Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

IREN ONOP 7

‘Rong Kanahieng Mahsen en me Kupwurokong kan’

‘Rong Kanahieng Mahsen en me Kupwurokong kan’

“Rong kanahieng . . . mahsen en me kupwurokong kan.”​—LEP. PAD. 22:17.

KOUL 123 Ni Loalopwoat Uhpah Sapwellimen Koht Koasoandi

AUDEPEN ONOP *

1. Dahme kahrehda kitail kin ale kaweid, oh dahme kahrehda kitail koaros anahne?

 KITAIL koaros kin anahne kaweid ekei pak. Mwein kitail kin peki emen me kitail wauneki en kihong kitail kaweid. Oh ekei pak, brother men me kin nsenohkin kitail ele pahn ndaiong kitail me kitail kereniong “weweid nan ahl sapwung,” de wiahda mehkot me kitail pahn koluhkihla. (Kal. 6:1) De kaweido kak kohsang emen me kapwungkitailla mwurin atail wiahda sapwung laud ehu. Sohte lipilipil ia duwen atail alehdi kaweid, kitail anahne rong. Atail wia met pahn mwahuong kitail oh pahn doarehla atail mour.​—Lep. Pad. 6:23.

2. Nin duwen me Lepin Padahk 12:15 mahsanih, dahme kahrehda kitail anahne rong kaweid?

2 Atail iren Paipel ong onop wet kangoange kitail en “rong kanahieng . . . mahsen en me kupwurokong kan.” (Lep. Pad. 22:17) Sohte aramas emen me ese soahng koaros; e pahn miehte emen me loalokong sang de koahiek sang kitail. (Wadek Lepin Padahk 12:15.) Eri ni atail rong kaweid, met kasalehda me kitail aktikitik. Met kasalehda me kitail pohnese atail soh itar kan, oh me kitail anahne sawas pwehn lel atail mehn akadei kan. Siohwa ketin doadoahngki Nanmwarki loalokongo Solomon en ntingihedi: “Ale kaweid koaros uwen me ke kak, ke ahpw pahn pweida.”​—Lep. Pad. 15:22.

Mehnia rehn kaweid pwukat me ke apwalki kapwaiada? (Menlau kilang parakrap 3-4)

3. Ni ahl dah kan me kitail kin alehdi kaweid?

3 Ele kitail kin alehdi kaweid sang Paipel de sang nan neitail sawasepen Paipel kan me kahrehiong kitail en uhdi oh medewe dahme kitail wiewia oh kamwakid kitail en wekidala atail madamadau oh wiewia. (Ipru 4:12) De elder men de brother koahiek men kaweidkin kitail en kamwahwihala soahng ehu rehtail. Ma emen poakohng kitail oh men kihong kitail kaweid sang nan Paipel, kitail anahne kalahnganki oh rong eh kaweido, oh song en kapwaiada.

4. Nin duwen me Eklesiasdes 7:9 mahsanih, dahme kitail en dehr wia ni atail ale kaweid?

4 Ele kitail kin uhdahn apwalki rong oh kapwaiada kaweid ma e kohsang emen tohrohr. Kitail pil kakete lingeringerki. Dahme kahrehda? Mendahki kitail pwungki me kitail soh unsek, ele e kin apwal en pwungki kaweid ni emen eh padahkihong kitail sapwung ehu me kitail wiahda. (Wadek Eklesiasdes 7:9.) Kitail kakete wiahda kahrepe kan. Ele kitail kin peidengki kahrepen eh kihda kaweid, de nsensuwedkihla mwomwen eh kihda kaweido. Kitail pil kakete kauwe me kihda kaweido oh nda: ‘E sohte anahne kaweid ie! E pil kin wiahda sapwung!’ Oh ma kitail sohte mwahuki kaweido, kitail kakete pohnsehsehla de peki ahn emen tohrohr kaweid pwehki kitail men en padahkihong kitail dahme kitail men rong.

5. Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet?

5 Nan iren onop wet, kitail pahn koasoiapene mehn kahlemeng en irail kan nan Paipel me kin soikala kaweid oh irail kan me pwungki ale kaweid. Kitail pahn pil koasoiapene dahme pahn sewese kitail en pwungki ale kaweid oh paiekihda.

RE SOIKALA KAWEID

6. Dahme kitail sukuhlkihsang mwomwen nanmwarki Reopoham eh alehdi kaweid?

6 Medewehla mehn kahlemeng en Reopoham. Ni ahnsou me e wiahla nanmwarki en Israel, nah aramas ako kohdo reh oh peki sawas. Irail peki reh ma e kak kamengeila doadoahk apwalo me eh pahpao Solomon kihong irail. Reopoham wia mehkot pwung. E peki rehn ohl mah kan nan Israel ia duwen eh pahn sapeng aramas ako. Ohl mah ko kaweidki nanmwarkio me ma e kapwaiada dahme aramas ako peki, irail pahn ahnsou koaros papah ih. (1 Nan. 12:3-7) Ahpw, Reopoham sohte itarki kaweido, eri e kohla peki kaweid rehn ohl kei me eh dih. Ohl pwukat ele sounpar 40 samwa, eri mwein irail pil ahneki koahiek. (2 Kron. 12:13) Ahpw ni ahnsowo, irail kihong Reopoham kaweid suwed. Irail kaweidki en kalaudehla en aramas ako kahpwal. (1 Nan. 12:8-11) Kaweid riau me Reopoham alehdi wekpeseng. Eri e kak kapakapohng Siohwa oh peki en ketin sewese ih pilada mehnia kaweid me en idawehn. Ahpw e pilada en idawehn kaweido me e mwahuki oh wia dahme ienge ko nda. Imwilahn met uhdahn suwed ong Reopoham oh aramas akan en Israel. Ele kitail sohte kin ahnsou koaros men rong kaweid kan me kitail alehdi. Ahpw, ma e poahsoankihda Mahsen en Koht, kitail anahne pwungki.

7. Dahme en Nanmwarki Usaia mehn kahlemeng padahkihong kitail?

7 Nanmwarki Usaia soikala kaweid. E pedolong wasa ehu nan tehnpas sarawio me samworo kante me mweimwei en pedolong, oh e song en isik warpwohmwahu. Sapwellimen Siohwa samworo ko ndaiong ih: “Usaia! Komwi sohte sapwellimanki pwung en isik warpwohmwahu ong KAUN-O. Samworo kan me kadaudok en Aaron iei irailte me kasarawihongehr doadoahk wet.” Ia duwen Usaia eh mwekidki met? Ma e peikiong kaweido ni aktikitik oh mwadang pedoisang nan tehnpas sarawio, ele Siohwa pahn ketin mahkohng ih. Ahpw, e “engiengda.” Dahme kahrehda e soikala kaweido? E medewe me pwehki ih me nanmwarki, e kak wia dahme e mwahuki. Ahpw Siohwa sohte ketin kupwurki met. Pwehki e wia mehkot me e sohte ahneki pwung en wia, Usaia ahnekihda soumwahu en tokutok “erein eh mour.” (2 Kron. 26:16-21) Ahn Usaia mehn kahlemeng padahkihong kitail me sohte lipilipil ihs kitail, ma kitail soikala kaweid en Paipel, Siohwa sohte pahn ketin kupwurkin kitail.

RE PWUNGKI KAWEID

8. Ia duwen Sohp eh mwekidki eh alehdi kaweid?

8 Weksang mehn kahlemeng suwed ko me kitail koasoiapenehr, Paipel kin kihda mehn kahlemeng mwahu kan en irail me paiekihda arail alehdi kaweid. Medewehla Sohp. Mendahki e kin poakohng Koht oh men kaperenda, e sohte unsek. Pahn kasongosong laud, e kasalehda ekei madamadau sapwung. Pwehki met, e alehdi kaweid sang Elihu oh Siohwa. Ia duwen Sohp eh mwekidki met? Ni aktikitik e pwungki kaweido. E koasoia: “I patohwandahr duwen soahng kapwuriamwei oh lapalap akan me I sohte dehdehki . . . I patohwan namenengkilahr mehkoaros me I patohwandahr, oh I kolulahr nan pwelpar oh pehs pwukat.” Siohwa ketin kapaiahda Sohp pwehki eh aktikitik.​—Sohp 42:3-6, 12-17.

9. Ia duwen Moses eh mwekidki eh alehdi kaweid, oh dahme kahrehda e wiahda mehn kahlemeng mwahu?

9 Moses wia mehn kahlemeng mwahu ni eh alehdi kaweid mwurin eh wiahda sapwung laud ehu. Ehu ahnsowo, e lingeringerda oh sohte kasalehda wahu ong Siohwa. Pwehki met, Moses sohte mweimwei en iang pedolong nan Sapwen Inowo. (Nemp. 20:1-13) Ni Moses eh peki rehn Siohwa en ketin wekidala sapwellime pilipilo, Siohwa mahsanihong: “Eriher! Ke dehr pwurehng patohwanda duwen irair wet!” (Deud. 3:23-27) Moses sohte lingeringerda. Ahpw, e pwungki sapwellimen Siohwa pilipilo, oh Siohwa ketin pousehlahte doadoahngki ih en kahluwa mehn Israel ko. (Deud. 4:1) Sohp oh Moses wia mehn kahlemeng mwahu ong kitail en alasang ni atail kin ale kaweid. Sohp wekidala eh madamadau; e sohte wiahda kahrepe kan. Moses kadehdehda me e pwungki sapwellimen Siohwa kaweid sang ni eh kolokolete eh lelepek mwurin eh katihasang pwais kaselel ehu me e uhdahn kesempwalki.

10. (a) Dahme Lepin Padahk 4:10-13 kasalehda duwen kamwahupen ale kaweid? (b) Soangen irair mwahu dah kan me ekei kasalehda ni arail alehdi kaweid?

10 Kitail kin paiekihda ni atail alasang mehn kahlemeng mwahu en ohl lelepek pwukat, Sohp oh Moses. (Wadek Lepin Padahk 4:10-13.) Riatail Kristian tohto kin alasang ira. Tehk dahme brother men me adaneki Emmanuel, sang Congo, ndahki kaweid me e alehdi: “Riei Kristian koahiek kan nan ei mwomwohdisou kilang me ei nanpwungmwahu rehn Siohwa kereniong ohla, oh re song en sewese ie. I doadoahngki arail kaweido, oh met sewese ie en soikala kahpwal tohto.” * Pioneer men nan Canada me adaneki Megan ndahki kaweid: “Kaidehn ahnsou koaros ih met me I men rong, ahpw uhdahno, I anahne rong.” Oh emen brother sang Croatia me adaneki Marko koasoia: “I sohla ahneki ei pwukoa nan mwomwohdiso, ahpw ni ei medewehla ahnsowo, I wehwehkihda me kaweid me I alehdio sewese ie en pwurehng kakehlakahla ei nanpwungmwahu rehn Siohwa.”

11. Dahme Brother Karl Klein ndahki duwen ale kaweid?

11 Pil emen me paiekihda eh alehdi kaweid iei Brother Karl Klein, me iang Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon. Nan koasoiepen eh mouro, Brother Klein koasoiahda ahnsou ehu me e alehdi kaweid laud sang Brother Joseph F. Rutherford, me wia kompoakepah keren men. Brother Klein koasoia me nin tapio e nsensuwedkihla kaweido. E koasoia: “Mwurin mwo, [Brother Rutherford] kilangiehda oh ni peren nda, ‘Kaselel Karl!’ Ahpw pwehki I nsensuwedte, I rahnmwahwih ni ngihl tikitik. E ndaiong ie, ‘Karl, kanahieng! Tepilo songosong en lidipihiukedi!’ I namenekda oh nda, ‘Soh soh, I sohte nsensuwed pahmw, Brother Rutherford.’ Ahpw, e ese me I nsensuwed pah oh nda, ‘Mwahu mwahu, ahpw kanakanaiehng pwe Tepilo songosong en koluhkedi.’ Uhdahn e pwung! Ni atail kin kadakadaur atail lingeringer pahn riatail Kristian men, ahpw mehlel ma e nda mehkot me e ahneki pwung en nda . . . , e pahn mengei ong Tepilo en lidipihkitaildi.” * (Ep. 4:25-27) Brother Klein pwungki ale kaweid sang Brother Rutherford, oh ira ahnekihte nanpwungmwahu keren.

DAHME KAK SEWESE KITAIL EN PWUNGKI ALE KAWEID?

12. Ia duwen aktikitik eh kak sewese kitail en pwungki ale kaweid? (Melkahka 141:5)

12 Dahme kak sewese kitail en pwungki ale kaweid? Kitail anahne aktikitik sang ni atail tamataman ia uwen atail soh unsek oh me ekei pak kitail sohte kin kasalehda loalokong. Nin duwen me kitail koasoiapene mwoweo, Sohp ahneki madamadau sapwung. Ahpw mwuhr, e wekidala eh madamadauo oh Siohwa ketin kapaiahda ih. Dahme kahrehda? Pwehki Sohp aktikitik. E kasalehda me e aktikitik sang ni eh pwungki ale kaweid me Elihu kihong ih, mendahki Elihu uhdahn pwulopwul sang ih. (Sohp 32:6, 7) Aktikitik pahn pil sewese kitail en pwungki ale kaweid, mehnda ma kitail medewe me kitail sohte anahne, de me kihong kitail kaweido pwulopwul sang kitail. Elder men nan Canada koasoia, “E uhdahn pahn apwal ong kitail en kekeirda ma sohte me kaweid kitail.” Kitail koaros anahne kalaudehla atail kakairada wahn sapwellimen Koht manaman rehtail pwe kitail en wiahla sounpadahk oh sounkalohk mwahu men en rongamwahwo.​—Wadek Melkahka 141:5.

13. Ia duwen atail pahn kilengwohng kaweid me kitail alehdi?

13 Wiahki kaweid nin duwen kasalepen sapwellimen Koht limpoak. Siohwa ketin kupwurki dahme keieu mwahu ong kitail. (Lep. Pad. 4:20-22) E kin ketin kasalehiong kitail sapwellime limpoak sang ni eh ketin doadoahngki sapwellime Mahsen, sawasepen Paipel ehu, de Kristian koahiek men pwehn kaweid kitail. Ipru 12:9, 10 mahsanih: “E kin ketin wia met ong kamwahupatail.”

14. Dahme kitail anahne medemedewe ni atail alehdi kaweid?

14 Medemedewe audepen kaweido, kaidehn mwomwen atail alehdi kaweido. Ekei pak, ele kitail medewe me mwomwen atail alehdi kaweido sohte wiawi ni ahl me keieu mwahu. Mehlel, emen me kihda kaweid anahne song wia met ni ahl ehu me mengei ong emen en pwungki. * (Kal. 6:1) Ahpw ma kitail me alehdi kaweid, kitail anahne medewe dahme kitail kak sukuhlkihsang kaweido, mehnda ma kitail medewe me aramas me kihong kitail kaweido anahne wia met ni ahl mwahu. Ele kitail kak pein idek rehtail: ‘Mehnda ma I sohte mwahuki mwomwen kaweido eh kohieng ie, ia duwe, mie mehkot me I kak sukuhlkihsang? I kak pohnsehsehla soh unsek en aramas me kihda kaweido oh sukuhl sang kaweido?’ E pahn wia elen loalokong ma kitail diarada kamwahupen kaweid koaros me kitail alehdi.​—Lep. Pad. 15:31.

RAPAHKI KAWEID OH KE PAHN PAIEKIHDA

15. Dahme kahrehda kitail anahne peki kaweid?

15 Paipel kangoange kitail en peki kaweid. Lepin Padahk 13:10 mahsanih: “Me kin peki kaweid, ih me loalokong.” Ia uwen met eh mehlel! Irail kan me kin peki kaweid, a kaidehn awih emen en kihong irail, kin kalapw loalokong sang irail me sohte kin peki kaweid. Eri tiengla mwowe oh peki kaweid.

Dahme kahrehda sister pwulopwulo peki kaweid sang sister koahieko? (Menlau kilang parakrap 16)

16. Nan soangen irair dah kan me kitail kak peki kaweid?

16 Iahd me kitail kak peki kaweid sang riatail Kristian kan? Medewehla soangen irair pwukat. (1) Sister men peki rehn sounkalohk koahiek men en iang ih kohla ni onop en Paipel ehu oh mwuhr peki reh ia duwen eh pahn kamwahwihala eh padahk. (2) Emen sister kiripw men pwainda eh rausis, eri e peki rehn sister koahiek men en padahkihong ih ni mehlel dahme e medewehki eh pilipil ko. (3) Brother men pahn ehdin wia kapahrek ong wehipokon. E peki rehn brother men me kin koahiek en wia padahk en rong kanahieng eh padahko oh padahkihong ia duwen eh kak kamwahwihala. Pil brother men me kin wia padahk erein sounpar tohto kak peki kaweid sang irail kan me koahiek en padahk oh kapwaiada kaweid me e alehdi.

17. Ia duwen atail kak paiekihda kaweid?

17 Nan wihk kan de sounpwong kan me pahn kohdo, kitail koaros pahn alehdi kaweid. Sohte lipilipil ma sang rehn elder men de brother koahiek men de sang nan Paipel de nan neitail sawasepen Paipel ehu. Ni ahnsou me met wiawi, tamanda soahng kan me kitail sukuhlkiher. Kolokolete omw aktikitik. Medemedewe audepen kaweido, kaidehn mwomwen omw ale kaweido. Oh kapwaiada kaweid me ke alehdi. Sohte emen kitail me ipwidihte loalokong. Ahpw ni atail “rong kaweid oh inengieng en wehwehkihla,” Mahsen en Koht inoukihda me kitail pahn ‘loalokongla.’​—Lep. Pad. 19:20.

KOUL 124 Loalopwoat Ahnsou Koaros

^ par. 5 Sapwellimen Siohwa aramas akan ese me e kesempwal en rong kaweid sang Paipel. Ahpw e sohte ahnsou koaros mengei en kapwaiada kaweid. Dahme kahrehda? Oh dahme kak sewese kitail en paiekihda kaweid me kitail alehdi?

^ par. 10 Ekei ahd kan me pwarada wasaht kaidehn uhdahn adarail.

^ par. 14 Nan iren onop en mwuhr, kitail pahn koasoiapene ia duwen irail kan me kin kihda kaweid ar kak wia met ni ahl kadek oh wahu.