Enda bua kuleshe mianda i muanka

Enda bua kuleshe kashibo ka mianda i muanka

MUISAMBO WA KULONGA 8

Malango oobe “aasangashâ eshimba” su?

Malango oobe “aasangashâ eshimba” su?

‘Muimu na malaashi abisangashaa eshimba; bi mumune na kuuku e buwa atuusha elango n’eshimba diaye dioso.’​—NKI. 27:9, NWT.

LOONO 102 “Kwashaayi babofule”

KI’ABAKUILA MUANKA *

1-2. Ungi mukuetu mulume mmulongie kinyi pabitale kutuusha elango?

 BIPUA bi bungi bipue kukila, bakulu babidi babaadi bakatembele ungi mukuetu mukashi, shibaadi atuele’nyi mu bisangilo ingi misuusa. Mukulu baadi akunkusha muisambo, baabadikile bifundue bi bungi abilesha muulo wa kutuela mu bisangilo. Baamuene’shi muisambo wabo ubakidika kalolo kakile, kadi, abo batabakatuka na muinaye, mukuetu mukashi beebalunguile’shi, bakuetu, “t’anuuku kintu su nkimune pabitale lukakashi luandi nalo ano mafuku.” Bakuetu, babaadi batuushe elango diabo, kushi’bo kuipusha mukuetu mukashi mianda yaye yadi nayo mu nshalelo. Ngi buakinyi, mukuetu mukashi ta baamuene’shi elango diabo dibaadi dimukuashe nya.

2 Yawa mukulu baadi mukunkushe muisambo, p’atentekiesha amba’shi: “Ingi nsaa, naadi napuandikisha’shi, yawa mukuetu mukashi nta muituneemekie. Kadi, panandi munangushene, namuene’shi naadi muende nka na penda ma verse anandi musangule kalolo, kushi kumuela nkonko ibuwa bu, ‘we biya namu ano mafuku su?’ ‘Ne mulombene nkukuasha naminyi?’” Uno mukulu, mmupete dilongiesha di buwa bukile ku bino bimukitshikile. Lelo uno, mmulami e buwa bukile etuulaa pa mbalo ya bangi.

3. Nnanyi a kutuusha elango mu kakongie?

 3 Bu biabadi balami ba mikooko, bakulu be na bushito bua kutuusha malango nsaa ayitungu. Biabia, bangi bena kakongie namu, mbalombene’nyi kutuusha elango. Bu kileshesho, mukuetu mulume sunga mukuetu mukashi, mmulombene kutuusha elango aditukila mu Bible kui kuuku aaye. (Mis. 141:5; Nki. 25:12) Sunga’shi, mukuetu mukashi baapu kukula, mmulombene “kulanga mukashi mukinga” mu mianda bu ino yabadi bateemune mu mukanda wa Tite 2:3-5. Na dingi, abitungu ba nambutuile namu, bape bana baabo malango na kuibaludika. Biabia, sunga uno muisambo aukamba kuisambila nka bakulu ba mu tukongie, atue booso, abitungu tutaluule mushindo watudia kutuusha malango, aanyingisha na “aasankisha eshimba.”​—Nki. 27:9.

4. Nkinyi ki’atukesambila mu uno muisambo?

4 Mu uno muisambo, atukesambila nkonko inanka pabitale kutuusha elango: (1) Nkinyi kilombene kuitutakula mu kutuusha elango? (2) Dino elango di na muulo su? (3) Nnanyi mulombene kutuusha elango? (4) Mmushindo kinyi oodi mulombene kutuusha elango adikuasha?

NKINYI KILOMBENE KUITUTAKULA MU KUTUUSHA ELANGO?

5. Buakinyi mbibofuile bantu be bungi bua kukumiina elango dia mukulu su edituusha na kifulo kioso? (1 Bena-Kodinda 13:4, 7)

5 Bakulu, mbafule bakuabo balume na bakashi. Ingi nsaa, abaleshaa kifulo, p’abalanga muntu e mu masaku a kukita kilubilo. (Nga. 6:1) Kumpala kua kuisamba na muntu, bi buwa mukulu ataluule ingi mianda ya kifulo, yabadi baleshe kui Mpoolo mutumibua. “Kifulo kii na lwishiinko lukata. . . . Akitadiila bioso, akikumiina bioso, akikulupilaa bioso, akikankamanaa [mu] bioso.” (Badika 1 Bena-Kodinda 13:4, 7.) Nsaa i mukulu anangushena ngofu pabitale ano ooso ma verse, aakamukuasha buadia kushinkamisha’shi, atuush’elango di buwa. Su winyi aabapa elango apusha’shi mukulu mmumupasukile, yaya nsaa, abiikala bibofule bua kuidikumiina na kuiditumikila.​—Lom. 12:10.

6. Mpoolo mutumibua mmulekie kileshesho kinyi ki buwa?

6 Mpoolo mutumibua, mmulekie kileshesho ki buwa kui bakulu. Bu kileshesho, nsaa ibaadi bakuabo ba mu Tesalonika na lukalo lua elango, Mpoolo ta baadi eetutuusha bua kuidituusha nya. Mpoolo baapeele bakuabo ba mu Tesalonika elango nsaa ibaabadi nadio lukalo. Biabia, mu mikanda yaye ibaadi muibatumine, baadi muibatumbule bua midimo yabo ya lukumiino, na ya kifulo, mpaa na ya kunyingiila kuabo. Dingi, baadi mutale bi nshalelo aabo, auuka na kalolo kooso’shi, nshalelo aabo, ta baadi mubofule nya. Na babaadi abakankamana mu kubinguabingua na mashimba anyingie. (1 Tes. 1:3; 2 Tes. 1:4) Baadi mpaa na mulungule baaba bakuabo’shi mbekadikie kileshesho bua bangi bena Kidishitu. (1 Tes. 1:8, 9) Babaadi na muloo ukata p’abo kupeta lutumbu lua Mpoolo lubaadi alutukila muishimba! Kushi mpaka, Mpoolo baadi mufule bakuabo ngofu. Ngi buakinyi, mu mikanda yaye yoso ibidi ibaadi mutumine bena Tesalonika, baadi mutuushe malango e buwa.​—1 Tes. 4:1, 3-5, 11; 2 Tes. 3:11, 12.

7. Buakinyi bangi mbalombene kupela elango?

7 Nkinyi kia kukitshika su ta tui batuushe elango mu mushindo wi buwa? Ungi mukulu a mu kakongie mupue kumonamona mianda, amba’shi: “Bangi mbalombene kukutua kupusha elango, kushi pa muanda wa mianda ibi i muanka, kadi, mpa muanda babebapa dianka kushi kifulo.” Bino abitulongiesha kinyi? Elango, adikalaa dibofule ngofu bua kuidikumiina nsaa y’abedituusha na kifulo, kushi na nsungu.

DINO ELANGO DI NA MUULO SU?

8. Nkonko kinyi ayitungu’shi mukulu eyele kumpala kua kupa muntu elango?

8 T’abitungu’shi bakulu, beekale na lubilo lua kutuusha elango nya. Kumpala kua kuidituusha, abitungu mukulu eeyipushe’shi: ‘Bi nka na muulo bua’shi ngakule muanda kampanda su? Ne mushinkamishe binyibinyi’shi akikitshi uno mukuetu nkibi? Bayipa muiya wa mu Bible su? Su mpenda’shi mmueneno ande na aaye mmuilekeene?’ Mbinangu, abikakuasha bakulu biabasha “kuakula muanda lubilolubilo.” (Nki. 29:20, NWT) Su mukulu e na mpaka pabitale kupa muntu elango, abitungu ayipushe ungi mukulu su n’aye namu amono’shi, abikitshi yawa muina Kidishitu mbikutuene na abiamba Bible, na abitungu kumupa elango.​—2 Tim. 3:16, 17.

9. Nkinyi ki’atulongiela kui Mpoolo pabitale kutuusha elango mu mfuadilo na mu kulumbuula kua mbidi? (1 Timote 2:9, 10)

9 Tubande kuata kileshesho. Puandikisha’shi ungi mukulu kuete akalakashua, pabitale mfuadilo a ungi muina Kidishitu. Yawa mukulu e kuiyipusha’shi: ‘Kui kabingilo mu Bible akantakula bua kuakula kintu kampanda su?’ Pa muanda yawa mukulu t’akiebe kutuusha aaye mmueneno, mmulombene kuteka binangu kui ungi mukulu, sunga kui ungi mulungudi munyingie mu kikudi. Booso buabo, abitungu bataluule elango dia Mpoolo pabitale mfuadilo, na kulumbuula kua mbidi. (Badika 1 Timote 2:9, 10.) Mpoolo baatushiishe elango dikata pabitale mfuadilo, alesha’shi, abitungu muntu anangushene kalolo pabitale bilamba bi’afuala, na akite bia’shi mfuadilo aaye, takumanga kusabulusha Yehowa. Anka, Mpoolo ta baadi muele miya pabitale kilombene muntu kufuala, na kiasha kufuala nya. Baadi auuku’shi, bakuabo balume na bakashi, mbalombene kusangula kioso ki’abakumiina kufuala, pakidi’shi t’akipaa miya ya mu Bible. Biabia, bua kuata kitshibilo kia’shi abitungu kupa muntu elango, abitungu bakulu babande kuiyipusha’shi, mfuadilo a yawa muntu alesha kuiyisha na binangu bi buwa su?

10. Nkinyi kia kuitukuasha bua kuneemeka bitshibilo bia bangi?

10 Bi na muulo tutentekieshe’shi, bakuetu babidi be kuata bitshibilo bilekeene, anka, bino t’abilesha’shi, kimune ki buwa kingi ki bubi nya. T’abitungu tukitshishe bena Kidishitu netu, buabadia kukumiina eetu mmueneno a ki buwa na ki bubi nya.​—Lom. 14:10.

NNANYI MULOMBENE KUTUUSHA ELANGO?

11-12. Su abitungu kutuusha elango, nkonko kinyi ayitungu mukulu eeyipushe, na mbuakinyi?

11 Su biamueka’shi abitungu kutuusha elango, bi buwa kuiyipusha’shi, nnanyi mulombene kuidituusha? Kumpala kua kulanga mukuetu mukashi muibakilue sunga muana mukinga, abitungu mukulu abande kuipusha mfumu a kifuko, muanda, mmulombene kuata kitshibilo kia kupudisha muanda aye nabene. * Sunga’shi, mfumu a kifuko namu e kuteka bua’shi eekale panka nsaa y’abatuusha elango kui mukulu. Anka bu biatuibimuene mu  kikoso kia 3, kui kuikadika namu’nyi nsaa ayitungu’shi, mukashi bapu kukula, alangie namu nsonguakashi.

12 Kui ingi mianda, ayitungu bakulu banangushene. Abitungu mukulu eeyipushe’shi: ‘Ami ngi mulombene kutuusha dino elango, sunga’shi, mbilombene kuikadika buwa su ungi muntu amupa dianka?’ Bu kileshesho, muntu sh’eaata na muulo, mmulombene kupusha elango dia mukulu baadi namu eepusha biabia, kushi dia muntu shi baadi eebipusha. Mukulu baadi apusha biabia abipusha yawa muntu, mmulombene kuituula pa mbalo yaye, na bi’aakula mbilombene kuikadika bibofule bua’shi eebikumiine. Biabia, bakulu booso be na bushito bua kunyingisha, na kutakula bakuabo balume na bakashi mu kushintuula mianda ayitekie Bifundue. Biabia, ki na muulo nkutuusha elango, sunga winyi mukulu edituusha, ta mmufumankane na wawa muanda.

MMUSHINDO KINYI OODI MULOMBENE KUTUUSHA ELANGO ADIKUASHA?

Buakinyi abitungu bakulu bena Kidishitu bekale na “bukidi bua kupusha”? (Tala kikoso 13-14)

13-14. Buakinyi bi na muulo bua mukulu kuteemesha?

13 Ikala muilumbuule bua kuteemesha. Nsaa ayilumbuula mukulu bua nkapa muntu elango, abitungu eeyipushe’shi: ‘Nkinyi kianeuuku pabitale mianda yaye? Mmianda kinyi yadi nayo mu nshalelo aaye? E kuikala na nkalakashi yanshanguku su? Nkinyi kiadi nakio lukalo ngofu binobino?’

14 Eyendo’shi, eyi dia kulonda di mu Shake 1:19, nditale booso abatuusha elango. Shake baafundile’shi: “Muntu ooso eekale na kupusha kwa bukidi, anka eekale mwiyeeshe mu kwakula, na mu kufiita munda.” Mukulu mmulombene kupuandikisha’shi, auuku mianda yoso ya nshalelo a muntu kadi, eyendo ngi biabidi? Mukanda wa Nkindji 18:13 awitutentekiesha’shi: “Aaluula kumpala kwa kuteemesha mmupatakane, naa abamukwatshisha buufu!” Bi buwa tukayipushe muntu nabene, bua’shi alonde bi muanda waye. Biabia, abitungu’shi mukulu ateemeshe kumpala kua kuakula. Tentekiesha dilongiesha dipete mukulu, atudi bateemune ku mbangilo kua uno muisambo. Pa mutue pa baadia kubanga, muisambo waye na mukuetu mukashi, mu kumutemuina bifundue biaye bibaadi mukimbuule, baadia kubanga kumuipusha nkonko bu ino: “A we naminyi ano mafuku?” “Tui nkukuasha naminyi?” Su mukulu aata nsaa ya kuuka mianda ayifumankana nayo muntu, mbilombene kumupa mushindo wadia kukuasha na kunyingisha, bakuabo balume na bakashi.

15. Mmushindo kinyi ulombene bakulu kutumikila eyi dia kulonda di’atupete mu mukanda wa Nkindji 27:23?

15 Etatshishe bua kuuka lombe. Nka bu biatudi bateemune kunundu, kutuusha ku’elango di buwa, ta nkutale kubadika kua ndambo ya Bifundue, sunga kumulesha muanda umune sunga ibidi ayitungu’shi akite nya. Abitungu bakuetu balume na bakashi bapushe’shi, tukuete kuibapasukila, tui bebafule na atukumiina kuibakuasha. (Badika Nkindji 27:23.) Abitungu bakulu bakite muabo mooso, bua kutamisha kipuano kiabo na bakuabo balume na bakashi.

Nkinyi akikakuasha mukulu buadia kutuusha elango kalolo? (Tala kikoso 16)

16. Nkinyi kilombene kukuasha bakulu buabadia kutuusha elango di buwa?

16 T’abitungu’shi bakulu batakule bakuabo mukumona’shi, abesambaa nabo nka nsaa ayitungu kuibapa malango nya. Anka, bi buwa beekadikie abesamba na bakuabo balume na bakashi nsaa yoso, na kuibalesha’shi, bakuete kuibapasukila nsaa yabadi mu nkalakashi. Ungi mukulu mumonemone mianda amba’shi: “Su nuakita bino, anukanyingisha kipuano kienu nabo. Dingi, nsaa y’anukadila kutuusha elango, anukamono’shi mbibofule bua kuibikita.” Na winyi muntu aanupa elango, akamono’shi mbibofule buadia kuidikumiina.

Buakinyi abitungu mukulu eekale na kalolo na luishinko nsaa y’atuusha elango? (Tala kikoso 17)

17. Nsaa kinyi ayitungu’shi mukulu eekale na luishinko na kalolo?

17 Ikala na luishinko na kalolo. Bi buwa kuikala na luishinko na kalolo, nsaa ayipele muntu kutumikila elango dia mu Bible, musango wa kumpala. T’abitungu’shi mukulu, afiite munda su elango diaye nta mbedipushe na kuiditumikila nya. Bible, aakula pabitale Yesu bino: “Takatshokola eleengye dinyatshile, na takashima kaalo akefitshi miishi.” (Mat. 12:20, Kilombeeno Kipya 2014) Biabia, nsaa ayele mukulu luteko luaye lua pa bupenka, bi buwa atekie Yehowa buadia kuelela yawa muntu aabalanga miabi, na kumukuasha buadia kupusha keenyi kabingilo ka ki’abamupeela elango na kuiditumikila. Pangi yawa abadi balangie, e na lukalo na nsaa yadia kunangushena ku kiabadi bamulungule. Su mukulu aakula na luishinko na kalolo, bi kuikala bibofule bua’shi mukuetu ateemeshe elango di’amupa. Eyendo’shi, abitungu elango ditukile nka mu Eyi di’Efile Mukulu.

18. (a) Nsaa y’otuusha elango abitungu otentekieshe kinyi mu binangu? (b) Anka bu biabebilesha mu kifuatulo ki mu kashibo, baledi bakuete abesambila kinyi?

18 Longiela ku bilubilo biobe. Bu biatudi bakutue kupuidika, bi bukopo bua’shi tutumikile malango e mu uno muisambo, mu kipaso kipuidikie. (Shak. 3:2) Atukakitshi bilubilo, anka, su tuebikita, abitungu tuikitshishe bua kulongiela ku bianka. Su bakuetu balume na bakashi baamona’shi tui bebafule, abikekala bibofule buabadia kuitufuila lusa su tuebaluishiisha, ku bi’atuakula sunga ku bi’atukitshi.​—Tala dingi kashibo akamba’shi: “ Kui banambutuile.”

TUBALONGO KINYI?

19. Tui kusankisha mashimba a bakuetu balume na bakashi naminyi?

19 Nka bu bibatumono, ta mbibofule bua kutuusha elango di buwa. Tui bantu bakutue kupuidika, benyi b’atulanga namu’nyi mbakutue kupuidika. Lamiina mayi a kulonda abatumono mu uno muisambo. Nsaa y’otuusha elango, edituushe na kabingilo ke buwa. Dingi, eyipushe su bi na muulo kutuusha elango, na su nnoobe mulombene kuidituusha. Kumpala kua kutuusha elango, ela muntu nkonko, omuteemeshe kalolo p’atuusha ngaluulo, bua’shi ouukie iinyi nkalakashi yadi nayo. Ekitshishe bua kumona mianda, muyile mmueneno aaye. Ikala na butaale na onyingishe kipuano kienu na bakuenu balume na bakashi. Tentekiasha’shi: Kepatshila k’elango ta mpenda ka kutuusha bipeta, anka, dingi, nka “kusangasha eshimba.”​—Nki. 27:9.

LOONO 103 Balami​—mbantu bekale bya buntu

^ par. 5 T’abikalaa nka bibofule bua kutuusha elango nya. Nsaa y’atukiebe kutuusha elango, mmushindo kinyi watudi balombene kuakula mianda ayikuasha na kunyingisha bangi? Uno muisambo, aubanda kukuasha bakulu, buabadia kutuusha malango, aakumu mashimba a baaba booso abeapete.

^ par. 11 Tala muisambo wa mu Kitenta kia Mulami kia 2/2021 awamba’shi: “Matalwa enao bakulu mu kakongye.”