Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 6

¿Tikneltokaj ika Jehová nochipa kichiua tlen kuajli?

¿Tikneltokaj ika Jehová nochipa kichiua tlen kuajli?

“Yejua sen ueyixtika temanauijketl. Nochi kuajli kisa itekiu. Melajki nochi on tlen kichiua. Yejua Dios yejuan nochipa kichiua on tlen kijtoua. [...] Yejua kichiua on tlen melajki niman kuajli” (DEUT. 32:4).

TLAKUIKAJLI 3 Titokojtilis niman titotlamachialis

TLEN TIKITASKEJ *

1, 2. a) ¿Tleka aman miyekej xtlaneltokaj intech akin uejueyixtokej noso akin tlayekanaj? b) ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

IPAN yejuin tonaltin, miyekej xtlaneltokaj intech akin uejueyixtokej noso akin tlayekanaj. ¿Tleka? Pampa kitaj ika tlanauatiltin niman akin nemij ipan política xkinpaleuiyaj akin xtlaj kipiyaj, yej más kinpaleuiyaj akin kipiyaj tomin niman akin uejueyixtokej. Yejua ika, Biblia kijtoua: “Sen tlakatl kipiya poder para ika nauiltia niman kichiuilia tlen xkuajli okse tlakatl” (Ecl. 8:9). Niman miyekej hasta xok tlaneltokaj itech toTajtsin pampa sekimej akin tlayekanaj ipan religiones kichiuaj tlen xkuajli. Ika yejon, melak noneki matikinpaleuikan akin tikinmachtiaj Biblia matlaneltokakan itech toTajtsin niman itech akin yejua yokintekitlali para makiyekanakan ikalpan ipan yejuin tlaltikpaktli.

2 San ika, xsan akin tikinmachtiaj Biblia noneki tlaneltokaskej itech Jehová niman itech ikalpan. Akin youejkauj ika tiktekichiuilijtokej toTajtsin noijki noneki tikneltokaskej ika Jehová nochipa kichiua tlen kuajli. ¿Tleka? Pampa kanaj onias seki tlemach tlen kitlatlatas totlaneltok. Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej kenon uelis notlatlatas totlaneltok ijkuak tikinamapouaskej seki itlaxeloluan Biblia, ijkuak ikalpan Jehová itlaj technauatia niman ijkuak tikixnamikiskej tlen ouijtika ika tlayekapan.

MATITLANELTOKAKAN ITECH JEHOVÁ IJKUAK TIKAMAPOUASKEJ BIBLIA

3. ¿Tleka ijkuak tikinamapouaj seki itlaxeloluan Biblia uelis kichiuas maka sa matitlaneltokakan itech Jehová?

 3 Ijkuak tikamapouaj Biblia, kanaj totlajtoltiaj tleka Jehová okintlapopolui sekimej niman oksekimej ka. Kanaj uelis ijkon topan nochiuas ijkuak tikamapouaj Números, kampa kijtoua ika Jehová otlanauati makimiktikan se israelita pampa kipejpentinemiya tlakotl ipan tonajli sábado. San ika, tikitaj ika ipan Segundo libro de Samuel kijtoua ika sakin Jehová okitlapopolui tekiuaj David, akin oauilnen niman otemikti (Núm. 15:32, 35; 2 Sam. 12:9, 13). Kanaj ijkuak tikinamapouaj yejuin tlaxeloltin hasta totlajtoltiaj: “¿Tleka Jehová okitlapopolui David, akin okichiuj tlen melak xkuajli? ¿Tleka Jehová otlanauati makimiktikan on tlakatl akin san kipejpentoya tlakotl ipan tonajli sábado?”. Matikitakan yeyi tlemach tlen noneki tikilnamiktoskej ijkuak tikamapouaskej toBiblia.

4. ¿Kenon techpaleuiya Génesis 18:20, 21 niman Deuteronomio 10:17 más matitlaneltokakan itech tlen Jehová kichiua?

4Biblia xnochipa kijtoua nochi tlen opanok. Tikmatij ika David yemelak onoyolkuep itech nochi tlen xkuajli okichiujka (Sal. 51:2-4). San ika ¿kenon tlanemiliaya on tlakatl akin xokitlakaitak tonajli sábado? ¿Onoyolkuep ipampa tlen okichiuj? ¿Miyekpa yokichiujka tlen Jehová xkuelita? ¿Kanaj yokijlijkaj ika nonekiya nopatlas, san ika, xokinek kichiuas? Biblia xtlaj kijtoua. San ika, kuajli matikmatstokan ika Jehová “xkaman kichiua itlaj yejuan xmelajki” (Deut. 32:4). Tejuamej akin titlaltikpakchanejkej, miyekpa titetlajtlakolmakaj ipampa tlen techijliaj oksekimej noso pampa titechikoitaj. San ika, Jehová xijkon kichiua, yejua kita nochi tlen panoua (xpoua Génesis 18:20, 21; Deuteronomio 10:17). Tla más tikixmatij Jehová niman itlanauatiluan, más tikneltokaskej ika yejua nochipa kichiua tlen kuajli. Kuakon, tla ijkuak tikamapouaj toBiblia tiknextiaj tlen aman xueli tiknankiliaj, tlen tikmatij itech Jehová techpaleuis matikneltokakan ika yejua “nochi kichiua tlen melajki” (Sal. 145:17).

5. ¿Tlenon xueli tikchiuaj pampa titlajtlakolejkej? (Noijki xkita recuadro “ Pampa titlajtlakolejkej xnochipa ueli tikchiuaj tlen kuajli”).

5Pampa titlajtlakolejkej xnochipa ueli tikchiuaj tlen kuajli. Pampa toTajtsin otexchijchiuj para matitlanemilikan ijkon ken yejua, noijki xtikuelitaj manochiua tlen xkuajli (Gén. 1:26). San ika, pampa titlajtlakolejkej topopolouaj ijkuak titetlajtlakolmakaj. Ijkon panoua maski kemantika tiknemiliaj ika tikmatij nochi tlen opanok. Matikilnamikikan tlen ipan onochiuj Jonás. Yejua melak okualan ijkuak Jehová okimikneli akin chantiyaj Nínive (Jon. 3:10–4:1). San ika, ipampa tlen Jehová okitlapejpeni omakiskej ipantsin 120,000 ninivitas. Ken tikitaj, Jehová xonopopolo, yej Jonás akin nopopolojtoya.

6. ¿Tleka Jehová xnoneki techijlitos tlen kitlapejpenia kichiuas?

6Jehová xnoneki techijlitos tleka itlaj kitlapejpenia. Melauak ika yeuejkaui Jehová okintlajtoltijka sekimej itekipanojkauan tlenon kinemiliayaj itech itlaj tlen yokichiujka noso itech itlaj tlen kichiuaskia (Gén. 18:25; Jon. 4:2, 3). Niman kemantika Jehová okiteijli tleka yokitlapejpenijka itlaj kichiuas (Jon. 4:10, 11). San ika, yejua xnoneki techijlitos tleka itlaj kitlapejpenia. Pampa yejua otexchijchiuj, xnoneki tikijliskej tlenon noneki kichiuas noso tleka itlaj yokichiuj (Is. 40:13, 14; 55:9).

MATITLANELTOKAKAN ITECH JEHOVÁ IJKUAK IKALPAN ITLAJ TECHNAUATIS

7. ¿Intech akinomej ouijtika tikitaj titlaneltokaskej, niman tleka?

7 Kuajli tikmatstokej ika Jehová nochipa kichiua tlen kuajli. San ika, kanaj ouijtika tikitaj titlaneltokaskej intech akin yejua yokintekitlali para makiyekanakan ikalpan ipan yejuin tlaltikpaktli. Kanaj totlajtoltiaj: “¿Kichiujtokej ijkon ken Jehová kinnauatia noso san tlen yejuamej kinekij?”. Kanaj yejon tlen inpan onochiuj sekimej akin yeuejkaui onenkej. Matontlanemilikan itech tlen otikteneujkej ipan  párrafo 3. Kanaj se ichanejkauj on israelita akin xokitlakaitak tonajli sábado onotlajtolti tla Moisés okinots Jehová achto kiteijlis ika makimiktikan. Kanaj noijki ijkon otlanemili se iamigo Urías akin hitita katka. Pampa David oauilnen iuan isiuauj Urías, kanaj iamigo Urías onotlajtolti tla David xokitlajtlakolmakakej san pampa yejua tekiuaj katka. Jehová tlaneltoka intech akin yokintekitlali para makiyekanakan ikalpan niman tlanechikojli. Ika yejon, xuelis tikijtoskej ika titlaneltokaj itech Jehová tla xtitlaneltokaj intech akin yejua yokintekitlali.

8. ¿Kenon ikalpan Jehová kichiua ijkon ken kijtoua Hechos 16:4, 5?

8 Ipan yejuin tonaltin, Jehová kitekitiltia tekitketl yolmelauak niman tlamachilise para kiyekanas ikalpan ipan yejuin tlaltikpaktli (Mat. 24:45). Ijkon ken Grupo akin tlayekanaya ipan kachtopa siglo, Grupo tlen aman nemi kiyekana intekiyo nochimej iteixpantijkauan Jehová niman kimijlia tlayekankej tlenon noneki nochiuas (xpoua Hechos 16:4, 5). Niman tlayekankej kitaj ika manochiua ipan tlanechikojli tlen yokinnauatijkej. Tla tikchiuaj tlen ikalpan Jehová technauatia niman noijki tlen tlayekankej technauatiaj, tikteititiskej ika tikneltokaj ika Jehová nochipa kichiua tlen kuajli.

9. ¿Kemanon ouijtika tikitaj tikintlakamatiskej tlayekankej, niman tleka?

9 Kanaj kemantika ouijtika tikitaj tiktlakamatiskej tlen tlayekankej kitlapejpeniaj kichiuaskej. San matontlanemilikan itech yejuin, ikipiya seki xiujtin ika yokinxelojkej noso yokinsetilijkej seki tlanechikoltin niman seki circuitos. Pampa ipan seki tlanechikoltin melak yomiyekiyakej, tlayekankej yokintlajtlanilijkej sekimej tokniuan manopatlakan ipan okse tlanechikojli. Tla tejuamej techtlajtlaniliskiaj matopatlakan ipan okse tlanechikojli, ¿ouijtika tikitaskiaj tikinkaujteuaskej tochanejkauan niman toamigos? ¿Jehová kimijlia tlayekankej ipan tlen tlanechikojli noneki yas se tenojnotsketl? Ka. Niman kanaj ipampa yejon ouijtika tikitaj tiktlakamatiskej tlen techijliaj. San ika, Jehová tlaneltoka intech tlayekankej niman tejuamej noijki noneki ijkon tikchiuaskej. *

10. Itech tlen kijtoua Hebreos 13:17, ¿tleka noneki tikintlakamatiskej tlayekankej?

10 ¿Tleka noneki tikintlakamatiskej tlayekankej maski tejuamej xtikuelitaj tlen yokitlapejpenijkej? Pampa ijkuak ijkon tikchiuaj titlapaleuiyaj maka manoxelo ikalpan toTajtsin (Efes. 4:2, 3). Niman ijkuak tiyolyemankej niman tikintlakamatij tlayekankej, tinochimej ika toyojlo tinemij (xpoua Hebreos 13:17). Pampa Jehová yejua akin okintekitlali tlayekankej para matechtlajpiyakan, ijkuak tikintlakamatij, tikititiaj ika itech titlaneltokaj. ¡Yejon tlen más ueyi kijtosneki! (Hech. 20:28).

11. ¿Tlenon techpaleuis más matitlaneltokakan itech tlen tlayekankej kitlapejpeniaj?

11 ¿Tlenon techpaleuis más matitlaneltokakan itech tlen tlayekankej kitlapejpeniaj? Tla tikilnamikij ika yejuamej kitlajtlaniliaj Jehová iespíritu santo achto itlaj kitlapejpeniskej kichiuaskej ipan tlanechikojli. Noijki kitaj tlen kijtoua Biblia niman tlen kijtoua ikalpan toTajtsin. Yejuamej kinekij kiyolpaktiskej Jehová niman kuajli kintlajpiyaskej imikniuan. Tlayekankej kuajli kimatstokej ika toTajtsin kitstika kenon yejuamej kichiuaj intekiyo (1 Ped. 5:2, 3). San matontlanemilikan itech yejuin: maski aman miyekej xeliujtokej pampa nochikoitaj, ipampa religión niman ipampa política, tejuamej san sekan tiktekichiuiliaj toTajtsin. Yejuin kuajli kiteititia ika Jehová kiteochiujtika ikalpan.

12. ¿Tlenon noneki kitaskej tlayekankej para kimatiskej tla akin yotlajtlako yemelak yonoyolkuep?

12 Jehová yokiminmakak tlayekankej se ueyi tekitl: makitakan ika nochipa machipaujto tlanechikojli. Ika yejon, tla se tokniuj kichiua se tlajtlakojli Jehová kichia ika tlayekankej makitakan tla noneki kikixtiskej itech tlanechikojli noso ka. Tlayekankej noijki noneki kitaskej tla on tokniuj yemelak yonoyolkuep. Maski akin yotlajtlako kijtoua ika yemelak yonoyolkuep, tlayekankej noneki kitaskej yejuin: ¿Yemelak kitlauelita tlen yokichiuj? ¿Yemelak xok keman kinekis kichiuas yejon tlajtlakojli? Tla akin imiuan nouika okichiujkej matlajtlako, ¿kinektika xok imiuan nouikas? Tlayekankej kinotsaj Jehová, ipan Biblia kitaj tlenon kichiuaskej niman kitaj ken tlanemilia akin yotlajtlako. Sakin, kitaj tla on tokniuj noneki kikixtiskej itech tlanechikojli noso ka. Kemantika, noneki kikixtiskej itech tlanechikojli (1 Cor. 5:11-13).

13. ¿Kanaj tlenon tiknemiliaj ijkuak kikixtiaj yakaj akin melak tiktlasojtlaj?

13 Kemantika, ijkuak kikixtiaj yakaj akin xtoamigo noso xtochanejkauj, kanaj tikijtouaj ika kuajli tlen okitlapejpenijkej tlayekankej. San ika, ijkuak kikixtiaj yakaj akin melak tiktlasojtlaj, kanaj ouijtika tikitaj titlaneltokaskej itech tlayekankej. Kanaj tiknemiliaj ika xkuajli okitakej nochi tlen onochiuj noso ika xokitlajtlakolmakakej ijkon ken Jehová kitlajtlani. Tla ijkon topan nochiua, ¿tlenon techpaleuis matitlaneltokakan itech tlayekankej?

14. ¿Tlenon noneki tikilnamikiskej tla tlayekankej kikixtiaj se tochanejkauj noso toamigo?

14 Matikilnamikikan ika Jehová kineki kipaleuis tlanechikojli niman akin yotlajtlako, yejua ika, yotlanauati makikixtikan akin xnoyolkuepa. Tla xkikixtiskiaj akin xnoyolkuepa, uelis kimijtlakos nochimej akin nemij ipan tlanechikojli (Gál. 5:9). Niman kanaj kinemilis ika xueyi tlajtlakojli tlen okichiuj niman ika xnoneki nopatlas para kuajli nouikas iuan Jehová (Ecl. 8:11). Kuajli matikmatstokan ika tlayekankej xsan kauilmatij intekiyo ijkuak kitaj tla yakaj noneki kikixtiskej itech tlanechikojli noso ka. Yejuamej kimatstokej ika noneki kichiuaskej ijkon ken okimijlikaj tlayekankej de Israel. Yejuamej ijkin okimijlikaj: “Ijkuak nentetlajtlakolmakaskej xnenkichiuaskej ika intoka on tlakamej, yej nenkichiuaskej san ika itokatsin toTEKO” (2 Crón. 19:6, 7).

TLA AMAN TITLANELTOKAJ ITECH JEHOVÁ, TECHPALEUIS IKA TLAYEKAPAN

¿Tlenon techpaleuis más matitlaneltokakan niman matitetlakamatikan ipan ueyi tlajyouilistli? (Xkita párrafo 15).

15. ¿Tleka aman más noneki titlaneltokaskej itech tlen Jehová kitlapejpenia kichiuas?

15 Sa achijtsin poliui para tlapopoliuis. Ika yejon, noneki titlaneltokaskej itech Jehová niman itech tlen yejua yokitlapejpeni kichiuas. ¿Tleka? Pampa ipan ueyi tlajyouilistli kanaj technauatiskej matikchiuakan itlaj tlen ouijtika tikasikamatiskej noso tiktlakamatiskej. Melauak, Jehová xtouan tlajtos para techijlis tlenon noneki tikchiuaskej. Yejua kanaj kintekitiltis akin kiyekanaj ikalpan nikan ipan tlaltikpaktli. Ijkuakon, xnonekis tiometlamatiskej noso totlajtoltiskej tla tlen yejuamej technauatiaj ualeua itech Jehová. Nion xnoneki tiknemiliskej ika tlen techijliaj tokniuan san yejuamej ijkon yokuajnemilijkej. ¿Titlaneltokaskej itech Jehová niman itech ikalpan ijkuak ajsis yejon tonajli? Uelis tiknankiliskej yejuin tla aman tikitaj tlenon tikchiuaj ijkuak Jehová itlaj technauatia. Tla aman titlaneltokaj itech tlen Jehová techijlia niman nimantsin tiktlakamatij, kanaj noijki ijkon tikchiuaskej ijkuak yejkos ueyi tlajyouilistli (Luc. 16:10).

16. ¿Kenon notlatlatas totlaneltok ika tlayekapan?

16 Noijki noneki totlajtoltiskej, ¿tlenon tikchiuaskej ijkuak tikitaskej kenon Jehová kintlajtlakolmaka tlaltikpakchanejkej ipan Armagedón? Aman tikmatstokej ika nochimej akin xkitekichiuiliaj Jehová, hasta sekimej tochanejkauan, ok uelis kitekichiuiliskej achto tlapopoliuis. San ika, ipan Armagedón san Jehová, itechkopa Jesús, kijtos tlenon inpan nochiuas (Mat. 25:31-33; 2 Tes. 1:7-9). Tejuamej xtechmelaua tikijtoskej akinon noneki makiknelikan niman akinon ka (Mat. 25:34, 41, 46). ¿Titlaneltokaskej itech Jehová, noso tiktlalkauiskej pampa xtikuelitaskej tlen kitlapejpenis? Noneki aman tikchikauaskej totlaneltokil itech Jehová para ijkon uelis itech titlaneltokaskej ika tlayekapan.

17. ¿Kenon techpaleuis nochi tlen Jehová kichiuas?

17 San xkonnemili kenon timomachilis ijkuak tinemis ipan xochitlalpan niman tikitas ika melak kuajli tlen Jehová okitlapejpeni. Xok oniaskej religiones tlen tekajkayauaj, nion xok tekajkayauaskej kampa tlanemakalo, nion xok nemiskej tekiuajkej akin melak tetlajyouiltiaj, xok yakaj kualos, xok yakaj ueuentsintias nion xok yakaj mikis. Satanás niman idemonios kintsakuaskej mil xiuitl, nochi tlen xkuajli okichiujkej, popoliuis (Apoc. 20:2, 3). ¡Melak tiyolpakiskej pampa nochipa otitlaneltokakej itech Jehová!

18. Itech tlen kijtoua Números 11:4-6 niman 21:5, ¿tlenon techmachtia tlen okichiujkej israelitas?

18 Ipan xochitlalpan noijki nonekis tikteititiskej tla titlaneltokaj itech tlen Jehová kitlapejpenia kichiuas. Matikilnamikikan tlenon okichiujkej israelitas sakin ika Jehová okinkixti de Egipto: miyekej opeujkej kualanij pampa kijtouayaj ika nochipa san maná kikuajtoyaj niman kijtouayaj ika más kuajli tlakuayaj ne Egipto (xpoua Números 11:4-6; 21:5). ¿Noijki uelis ijkon topan panos sakin ika yopanok ueyi tlajyouilistli? Xtikmatij kech tiuejkauiskej tikchipauaskej nochi tlaltikpaktli niman tikuepaskej se xochitlalpan. Pampa onias miyek tekitl kanaj kachtopa ouijtika tikitaskej. ¿Xtikuelitaskej tlen Jehová techmakas ipan yejon tonaltin? Tla tiktlasojkamatij nochi tlen Jehová techmaka aman, noijki tiktlasojkamatiskej tlen techmakas ika tlayekapan.

19. ¿Tlenon otikitakej ipan yejuin tlamachtijli?

19 Jehová nochipa kichiua tlen kuajli. Niman tejuamej xkeman noneki tikilkauaskej yejon. Noijki noneki titlaneltokaskej intech akin yejua yokintlapejpeni para matechnauatikan tlen noneki tikchiuaskej. Maka keman matikilkauakan tlen Jehová okijto itechkopa teotlajtoketl Isaías: “Nemejuamej [...] nenkojtitoskej tla xnemomojtiaj niman tla nenkiteititiaj ika nentlaneltokaj” (Is. 30:15).

TLAKUIKAJLI 98 Yektlajkuilojli ualeua itech toTajtsin

^ párr. 5 Yejuin tlamachtijli techpaleuis más matitlaneltokakan itech Jehová niman itech akin yejua yokintekitlali para makiyekanakan ikalpan ipan yejuin tlaltikpaktli. Noijki tikitaskej tleka aman melak noneki matitlaneltokakan itech Jehová niman itech ikalpan, niman kenon yejuin techpaleuis ika tlayekapan.

^ párr. 9 Kemantika onka itlaj tlen kichiua ika se tokniuj noso se familia maka manopatla ipan okse tlanechikojli. Xkita “Sección de preguntas” tlen uajlauj ipan Nuestro Ministerio del Reino de noviembre de 2002.