Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

IREN ONOP 51

Pousehlahte “Rong Ih”

Pousehlahte “Rong Ih”

“Iet nei Pwutak kompoake me I kin kupwurperenki. Kumwail rong ih.”​—MAD. 17:5.

KOUL 54 “Iet Ahlo”

AUDEPEN ONOP *

1-2. (a) Dahme Sises ketin kehkehlingkihong sapwellime wahnpoaron silimeno en wia, oh ia duwen arail mwekidki met? (b) Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet?

MWURIN Pahsohpa pahr 32, wahnpoaron Piter, Seims, oh Sohn kilangada kaudiahl kapwuriamwei ehu. Pohn nahna ileile ehu, ele wasa kis pohn Nahna Ermon, Sises ketin wekila mwohrail. “Silangi marainla duwehte ketipin, sapwellime likou puhp lingaling duwehte marain.” (Mad. 17:1-4) Mwohnte kaudiahlo imwisekla, wahnpoaron ko rong kapitien Koht mahsanih: “Iet nei Pwutak kompoake me I kin kupwurperenki. Kumwail rong ih.” (Mad. 17:5) Mwurin mwo, wahnpoaron silimeno kadehdehda sang ni mwomwen arail mour me irail kin rong Sises. Kitail men alasang arail mehn kahlemeng.

2 Nan iren onop en mwoweo, kitail sukuhlki me en rong Sises kin wehwehki en uhdihsang wia soahng kei. Nan iren onop wet, kitail pahn koasoiapene soahng riau me Sises mahsanih kitail anahne wia.

“KEID NAN EWEN KEHL TEHTIK”

3. Nin duwen me Madiu 7:13, 14 mahsanih, dahme kitail anahn wia?

3 Wadek Madiu 7:13, 14. Tehk me Sises mahsanih duwen ewen kehl riau me kolahng ahl riau, ehu ahl me “tehlap” oh ehu me “tehtik.” Sohte ehu ahl tohrohr likin ahl riau pwukat. Kitail en pein pilada mehnia ahl me kitail pahn keid ie. Met iei pilipil me keieu kesempwal kitail en wiahda pwehki ahl ehute me pahn kahluwakitaillahng mour soutuk.

4. Ia duwen omw pahn kawehwehda ahl ‘tehlapo’?

4 Kitail anahne tamataman me mie wekpeseng en ahl riau ko. Aramas tohto kin keid nan ahl ‘tehlapo’ pwehki e mengei. E kansensuwed me me tohto pilada en kekeidte pohn ahl wet oh idawehn dahme pali moron en aramas akan kin wiewia. Irail sohte wehwehki me Tepilo kin songosong en kahrehiong aramas akan en keid nan eh ahlo me kohlahng mehla.​—1 Kor. 6:9, 10; 1 Sohn 5:19.

5. Ia duwen ekei ar kin song en diarada ahl ‘tehtiko’ oh tepida keid loale?

5 Weksang ahl ‘tehlapo,’ ahl teio me “tehtik,” oh Sises mahsanih me me malaulaute me kak diar. Dahme kahrehda? Nan iretikitiko mwuhr, Sises mahsanihong sapwellime tohnpadahk kan en kin mwasahn soukohp likamw kan. (Mad. 7:15) Ekei aramas nda me mie pelien lamalam kidkid kei, oh pali laud en pelien lamalam pwukat kose me re kin padahngki dahme mehlel. Pwehki mie pelien lamalam tohto, aramas tohto mworusala de pingidahr oh sohte pil kin rapahki ahl me kolahng mour. Ahpw ahl wet kak dierek. Sises mahsanih: “Ma kumwail kin kapwaiada ei mahsen kan ahnsou koaros, kumwail iei uhdahn nei tohnpadahk, oh kumwail pahn esehla me mehlelo oh me mehlelo pahn kasaledengkumwailla.” (Sohn 8:31, 32) E mwahu omw sohte kin wiewia dahme pali laud en aramas akan kin wia, ahpw ke kin rapahki me mehlel. Ke tepida onopki kanahieng Mahsen en Koht pwehn sukuhlki dahme e ketin kupwurki sang kitail, oh ke rong sapwellimen Sises padahk kan. Patehng met, ke sukuhlki me Siohwa ketin kasik me kitail en soikala padahk kan en pelien lamalam likamw kan oh uhdihsang iang kasarawih kan me kohsang irail. Ke pil sukuhlki me ni omw kin wiahda wekidekla kan nan omw mour pwehn kaperenda Siohwa, ele e kin apwal. (Mad. 10:34-36) Mwein e sohte mengei ong uhk en wiahda wekidekla pwukat. Ahpw ke kin nantihong en wekila pwehki ke poakohng Semomwo nanleng oh men kaperenda ih. Ia uwen eh kin ketin kupwurperenkihda omw wia met!​—Lep. Pad. 27:11.

IA DUWEN ATAIL EN KEKEIDTE NAN AHL TEHTIKO

Sapwellimen Koht kaweid oh koasoandi kan kin sewese kitail en kekeidte nan ahl “tehtik” (Menlau kilang parakrap 6-8) *

6. Nin duwen me Melkahka 119:9, 10, 45, 133 mahsanih, dahme kak sewese kitail en kekeidte nan ahl tehtiko?

6 Ni omw tepida keid nan ahl tehtiko, dahme kak seweseiuk en kekeidte loale? Medewehla karasaras wet. Kehl kan ni ahl tehtik en nahna kan kin wia mehn pereper ehu ong sidohsa oh pil me tangahki sidohsao. Kehlo wiawihda pwehn pere sountangahki sidohsa kan oh sewese irail en dehr nohn keila karanih ni keilen ahlo de pwupwudihla apali ahlo. Sohte me pahn kaulim oh nda me kehlo ireiraildihsang en pwupwudihla apali ahlo oh medekla de mehla! Sapwellimen Siohwa koasoandi kan nan Paipel kin duwehte kehlo. Koasoandi pwukat kin sewese kitail en kekeidte nan ahl tehtiko.​—Wadek Melkahka 119:9, 10, 45, 133.

7. Ia duwen me pwulopwul kan ar pahn kilangwohng ahl tehtiko?

7 Me pwulopwul kan, kumwail kin ekei pak medewe me sapwellimen Siohwa koasoandi kan me nohn kakos? Ih met me Sehdan men kumwail en medewe. E men kumwail en kilangwohngete dahme irail kan me kekeid nan ahl tehlapo kin wiewia, pwehki e mwomwen me arail mour uhdahn kaperen. E men kumwail en medewe me amwail mour sohte kaperen duwehte mouren iengamwail tohnsukuhl kan de pil mouren aramas akan me kumwail kin kilang nan Internet. Sehdan men kumwail en medewe me sapwellimen Siohwa koasoandi kan kin irekumwaildihsang en mourki mour kaperen ni uwen amwail kak. * Ahpw tamataman met: Sehdan sohte men irail kan me kekeid nan eh ahlo en ese ia wasa ahl wet pahn kahluwairailla ie. Ahpw Siohwa ketin kupwurki kumwail en ese me amwail mour pahn uhdahn kaselel ma kumwail kin kekeidte nan ahl me kolahng mour.​—Mel. 37:29; Ais. 35:5, 6; 65:21-23.

8. Dahme me pwulopwul kan kak sukuhlkihsang mehn kahlemeng en Olaf?

8 Kilang dahme ke kak sukuhlkihsang dahme wiawihong brother pwulopwul men me adaneki Olaf. * Ienge tohnsukuhl kan kin kasonge ih en wia nsenen pwopwoud. Ni eh kawehwehda me Sounkadehdehn Siohwa kan kin kapwaiada koasoandi kan en Paipel me pid tiahk mwakelekel, ekei serepein nan eh pwihno pil kalaudehla arail kasonge ih en wendi rehrail. Ahpw Olaf tengedihongete wia dahme pwung. Ahpw met kaidehn ihte kasongosong me e lelohng. Olaf koasoia: “Ahi sounpadahk kan kin song en kamehlelehiong ie me I anahne kohla iang sukuhl laud pwehki aramas akan pahn waunekin ie. Irail ndaiong ie me ma I sohte wia met, ei mour sohte pahn pweida.” Dahme sewese Olaf en pelianda kasongosong pwukat? E koasoia: “I kakairada nanpwungmwahu keren rehn irail kan nan mwomwohdiso. I wiahkinirailla ahi peneinei. I pil tepida onopki kanahieng Paipel. Ni ei kalaudehla ei onopki Paipel, ahi kamehlele me met padahk mehlel pil laudla. Pwehki met, I koasoanehdi teng en papah Siohwa.”

9. Dahme irail kan me men kekeidte nan ahl tehtiko anahne wia?

9 Sehdan men kahrehiong uhk en wetsang ahl me kolahng mour. E men ken wia dahme pali moron en aramas akan kin wiewia oh keid nan ahl tehlapo me “kolahng kasohrala.” (Mad. 7:13) Ahpw kitail pahn kekeidte nan ahl tehtiko ma kitail kin pousehlahte rong Sises oh wiahki ahl wet mehn perepatail. Met kitail pahn koasoiapene pil ehu kaweid me Sises mahsanih kitail anahne wia.

WIAHDA POPOHL REHN RIOMWO

10. Nin duwen me Madiu 5:23, 24 mahsanih, dahme Sises mahsanih kitail anahne wia?

10 Wadek Madiu 5:23, 24. Wasaht Sises mahsanih duwen mwekid ehu me uhdahn kesempwal ong mehn Suhs kan me kin rong ih. Medewehla me aramas emen mi ni tehnpas sarawio oh pahn kihong samworo men mahn emen pwehn meirongki. Ma ni ahnsowohte aramaso tamanda me rieo nsensuwed pah, e anahne pwilikihdi mahno oh “kohwei.” Dahme kahrehda? Pwehki mie mehkot me kesempwalsang me e anahne wia mwohn eh pahn wia eh meirongo ong Siohwa. Sises mahsanih ni sansal: “Keieu wiahda popohl rehn riomwo.”

Ke pahn alasang ahn Seikop mehn kahlemengo, me ni aktikitik wiahda popohl rehn rieo? (Menlau kilang parakrap 11-12) *

11. Dahme Seikop wia pwehn wiahda popohl rehn Esau?

11 Kitail kak sukuhlki mehn kasukuhl kesempwal kan duwen wiahda popohl sang ni atail tehkpene dahme wiawi nan mouren Seikop. Mwurin Seikop eh kohkohsang nan uhdakeo mpen sounpar 20, Koht ketin doadoahngki tohnleng men en padahkihong ih en pwurala. (Sen. 31:11, 13, 38) Ahpw mie kahpwal ehu. Rieo Esau, me laudsang ih, men kemehla ih. (Sen. 27:41) Seikop “eri masepwehkada kowahlap” ele pwehki rieo kakete kadakadaurete eh lingeringer pah. (Sen. 32:7) Dahme Seikop wia pwehn wiahda popohl rehn rieo? Keieu, e kapakapkihong Siohwa duwen irairo. Ih eri kadarala kisakis rehn Esau. (Sen. 32:9-15) Ni ahnsou me ira tuhpene, Seikop tiengla mwowe oh kasalehda wahu ong Esau. E poaridi mwohn Esau kaidehn pak ehu de pak riau, ahpw pak isuh! Seikop aktikitik oh wauneki rieo, oh e wiahda popohl rehn rieo.​—Sen. 33:3, 4.

12. Dahme kitail kak sukuhlkihsang ahn Seikop mehn kahlemeng?

12 Kitail sukuhlki ia duwen Seikop eh kaunopada mwohn eh tuhwong rieo oh mwomwen eh tuhwong Esau. Ni aktikitik, Seikop peki sawas sang rehn Siohwa. Ih eri kapwaiada eh kapakapo sang ni eh wia uwen eh kak en wiahda popohl rehn rieo. Ni pirieno ara tuhpene, Seikop sohte akamaikihong Esau ihs me pwung de sapwung. Eh mehn akadeio iei en wiahda popohl rehn rieo. Ia duwen atail kak alasang ahn Seikop mehn kahlemeng?

IA DUWEN ATAIL EN WIAHDA POPOHL REHN METEIKAN

13-14. Ma kitail kansensuwedihala riatail men, dahme kitail anahne wia?

13 Ma kitail men kekeidte nan ahl me kolahng mour, kitail anahne kolokolete popohl rehn riatail Kristian kan. (Rom 12:18) Dahme kitail anahne wia ni ahnsou me kitail esehda me kitail kansensuwedihala riatail men? Duwehte Seikop, kitail en kapakap ong Siohwa ni ngidingid. Kitail kak peki en ketin kapaiahda atail nannanti en wiahda popohl rehn riatailo.

14 Kitail pil anahne kihong ahnsou en pein kasawih pein kitail. Kitail kak pein idek rehtail peidek pwukat: ‘I kak nda me ngehi me sapwung, pekimahk ni aktikitik, oh wiahda popohl? Ia duwen Siohwa oh Sises ara pahn ketin kilangwohng ie ma I tiengla mwowe oh wiahda popohl rehn rieio?’ Atail pasapeng kak kamwakid kitail en rong Sises oh ni aktikitik kohla rehn riatailo pwehn wiahda popohl. Me pid duwen met, kitail kak alasang ahn Seikop mehn kahlemeng.

15. Ia duwen atail doadoahngki kaweido nan Episos 4:2, 3 eh kak sewese kitail en wiahda popohl rehn riatailo?

15 Medewehla dahme kakete wiawi ma Seikop akamaikihong Esau duwen ihs me pwung de sapwung! Ara tuhpeneo pahn uhdahn imwila suwed! Ni atail pahn kohla rehn riatailo pwehn wiahda popohl, kitail anahne aktikitikla. (Wadek Episos 4:2, 3.) Lepin Padahk 18:19 mahsanih: “Sewese riomw, e ahpw pahn sinsileiuk rasehng kelen kahnimw kehlail ehu, ahpw ma ke pahn akamaiong, e pahn ritingedi sang uhk eh wenihmw.” Ni atail pekimahk ni aktikitik rehn aramaso, met kak sewese ih en ritingada eh ‘kahnimw kehlailo’ pwe kitail en pedolong.

16. Dahme kitail en pil medemedewe, oh dahme kahrehda?

16 Kitail pil anahne medemedewe kanahieng duwen dahme kitail pahn ndaiong riatailo de ia duwen atail pahn koasoi. Ni ahnsou me kitail onopada, kitail anahne kohla rehn me kitail kansensuwedihalao oh song en pwurehng kamwahwihala eh nanpwungmwahu rehtail. Nin tapio, ele e kakete nda soahng kan me kamedek ong kitail. E pahn mengei en lingeringerda de song en ndaiong me mie kahrepe mwahu me kitail ahneki pwehn wia dahme kitail wiahdao. Ahpw ia duwe, atail wia met pahn imwikihla meleilei? Uhdahn soh. Tamataman me en wiahda popohl rehn riomwo uhdahn kesempwalsang en esehda ihs me pwung de ihs me sapwung.​—1 Kor. 6:7.

17. Dahme ke kak sukuhlkihsang ahn Gilbert mehn kahlemeng?

17 Brother men me adaneki Gilbert kin doadoahk laud pwehn wiahda popohl. E koasoia: “Mie kahpwal tohto nanpwungen ngehi oh emen tohn ei peneineio. Erein sounpar riau samwa, I kin nantihong en lokaiaiong ni mehlel oh ni meleilei pwe sen kak pwurehng ahneki nanpwungmwahu.” Dahme Gilbert pil wia? E koasoia: “Mwohn ei pahn koasoiong ih, I pahn kin kapakap oh katamankihong ie en dehr lingeringerda ma e lokaia lemei ong ie. I anahne en kin mahk. I sukuhlki me I en dehr kin song en kadehdehda me ngehi me pwung oh me ei pwukoa iei en wiahda popohl.” Ia imwilahn met? Gilbert koasoia: “Rahnwet, I ahneki popohl pwehki I ahneki nanpwungmwahu rehn ei peneineio pwon.”

18-19. Ma kitail kansensuwedihala emen, dahme ke anahne koasoanehdi teng en wia, oh dahme kahrehda?

18 Eri, dahme ke anahne koasoanehdi teng en wia ni omw esehda me ke kansensuwedihala emen riomw Kristian? Idawehn sapwellimen Sises kaweido en wiahda popohl. Kapakapkihong Siohwa duwen ire wet, oh koapworopworki me sapwellime manaman pahn seweseiuk wiahda popohl rehn meteikan. Ma ke wia met, ke pahn peren, oh ke pahn kasalehda me ke kin rongorong Sises.​—Mad. 5:9.

19 Kitail kin kalahnganki me Siohwa ketikihong kitail kaweid limpoak kan sang ni eh ketin doadoahngki Sises Krais me wia “tapwin mwomwohdiso.” (Ep. 5:23) Kitail en koasoanehdi teng en “rong ih,” duwehte wahnpoaron Piter, Seims, oh Sohn. (Mad. 17:5) Kitail koasoiapeneier ia duwen atail kak wia met sang ni atail wiahda popohl rehn riatail Kristian men me kitail kansensuwedihala. Ma kitail wia met oh kekeidte nan ahl tehtik me kolahng mour, kitail pahn alehdi kapai tohto ahnsou wet oh pil ahneki nsenamwahu kohkohlahte ni ahnsou kohkohdo.

KOUL 130 En Kin Mahkpene

^ par. 5 Sises ketin kangoange kitail en keid nan ewen kehl tehtiko me kolahng mour. E pil ketin padahkihong kitail en wiahda popohl rehn riatail Kristian kan. Kahpwal dah kan me kitail ele kin loiong ni atail song en kapwaiada sapwellime kaweido, oh ia duwen atail kak powehdi?

^ par. 7 Menlau kilang peidek 6 en kisin pwuhko Pasapeng kan ong Peidek 10 me Pwulopwul kan Kin Idek: “Ia Duwen Ei Kak Soikala Kasongosong en me Pwulopwul kan?” oh pil kasdo me oaralape Stand Up to Peer Pressure! nan www.pr418.com. (Kohla pahn BIBLE TEACHINGS > TEENAGERS.)

^ par. 8 Ekei ahd kan me pwarada wasaht kaidehn uhdahn adarail.

^ par. 56 WEHWEHN KILEL: Sang ni atail kekeidte nan ahl ‘tehtiko,’ me perehki kitail kehl me Koht ketikihda, kitail pahn soikala soangen keper kan duwehte kilel suwed, tiahk samin me pid wia nsenen pwopwoud, oh kasongosong en mwohneki mahs kohla iang sukuhl laud.

^ par. 58 WEHWEHN KILEL: Pwehn wiahda popohl, Seikop pwurupwurehng poaridi mwohn rieo, Esau.