Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

TAMACHTILIS 51

Maj tiksentokakan tikakikan

Maj tiksentokakan tikakikan

“Yejuatsin nijin Notasojtsin Konetsin. Ika por Yejuatsin semi niyolpaktok; xikakilikan” (MAT. 17:5).

NEKUIKATIL 54 “Yejua nejin ojti”

TEIN MOITAS *

1, 2. 1) ¿Toni tanauatil kiselijkej eyi itatitaniluan Jesús, uan toni kichiujkej? 2) ¿Toni tikitaskej itech nejin tamachtilis?

ITECH xiuit 32, satepan ke mochiuak Pascua, tatitanilmej Pedro, Santiago uan Juan yetoyaj itech se uejkapan tepet, xa semej tein moajsia itech tepet Hermón, uan panok se taman tein semi kimoujkaitakej. Biblia kijtoua: “Ninixpan peuak Jesús mopapataya kenin tamatik. Uan iixko nesia kualtsin petani ijkon keme in tonaltsin. Uan ne nitilmajtsin peuak pepetakaya [...] keme in tanex” (Mat. 17:1-4). Satepan, tatitanilmej kikakkej nejin tajtolmej tein Dios kijtoj: “Yejuatsin nijin Notasojtsin Konetsin. Ika por Yejuatsin semi niyolpaktok; xikakilikan” (Mat. 17:5). Ika tein kichiujkej nejin eyi tatitanilmej kinextijkej ke yekmelauj kikakiaj Jesús, uan tejuan no tiknekij tikchiuaskej kemej yejuan.

2 Itech tamachtilis 50 timomachtijkej ke se kikakis Jesús kijtosneki amo se kichiuasok seki taman. Uan itech nejin tamachtilis tikitaskej ome taman tein Jesús kijtoj ke moneki tikchiuaskej.

“XIKALAKIKAN [...] KAMPA NE KALTENO AMO PATAUAK”

3. Kemej kijtoua Mateo 7:13, 14, ¿toni moneki tikchiuaskej?

3 (Xikonixtajtolti Mateo 7:13, 14). Jesús kijtoj ke onkak ome puertas tein teuikaj itech tataman ojti, se ojti “patauak” uan okse “amo patauak”. Sayoj onkak nejin ome ojti, uan tisejsemej moneki tikixpejpenaskej itech katiyejua tiaskej. Moneki kuali titaixpejpenaskej, porin sayoj ijkon uelis tinemiskej nochipaya.

4. ¿Keniuj tikonijtoskia ke moita ojti tein “patauak”?

4 Moneki tikajsikamatiskej ke nejin ojmej semi tatamamej. Taltikpakneminij okachi kiixpejpenaj ojti tein “patauak” porin okachi amo ouij kinkisa ompa yaskej. Uan kemej semi miakej ompa youij, miakej kiixtaliaj ompa kisentokaskej. Amo kiajsikamatij ke yejua Satanás akin kineki maj yakan itech nejin ojti tein teuika itech mikilis (1 Cor. 6:9, 10; 1 Juan 5:19).

5. ¿Keniuj kiajsinij sekin ojti tein amo patauak uan keniuj peuak ompa youij?

5 Okse ojti “amo patauak”, uan Jesús kijtoj ke amo miakej kiajsij. ¿Keyej? Itech versículo 15 Jesús technejmachtij maj timoyekpiakan porin onkakej tamachtianij akin takajkayauaj (Mat. 7:15). Moixejekoua ke onkak miak taneltokalismej, uan itech miak nejon taneltokalismej kijtouaj ke tamachtiaj tein melauak. Yejua ika, miakej mosenkauaj uan amo kimatijok toni kichiuaskej, nion kitemouajok kiajsiskej ojti tein tepaleuia maj se nemi nochipaya. Sayoj ke kemaj uelis kiajsiskej, ta Jesús kijtoj: “Komo namejuan nankisentokaj nankiyektakamatiyoue nochi ten namechilijtok, ijkuakon melau [...] nannomomachtijkauan. Uan ijkon nankajsikamatiyaske de ne Tajtoltsin ten yek melau. Uan ne yek melau Tajtoltsin, yejua ne namechtojtomatiu de namotajtakoluan” (Juan 8:31, 32). Semi kuali ke tejuatsin amo tikonchiua tein miakej kichiuaj, ta tikontemoua tamachtilis tein melauak. Peuak tionmomachtia iTajtol Dios porin tikonnekia tikonixmatis itanauatiluan uan tikonkakik itamachtilisuan Jesús. Kemej neskayot, tionmomachtij ke Jiova kineki maj tikixtopeuakan tein tamachtiaj itech taneltokalismej tein amo melaujkej uan maj amo tikchiuakanok iluimej tein ompa momattokej kichiuaskej. No tikonitak ke kemansa ouij tekisa se kichiuas tein Jiova tanauatia uan amo se kichiuasok tein amo kiyolpaktia (Mat. 10:34-36). Tejuatsin xa ouij mitsonkisak amo tikonchiuasok nejin, sayoj ke kemej tikontasojta uan tikonnekia tikonyolpaktis moTajtsin Jiova, amo tionmosenkauak. Yejuatsin semi yolpaki porin tikonchiuak nejon (Prov. 27:11).

TONI TECHPALEUIS MAJ TIKSENTOKAKAN ITECH OJTI TEIN AMO PATAUAK

Tein Dios tayolmajxitia uan tanauatia techpaleuia maj tiksentokakan itech ojti tein “amo patauak”. (Xikonita párrafos 6 hasta 8). *

6. Kemej kijtoua Salmo 119:9, 10, 45, 133, ¿toni uelis techpaleuis maj tiksentokakan itech ojti tein amo patauak?

6 Komo tietokejya itech ojti tein amo patauak, ¿toni techpaleuis maj ompa tiksentokakan? Maj tikitakan se neskayot. Itech seki altepemej, carreteras kintentatsakuiaj porin moajsij kampa semi tepeyoj. Nejon kipaleuia carro uan akin kinejnemiltia, porin ijkon amo motokia tatenoj oso hasta amo panuetsis oso meualtis. ¿Melauj ke amo akin kijtoskia ke nejon tentatsakuil amo tepaleuia, ta sayoj tatsakuilia? Itanauatiluan Jiova tein moajsij itech Biblia kemej yeskiaj nejon tentatsakuil, porin techpaleuiaj maj tiksentokakan itech ojti tein amo patauak (xikonixtajtolti Salmo 119:9, 10, 45, 133).

7. ¿Keniuj moneki kiitaskej telpochmej uan ichpochmej ojti tein amo patauak?

7 Telpoch oso ichpoch, ¿kemansa tiknemilia ke itanauatiluan Jiova tetsakuiliaj uan amo tekauaj maj se kichiua tein se kineki? Yejua nejon tein Satanás kineki xiknemili. Kineki xikita tein kichiuaj akin youij itech ojti tein patauak uan ke moita ke semi moyolpaktiaj. Kineki xiknemili ke amo timoyolpaktijtok kemej akin iniuan timomachtia, uan kemej akin tikinita itech internet, uan ke itanauatiluan Jiova amo mitskauaj xiyolpaki. * Sayoj ke xikelnamiki ke Satanás amo kineki maj akin youij itech ioj kimatikan kani kinajxitis. Sayoj ke Jiova mitsmatiltiani tein kiseliskej akin kisentokaskej itech ojti tein tepaleuia maj se nemi nochipaya (Sal. 37:29; Is. 35:5, 6; 65:21-23).

8. ¿Toni uelis kinmachtis telpochmej uan ichpochmej tein kichiuak Olaf?

8 Xiknemili toni uelis mitsmachtis tein kipanok se tokniuj telpoch akin monotsa Olaf. * Akin iniuan momachtiaya kiluiayaj maj auilnemi. Keman kiniluij ke itaixpantijkauan Jiova kitakamatij tanauatilmej tein moajsij itech Biblia uan chipaujkanemij, seki ichpochmej kiitakej kemej se taman tein ika ueliskia motataniskej uan kitemojkej kichiuaskej maj iniuan motekani. Sayoj ke Olaf amo kichiuak tein kinekiaj. Yejua no kipanok okse taman. Kijtoua: “Tamachtianij nechiluiayaj ke komo amo niaya universidad, amo nikpiaskia se kuali tekit uan amo niyolpakiskia”. ¿Toni kipaleuij maj amo kichiuani tein oksekin kinekiaj? Olaf kijtoua: “Niktemoj kuali nimouikas iniuan seki tokniuan itech nechikol. Yejuan mochiujkej kemej nochankauan. No peuak okachi nimomachtia Biblia. Keman okachi nimomachtiaya, okachi nikneltokaya ke yejua nejin tamachtilis tein melauak. Yejua ika nikixtalij nimoauis”.

9. ¿Toni moneki tikchiuaskej komo tiknekij tiksentokaskej itech ojti tein amo patauak?

9 Satanás amo kineki maj tiksentokakan itech ojti tein tepaleuia maj se nemi nochipaya, uan kineki maj tiakan itech ojti tein patauak tein teuika itech ixpoliuilis, kampa okachi miakej youij (Mat. 7:13). Sayoj ke komo tiksentokaj tikakij Jesús uan tikitaj ke ojti tein amo patauak techmatampauia, amo keman tikauaskej. Maj tikitakan okse taman tein Jesús kijtoj ke moneki tikchiuaskej.

“XIKITATI NE MOKNIU UAN XIKILITI MA MITSTAPOJPOLUI”

10. Kemej kijtoua Mateo 5:23, 24, ¿toni kijtoj Jesús ke moneki tikchiuaskej?

10 (Xikonixtajtolti Mateo 5:23, 24). Itech nejin tajkuilolmej, Jesús ika tajtojtoya se taman tein judíos kichiuayaj uan kiitayaj ke semi monekia. Maj tiknemilikan ke se judío yetok itech templo uan kimakatia tiopixkat tapial tein kiuikak kemej nemaktil. Komo ijkuak kielnamiki ke aksa kualantok iuan, moneki ompa kikauas itapial uan yas kiitatiuj. ¿Keyej? Porin achto ke kimaktilis Jiova tein kiuikilij moneki kichiuas se taman tein okachi tayekantok. Jesús kijtoj: “Achto xikitati ne mokniu uan xikiliti ma mitstapojpolui”.

¿Tikchiuaskej kemej Jacob, akin kinextij yolyemanilis uan kitemoj kiyektalis kuejmol tein kipiaya iuan iikniuj? (Xikonita párrafo 11 uan 12). *

11. ¿Toni kichiuak Jacob porin kinekia kiyektalis kuejmol tein kipiaya iuan Esaú?

11 Techpaleuis maj tikmatikan keniuj tikyektaliskej kuejmolmej tein tikpiaskej iniuan oksekin komo tikitaj tein kichiuak Jacob. Keman okseko nemia kemej 20 xiujmejya, Dios kititanik se ángel maj kiluiti maj mokepani kampa kayot katka (Gén. 31:11, 13, 38). Sayoj ke kipiaya se kuejmol: achto, iikniuj, Esaú akin tayekanaya, kinekia kimiktis (Gén. 27:41). Jacob ‘kimouiliaya uan kitekipachouaya’ maj iikniuj kitauelitaniok (Gén. 32:7). ¿Toni kichiuak Jacob porin kinekia kiyektalis kuejmol tein kipiaya iuan iikniuj? Yekinika, kitataujtij Jiova. Ojpatika, kititanilij se ueyi netetayokolil (Gén. 32:9-15). Uan expatika, keman moajsik iuan Esaú kinextilij poujkaitalis, motankuaketsak uan moixpiloj iixpan amo sayoj sepa, nion ojpa, ta chikojpa. Jacob kinextij yolyemanilis uan poujkaitalis keman kiyektalij kuejmol iuan iikniuj (Gén. 33:3, 4).

12. ¿Toni techmachtia tein kichiuak Jacob?

12 Maj tikitakan toni techmachtia tein Jacob kichiuak achto ke moajsiskia iuan iikniuj uan toni techmachtia kemej kinojnotsak. Yekinika kitajtanij Jiova ika yolyemanilis maj kipaleuiani. Satepan kinextij ke kinekia maj mochiua tein kitajtanijka Jiova keman kichiuak tein tapaleuiskia maj amo ouij kikisani kiyektalis kuejmol tein kipiaya iuan iikniuj. Uan keman iuan tajtoj, amo kitemoj kinextis akoni mopolojka, ta yejua kinekia maj moyektaliani kuejmol tein kipiayaj. ¿Keniuj uelis tikchiuaskej kemej Jacob?

TONI UELIS TIKCHIUASKEJ KOMO TIKPIAJ SE KUEJMOL IUAN SE TOKNIUJ

13, 14. ¿Toni moneki tikchiuaskej komo tikyolkokojkej se tokniuj?

13 Akin tietokej itech ojti tein tepaleuia maj se nemi nochipaya tiknekij kuali timouikaskej iniuan tokniuan (Rom. 12:18). Yejua ika, ¿toni moneki tikchiuaskej komo tikitaj ke tikyolkokojkej se tokniuj? Ijkon kemej kichiuak Jacob, moneki tiktataujtiskej Jiova uan tiktajtaniskej maj techpaleui maj tikyektalikan kuejmol tein tikpiaj iuan tokniuj.

14 Uan no moneki tikitaskej toni tikchiujtokej. Kemej neskayot, uelis timotajtaniskej: “¿Amo ouij nechkisa nikijtos ke nimopoloj, niktajtanis tokniuj maj nechtapojpolui uan niktemos nikyektalis kuejmol? ¿Keniuj momachiliskej Jiova uan Jesús komo nejua niktemoua nikyektalis kuejmol iuan tokniuj?”. Kemej titanankiliskej kichiuas maj tikakikan Jesús uan maj tiktemokan tikyektaliskej kuejmol iuan tokniuj ika yolyemanilis. Itech nejin taman uelis tikchiuaskej kemej Jacob.

15. ¿Keniuj techpaleuia Efesios 4:2, 3 maj tikyektalikan se kuejmol tein tikpiaskej iuan se tokniuj?

15 ¿Toni panoskia komo Jacob amo kinextiskia yolyemanilis keman kiitato iikniuj? Xa amo ueliskia kiyektalis kuejmol. Tejuan no moneki tiknextiskej yolyemanilis komo tikyektalitij se kuejmol iuan se tokniuj (xikonixtajtolti Efesios 4:2, 3). Proverbios 18:19 kijtoua: “Okachi ouij tekisa se motokis iuan se tokniuj akin kualantok ke itech se xolal kampa kuali tajtatsaktok, uan onkakej kuejmolmej tein kemej yeskiaj teposmej tein ika tajtatsaktok itech se ueyi kali”. Komo tiktajtaniaj tokniuj maj techtapojpolui uelis kichiuas maj kineki tajtos touan.

16. ¿Toni moneki tiknemiliskej, uan keyej?

16 No moneki achto kuali tiknemiliskej toni tikiluiskej tokniuj akin moyolkokojtok uan keniuj tiknojnotsaskej. Satepan, maj iuan titajtokan uan maj tiktemokan tikyektaliskej kuejmol. Yekinika xa techiluis seki taman tein amo tikuelitaskej. Sayoj ke maj amo tikualanikan nion maj tiktemokan timotenpaleuiskej, porin nejon amo tapaleuis maj tikyektalikan kuejmol. Maj tikelnamikikan ke okachi moneki oksepa kuali timouikaskej iuan tokniuj ke tiknextiskej akoni mopoloj (1 Cor. 6:7).

17. ¿Toni mitsonmachtia tein kichiuak Gilbert?

17 Maj tikitakan toni kichiuak se tokniuj takat akin motokaytia Gilbert keman kitemouaya oksepa kuali mouikas iuan se ichankauj. Yejua kijtoua: “Nikpiaya miak kuejmolmej iuan se nochankauj. Panoua ome xiuit niktemoj nitajtos iuan ika yolseuilis porin niknekia maj oksepa kuali timouikanij”. ¿Toni okseki taman kichiuak? “Achto ke nitajtoskia iuan nochankauj, nikchiuaya netataujtil uan nimoelnamiktiaya ke amo monekia nikualanis komo nechiluiaya teisa tein ueliskia nechyolkokos. Monekia niktapojpoluis. Nikitak ke amo monekia niktemos niknextis ke amo nimopolojtoya uan ke nejua monekia niktemos maj oksepa kuali timouikanij”. ¿Toni panok satepan? Gilbert kijtoua: “Axkan kuali nimomachilia porin kuali nimouika iniuan nochin nochankauan”.

18, 19. ¿Toni moneki tikchiuaskej komo tikyolkokojkej aksa, uan keyej?

18 ¿Toni moneki tikchiuaskej komo tikitaj ke tikyolkokojkej se tokniuj? Maj tiktakamatikan tein Jesús tanauatij uan maj tikyektalikan kuejmol iuan tokniuj. Maj tikiluikan Jiova tein panok uan maj tiktajtanikan maj iyektikatsin espíritu techpaleui maj tikyektalikan kuejmol. Komo ijkon tikchiuaj, tiyolpakiskej uan tiknextiskej ke tikaktokej Jesús (Mat. 5:9).

19 Semi tiktasojkamatij maj Jiova techixyekana ika netasojtalis itechkopa Jesucristo, akin “kinyekantinemi itaneltokakauan” (Efes. 5:23). Maj tikakikan Jesús ijkon kemej kichiujkej tatitanilmej Pedro, Santiago uan Juan (Mat. 17:5). Tikitakej ke se taman kemej tikakij yejua keman tikyektaliaj se kuejmol tein xa tikpiaj iuan se tokniuj. Uan no, komo tiksentokaj itech ojti tein amo patauak tein tepaleuia maj se nemi nochipaya, tikseliskej miak tatiochiualismej axkan uan tiyolpakiskej nochipaya.

NEKUIKATIL 130 Maj titetapojpoluikan

^ párr. 5 Jesús techiluia maj tikalakikan itech puerta tein amo patauak tein techuika itech ojti tein techpaleuis maj tinemikan nochipaya. No techiluia maj tikyektalikan kuejmolmej tein tikpiaskej iniuan tokniuan. Keman tikchiuaskej tein Jesús kijtoj, ¿toni ouijkayomej xa tikpiaskej uan toni uelis techpaleuis?

^ párr. 7 Xikita folleto Itanankililuan 10 netajtanilmej tein kipiaj telpochmej, netajtanil 6: “¿Keniuj uelis amo nikauas maj oksekin nechchiualtikan tein kinekij?”, uan video Amo ximokaua maj oksekin mitschiualtikan teisa, itech taxelol “Pizarra animada”, tein moajsi itech www.pr418.com (xiktemo TEIN BIBLIA TAMACHTIA > TELPOCHMEJ UAN ICHPOCHMEJ).

^ párr. 8 Mopatakej seki tokaymej.

^ párr. 56 TEIN NESI ITECH TAIXKOPIMEJ: Komo tiksentokaj itech ojti tein “amo patauak” kampa Jiova techmatampauia amo tikitaskej pornografía, tikixtopeuaskej auilnemilis uan amo tikinkakiskej oksekin keman techiluiskej maj timomachtikan universidad.

^ párr. 58 TEIN NESI ITECH TAIXKOPIMEJ: Jacob motankuaketsak uan miakpa moixpiloj iixpan iikniuj Esaú porin kinekia kiyektalis kuejmol tein kipiayaj.