Skip to content

Skip to table of contents

KUPU AKO 2

Ako mei he Tokoua Siʻisiʻi ʻo Sīsuú

Ako mei he Tokoua Siʻisiʻi ʻo Sīsuú

“Ko au Sēmisi, ko ha tamaioʻeiki ʻa e ʻOtuá pea mo e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí.”​—SĒM. 1:1.

HIVA 88 ʻAi Au Ke U ʻIlo Ho Ngaahi Halá

ʻI HE KUPÚ NI *

1. Ko e fāmili fēfē naʻe tupu hake ai ʻa Sēmisí?

KO Sēmisi, ʻa e tokoua ʻo Sīsuú, naʻe ʻohake ia ʻi ha fāmili mālohi fakalaumālie. * Ko ʻene ongo mātuʻá, ʻa Siosifa mo Mele, naʻá na ʻofa lahi kia Sihova pea fai hona lelei tahá ke tauhi kiate Ia. Naʻe toe maʻu ʻe Sēmisi ha tāpuaki​—ko hono tokoua lahí te ne tupu hake ʻo hoko ko e Mīsaia naʻe talaʻofá. He monū lelei ē naʻe maʻu ʻe Sēmisi ke hoko ko e konga ʻo e fāmili ko iá!

ʻI he tupu fakataha hake ʻa Sēmisi mo Sīsuú, naʻá ne hoko ʻo ʻiloʻi lelei hono tokoua lahí (Sio ki he palakalafi 2)

2. Ko e hā ʻa e ngaahi ʻuhinga naʻe maʻu ʻe Sēmisi ke faʻifaʻitaki ai ki hono tokoua lahí?

2 Naʻe maʻu ʻe Sēmisi ʻa e ngaahi ʻuhinga lahi ke faʻifaʻitaki ki hono tokoua lahí. (Māt. 13:55) Ko e fakatātaá, naʻe ʻiloʻi lelei ʻe Sīsū ʻa e Folofolá he ʻi hono taʻu 12, naʻá ne ʻai ke ofoofo ʻa e kau mātuʻa ako lelei ʻi Selusalemá. (Luke 2:46, 47) Naʻe ngāue fakatufunga nai ʻa Sēmisi mo Sīsū. ʻI he tuʻunga ko iá, naʻá ne hoko nai ai ʻo ʻiloʻi lelei hono tokouá. Naʻe faʻa pehē ʻe Nathan H. Knorr, “ʻOkú ke ʻiloʻi lahi ange ha taha ʻi hoʻo ngāue fakataha mo iá.” * Naʻe lava foki ke toe fakatokangaʻi ʻe Sēmisi ʻa e “tupu hake ʻa Sīsū pea fakautuutu ʻa hono potó mo e leleiʻia ai ʻa e ʻOtuá mo e tangatá.” (Luke 2:52) Ko ia te tau fakahuʻunga nai naʻe kau ʻa Sēmisi ʻi he fuofua faʻahinga ke hoko ko ha ākonga ʻa Sīsuú. Ka ʻoku ʻikai ko e meʻa ia naʻe hokó.

3. Naʻe anga-fēfē tali ʻa Sēmisi ʻi he kamata ʻa e ngāue fakafaifekau ʻa Sīsū ʻi he māmaní?

3 Lolotonga ʻa e ngāue fakafaifekau ʻa Sīsū ʻi he māmaní, naʻe ʻikai ke hoko ʻa Sēmisi ko e taha ʻo ʻene kau ākongá. (Sione 7:3-5) Ko hono moʻoní, naʻe kau nai ʻa Sēmisi ʻi he ngaahi kāinga naʻa nau fakakaukau ko Sīsū naʻe “hē hono ʻatamaí.” (Mk. 3:21) Pea ʻoku ʻikai ha fakamoʻoni naʻe kau fakataha ʻa Sēmisi mo ʻenau faʻeé, ʻa Mele, ʻi he taimi naʻe tāmateʻi ai ʻa Sīsū ʻi he ʻakau fakamamahí.​—Sione 19:25-27.

4. Ko e hā ʻa e lēsoni ʻe ua te tau lāulea ki aí?

4 Ki mui ai, naʻe tui ʻa Sēmisi kia Sīsū pea hoko ko ha mēmipa tokaʻi ʻo e fakatahaʻanga Kalisitiané. ʻI he kupu ko ení, te tau lāulea ai ki ha lēsoni ʻe ua ʻe lava ke tau ako meia Sēmisi: (1) ʻUhinga kuo pau ai ke tau nofoʻaki anga-fakatōkilaló pea (2) founga ʻe lava ke tau hoko ai ko e kau faiako ola lelei.

NOFOʻAKI ANGA-FAKATŌKILALO HANGĒ KO SĒMISÍ

Naʻe fakatōkilaloʻi ʻe Sēmisi ʻa ia tonu ʻi he hā ʻa Sīsū kiate iá, pea mei ai ʻo faai atu naʻá ne ngāue faitōnunga ko ha ākonga ʻa Kalaisi (Sio ki he palakalafi 5-7)

5. Naʻe anga-fēfē tali ʻa Sēmisi ʻi he hā kiate ia ʻa Sīsū naʻe toetuʻú?

5 Naʻe hoko fakakū ʻa Sēmisi ko ha tokotaha muimui mateaki ʻo Sīsuú? Hili hono fokotuʻu ʻa Sīsū mei he maté, “naʻá ne hā kia Sēmisi, pea hoko ai ki he kau ʻapositoló kotoa.” (1 Kol. 15:7) Ko e fetaulaki ko ia ʻa Sēmisi mo Sīsuú naʻe liliu fakaʻaufuli ai ʻene moʻuí. Naʻá ne ʻi he loki ʻi ʻolunga ʻi Selusalema mo e kau ʻapositoló ʻi heʻenau tatali ki he laumālie māʻoniʻoni naʻe talaʻofá. (Ngā. 1:13, 14) Ki mui ai, naʻe fiefia ʻa Sēmisi ke ngāue ko ha mēmipa ʻo e kulupu pule ʻi he ʻuluaki senitulí. (Ngā. 15:6, 13-22; Kal. 2:9) Pea ʻi ha taimi ki muʻa ʻi he 62 T.S., naʻe fakamānavaʻi ia ke ne hiki ha tohi ki he kau Kalisitiane paní. ʻOku tau maʻu ʻaonga mei he tohi ko iá ʻi he ʻahó ni, tatau ai pē pe ʻoku tau maʻu ʻa e ʻamanaki ke moʻui ʻi hēvani pe ʻi māmani. (Sēm. 1:1) Fakatatau ki he faihisitōlia ʻi he ʻuluaki senitulí ko Siosifasí, naʻe tāmateʻi ʻa Sēmisi ʻi he tuʻutuʻuni ʻa e Taulaʻeiki Lahi Siu ko ʻAnanaia ko e Siʻí. Naʻe nofoʻaki faitōnunga ʻa Sēmisi kia Sihova ʻo aʻu ki heʻene ʻosiki hono ʻalunga moʻui ʻi he māmaní.

6. ʻI he founga fē naʻe kehe ai ʻa Sēmisi mei he kau taki lotu ʻi hono taimí?

6Naʻe anga-fakatōkilalo ʻa Sēmisi. Ko e hā ʻoku lava ai ke tau leaʻaki iá? Fakakaukau ki he faikehekehe ʻi he founga naʻe faai atu pē ʻo tali ʻe Sēmisi ʻa Sīsuú mo e founga naʻe fakafeangai ai ʻa e kau taki lotu tokolahi. ʻI hono ʻiloʻi ʻe Sēmisi ʻa e fakamoʻoni taʻealafakaʻikaiʻi ko Sīsū ʻa e ʻAlo ʻo e ʻOtuá, naʻá ne tali anga-fakatōkilalo ia. Naʻe ʻikai ko e meʻa ia naʻe hoko ki he houʻeiki taulaʻeiki ʻi Selusalemá. Ko e fakatātaá, naʻe ʻikai lava ke nau fakaʻikaiʻi naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū ʻa Lāsalosi mei he maté. ʻI he ʻikai ke nau tali ko Sīsū ko ha fakafofonga ʻo Sihová, naʻa nau feinga mālohi ke tāmateʻi ʻa Sīsū mo Lāsalosi. (Sione 11:53; 12:9-11) Ki mui ange ʻi hono fokotuʻu ʻa Sīsū tonu mei he maté, naʻa nau faʻufaʻu ke fufū ʻa e moʻoni ko iá mei he kakaí. (Māt. 28:11-15) Ko e pōlepole ʻa e kau taki lotu ko iá naʻá ne ʻai kinautolu ke talitekeʻi ʻa e Mīsaiá.

7. Ko e hā kuo pau ai ke tau fakaʻehiʻehi mei he pōlepolé?

7Ko e lēsoní: Fakaʻehiʻehi mei he pōlepolé, pea hoko ʻo akoʻingofua. Hangē pē ko ha mahaki ʻokú ne fakafefekaʻi ʻa e kālava-tufa ʻo ha mafu pea ʻai ke faingataʻa ʻene taá, ko e pōlepolé ʻe lava ke ne fakafefekaʻi hotau lotó pea taʻofi kitautolu mei hono tali ʻa e fakahinohino ʻa Sihová. Ko e kau Fālesí naʻa nau fakaʻatā honau lotó ke mātuʻaki fakafefeka ʻo nau fakafisi ai ke tali ʻa e fakamoʻoni māʻalaʻala naʻe fakahaaʻi kiate kinautolu ʻe he laumālie ʻo e ʻOtuá. (Sione 12:37-40) Ko ha ʻalunga fakatuʻutāmaki ia koeʻuhí naʻe taʻofi ai kinautolu mei hono maʻu ʻa e moʻui taʻengatá. (Māt. 23:13, 33) He mahuʻinga ē ke hokohoko atu ʻetau fakaʻatā ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá mo hono laumālié ke ne fakafuo ʻetau tōʻongá pea tākiekina ʻetau fakakaukaú mo ʻetau ngaahi filí! (Sēm. 3:17) Koeʻuhi naʻe anga-fakatōkilalo ʻa Sēmisi, naʻá ne fakaʻatā ʻa ia tonu ke akoʻi ʻe Sihova. Pea hangē ko ia te tau vakai ki aí, koeʻuhi ko ʻene anga-fakatōkilaló naʻá ne hoko ai ko ha faiako pōtoʻi.

FAIAKO OLA LELEI HANGĒ KO SĒMISÍ

8. Ko e hā te ne tokoniʻi kitautolu ke tau hoko ko e kau faiako leleí?

8 Naʻe ʻikai ke maʻu ʻe Sēmisi ha ako fakamāmani lahi ange. Ko e kau taki lotu ʻi hono taimí ʻoku ʻikai ha veiveiua naʻa nau vakai kiate ia ʻo hangē ko ʻenau vakai ki he ʻapositolo ko Pita mo Sioné​—ko ha “ongo tangata taʻeako mo lāuvale kinauá.” (Ngā. 4:13) Ka naʻe ako ʻa Sēmisi ke hoko ko ha faiako ola lelei, ʻa ia ʻoku hā mahino ia ʻi heʻetau lau ʻa e tohi ʻoku uiʻaki hono hingoá. Hangē ko Sēmisí, ʻoku ʻikai nai ke lelei ʻetau ako fakamāmaní. Neongo ia, ʻi he tokoni ʻa e laumālie ʻo Sihová mo e ako ʻaonga mei heʻene kautahá, ʻoku tau lava foki mo kitautolu ʻo hoko ko e kau faiako lelei. Tau lāulea angé ki he faʻifaʻitakiʻanga naʻe fokotuʻu ʻe Sēmisi ko ha faiakó pea vakai ki he ngaahi lēsoni ʻe lava ke tau ako mei aí.

9. ʻE anga-fēfē haʻo fakamatalaʻi ʻa e founga fakafaiako ʻa Sēmisí?

9Naʻe ʻikai ke ngāueʻaki ʻe Sēmisi ha ngaahi lea faingataʻa pe ko ha fakaʻuhinga fihi. Ko e olá, naʻe ʻiloʻi ʻe heʻene kau fanongó ʻa e meʻa naʻe fiemaʻu ke nau faí mo e founga ke fai ai iá. Ko e fakatātaá, fakakaukau angé ki he founga faingofua naʻe akoʻi ai ʻe Sēmisi ki he kau Kalisitiané ʻa e pau ke nau loto-lelei ke tofanga ʻi he fakamaau taʻetotonú ʻo ʻikai hoko ai ʻo ʻita. Naʻá ne tohi: “ʻOku tau lau ʻoku fiefia ʻa e faʻahinga kuo nau kātakí. Kuo mou fanongo ʻi he kātaki ʻa Siopé pea kuo mou mātā ʻa e ola naʻe ʻoange ʻe Sihová, ʻa ia ko Sihová ʻoku manavaʻofa loloto ʻaupito mo mohu meesi.” (Sēm. 5:11) Fakatokangaʻi naʻe fakatefito ʻe Sēmisi ʻene akonakí ʻi he Folofolá. Naʻá ne ngāueʻaki ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá ke tokoniʻi ʻene kau fanongó ke vakai kia Sihova ʻokú ne fakapaleʻi maʻu pē ʻa e faʻahinga, hangē ko Siopé, ʻoku mateaki kiate Iá. Naʻe fakamahino ʻe Sēmisi ʻene poiní ʻaki hono ngāueʻaki ʻa e ngaahi lea faingofua mo māʻalaʻala. ʻI he founga ko iá, naʻá ne fakahanga ʻa e tokangá kia Sihova, kae ʻikai kiate ia.

10. Ko e hā ʻa e founga ʻe taha ʻe lava ke tau faʻifaʻitaki ai kia Sēmisi ʻi heʻetau faiakó?

10Ko e lēsoní: ʻAi hoʻo pōpoakí ke faingofua, pea faiako mei he Folofola ʻa e ʻOtuá. ʻOku ʻikai totonu ke tau feinga ke ʻai ke maongo ki he niʻihi kehé ʻa e lahi ʻo e meʻa ʻoku tau ʻiló, ka ko ʻetau taumuʻá ke ʻai ke maongo kiate kinautolu ʻa e lahi ʻo e meʻa ʻoku ʻilo ʻe Sihová mo e lahi ʻo ʻene tokanga mai kiate kinautolú. (Loma 11:33) ʻE lava ke tau aʻusia ʻa e taumuʻa ko iá ʻaki ʻa e fakatefito maʻu pē ʻa e meʻa ʻoku tau leaʻakí ʻi he Folofolá. Ko e fakatātaá, ʻi he ʻikai ke tala ange ki heʻetau kau ako Tohi Tapú ʻa e meʻa te tau fai ʻi honau tuʻungá, ʻoku totonu ke tau tokoniʻi kinautolu ke fakaʻuhinga ʻi he ngaahi fakatātā ʻi he Tohi Tapú pea ke mahinoʻi ʻa e fakakaukau ʻa Sihová mo ʻene ngaahi ongoʻí. ʻE ueʻi leva ai kinautolu ʻe he holi ke fakahōhōʻiaʻi ʻa Sihova, kae ʻikai ko kitautolu.

11. Ko e hā ʻa e ngaahi pole naʻe fekuki mo e kau Kalisitiane ʻe niʻihi ʻi he taimi ʻo Sēmisí, pea ko e hā ʻa e akonaki naʻá ne ʻoange kiate kinautolú? (Sēmisi 5:13-15)

11Naʻe ʻikai toe afe ʻa Sēmisi. ʻI he tohi ʻa Sēmisí, ʻoku hā mahino mei ai naʻá ne lāuʻilo ki he ngaahi pole naʻe fāinga mo hono kaungātuí, pea naʻá ne ʻoange ʻa e fakahinohino māʻalaʻala ki he founga ke ikuʻi ai iá. Ko e fakatātaá, ko e kau Kalisitiane ʻe niʻihi naʻa nau fakatuotuai ke ngāueʻaki ʻa e akonakí. (Sēm. 1:22) Ko e niʻihi naʻa nau fakahaaʻi ʻa e filifilimānako ki he koloaʻiá. (Sēm. 2:1-3) Ko e niʻihi naʻe faingataʻa ke nau mapuleʻi honau ʻeleló. (Sēm. 3:8-10) Naʻe fekuki ʻa e kau Kalisitiane ko iá mo e ngaahi palopalema mafatukituki, ka naʻe ʻikai ke foʻi ʻa Sēmisi ʻiate kinautolu. Naʻá ne ʻoatu ʻene akonakí ʻi ha founga anga-ʻofa kae hangatonu pea fakalototoʻaʻi ʻa e faʻahinga naʻa nau fāinga fakalaumālié ke nau kumi ki ha tokoni lahi ange mei he kau mātuʻá.​—Lau ʻa e Sēmisi 5:13-15.

12. ʻE lava fēfē ke tau tauhi maʻu ha vakai pau ʻi hono tokoniʻi ʻetau kau ako Tohi Tapú?

12Ko e lēsoní: ʻOua ʻe toe afe, kae tauhi maʻu ha vakai pau ki he niʻihi kehé. Ko e tokolahi ʻoku tau ako mo iá ʻoku nau fāinga nai ke ngāueʻaki ʻa e akonaki mei he Tohi Tapú. (Sēm. 4:1-4) ʻE fiemaʻu nai ʻa e taimi kiate kinautolu ke taʻakifuʻu ʻa e ngaahi tōʻonga koví pea fetongiʻaki ia ʻa e ngaahi ʻulungaanga hangē ko Kalaisí. ʻI he faʻifaʻitaki kia Sēmisí, kuo pau ke tau maʻu ʻa e loto-toʻa ke tala ange ki heʻetau kau akó ʻa e meʻa ʻoku fiemaʻu ke nau fakaleleiʻí. ʻOku toe fiemaʻu foki ke tau tauhi maʻu ha vakai pau, ʻo falala ʻe tohoakiʻi mai ʻe Sihova ʻa e kakai anga-fakatōkilaló kiate ia pea te ne ʻoange kiate kinautolu ʻa e mālohi ke fai ʻa e ngaahi liliu ʻi heʻenau moʻuí.​—Sēm. 4:10.

13. Hangē ko ia ʻoku fakahaaʻi ʻi he Sēmisi 3:2 mo e fakamatala ʻi laló, ko e hā naʻe ʻiloʻi ʻe Sēmisí?

13Naʻe tauhi maʻu ʻe Sēmisi ha vakai totonu kiate ia. Naʻe ʻikai ke ongoʻi ʻe Sēmisi ko hono puipuituʻa fakafāmilí pe ko hono monū ʻo e ngāué naʻá ne ʻai ia ke ne makehe pe ʻai ia ke ne māʻolunga ʻi hono fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné. Naʻá ne lave ki hono kaungālotú ko “siʻoku fanga tokoua ʻofeina.” (Sēm. 1:16, 19; 2:5) Naʻe ʻikai ke ne ʻai ke pehē ʻokú ne haohaoa. ʻI hono kehé, naʻá ne fakakau mo ia tonu ʻi he lea: “Ko e kotoa ʻo kitautolú ʻoku tau fai ʻa e ngaahi fehālaaki.”​—Lau ʻa e Sēmisi 3:2 mo e fakamatala ʻi lalo.

14. Ko e hā kuo pau ai ke tau loto-lelei ke fakahaaʻi ʻetau ngaahi fehālaakí?

14Ko e lēsoní: Manatuʻi ko e kau faiangahala kotoa kitautolu. Kuo pau ke ʻoua te tau fakakaukau ʻoku tau māʻolunga ange ʻi ha founga ʻi he faʻahinga ʻoku tau akoʻí. Ko e hā hono ʻuhingá? Kapau ʻoku tau ʻai ke pehē ʻe heʻetau tokotaha akó ʻoku tau taʻemele, te ne fakaʻosiʻaki nai heʻikai ʻaupito lava ke ne aʻusia ʻa e ngaahi fiemaʻu ʻa e ʻOtuá. Ka ʻi heʻetau fakahaaʻi faitotonu kuo ʻikai ke faʻa faingofua kiate kitautolu ke muimui ki he ngaahi tefitoʻi moʻoni Fakatohitapú pea tau fakamatalaʻi ʻa e anga hono tokoniʻi kitautolu ʻe Sihova ke ikuʻi ʻetau ngaahi polé, te tau tokoniʻi ai ʻetau tokotaha akó ke ne sio naʻa mo ia tonu ʻe lava ke ne tauhi kia Sihova.

Ko e talanoa fakatātā ʻa Sēmisí naʻe faingofua, māʻalaʻala mo ola lelei (Sio ki he palakalafi 15-16) *

15. ʻE anga-fēfē haʻo fakamatalaʻi ʻa e ngaahi talanoa fakatātā naʻe ngāueʻaki ʻe Sēmisí? (Sēmisi 3:2-6, 10-12)

15Naʻe ngāueʻaki ʻe Sēmisi ʻa e ngaahi talanoa fakatātā naʻe aʻu ki he lotó. ʻOku ʻikai ha veiveiua naʻe tokoniʻi ia ʻe he laumālie māʻoniʻoní, ka ʻoku ngalingali naʻá ne toe ako ha meʻa lahi ki he founga ke faiako aí ʻaki hono ako ʻa e ngaahi talanoa fakatātā naʻe ngāueʻaki ʻe hono tokoua lahí, ʻa Sīsū. Ko e ngaahi talanoa fakatātā naʻe ngāueʻaki ʻe Sēmisi ʻi heʻene tohí ʻoku faingofua, pea ko e lēsoní ʻoku māʻalaʻala.​—Lau ʻa e Sēmisi 3:2-6, 10-12.

16. Ko e hā ʻoku totonu ai ke tau ngāueʻaki ʻa e ngaahi talanoa fakatātā ola leleí?

16Ko e lēsoní: Ngāueʻaki ʻa e ngaahi talanoa fakatātā ola lelei. ʻI hoʻo ngāueʻaki ʻa e ngaahi talanoa fakatātā feʻungamālié, ʻoku ʻikai ngata pē ʻa e fanongo ki ai ʻa e kakaí, ka ʻokú ke toe tokoniʻi kinautolu ke sioloto atu ki he meʻa ʻokú ke akoʻí. ʻOku tokoniʻi heni hoʻo kau fanongó ke nau manatuʻi ʻa e ngaahi moʻoni Fakatohitapu tefitó. Ko Sīsū naʻá ne taukei ʻi hono ngāueʻaki ʻa e ngaahi talanoa fakatātā ola leleí, pea naʻe muimui ʻa hono tokoua ko Sēmisí ʻi heʻene faʻifaʻitakiʻangá. Tau sivisiviʻi angé ha talanoa fakatātā ʻe taha ʻa Sēmisi pea lāulea ki he ʻuhinga ʻoku mātuʻaki ola lelei aí.

17. Ko e hā ʻoku mātuʻaki ola lelei ai ʻa e talanoa fakatātā ʻi he Sēmisi 1:22-25?

17 Lau ʻa e Sēmisi 1:22-25. Ko e talanoa fakatātā ʻa Sēmisi ki he sioʻatá ʻoku ola lelei ʻi he ngaahi ʻuhinga lahi. Naʻá ne fakakaukau ki ha poini pau, ʻa ia, ke maʻu ʻaonga mei he Folofola ʻa e ʻOtuá, kuo pau ke tau fai ʻa e meʻa lahi ange ʻi hono lau iá; kuo pau ke tau ngāueʻaki ʻa e meʻa ʻoku tau laú. Naʻe fili ʻe Sēmisi ha talanoa fakatātā naʻe maheni mo ʻene kau fanongó​—ko ha tangata ʻokú ne sio ki ha sioʻata. Ko e hā ʻene poiní? ʻE fakavalevale ki ha tangata kapau te ne sio ki ha sioʻata, ʻo sio ki ha meʻa ʻoku fiemaʻu ke fakatonutonu pea ʻikai fai ha meʻa ki ai. ʻI he tuʻunga meimei tatau, ʻe fakavalevale kapau te tau lau ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá, ʻo sio ki ha meʻa ʻoku fiemaʻu ke liliu ʻi hotau angaʻitangatá, pea ʻikai fai ha meʻa ki ai.

18. Ko e hā ʻa e meʻa ʻe tolu kuo pau ke tau fai ʻi hono ngāueʻaki ha talanoa fakatātā?

18 ʻI hono ngāueʻaki ha talanoa fakatātā, ʻe lava ke ke faʻifaʻitaki kia Sēmisi ʻaki hono fai ʻa e meʻa ʻe tolu: (1) Fakapapauʻi ko e talanoa fakatātaá ʻoku feʻungamālie mo e poini ʻokú ke lāulea ki aí. (2) Ngāueʻaki ha talanoa fakatātā ʻoku maheni mo hoʻo kau fanongó. (3) ʻAi ke māʻalaʻala ʻa e lēsoni mei he talanoa fakatātaá. Kapau ʻoku faingataʻa ke ke fakakaukau ki ha talanoa fakatātā feʻungamālie, vakai ki he Watch Tower Publications Index. ʻI he kaveinga “Talanoa Fakatātā,” te ke maʻu ai ʻa e ngaahi fakatātā lahi ʻe lava ke ke ngāueʻaki. Kae manatuʻi, ko e ngaahi talanoa fakatātaá ʻoku hangē ia ko ha meʻa fakaleʻolahi​—te ne fakaleʻolahiʻi ʻa e poini ʻokú ke akoʻí. Ko ia fakapapauʻi ke fakatātaaʻi pē ʻa e ngaahi poini tefito ʻokú ke loto ke akoʻí. Ko e moʻoni, ko e ʻuhinga tefito ʻoku tau loto ke fakaleleiʻi ai ʻetau pōtoʻi fakafaiakó, ʻoku ʻikai ko hono tohoakiʻi mai ʻa e tokangá kiate kitautolu, ka ke tokoniʻi ʻa e tokolahi taha ʻe ala lavá ke nau hoko ko ha konga ʻo e fāmili fiefia ʻo Sihová.

19. ʻOku anga-fēfē ʻetau fakahāhā ʻoku tau houngaʻia ʻi hotau fāmili fakalaumālié?

19 Naʻe ʻikai ke tau maʻu ʻa e monū ke tupu fakataha hake mo hatau tokoua lahi haohaoa, ka ʻoku tau maʻu ʻa e monū ʻo e tauhi kia Sihova fakataha mo ha fāmili tokolahi ʻo e fanga tokoua Kalisitiane. ʻOku tau fakahāhā ʻetau ʻofa ʻiate kinautolú ʻaki ʻa e feohi mo kinautolu, ako meiate kinautolu, pea tauhi mateaki uma ki he uma mo kinautolu ʻi he ngāue fakamalangá mo e faiakó. ʻI heʻetau feinga ke faʻifaʻitaki kia Sēmisi ʻi heʻetau vakaí, tōʻongá mo ʻetau founga fakafaiakó, ʻoku tau ʻoatu ai ʻa e lāngilangí kia Sihova pea tokoniʻi ʻa e kakai loto-totonú ke ʻunuʻunu ofi ki heʻetau Tamai fakahēvani ʻofá.

HIVA 114 Ngāueʻaki ʻa e Kātakí

^ pal. 5 Naʻe tupu fakataha hake ʻa Sēmisi mo Sīsū ʻi he fāmili tatau. Naʻe ʻiloʻi lelei ange ʻe Sēmisi ʻa e ʻAlo haohaoa ʻo e ʻOtuá ʻi he tokolahi taha ʻo e kakai ʻi he taimi ko iá. ʻI he kupu ko ení, te tau sivisiviʻi ai ʻa e meʻa ʻe lava ke tau ako mei he moʻui mo e ngaahi akonaki ʻa e tokoua siʻisiʻi ʻo Sīsū ʻa ia naʻá ne hoko ko ha pou ʻo e fakatahaʻanga Kalisitiane ʻi he ʻuluaki senitulí.

^ pal. 1 Koeʻuhi ke faingofuá, te tau lave kia Sēmisi ko ha tokoua ʻo Sīsū. Ko hono moʻoní ko e tokoua faʻē taha ia ʻo Sīsū pea ʻoku hā mahino ko e tokotaha ia naʻá ne hiki ʻa e tohi ʻoku uiʻaki hono hingoá.

^ pal. 2 Naʻe hoko ʻa Nathan H. Knorr ko ha mēmipa ʻo e Kulupu Pulé. Naʻá ne ʻosiki hono ʻalunga moʻui he māmaní ʻi he 1977.

^ pal. 61 FAKAMATALA ʻO E FAKATĀTĀ: Naʻe ngāueʻaki ʻe Sēmisi ʻa e fakatātā ʻo ha kiʻi afi siʻisiʻi​—ko ha meʻa naʻe maheni mo e kakaí​—ke fakatātaaʻiʻaki ʻa e fakatuʻutāmaki ʻo hono ngāuehalaʻaki ʻa e ʻeleló.