Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

6 YATICHÄWI

¿Jehová Diosan taqe kuns cheqapar luratapar confiyasktanti?

¿Jehová Diosan taqe kuns cheqapar luratapar confiyasktanti?

“Diosajj jiwasan Qarqasawa, luratanakapajj perfectowa, kuna laykutejj taqe thakinakapaw cheqapajja. Jupajj jan jaytjasir Diosawa, janipuniw kunatï jan cheqapäki uk lurkaspati, jupajj cheqapa ukhamarak cheqa Diosawa” (DEUT. 32:4).

CANCIÓN 3 Jehová, jumaruw confiyasipjjsma

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1, 2. 1) ¿Kunatsa waljanitakejj autoridadanïpki ukanakar confiyañajj chʼamaki? 2) ¿Kunanakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

 JICHHÜRUNAKANJJA khitinakatï autoridadanïpki ukanakar confiyañajj waljanitakejj chʼamakiwa. ¿Kunatsa? Leyinakasa politicasa, jila partejj wali qollqenïpki autoridadanïpki jupanak favorakiwa. Ukampis pobrenakajj janiw cheqapar uñjatäpkiti. Ukatwa Bibliajj akham sispacha: “Jaqejja pachpa jan waltʼäwipatakiw jaqerojj apnaqe” sasa (Ecl. 8:9). Ukatjja religión pʼeqtʼirinakat yaqhepajj janiw sum sarnaqapkiti, uka kawsaw yaqhepanakajj Diosar jan confiyjjapjjarakiti. Ukatwa jiwasajj Bibliat yateqerinakasarojj Diosar confiyapjjañapataki, khitinakarutï jupajj markapar irpañatak aka oraqen uttʼayki ukanakar confiyañ yateqapjjañapataki yanaptʼañasa.

2 Janiw Bibliat yateqerinakakejj Jehová Diosaru ukat markaparu confiyañ yateqapjjañapäkiti, walja maranak jupar servisktan ukanakasa, kunjamtï Jehová Diosajj taqe kuns lurki ukajj jiwasan askisatakipuniwa sasaw confiyaskakiñasa, kuna laykutejj Diosar confiyatasajj yantʼataw uñjasispa. Kunanakansa Diosar confiyatasajj yantʼat uñjasispa uka toqet kimsa aka yatichäwin yatjjataskañäni. Maya, Biblian yaqhep sarnaqäwinakap liytʼktan ukapacha. Paya, Diosan markapajj instruccionanak churkistu ukapacha. Kimsa, jutïrin jan walinakan uñjaskañäni ukapacha.

BIBLIA LIYKASAJJ JEHOVÁ DIOSAR CONFIYAÑASAWA

3. Biblian yaqhep sarnaqäwinakat liytʼasajja, ¿kunjamsa Jehová Diosar confiyatasajj yantʼat uñjasispa?

 3 Biblia liykasajja, kunatsa Jehová Diosajj yaqhep jaqenakarojj ukham uñjpachäna, jan ukajj kunatsa ukham amtpachäna sasaw jisktʼassna. Números libronjja, sábado urun lawanak apthapitapatwa mä israelitarojj jiwañapatak Diosajj juchañchäna sasaw qhanañchi. Ukampis walja maranak qhepatjja, David reyirojj adulterio jucha luratapatsa, jaqe jiwayatapats Jehová Diosajj perdonänwa sasaw 2 Samuel librojj qhanañchi (Núm. 15:32, 35; 2 Sam. 12:9, 13). Uka sarnaqäwinak liytʼasajj inas akham jisktʼassna: “¿Kunatsa Jehová Diosajj Davidarojj jachʼa jucha luratanakapat perdonäna? ¿Kunatsa mä israelitarojj lawanak apthapitap laykuki jiwañapatak juchañchäna?” sasa. Kunanaksa Biblia liykasajj amuytʼañasa uk kimsa toqet uñjañäni.

4. Génesis 18:20, 21 ukat Deuteronomio 10:17 textonakajja, ¿kunanaktï Jehová Diosajj amtki ukanakar confiyañatakejj kunjamsa yanaptʼistu?

4 Bibliajj janiw taqe kunpun qhanañchkiti. Davidajj taqe juchanakapat taqe chuyma arrepentisitap yattanwa (Sal. 51:2-4). Ukampis sábado urutak utjkäna uka ley pʼakintir jaqejj ¿kunjam jaqënsa? ¿Uk luratapat arrepentispachänti? ¿Yaqha horasanakan janirakit Diosar istʼkpachänjja? ¿Ewjjtʼatas janit istʼkpachänjja? Janiw Bibliajj ukanak qhanañchkiti. Ukampis Jehová Diosajj “janipuniw kunatï jan cheqapäki uk lurkaspati” sasaw confiyañasa (Deut. 32:4). Jilaparte jaqenakajja, kuntï mayninakajj sapki amuyapkaraki ukanakamp apayasisakiw juzgañ yattanjja, ukatwa pantjastanjja. Ukampis Jehová Diosajj janiw ukham lurkiti, jupajj taqe kun sumpach amuytʼasaw juzgui (Génesis 18:20, 21; Deuteronomio 10:17 liytʼäta). Jehová Diosar jukʼamp uñtʼañäni, leyinakaps sum yatirakiñäni ukhajja, kunanaktï jupajj amtki ukar jukʼampiw confiyañäni. Biblia liykasajj jisktʼanakasar jan qhanañchañ puedkañäni ukhajja, kuntï Jehová Diosat yatktan ukaw jupajj “taqe kunsa cheqaparjamapuniw luri” sasin confiyañatak yanaptʼistani (Sal. 145:17).

5. ¿Kunsa pantjasirïtas laykojj jan sum lurksna? (“ Pantjasirïtas laykojj janiw cheqaparjampun juzgksnati” sat recuadro liytʼäta).

5 Pantjasirïtas laykojj janiw cheqaparjampun juzgksnati. Jehová Diosajj jupar uñtasitwa lurawayistu, ukatwa maynir cheqaparjam jan uñjaski ukajj jan gustkistuti. Niyakejjay pantjasirïstanjja, taqpach yatkasas janiw cheqaparjam juzgksnati (Gén. 1:26). Kunas Jonasar pasäna uk amtañäni, Jehová Diosajj ninivitanakat khuyaptʼayaskäna ukhajj jupajj wal colerasïna (Jon. 3:10-4:1). Ukampis Jehová Diosan khuyaptʼayasitapatjja, 120.000 ninivitanakaw salvasipjjäna. Cheqansa Jonasaw pantjasïna, janiw Jehová Diosajja.

6. ¿Kunatsa Jehová Diosajj taqe kun jiwasar qhanañchañapajj jan wakiski?

6 Jehová Diosajj kunatsa mä kun lurañ amti uk jiwasar qhanañchañapajj janiw wakiskiti. Nayra tiemponjja, kun lurañsa Jehová Diosajj amtäna jan ukajj kun amtañampïskänsa ukanakat kunsa servirinakapajj amuyapjje uk jupanakar istʼänwa (Gén. 18:25; Jon. 4:2, 3). Awisajj kunatsa mä kunsa lurañ amtäna uks qhanañcharakïnwa (Jon. 4:10, 11). Ukampis kunatsa Jehová Diosajj mä kuns lurañ amti ukanak jiwasar qhanañchañatakejj janiw obligatäkiti. Jupaw jiwasan Luririsajja, ukhamajj janïr mä kun amtkasasa, jan ukajj mä kun amtjjasas janiw jiwasar jisktʼañapajj wakiskiti (Is. 40:13, 14; 55:9).

INSTRUCCIONANAK KATOQASAJJ JEHOVÁ DIOSAR CONFIYAÑASAWA

7. ¿Khitinakar confiyañas chʼamäspa, ukat kunatsa?

7 Jehová Diosajj taqe kuns cheqaparupuniw luri, ukat janiw payachasktanti. Ukampis markapar irpapki ukanakar confiyañajj chʼamakïspawa. ¿Jupanakajj Jehová Diosan munañaparjamat lurasipki, jan ukajj amtanakaparjamakich lurasipki? sasaw jisktʼassna. Nayra tiempon jakir jaqenakat yaqhepajj ukhamwa jisktʼasipjjarakpachäna.  Párrafo 3 ukan parlaniwayktan uka israelitampit David reyimpit amuytʼañäni. Sábado urutak utjkäna uka ley pʼakintiri israelitan mä familiarapajj inas akham jisktʼaschïna: “¿Jiwañapatak janïr juchañchkasajj Jehová Diosar Moisesajj jisktʼaspachati?” sasa. Urías sat hitita chachan amigopajj niya ukhamanwa uñjasirakpachäna. Davidajj Urías chachan esposapampiw adulterio jucha luräna, ukhamasti ¿Davidajj reyïtap laykut castigatäñat salvaspacha? sasaw Urías chachan amigopajj jisktʼaspachäna. Jehová Diosajja markap irpapki ukanakarojj confiyiwa. Ukhamajj jiwasatï jupanakar jan confiykañänejja, nayajj Jehová Diosar confiytwa sasajj janiw sisksnati.

8. ¿Kuntï Hechos 16:4, 5 textojj siski ukampi jichhürunakan congregacionajj kunjam organiztʼatasa ukampejj kikpakiwa sasajj kunatsa sissna?

8 Jichhürunakanjja ‘suma phoqeri amuyasir esclavo’ toqew Jehová Diosajj markapar irpaski (Mat. 24:45). Kunjamtï nayrïr patak maranakan cuerpo gobernantejj lurirïkänjja, ukhamarakiw uka esclavojj kunanakatï oraqpachan lurasiski ukanak pʼeqtʼaski, congregacionankir ancianonakarus instruccionanak churaraki (Hechos 16:4, 5 liytʼäta). Ancianonakajj uka instruccionanakarjam congregacionan lurasiñapatakiw encargasipjje. Jehová Diosan markapana ukhamarak ancianonakan instruccionanakaparjam lurañäni ukhajja, kunjamtï Jehová Diosajj lurki ukar confiyataswa uñachtʼayañäni.

9. ¿Kunjamanakan uñjasisas kuntï ancianonakajj amtapki ukar istʼañajj chʼamakïspa, ukat kunatsa?

9 Kunanaktï ancianonakajj amtapki ukanakar istʼañajj awisajj chʼamakïspawa. Sañäni, aka qhepa maranakanjja walja congregacionanakampi circuitonakampiw wasitat organiztʼasiwayi. Ancianonakajj congregacionat cambiasiñapatakiw yaqhep jilat kullakanakarojj mayipjje, ukhamat Tantachasiñ Utan utjki uka asientonakajj jan chʼusäñapataki. Jiwasar uk mayipjjestaspa ukhajj familiaranakasaru amigonakasaru jaytañajj chʼamakïspawa. ¿Mä jilatasa jan ukajj mä kullakas kawkïr congregacionarus sarañapa uk Jehová Diosat ancianonakar yatiypacha? Janiwa. Ukatwa jupanakar istʼañajj chʼamakïspa. Ukampis kuntï ancianonakajj amtapki ukarojj Jehová Diosajj confiyiwa, jiwasajj confiyañasarakiwa. *

10. Hebreos 13:17 textorjamajja, ¿kunatsa ancianonakar istʼañasa?

10 Kunanaktï ancianonakajj amtapki ukanakajj janis gustkchistojja, ¿kunatsa jupanakar istʼañasa? Jupanakar istʼasajj Diosan markapajj mayachtʼatäñapatakiw yanaptʼtanjja (Efes. 4:2, 3). Kuntï ancianonakajj amtapki ukar humilde chuymamp istʼtan ukhajja, congregacionan nayrar sartañapatakiw yanaptʼaraktanjja (Hebreos 13:17 liytʼäta). Jukʼampisa Jehová Diosar confiyataswa uñachtʼaytanjja, jupaw ancianonakarojj jiwasar cuidañapatak uttʼayi (Hech. 20:28).

11. ¿Kuntï ancianonakajj amtapki ukar jukʼamp confiyañatakejj kunas yanaptʼistaspa?

11 ¿Kuntï ancianonakajj amtapki ukar jukʼamp confiyañatakejj kunas yanaptʼistaspa? Ancianonakajja congregacionatak mä amtar puriñatakis Jehová Diosaruw espíritu santo mayipjje, uk amtañaw yanaptʼistaspa. Biblian wiñay yatichäwinakaparjama ukat Diosan markapan ewjjtʼanakaparjamaw kuns amtapjjaraki. Jupanakajj taqe chuymaw Jehová Diosar kusisiyañsa, jilat kullakanakar sum uñjañsa munapjje. Diosar jan jitheqtas serviri uka jilatanakajja, kunjamsa luräwinakap phoqapjje uka toqet Jehová Diosaruw cuenta churapjjani, uk jupanakajj yatipjjewa (1 Ped. 5:2, 3). Ak amuytʼañäni: akapachanjja yaqha kasta jañchininakarojj yaqhachapjjewa, ukatwa jaqenakajj tʼaqa tʼaqa sarnaqapjje, religionasa politicasa ukhamarakiw jaqenakar tʼaqanoqtayi. Ukampis jiwasanakajj cheqpach Diosarojj mayachtʼataw sirvtanjja, ukaw Jehová Diosajj markapar bendisiskatap qhan uñachtʼayi.

12. ¿Mä cristianojj juchapat arrepentisiti janicha uk yatiñatakejj kuna toqenakatsa ancianonakajj amuytʼapjjañapa?

12 Congregacionajj qʼomäñapatakejja, Jehová Diosajj ancianonakaruw uttʼayi. Mä cristianojj jachʼa juchar purtʼaski ukhajja, congregacionat jaqsutäniti janicha uka toqet ancianonakajj mä amtar puripjjaspa ukwa Jehová Diosajj muni. Juchachasirejj cheqapunit arrepentisi janicha ukwa ancianonakajj amuytʼapjjañapa. Jupanakajj akanakwa amuytʼapjjañaparaki: juchachasirejj arrepentistwa sasinsa siskchejja, ¿cheqapunit jan wali luratap uñisi? ¿Janipuniw mayampis uka jucha lurjjäti sasat amti? ¿Jan wali amigonakatï juchar purtʼasiychi ukhajj jupanakar jaytjjañti amti? Ancianonakajj Jehová Diosaruw orasipjje, kuntï juchachasirejj lurki uk Bibliarjamaw uñakiptʼapjje, jucha lurataparojj kunjamsa uñji ukwa amuykiptʼapjjaraki. Ukhamatwa juchachasirejj congregacionankaskakiniti janicha uka toqet mä amtar puripjje. Awisajja juchachasirirojj congregacionat jaqsuñaw wakisini (1 Cor. 5:11-13).

13. Mä familiarasaru jan ukajj mä amigosaru congregacionat jaqsuschi ukhajja, ¿kunanakas llakisiyistaspa?

13 Jan familiarasäki jan ukajj jan amigosäki ukarutï congregacionat jaqsuschi ukhajja, kuntï ancianonakajj amtapki uk jankʼakiw istʼsna. Ukampis mä amigosaru jan ukajj mä familiarasaru congregacionat jaqsuschi ukhajj ancianonakar confiyatasajj yantʼataw uñjasispa. Ancianonakajj janiw sum yatjjatapkpachati, janiw kunjamtï Jehová Diosajj munki ukham juzgapkpachati sasin amuyasaw llakissna. ¿Kuntï ancianonakajj amtapki ukajj walikïskiwa sasin amuyañatakejj kunas yanaptʼistaspa?

14. ¿Ancianonakatï mä familiarasaru jan ukajj mä amigosaru congregacionat jaqsupjjani ukhajj kunsa amtañasa?

14 Akwa amtañasa, juchachasirir congregacionat jaqsuski ukjja, Jehová Diosaw congregacionan askipataki, juchachasirir yanaptʼañatak uttʼayawayi. Juchapat jan arrepentisiritï congregacionankaskakispajja, congregacionarojj jan waltʼayaspawa (Gál. 5:9). Ukatjja juchapajj janis sinti jan walïkaspa, Jehová Diosamp wasitat sum apasjjañatakejj amuyupsa luratanakapsa janis cambiañapajj wakiskaspa ukhamwa amuyjjarakispa (Ecl. 8:11). Congregacionat maynir jaqsusiniti janicha uk amtañajja, ancianonakatakejj wali jachʼa responsabilidadawa. Kunjamtï nayra Israel markan juezanakajj lurapjjerïkänjja, ukhamarakiw ancianonakajj ‘Jehová Diosatak juzgapjje, janiw jaqenakatak juzgapkiti’ (2 Crón. 19:6, 7).

JICHHA TIEMPON JEHOVÁ DIOSAR CONFIYAÑAJJ JUTÏRITAKIW WAKICHTʼISTU

¿Kuna instruccionanaktï jachʼa tʼaqesiñ tiempon katoqkañäni ukar confiyañatakisa istʼañatakis kunas yanaptʼistani? (Párrafo 15).

15. ¿Kunjamtï Jehová Diosajj taqe kuns lurki ukarojj kunatsa jichha tiempon confiyañasa?

15 Aka jan wali pachan tukusiñapajj sapürutjamaw jukʼamp jakʼankjje, ukatwa kunjamsa Jehová Diosajj taqe kunsa luri ukar jukʼamp confiyañasa. ¿Kunatsa confiyañasa? Kuna instruccionanaktï jachʼa tʼaqesiñ tiempon katoqkañäni ukanakajj janis walïkaspa, janis yanaptʼkistaspa ukham inas amuychiñäni. Uka tiempon Jehová Diosajj janiw jiwasamp cheqak parlkaniti, inas markap irpapki ukanak toqe instruccionanak churchistani. Ukapachajja janiw payachasiña jan ukajj akham jisktʼasiñ tiempökaniti: “¿Uka instruccionanakajj Jehová Diosatti jutpacha, jan ukajj Diosan markap irpapki ukanakakich munañaparjam ukham lurañ amtapjjpacha?” sasa. Uka tiemponjja ¿Jehová Diosarusa markaparus confiyañäniti? Jichha tiempon Diosan markapan instruccionanakapar istʼasktanti janicha ukaw uk yatiñatak yanaptʼistani. Jiwasatï uka instruccionanakar confiystan istʼarakstan ukhajja, jachʼa tʼaqesiñ tiempon inas ukham lurarakchiñäni (Luc. 16:10).

16. ¿Kunanak lurañtï jutïrin Jehová Diosajj amtkani ukar confiyatasajj kunjamsa yantʼat uñjasini?

16 Maysa toqetjja, aka jan wali pachan tukusïwipan Jehová Diosajj jaqenakar juzgkani ukhajj kunsa lurañäni uka toqetwa lupʼiñasaraki. Janïr akapach tukuskipanjja, Jehová Diosar jan uñtʼapki ukanakajj jupar servipjjaspa ukwa muntanjja. Jan testigöpki uka familiaranakasas Jehová Diosar servipjjaspa ukwa munaraktanjja. Ukampis Armagedonanjja, Jehová Diosaw Jesús taypejj kunas jupanakamp pasani uk amtjjani (Mat. 25:31-33; 2 Tes. 1:7-9). Khitis Jehová Diosamp khuyaptʼayatäñapa, khitis janiraki uk amtañajj janiw jiwasar waktʼkistaniti (Mat. 25:34, 41, 46). ¿Ukapachajj Jehová Diosar confiyañäniti jan ukajj kuntï amtkani ukamp jan acuerdösajj janich jupar sirvjjañäni? Jutïrin jan payachasis Jehová Diosar confiyañatakejja, jichhaw jupar jukʼamp confiyañatak chʼamachasiñasa.

17. ¿Akapachajj tukuskani ukhajj Jehová Diosan suma amtanakar puritapat kuna bendicionanakas utjani?

17 Jehová Diosajj taqe kuns cheqaparjam amtatapat kuna bendicionanakatï machaq mundon utjkani uk uñjasajj wal kusisiñäni. Janiw falso religionasa, qollqe chuyma jaqenakasa, ni jaqenakar tʼaqesiyir gobiernonakas utj-jjaniti. Janirakiw usuntañasa awkiptañas utj-jjaniti, munat familiaranakasas janirakiw jiwjjapjjaniti, Supayampi demonionakapampejj 1.000 maranakaw jistʼantatäpjjani. Supayana demonionakapan Dios contra saytʼasipjjatap laykojj kuna jan walinakatï utjawayki ukanakajj chhaqtjjaniwa (Apoc. 20:2, 3). Kunjamsa Jehová Diosajj taqe kuns luri ukar confiyatasatjja, ¡walpun kusisiñäni!

18. Números 11:4-6 ukat 21:5 textonakan israelitanakat parlki ukatjja, ¿kunanaksa yateqsna?

18 ¿Kunjamsa Jehová Diosajj kuns luri ukar confiyatasajj machaq mundon yantʼat uñjasispati? Jehová Diosajj israelitanakar Egipto markat irpskäna uka qhepat kunas pasäna uk amuytʼañäni. Yaqhepajja Egipto markan kuna suma manqʼanïpkäntï ukat amtasisajj quejasipjjänwa, Diosajj churkäna uka maná tʼantʼsa uñisipjjänwa (Números 11:4-6; 21:5 liytʼäta). ¿Jachʼa tʼaqesiña tiempo pasatat ukham pasarakistaspati? Aka oraq qʼomachañatakisa mä paraisor tukuyañatakis qhawqsa trabajiñäni uk janiw yatktanti. Walja lurañanakaw utjpachäni, inas qalltan jan faciläkchiniti. ¿Kunanaktï Jehová Diosajj uka tiempon churkistani ukanakat quejasiñäniti? Kunanaktï Jehová Diosajj churkistu ukanakat jichha tiempon yuspärasirïñäni ukhajja, kuntï jutïrin churkistani ukat yuspärarakiñäniwa.

19. Kuna wakiskir puntonaktï aka yatichäwin yatjjatawayktan ukanak mä qhawqha arunakamp qhanañchtʼam.

19 Kunanaktï Jehová Diosajj lurki ukanakajj cheqapapuniwa, janipuniw ukat payachasiñasäkiti. Khitinakarutï Jehová Diosajj instruccionanakap phoqapjjañapatak uttʼayki ukanakarus confiyañasarakiwa. Kuntï Jehová Diosajj Isaías profetap toqejj siskäna uk janipun armapjjañäniti. Jupajj akham sänwa: “Jumanakatejj tranquilokïpjjäta, confiyapjjarakïta ukhajja, chʼamanïpjjätawa” sasa (Is. 30:15).

CANCIÓN 98 Bibliajja, Diosan amuytʼayatawa

^ Párrafo 5 Aka yatichäwejja Jehová Diosar jukʼamp confiyañataki, khitinakarutï markapar irpañataki aka oraqen uttʼayki jupanakar jukʼamp confiyañatakiw yanaptʼistani. Kunjamsa uk lurañajj jichha tiempon yanaptʼistu, kunjamsa jutïritak wakichtʼistu ukanakatwa yatjjataskañäni.

^ Párrafo 9 Awisajja maynina jan ukajj mä familian congregacionat jan cambyasiñapatakejj razonanakajj utjaspawa. Ukatakejja “Sección de preguntas” siski ukwa Nuestro Ministerio del Reino, noviembre 2002 ukan liytʼäta.