakajj Diosaruw akham siri istʼapjjäna: “Jupajj wali munat Wawajawa, nayajj wal jupat kusista. Jupar istʼapjjam” sasa (Mat. 17:5). Ukhat uksarojj kunjamsa uka kimsa apostolonakajj jakapjjäna ukanwa Jesusar istʼapjjatapajj qhan amuyasïna, jiwasajj jupanakat yateqasiñwa muntanjja.

2 Akat nayra yatichäwinjja, Jesusar istʼañatakejj kunanaksa jan lurjjañasäki ukwa yatjjataniwaytanjja. Aka yatichäwinjja, kunanak lurañsa Jesusajj mayistu ukwa pä toqet yatjjataskañäni.

“KʼULLKʼU PUNKNAM MANTAPJJAM”

3. ¿Kunsa Mateo 7:13, 14 textorjamajj lurañasa?

3 (Mateo 7:13, 14 liytʼäta). Pä kasta thakir apiri pä punkunakatwa Jesusajj parläna. Mayni thakejj ‘anchowa’ maynisti “kʼullkʼurakiwa” sasaw säna. Uka pä thakikiw utji. Sapa mayniw kawkïr thakinsa sarani uk amtañasa. Uka amtar puriñajj wali wakiskiriwa, kunjjay amtchiñäni ukarjamaw wiñay jakañsa katoqañäni jan ukajj janisa.

4. ¿‘Ancho’ thakejj kunjamaw sasmasa?

4 Uka pä thakinakajj janiw pachpäkiti, uk sum amuyañasawa. ‘Ancho’ thakin sarañajj facilakïtapatjja, waljaniw uk ajllipjje. Waljanirakiw jilaparte jaqenakajj sarasipki uka thakin saraskakiñ amtapjje. Supayaw uka jiwañar apiri thakinjam sarapjjañap muni, jupanakajj janiw uk amuyasipkiti (1 Cor. 6:9, 10; 1 Juan 5:19).

5. Kʼullkʼu thaki jikjjatañatakisa uka thakin sarañatakis ¿kunjamsa yaqhepanakajj chʼamachasiwayapjje?

5 ‘Ancho’ thakit sipansa, mayni thakejj ‘kʼullkʼuwa’, jukʼanikiw uk jikjjatapjje sasaw Jesusajj säna. ¿Kunatsa? Versículo 15 ukanjja, Jesusajj falso profetanakat wal amuyasipjjam sasaw ewjjtʼarakïna (Mat. 7:15). Walja religionanakaw utji sasaw yaqhepanakajj sapjje, jilapartejja nanakaw kunatï cheqäki uk yatichapjjta sasaw sapjje. Ukham walja religionanak utjatapatjja, walja jaqenakaw kawkïr religionas cheqajja uk jan amuyjjapjjeti, ukhamïpansti kawkïr thakis jakañar api uksa janiw thaqjjapjjeti, ukampis uka thak jikjjatapjjaspawa. Jesusajj akham sänwa: “Jumanakatï arunakaj imapjjapunïta ukhajja, nayan cheqpach discipulojäpjjtawa. Kunatï cheqäki ukwa uñtʼapjjäta, ukaw libre jakasiñ churapjjarakïtam” sasa (Juan 8:31, 32). Walja jaqenakajj kun lurañtï amtawayapki ukarojj janiw jumajj arkktati, antisas kunatï cheqäki ukwa thaqtajja, ukajj wali askiwa. Ukatjja Diosan leyinakap uñtʼañatakiw Diosan Arupat jukʼamp yatjjattajja, Jesusan yatichäwinakaparus istʼaraktawa. Sañäni, kuntï falso religionanakajj yatichapki ukanak jaytaña, kunatï jan Bibliarjamäki uka costumbrenak jaytañwa yateqawaytajja. Jehová Diosajj kunanak lurañastï maykistu, kunanakatï Jupar jan gustki ukanak apanukuñas awisajj chʼamakïtapwa amuyaraktajja (Mat. 10:34-36). Inas jumatakejj taqe uka cambionak lurañajj chʼamakïchïna, ukampis alajjpachankir Awkimaru munasitam layku, Jupar kusisiyañ munatam laykojja, chʼamachasiwaytawa. Jehová Diosajj jumatak wali kusisitäpachawa (Prov. 27:11).

KʼULLKʼU THAKIT JANIPUN MISTUÑÄNITI

Diosan leyinakapasa ewjjtʼanakapas “kʼullkʼu” thakit jan mistuñatakiw yanaptʼistu. (Párrafos 6-8). *

6. Salmo 119:9, 10, 45, 133 qellqatarjamajja, ¿kunas kʼullkʼu thakit jan mistuñatakejj yanaptʼistaspa?

6 Kʼullkʼu thakin sarañ qalltstan ukhajja, ¿kunas uka thakit jan mistuñatak yanaptʼistaspa? Akham amuytʼañäni, yaqhep markanakanjja, auto apnaqerir jarkʼaqañataki, auton jan jalantañapatakejja, qollunakan utjki uka thakinakan yaqhep cheqajj thaki ladon rejanakampi uchatawa. Ukaw thaki thiyar jan sint jakʼachasipjjañapataki, jan jaqoranttapjjañapatakejj jarkʼaqe. Uka rejanak uchapjjatapajj janiw walïkiti sasajj janiw khiti auto apnaqeris quejaskaspati. Jehová Diosan leyinakapajj Biblian qellqatäki ukajja, uka rejanakamp sasiwa: kʼullkʼu thakin saraskakiñatakiw yanaptʼistu (Salmo 119:9, 10, 45, 133 liytʼäta).

7. ¿Kʼullkʼu thakin sarañarojj kunjamsa wayn tawaqonakajj uñjapjjañapa?

7 Wayn tawaqo, ¿Diosan leyinakapar istʼañajj kunanaktï lurañ munkta ukanakatwa jarkʼitu sasat awisajj amuyta? Supayaw ukham amuyañam muni, ancho thakin saririnakajj kunsa lurapjje, kunja kusisitjamäpjjesa, ukanak uñjasma ukwa muni. Escuelankir compañeronakamasa, Internetan utjki uka jaqenakas jumat sipans wali kusisitas jakapkaspa, jumarojj Diosan leyinakap istʼañajj sum jakasiñatsa jarkʼkiristam ukham amuyañamwa munaraki. * Uka ancho thakin saririnakajj kunarus puripjjani uk amuyasipjjañapjja, janiw Supayajj munkiti. Ukampis Jehová Diosajja, jakañar apiri thakin saraskakïta ukhajj kunja sumas jakasïta uk yatiyjjtamwa (Sal. 37:29; Is. 35:5, 6; 65:21-23).

8. Olaf sat wayna jilatatjja, ¿kunsa wayn tawaqonakajj yateqasipjjaspa?

8 Kunsa Olaf * sat mä wayna jilatan experienciapat yateqasma uk amuytʼam. Juparojj escuelankir masinakapaw qʼañu jucha lurañapatak wal chʼamañchapjjäna. Jehová Diosan Testigonakapajj Biblian leyinakaparjamaw sum sarnaqapjjta sasin qhanañchäna ukhajja, cursopankir walja tawaqonakajj ‘juparojj uka juchar puriyañäniwa’ sasaw amtapjjäna, ukatwa jupamp ikintasiñatak iyawsayañ munapjjäna. Ukampis jilatajj janiw ukar iyawskänti, ukatsti yaqha toqet yantʼataw uñjasirakïna. Jilatajj akham siwa: “Yatichirinakajajja, universidadaruw sarañama, ukhamatwa jaqenakajj respetapjjätam. Jan sarkäta ukhajja, janiw trabajo jikjjatkätati ni kusisitas jakaskätati sasaw sapjjetäna” sasa. ¿Kunjamsa ukanakar atipjäna? Jupajj akham siwa: “Congregacionanwa suma amigonak thaqayäta. Jupanakaw nayan mä suma familiajäpjjäna. Bibliat jukʼamp sum yatjjatañwa qalltarakiyäta. Ukham jukʼamp sum yatjjatasajja, Biblian yatichäwinakapajj cheqapunïskatapar jukʼampiw confiyjjayäta, Jehová Diosar serviskakiñwa amtarakiyäta” sasa.

9. ¿Kʼullkʼu thakit jan mistuñatakejj kunsa lurañasa?

9 Supayajja jakañar apki uka thakit mistsna, ‘jiwañar apki’ uka ancho thakin walja jaqenakajj sarapki ukanakamp chik sarsna ukwa muni (Mat. 7:13). Ukampis jiwasatï Jesusar istʼaskakiñäni, kʼullkʼu thakejj jiwasar jarkʼaqañatakïkaspas ukham amuyañäni ukhajja, janiw uka thakit mistkañäniti. Kun lurañassa Jesusajj mayirakistu uk jichhajj uñjañäni.

‘JILAMAMP SUMANKTHAPINIM’

10. Mateo 5:23, 24 textorjamajja, ¿kun lurañassa Jesusajj mayistu?

10 (Mateo 5:23, 24 liytʼäta). Uka versiculonakanjja, Jesusajj istʼasipkäna uka judionakaruw kunatï jupanakatak wali importantëkäna uka toqet parlaskäna. Templon maynis sacerdoter mä animal sacrificiot loqtañapatak niya churañampïkaspa ukham amuytʼañäni. Jupatï jilapampi jan waltʼayasitäskatap amtasispäna ukhajja, animal jaytawayasajj sarjjañapänwa. ¿Kunatsa? Jehová Diosar uka sacrificio janïr churkasajja, may lurañapaw jukʼamp importantëna. Jesusajj uka toqet akham sänwa: ‘Jilamamp nayraqat sumankthapinim’ sasa.

Jacob chachajj humilde chuymampiw jilapampi sumankthapïna, ¿jupat yateqassnati? (Párrafos 11, 12). *

11. ¿Kunanaksa Jacob chachajj Esaú jilapampi sumankthapiñatakejj luräna?

11 Maynimp sumankthapiñ toqetjja, Jacob chachatwa waljanak yateqassna. Jacob chachajj mä 20 maranakaw markapat jayan jakjjäna, ukhaw Jehová Diosajj markapar kuttʼañapatak mä angelap toqe mayïna (Gén. 31:11, 13, 38). Ukampis mä jan walinwa uñjasïna, Esaú jilïr jilapajj jupar jiwayañwa munäna (Gén. 27:41). Jilajajj naya contra coleratakïskpachawa sasin amuyasajja, Jacob chachajj “wal ajjsarayasïna, wal llaktʼasirakïna” (Gén. 32:7). ¿Jilapamp sumankthapiñatakejj kunanaksa luräna? Maya, Jehová Diosaruw taqe chuyma mayisïna. Paya, Esaú jilaparojj walja regalonakwa apayäna (Gén. 32:9-15). Kimsa, jilapampi jikisïna ukhajja, Jacob chachaw nayraqatajj jilap nayraqatan altʼasïna, janiw mayaksa ni payaksa altʼaskänti, jan ukasti paqallq kutiw altʼasïna. Wali respetompi humilde chuymampiw Jacob chachajj jilapampi sumankthapïna (Gén. 33:3, 4).

12. ¿Kunsa Jacob chachat yateqassna?

12 Jacob chachajj jilapampi jikisir sarañatakejj kunjamsa wakichtʼasïna, kunjamsa juparojj jakʼachasïna ukanakat yateqassnawa. Nayraqatajja Jehová Diosaruw humilde chuymampi yanaptʼa mayisïna. Ukatjja jilapampi sumankthapiñatakiw wal chʼamachasïna, ukhamatwa mayisitaparjam luräna. Jupampi jikisïna ukhajja, khitis juchanïna uka toqet janiw parlapkänti. Antisas jilapampi sumankthapiñwa munäna. ¿Kunjamsa jupat yateqassna?

KUNJAMSA MAYNINAKAMP SUMANKTHAPSNA

13, 14. Mä jilatarutï jan ukajj mä kullakarutï chuym ustʼaystan ukhajja, ¿kunsa lurañasa?

13 Jakañar apki uka thakinkapktan ukanakajja, jilat kullakanakamp sumankañatakiw chʼamachasiñasa (Rom. 12:18). Ukhamajja, ¿mä jilataru jan ukajj mä kullakaru chuym ustʼayatas amuyasstan ukhajj kunsa lurañasa? Jacob chachjamarakiw Jehová Diosar taqe chuyma mayisiñasa, jilatampi jan ukajj kullakampi sumankthapiñatak chʼamachasktan ukar bendisiñapatakiw mayiñasaraki.

14 Jiwaspachpat amuykiptʼasiñatakiw tiempo apsusiñasa. Akham sasaw jisktʼassna: “¿Nayaw pantjasta sasin humilde chuymamp perdón mayiñatakisa jupamp sumankthapiñatakis dispuestötti? ¿Jilatampi jan ukajj kullakampi sumankthapiñatak nayatï nayraqat chʼamachasï ukhajj kunjamas Jehová Diosasa Jesusas jikjjatasipjjani?” sasa. Kunjamjjay uka jisktʼanakar jayschiñäni ukaw Jesusar istʼañatakisa, jilatampi jan ukajj kullakampi humilde chuymamp sumankthapiñatakis yanaptʼistani. Jacob chachat yateqasiñaw uk lurañatak yanaptʼistaspa.

15. Efesios 4:2, 3 textojj ¿kunjamsa mä jilatampi jan ukajj mä kullakampi sumankthapiñatak yanaptʼistu?

15 Jacob chachatï jilapamp jikisir sarasajj jachʼa jachʼa tukuspäna ukhajja, ¿kunas pasaspäna? Inas jan sumankthapipkchispänti. Jiwasatï mä jilatampi jan ukajj mä kullakampi sumankthapir sarañäni ukhajj ukhamarakiw humilde chuymanïñasa (Efesios 4:2, 3 liytʼäta). Proverbios 18:19 textojj akham siwa: “Chuyma ustʼat mä jilatajja jan mantkaya jachʼa perqanakamp muyuntat markat sipansa jukʼamp jan mantkayawa, jan waltʼayasiñanakajja mä markan punkunakapankir trancanakapjamawa” sasa. Jiwasatï humilde chuymampi perdón mayisiñäni ukhajja, jilatasa jan ukajj kullakas jiwasamp sumankthapiñ munaspawa.

16. ¿Kunsa nayraqat amuytʼasiñasa, ukat kunatsa?

16 Kamsañänisa, kunjamsa chuym ustʼayktan uka jilatampi jan ukajj kullakamp parlañäni ukanakatwa nayraqat amuytʼasiñasaraki. Wakichtʼatäjjañäni ukhajja, jiwasamp wasitat sum apasjjañapatakiw jupar yanaptʼañasa. Inas qalltan chuyma ustʼayir arunakampi sischistani. Ukampis janiw jankʼaki colerasiñasäkiti, janiw nayajj juchanïkti sasas sañasäkiti, ukham lursna ukhajja, janiw jiwasamp sumankthapiñapatak yanaptʼksnati. Khitis pantjasïna uk thaqaskañat sipansa, jupamp sumankthapiñaw jukʼamp wakiskirejja uk janipuniw armañasäkiti (1 Cor. 6:7).

17. ¿Kunsa Gilbert sat jilatat yateqta?

17 Gilbert sat jilatajj kunjamsa maynimp sumankthapiñatakejj wal chʼamachasïna uk uñjañäni. Jupajj akham siwa: “Phuchajampiw jan waltʼayasiyäta. Jupamp wasitat sum apasjjañatakejja, pä mara jilaw suma arunakampi parlañataki, qhan parlañataki chʼamachasiyäta” sasa. ¿Kunampsa lurarakïna? “Jupampi janïr parlkasajja, Diosaruw mayisirïta, chuym ustʼayir arunak sitaspa ukhas jan jankʼak colerasiñatakiw wakichtʼasirakirïta. Jupar perdonañatakis jankʼakïñajarakïnwa. Nayaw razonanïta sasin jan sañataki, antisas sumankthapiñatak chʼamachasiñwa yateqawayta” sasaw jilatajj saraki. ¿Ukham luratapat kunas pasäna? Jilatajj akham siwa: “Jichhajja chuymajajj sumakëjjewa, taqpach familiajampiw sum apasipjjarakta” sasa.

18, 19. Maynir chuym ustʼaystan ukhajja, ¿kunsa lurañasa, ukat kunatsa?

18 Ukhamajj mä jilataru jan ukajj mä kullakaru chuym ustʼayatas amuyasstan ukhajja, ¿kunsa lurañasa? Jilamamp sumankthapinim sasin Jesusajj ewjjtʼkistu uka mandatoruw istʼañasa. Jehová Diosampiw uka toqet parlañasaraki, uka jan waltʼäwi askichañatakejj espíritu santon yanaptʼapwa thaqañasaraki. Ukham lurañäni ukhajja, kusisitäñäniwa, Jesusar istʼaskataswa uñachtʼayarakiñäni (Mat. 5:9).

19 Jehová Diosajj munasiñampiw “congregacionan pʼeqepäki” uka Jesucristo toqejj pʼeqtʼistu, ukat wal yuspärtanjja (Efes. 5:23). Pedro, Santiago, Juan apostolonakat yateqasisaw Jesusar istʼaskakiñasa (Mat. 17:5). ¿Kunjamsa uk lursna? Kunjamtï yateqaniwayktanjja, mä jilataru jan ukajj mä kullakaru chuym ustʼaystan ukhajja, jankʼakiw jupamp sumankthapiñasa. Jiwasatï jakañar apiri thakit jan mistkañäni ukhajja, walja bendicionanakwa jichha tiempon katoqañäni, jutïrinsa wiñayatakiw kusisita jakasiñäni.

CANCIÓN 130 Perdonasirïpjjañäni

^ Párrafo 5 Jakañar apki uka kʼullkʼu punknam mantapjjam, jilat kullakanakampejj sumankthapipjjam sasaw Jesusajj sistu. ¿Jesusan uka arunakapar istʼasajj kuna jan walinakansa uñjassna, ukat kunjamsa uka jan walinakar atipjsna?

^ Párrafo 7 Jukʼamp yatjjatañatakejja, Wayn tawaqonakan 10 jisktʼanakapa sat folleton “Jan walinak luram satajj ¿kamachiristsa?” siski uka sojjtïr jisktʼap uñjjattʼäta. Ukat Internetan jw.org cheqanjja, “Dibujonakampi yatichañatak pizarra” sat seccionan Masinakamampejj jan apayasimti sat video uñtäta (ukatakejj BIBLIOTECA > VIDEONAKA > WAYN TAWAQONAKATAKI siski ukaruw mantasma).

^ Párrafo 8 Yaqhep sutinakajj cambiasiwayiwa.

^ Párrafo 56 FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Jehová Diosajj rejanakampi jarkʼaqki uka “kʼullkʼu” thakit jan mistkañäni ukhajja, janiw pornografía uñchʼukiñaru purtʼaskañäniti, qʼañu juchan sarnaqapki ukanakampis janiw chikachaskañäniti, ni universidad nayrar uchañatak chʼamañchapkistu ukarus istʼkañäniti.

^ Párrafo 58 DIBUJOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Jacob chachajj Esaú jilapampi sumankthapiñatakejj walja kutiw jupan nayraqatapan altʼasïna.