Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 2

Tlen tiuelij itech se ikniuj Jesús

Tlen tiuelij itech se ikniuj Jesús

“Nejua, Santiago, niitekitkau Dios niman toTEKO JesuCristo” (SANT. 1:1).

TLAKUIKAJLI 88 Xchiua manikimixmati moojuiuan

TLEN TIKITASKEJ *

1. ¿Kenon katka ifamilia Santiago?

 SANTIAGO, ikniuj Jesús, * onoskalti ipan se familia kampa tlaneltokayaj itech Jehová. Itajuan, José niman María, melak kitlasojtlayaj Jehová niman nokojtiliayaj chikauak kitekichiuiliskej. Santiago okipix okse ueyi tlateochiualistli: ikniuj akin más iueyi yeskia Mesías. ¡Se ueyi tlateochiualistli pampa Santiago onemiko ipan yejon familia!

Pampa san sekan onoskaltijkej, Santiago kuajli okixmat ikniuj, Jesús. (Xkita párrafo 2).

2. ¿Tleka Santiago ueliskia kitlakaitas Jesús, ikniuj akin más iueyi?

2 Jesús kichiuaya miyek tlemach tlen ika Santiago ueliskia kitlakaitas (Mat. 13:55). Ijkuak Jesús kipiaya 12 xiuitl, melak kuajli ikixmatiya iTlajtol toTajtsin niman hasta okinmojkatlachialti tlayekankej de Jerusalén, akin melak ixtlamatkej katkaj (Luc. 2:46, 47). Noijki, kanaj Santiago otekit iuan Jesús ken kojxinketl. Tla melauak ijkon onochiuj, kuakon melak kuajli okixmat ikniuj. Nathan Knorr kijtouaya: “Ijkuak titekiti iuan yakaj, melak miyek itech tiueli”. * Kanaj Santiago noijki okitak kenon “Jesús más noskaltijtiaya niman más kajsitiaya itlamatkilis. Niman Dios pakiya ipampa Jesús niman on tlakamej no pakiyaj ipampa” (Luc. 2:52). Yejua ika, kanaj ueliskia tiknemiliskej ika Santiago akin kachtopa nochiuaskia inomachtijkauj Jesús, san ika, xijkon onochiuj.

3. ¿Tlenon okichiuj Santiago ijkuak Jesús tenojnotstinemiya nikan ipan tlaltikpaktli?

3 Ijkuak Jesús otenojnotstinen nikan ipan tlaltikpaktli, Santiago xonochiuj inomachtijkauj (Juan 7:3-5). Kanaj yejua niman oksekimej ichanejkauan kijliayaj Jesús ika “xok kipiya itlamachilis” (Mar. 3:21). Niman xkanaj kijtoua tla Santiago nemiya iuan inan, María, ijkuak Jesús okipilojkej ipan se kojtli melaktik (Juan 19:25, TNM; Juan 19:26, 27).

4. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

4 Sakin, Santiago okineltokak ika Jesús yejua Cristo katka niman melak otlapaleui ipan tlanechikojli ken tlayekanketl. Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej ome tlemach tlen tiuelij itech Santiago. Kachtopa, ¿tleka noneki tiyolyemankej yeskej? niman ika ome, ¿kenon uelis más kuajli titemachtiskej?

MATIYOLYEMANKEJ IJKON KEN SANTIAGO

Santiago okiteititi ika yolyemanki katka ijkuak Jesús okinojtiti, niman sakin onochiuj inomachtijkauj. (Xkimita párrafos 5-7).

5. ¿Tlenon okichiuj Santiago sakin ika Jesús okinojtiti?

5 ¿Kemanon Santiago opeuj tlaneltoka itech Jesús? Sakin ika Jesús oyoliuj niman “okinotitij Santiago niman [...] nochimej on apóstoles” (1 Cor. 15:7). Tlen opanok ipan yejon tonajli, okipaleui Santiago para manochiua se inomachtijkauj Jesús. Yejua nemiya imiuan oksekimej apóstoles ipan se kajli ne Jerusalén pampa kichiatoyaj kiseliskej espíritu santo (Hech. 1:13, 14). Sakin, Santiago okiseli se kualtsin tlateochiualistli, teuan otlapaleui ipan Grupo akin tlayekana tlen onkatka ipan kachtopa siglo (Hech. 15:6, 13-22; Gál. 2:9). Niman, achto ajsiskia xiuitl 62, okimijkuilouili se carta tokniuan tlapejpeniltin. Yejuin carta ok techpaleuiya ipan yejuin tonaltin, maski tla tinemiskej ne iluikak noso nikan ipan tlaltikpaktli (Sant. 1:1). Se ixtlamatki judío, akin itoka katka Josefo, okijto ika Santiago okimiktijkej pampa ueyi teopixki judío Anán otlanauati. Santiago nochipa oyolmelajkanen itech Jehová hasta ijkuak otlan inemilis ipan yejuin tlaltikpaktli.

6. ¿Tleka tikijtouaj ika Santiago xokichiuj ijkon ken tlayekankej de okseki religiones?

6 Santiago yolyemanki katka. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? Matikitakan kenon Santiago xokichiuj ijkon ken oksekimej tlayekankej de okseki religiones. Ijkuak Santiago okitak ika Jesús iKoneuj toTajtsin, ika yolyemanilistli okineltokak ika melauak yejua Mesías katka. San ika, teopixkej akin tlayekanayaj Jerusalén, xijkon okichiujkej. Yejuamej kimatstoyaj ika Jesús yokiyolitijka Lázaro, san ika, xokineltokakej tla Jehová okuajtitlanka Jesús. Niman hasta okiyejyekojkej kimiktiskej Jesús niman Lázaro (Juan 11:53; 12:9-11). Sakin ika Jesús yoyoliujka, yejuamej xokinejkej ika oksekimej makimatikan (Mat. 28:11-15). Pampa yejuamej noueyimatiyaj, xokineltokakej ika Jesús Mesías katka.

7. ¿Tleka xnoneki toueyimatiskej?

7 Tlen tiuelij: Matokauilikan Jehová matechmachti niman maka matoueyimatikan. Ijkon ken se kokolistli uelis kichiuas maka kuajli matekiti toyoltsin, tla toueyimatij ouijtika tikitaskej tiktlakamatiskej Jehová. Pampa fariseos noueyimatiyaj, xokinejkej kineltokaskej ika Jesús iKoneuj toTajtsin katka niman ika kipiaya iespíritu santo (Juan 12:37-40). Pampa yejuamej xonoyolyemanilijkej, xuelis kiseliskej nemilistli tlen xkeman tlamis (Mat. 23:13; Mat. 23:33TNM). Kuakon, kuajli nesi ika melak noneki matokauilikan ika iTlajtol toTajtsin niman espíritu santo makipatla tlen tikchiuaj, tlen tiknemiliaj niman tlen tiktlapejpeniaj (Sant. 3:17). Pampa Santiago yolyemanki katka, onokauili Jehová makimachti. Niman ijkon ken amantsin tikitaskej, pampa yejua yolyemanki katka, kuajli otemachti.

KUAJLI MATITEMACHTIKAN IJKON KEN SANTIAGO

8. ¿Tlenon uelis techpaleuis kuajli matitemachtikan?

8 Santiago xonomachti ipan uejueyi escuelas. Tlayekankej itech okseki religiones kitayaj ika Santiago, Pedro niman Juan “xonomachtijkej ipan escuela” niman ika xuejueyixtoyaj (Hech. 4:13). San ika, ijkuak tikpouaj amoxtli tlen kuika itoka, tikitaj ika melak kuajli otemachti. Ijkon ken Santiago, kanaj tejuamej noijki xotiajkaj ipan uejueyi escuelas. Maski ijkon uelis kuajli titemachtiskej, pampa Jehová techmaka iespíritu santo niman pampa kuajli techmachtia ipan ikalpan. Matikitakan tlenon okichiuj Santiago niman kenon uelis tikchiuaskej ijkon ken yejua.

9. ¿Kenon otemachti Santiago?

9 Santiago kintekitiltiaya tlajtoltin tlen nochimej kasikamatiyaj. Yejua ika, akin kikakiyaj ikimatiyaj tlenon kichiuaskej niman kenon kichiuaskej. Matikitakan kenon Santiago kuajli okiteititi ika, akin tikchiuaj ken Cristo, xnoneki tikintlauelitaskej akin texchiuiliaj tlen xkuajli. Okijkuilo: “Tikmatstokej ika kipiyaj ueyi tlatiochiualistli on yejuan kixikouaj on tlajyouilistli. Nemejuamej nenkakinij kenijki Job okixikoj on tlajyouilistli niman kenijki toTEKO okitiochiu ika on tlen kuajli ijkuak yotlajyouij. ToTEKO sanoyej tenotski niman teikneliani” (Sant. 5:11). Tla tikitaj, Santiago nochipa okitekitilti iTlajtol toTajtsin ijkuak temachtiaya. Okitekitilti para kiteititis ika Jehová kinteochiua akin yolmelajkanemij ijkon ken Job. Santiago kuajli okiteititi yejuin ika tlajtoltin tlen nochimej kasikamatiyaj niman kixmatiyaj. Ijkon, okiteititi ika xkinekiya yejua makiueyiteneuakan, yej kinekiya makiueyiteneuakan Jehová.

10. ¿Kenon uelis titemachtiskej ijkon ken Santiago?

10 Tlen tiuelij: Matikintekitiltikan tlajtoltin tlen nochimej kasikamatij niman nochipa matijkuikan Biblia. Tejuamej xtitemachtiaj san pampa tiknekij oksekimej makitakan ika miyek tlen tikmatij, yej titemachtiaj pampa tiknekij makitakan ika Jehová melak tlamachilise niman ika kineki kinpaleuis (Rom. 11:33). Uelis ijkon tikchiuaskej tla nochipa tiktekitiltiaj Biblia. Maka matikimijlikan akin tikinmachtiaj Biblia tlenon tikchiuaskiaj tejuamej tla tikixnamiktoskiaj tlen yejuamej kixnamiktokej. Noneki tikinpaleuiskej matlanemilikan itech tlen okichiujkej sekimej itekipanojkauan toTajtsin akin okixnamijkej tlen yejuamej kixnamiktokej. Niman matikinpaleuikan makitakan tlenon kinemilia Jehová niman kenon nomachilia. Ijkon, ijkuak yejuamej kichiuaskej tlen technauatia Jehová, xkichiuaskej pampa kinekij techyolpaktiskej, yej pampa kinekij kiyolpaktiskej Jehová.

11. ¿Tlenon xkuajli kichiujtoyaj sekimej tokniuan, niman tlenon okimijli Santiago ika nonekiya kichiuaskej? (Sant. 5:13-15).

11 Santiago kimatstoya ika ikniuan ueliskia nopatlaskej. Ipan carta tlen Santiago okijkuilo, kuajli tikitaj ika kimatstoya tlenon kixnamiktoyaj tokniuan niman okimijli tlenon nonekiya kichiuaskej. Sekimej tokniuan xnimantsin kichiuayaj tlen kimijliayaj (Sant. 1:22). Oksekimej, san kintlakaitayaj akin kipiayaj tomin (Sant. 2:1-3). Niman oksekimej san tetejteneuayaj (Sant. 3:8-10). Maski yejuin tokniuan xkuajli tlen kichiujtoyaj, Santiago xkeman okinemili ika xueliskia nopatlaskej. Ika tlasojtlalistli, okimijli tlenon nonekiya kichiuaskej niman akin xchikaujtoya intlaneltokil okimijli makintlajtlanilitij tlayekankej makinpaleuikan (xpoua Santiago 5:13-15).

12. ¿Tlenon noneki tikilnamikiskej ijkuak tikmachtiskej yakaj itech Biblia?

12 Tlen tiuelij: Matikilnamikikan ika tinochimej uelis topatlaskej. Miyekej akin tikinmachtiaj ouijtika kitaj kichiuaskej tlen Biblia kijtoua (Sant. 4:1-4). Kemantika xnimantsin ueli kipatlaj tlen xkuajli kichiuaj. Ijkon ken Santiago, maka matomojtikan tikimijliskej tlenon xok noneki kichiuaskej. Niman maka matiknemilikan ika xkeman uelis nopatlaskej. Matikilnamikikan ika Jehová kinyoltilana akin yolyemankej niman kinpaleuiya manopatlakan (Sant. 4:10).

13. ¿Tlenon okijto Santiago? (Sant. 3:2).

13 Santiago xkeman okinemili ika yejua más ueyixtoya. Santiago xkeman okinemili ika, pampa yejua ikniuj katka Jesús niman pampa kipiaya se ueyi tekitl, nonekiya más kitlakaitaskej oksekimej tokniuan. Ijkuak yejua kinnotsaya, nochipa kimijliaya: “Notlajsojkaikniuan” (Sant. 1:16, 19; 2:5). Yejua xkinekiya ika oksekimej makinemilikan ika yejua xtlajtlakole katka niman hasta okijto: “Tinochimej tikchiuaj miyek tlajtlamach tlen xkuajli” (xpoua Santiago 3:2).

14. ¿Tleka noneki tikteititiskej ika kemantika noijki topopolouaj?

14 Tlen tiuelij: Matikilnamikikan ika tinochimej topopolouaj. Xnoneki tiknemiliskej ika tejuamej más tiuejueyixtokej, xijkon ken akin tikinmachtiaj itech Biblia. ¿Tleka? Pampa tla tikititiaj akin tikmachtiaj ika xkeman topopolouaj, yejua kinemilis ika xkeman uelis kichiuas tlen toTajtsin kitlajtlanilia. San ika, ijkuak tikteititiaj ika kemantika noijki ouijtika tikitaj tiktlakamatiskej tlen kijtoua Biblia niman tikijliaj akin tikmachtiaj kenon Jehová yotechpaleui matopatlakan, tikpaleuiyaj makita ika yejua noijki uelis kitekichiuilis Jehová.

Neskayomej tlen Santiago okintekitilti nimantsin nasikamatiyaj niman melak tepaleuijkej. (Xkimita párrafos 15 niman 16). *

15. ¿Kenon katkaj on neskayomej tlen Santiago okintekitilti? (Sant. 3:2-6, 10-12).

15 Santiago okintekitilti neskayomej tlen ajsiyaj ipan inyojlo akin kikakiyaj. Kuajli tikmatstokej ika iespíritu santo toTajtsin okipaleui. San ika, noijki kuajli kintekitiltiaya neskayomej pampa kanaj onomachti kenon ikniuj, Jesús, okintekitiltijka. Neskayomej tlen Santiago okintekitilti ipan icarta kuajli nasikamatij niman kuajli kiteititiaj kenon techpaleuiskej (xpoua Santiago 3:2-6, 10-12).

16. ¿Tleka noneki tikintekitiltiskej neskayomej tlen nimantsin nasikamatij?

16 Tlen tiuelij: Matikintekitiltikan neskayomej tlen nimantsin nasikamatij. Ijkuak tikintekitiltiaj neskayomej tlen nimantsin nasikamatij, tikinpaleuiyaj akin tikinnojnotsaj matlanemilikan itech tlen tiknekij tikinmachtiskej itech Biblia. Jesús kuajli okintekitilti neskayomej niman ikniuj, Santiago, noijki ijkon okichiuj. Matikitakan se neskayotl tlen Santiago okitekitilti niman matikitakan kenon melak tepaleui.

17. ¿Tleka melak tepaleui on neskayotl tlen uajlauj ipan Santiago 1:22-25?

17 (Xpoua Santiago 1:22-25). Neskayotl tlen Santiago okitekitilti ipan yejuin tlaxeloltin melak tepaleui. Yejua kinekiya kimasikamachiltis akin kikaktoyaj ika, tla tiknekij matechpaleui Biblia, xnoneki san tikpouaskej noijki noneki tikchiuaskej tlen ompa tiuelij. Ika yejon, Santiago otlajto itech se tlakatl akin noita ipan se espejo, yejuin itlaj tlen nochimej kixmatiyaj. ¿Tlenon kinekiya temachtis? Ika melak xtlamachilise yeskia yakaj akin noita ipan se espejo niman kita ika itlaj noneki kiyektlalis, san ika, xkiyektlalia. Noijki ijkon, melak xtitlamachilisejkej yeskiaj tla ijkuak tikamapouaj toBiblia tikitaj ika noneki itlaj tikpatlaskej, san ika, xtikpatlaj.

18. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej ijkuak tikintekitiltiskej neskayomej?

18 Ijkuak tiktekitiltiskej se neskayotl, uelis tikchiuaskej ijkon ken Santiago: 1) Matikitakan tla on neskayotl tepaleuis manasikamati tlen tiknekij titemachtiskej. 2) Matiktekitiltikan se neskayotl tlen nochimej kixmatij. 3) Matikteijlikan tlenon techmachtia yejon neskayotl. Tla xtikimixmatij miyek neskayomej, uelis tikintejtemoskej ipan Índice de las publicaciones Watch Tower. Kampa kijtoua “Ejemplos” tikinnextiskej miyekej neskayomej tlen uelis tikintekitiltiskej. Matikilnamikikan ika neskayomej yeskiaj ken se micrófono. San tepaleuiyaj manasikamati tlen más ueyi kijtosneki. Kuakon, matikintekitiltikan neskayomej san para titeasikamachiltiskej tlen más ueyi kijtosneki. Melauak, tejuamej xtitemachtiaj para matechueyiteneuakan, yej titemachtiaj pampa tiknekij tikinpaleuiskej oksekimej manemikan ipan ikalpan Jehová.

19. ¿Kenon tikteititiaj ika tikintlasojtlaj tokniuan?

19 Melauak, tejuamej xotoskaltijkej iuan se tokniuj akin xtlajtlakole. San ika, kema tiktekichiuiliaj Jehová imiuan miyekej tokniuan akin chikauak kipiyaj intlaneltokil. Uelis tikimititiskej ika tikintlasojtlaj tla tikxelouaj tiempo niman ijkon imiuan tinemiskej, tla tomachtiaj itech tlen yejuamej kuajli kichiuaj niman tla imiuan titenojnotsaj niman titemachtiaj. Ijkuak tokojtiliaj titlanemiliskej, tikchiuaskej niman titemachtiskej ijkon ken Santiago, tikteititiaj ika tiktlakaitaj Jehová niman ika tiknekij tikinpaleuiskej akin kipiyaj kuajli inyojlo makinisiuikan toTajtsin, akin melak tetlasojtla.

TLAKUIKAJLI 114 Matitlamachiakan

^ Santiago niman Jesús onoskaltijkej ipan san no yejua familia, ika yejon, Santiago más kuajli kixmatstoya iKoneuj toTajtsin xijkon ken oksekimej. Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej tlenon tiuelij itech tlen okichiuj niman itech tlen otemachti Santiago, ikniuj Jesús, akin melak otlapaleui ipan tlanechikojli tlen onkatka ipan kachtopa siglo.

^ Ipan yejuin tlamachtijli tikijtoskej ika Santiago ikniuj Jesús, maski san itlakpaikniuj katka. Niman noijki yonoitak ika Santiago okijkuilo yejon libro tlen kitki itoka.

^ Nathan Knorr teuan katka itech Grupo akin tlayekana niman otlan itekiyo nikan ipan tlaltikpaktli ipan 1977.

^ TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Pampa Santiago kinekiya kiteititis ika melak xkuajli tla tejuamej titetejteneuaj, okijto ika tonenepil yeskia kentla tlitl. Yejuin itlaj tlen nochimej kasikamatiyaj.