Murowe mpantta wa sirimuhina

Murowe mpantta wa myaha sirimuhina

MWAHA ONITHOKORERIWA 8

Niireke Miruku Sanyu ‘Sinnitteeliha Murima’?

Niireke Miruku Sanyu ‘Sinnitteeliha Murima’?

“Sowunkhela n’irupani, otteliha murima: miruku sa mpatthani, olipiha eroho”.—MIR. 27:9.

NSIPO 102 Mwaakhaliheryeke Anna Ootteettheya

ELE NINROWA AHU WIIXUTTA *

1-2. Etthu xeeni mutokweene mmosa iixuntte awe voohimya sa ovaha miruku?

 IYAAKHA sinceene sivinre, axitokweene anli yaahirowa omuxukurya murokora mmosa ahaarowela mithukumano. Mutokweene mmosa aahisoma soolepa sa mBiibiliyani sinooniherya oreera waya orowela mithukumano. Wanikisa waya mutokweene ole uupuwela wira aahiwerya omulipiha murokora ole. Masi okathi yaakhuma aya, murokora ole aahihimya so: “Anna, mwaasuwenle toko mixankiho sinkiphwanya, khimwaalavula siiso”. Anna ale yanvanhe miruku murokora ole, ehinatthi osuwela itthu saamuxankiha. Nto mwaha woopaka eyo, miruku saya khisaamukhalihenrye.

2 Uupuwelaka etthu yiiraneyale okathi ole, mutokweene ole aamusomenle soolepa murokora ole, onihimya so: “Koona wira murokora ole ooniherya ohixukhuru. Nuumala otthokelela saana, kaahoona wira kihinatthi omusomela Biibiliya, kaahaana toko mukoha itthu saamuxankiha. Mwa ntakiheryo kaahikhala omukoha so: ‘Murokora, itthu siri sai? Exeeni kikhanle aka oopaka wira kookhaliheryeni?’” Mutokweene ole aahiixutta etthu yuulupale. Olelo-va, yena makampusi ooreera murima ni onnaakhaliherya anna.

3. Mmulokoni, tani akhanle oovaha miruku?

 3 Ekeekhai wira axitokweene, tarina muritti woovaha miruku okathi vanreerela aya opaka eyo. Masi, onnikhala okathi atthu akina a mmulokoni akhanle aya oovaha miruku. Mwa ntakiheryo, munna aahiiso murokora pooti onvaha mwaapara awe miruku sa mBiibiliyani. (Esal. 141:5; Mir. 25:12) Mmulokoni, murokora oowuuluvala pooti waavaha miruku arokora oohuuluvala, aakhaliheryaka opaka itthu sinromoliwa eliivuru ya Tito 2:3-5. Nave okathi wootheene anamuyari ahaana waavaha miruku anaaya ni owiixuttiha opaka itthu sooloka. Ekeekhai wira mwaha ola anroiheliwa axitokweene. Masi ootheene ahu nnimwiixutta moota woovaha miruku soovareleya muteko, ‘sootteeliha murima’ ni simmwiiriha mutthu opaka etthu.—Mir. 27:9.

4. Exeeni ninrowa ahu othokorerya mwaha ola?

4 Mwaha ola, nnimwaakhula makoho 4 anilavula sa ovaha miruku: (1) Exeeni enniiriha ovaha miruku? (2) Niireke tthiri vannireerela ovaha miruku? (3) Tani anireerela ovaha miruku? (4) Ninrowa ovaha sai miruku sooreerela?

EXEENI ENNIIRIHA OVAHA MIRUKU?

5. Xeeni atthu anceene vanaakhweela aya weemererya miruku akhala wira sinivahiwa moophenta? (1 aKorinto 13:4, 7)

5 Axitokweene annaaphenta anna ni arokora ootheene. Ikwaha sikina, munna pooti ohalaka vakhaani opaka etampi. Nto axitokweene ahaana onvaha miruku munna owo. Opaka eyo onooniherya ophenta. (aGal. 6:1) Masi ehinatthi onvaha miruku, axitokweene ahaana wuupuwelela saana itthu murummwa Paulo aahimmye awe sinittittimiherya ophenta. Aahimmye so: “Ole oniphenta, toopixa murima ni tooreera murima. . . . Onnivilela itthu sotheene, onnikupali itthu sotheene, onnilipelela itthu sotheene, ni khiivo etthu enimwiiriha wooceya”. (Mmusome 1 aKorinto 13:4, 7.) Wuupuwelela iveersu iya, onimwaakhaliherya axitokweene ovaha miruku sookhalela ni moophenta. Moolikanasa, ole onivahiwa miruku iyo, akhala wira onooweha wira axitokweene annimuthokorerya, vanoomukhweela weemererya.—aRom. 12:10.

6. Ntakiheryo xeeni nooloka murummwa Paulo aavanhe awe axitokweene?

6 Murummwa Paulo ohaavaha ntakiheryo nooloka axitokweene. Okathi anna a oTesalonika yaareerela aya ovahiwa miruku, Paulo aahaavaha. Masi hata vari siiso, ikarta aalepenle awe, ohinatthi waavaha miruku, aahiromola mikhalelo sooreera yaarina aya ntoko waamini, ororomeleya ni ovilela. Nave-tho aahaattottopela anna ale, mwaha woovara miteko moophenta. Aahivarerya makhalelo aya, ni aahiweha wira okumi aya khahiyo waari wookhweya, maana yaanilupatthiwa vanceene. (1 aTes. 1:3; 2 aTes. 1:4) Murummwa Paulo aahihimya-tho wira anna ale, yaanaavaha ntakiheryo nooloka makristau makina. (1 aTes. 1:8, 9) Tthiri makristau a oTesalonika yaahihakalala nuumala omwiiwa murummwa Paulo aattottopelaka! Yaanikupali wira Paulo aanaaphenta vanceene axinna awe. Ti maana aya miruku aavanhe awe, saalipinhe aya vanceene.—1 aTes. 4:1, 3-5, 11; 2 aTes. 3:11, 12.

7. Woonasa wene, xeeni atthu akina ahinisiveliwa aya okathi anivahiwa aya miruku?

7 Exeeni enrowa wiiraneya akhala wira khaninvaha miruku mwa enamuna yooreerela? Mutokweene mmosa ohimmye so: “Atthu akina akhala wira khanivahiwa miruku moophenta, khivanaasivela ni anninanariwa”. Exeeni nniixutta ahu? Ti vookhweya weemererya miruku, akhala wira sinivahiwa moophenta, ohiya moowali.

NIIREKE TTHIRI VANNIREERELA OVAHA MIRUKU?

8. Itthu xeeni mutokweene onireerela awe wiikoha aahisuweleke saana vaareerelaka onvaha miruku munna aahiiso murokora?

8 Axitokweene ahaana wuupuwela saana ehinatthi ovaha miruku. Mutokweene pooti wiikoha so: ‘Kiireke tthiri kihaana olavula etthu? Kookupalixa wira etthu munna aahiiso murokora ole epanke ti yoohiloka? Aakhala malakiheryo a mBiibiliyani ohiiwelenle awe? Niireke othanlale opaka etthu yoovirikana ni ele kaarowaka othanla?’ Mutokweene a miruku, khonilavula itthu ohuupuwenle saana. (Mir. 29:20) Ikwaha sikina mutokweene pooti ohisuwelaka saana vaareerelaka onvaha miruku munna wala murokora. Akhala wira eyo enimwiiraneya, owo pooti omukoha mutokweene mukina wira osuwele vakhala wira nuuwo-tho, onuupuwela wira etthu munna ole epanke awe, ennitthekela malakiheryo a mBiibiliyani ni onnireerela ovahiwa miruku.—2 Tim. 3:16, 17.

9. Miruku sa Paulo siri 1 Timootheyo 2:9, 10, sinrowa waakhaliherya sai axitokweene okathi aniphavela aya ovaha miruku voohimya sa owara ikuwo?

9 Nkahaya nuupuwele ntakiheryo nimosa. Mutokweene mmosa onnixankiheya ni moota mukristau mmosa oniwara awe ikuwo aahiiso wiitthokiha. Mutokweene owo pooti wiikohaka so: ‘Niireke etthu munna ola wala murokora ola onipaka awe, ennitthekela malakiheryo a mBiibiliyani?’ Nto okhala wira owo khoniphavela paahi ohimya muupuwelo awe, woonasa wene onninvekela nikhaliheryo mutokweene mukina, aahiiso munna mukina onoona awe wira onoomukhaliherya. Oowanli aya ahaana ovarerya hoothe miruku murummwa Paulo aalempe awe, sinooniherya moota makristau akhanle aya oowara ni wiitthokiha. (Mmusome 1 Timootheyo 2:9, 10.) Murummwa Paulo aahivaha malakiheryo, anooniherya moota makristau anireerela aya owara mwa enamuna yooloka. Masi khaapanke elista ya itthu aneemiheriwa aya opaka aahiiso nnaari. Khula mukristau ookhalana edireitu yoowara mwa enamuna oniphavela awe, masi yaahitthekelekeru malakiheryo a mBiibiliyani. Nto exeeni axitokweene anireerela aya wuupuwela okathi anivarerya aya vaareerelaka ovaha miruku? Awo ahaana oweha vakhala wira enamuna munna owo oniwara awe ikuwo, ti yookhalela ni khahiyo yowuuliha muru.

10. Exeeni enrowa onikhaliherya ottittimiha soothanla sa atthu akina?

10 Nihiliyale wira makristau manli animphenta Yehova, pooti opaka soothanla piili soovirikana, masi sihintthekela malakiheryo a mBiibiliyani. Tivonto, nihaakhanyereryeke axinnihu opaka itthu sinnisivela.—aRom. 14:10.

TANI ANIREERELA OVAHA MIRUKU?

11-12. Akhala wira vannireerela ovaha miruku, itthu xeeni mutokweene onireerela awe wiikoha? Ni mwaha wa xeeni?

11 Akhala wira mutthu onooweha wira vannireerela ovaha miruku, ohaana wuupuwela moota onrowa awe ovaha miruku iyo. Mutokweene ohinatthi onvaha miruku murokora ootheliwa, aahiiso mmiravo, vannireerela toko ovaanela ni muhooleli awe a etthoko. * Woonasa wene muhooleli owo onoophavela okhala vaavo okathi mutokweene oninvaha awe miruku mutthu a vatthokoni vawe. Ntoko ehimmwale aya  ettima 3, ikwaha sikina pooti okhalaka vooloka okhala murokora oowuuluvala oninvaha miruku murokora orina iyaakha vakhaani.

12 Nave, ehaavo etthu ekina axitokweene anireerela aya wuupuwelela. Mutokweene pooti wiikoha so: ‘Kiireke miyo kinniphwanelela ovaha miruku iya? Kiireke khivanreerela omuhiyerya mutokweene mukina?’ Mwa ntakiheryo, munna oniixoona ohikhala etthu, vannireerela ovahiwa miruku ni mutokweene waatonko omphwanya muxankiho owo. Eyo enoomukhaliherya mutokweene owo wiiwexexa itthu sinimuxankiha munna owo. Nave-tho enoomukhaliherya munna owo weemererya miruku onrowa awe ovahiwa. Masi hata vari siiso, axitokweene ootheene aakhala muritti wowaakhaliherya anna ni arokora a mmulokoni weettela malakiheryo a mBiibiliyani. Ekeekhai wira ikwaha sikina pooti okhala vooxankiha omphwanya mutokweene sitonko omphwanya mixankiho ntoko munna ole. Masi hata vari siiso, munna owo ohaana ovahiwa miruku.

MOOTA WOOOKHALA MUTTHU OOSUWELA OVAHA MIRUKU

Xeeni axitokweene anireerela aya okhala atthu ‘oowaakuva wiiwa’? (Nwehe ittima 13-14)

13-14. Xeeni axitokweene anireerela aya waawiriyana anna ehinatthi waavaha miruku?

13 Mwaawiriyaneke atthu akina. Okathi mutokweene oniilokiherya awe wira avahe miruku, ohaana wiikoha so: ‘Kiireke kinnimusuwela oratteene munna ole? Kinnisuwela mixankiho sinimphwanya? Nenna-va, etthu xeeni emmuthowa?’

14 Malakiheryo ari Yakobo 1:19, annaakhaliherya vanceene ale anivaha miruku. Yakobo olempe so: “Khula mutthu ohaana waakuva wiiwa, opisa olavula, ni opisa onanariwa”. Woonasa wene mutokweene pooti wuupuwelaka wira onnisuwela itthu sootheene sinimuxankiha munna. Masi niireke tthiri onnisuwela? Miruku 18:13 onnuupuxerya so: “Onakhula ahinatthi wiwa, muloló: onimùliwa muru vamaithoni v’atthu othene”. Vannireerela onvekela mutthu owo wira otthokiherye mmensawe itthu sinimuxankiha. Tivonto, mutokweene ohaana owiriyana toko ohinatthi opacerya ovaha miruku. Munnuupuwela yowiiraneya nithokorenrye ahu woopaceryani wa mwaha ola? Mutokweene ole ohiixutta wira, ohinatthi opacerya omusomela Biibiliya murokora ole aaronwe awe omuxukurya, aahaana toko omukoha itthu saamuxankiha. Mwa ntakiheryo, aahikhala oomukoha so: ‘Murokora, itthu siri sai? Exeeni kikhanle aka oopaka wira kookhaliheryeni?’ Akhala wira axitokweene animwiimananiha osuwela itthu sinaaxankiha anna ni arokora, eyo enimwaakhweiherya waalipiha ni waakhaliherya.

15. Axitokweene anrowa ovarihela sai muteko malakiheryo ari Miruku 27:23?

15 Mwaasuweleke saana anna. Sintoko niwenhe ahu woopaceryani wa mwaha ola, wira nivahe miruku sooreerela, khoniphiyerya paahi osoma soolepa ni omuleela mutthu owo etthu ekhanle awe oopaka. Anna ahaana oweha wira ninnaathokorerya, ni wira ninnisuwela itthu sinaaxankiha nave nimphavela waakhaliherya. (Musome Miruku 27:23.) Axitokweene ahaana wiimananiha okhala apatthani a anna ni arokora.

Exeeni enrowa omukhaliherya mutokweene woona okweya ovaha miruku? (Nwehe ettima 16)

16. Exeeni enrowa waakhaliherya axitokweene ovaha miruku soovareleya muteko?

16 Axitokweene ahaana okhalana ephoole wira ahiwiiriheke anna wuupuwelaka wira anaalavuliha paahi yaaphavelaka waavaha miruku. Vaavo axitokweene anivaanela aya ni anna ni arokora, anniwooniherya wira anniphavela osuwela itthu siniwiiraneela anna awo. Munna mmosa opacenrye khalai orumeela ntoko mutokweene, onihimya so: “Akhala wira nnookhalana yoolema ya ovaanela ni anna, nnoowerya okhala apatthani aya. Nto okathi vanrowa aya oreerelaka waavaha miruku, khivanrowa oxankihaka opaka eyo”. Nave ole nninvaha ahu miruku iyo, vanoomukhweela owiriyana ni weemererya.

Xeeni mutokweene onireerela awe wooniherya opixa murima ni oreera murima, okathi onivaha awe miruku? (Nwehe ettima 17)

17. Okathi xeeni mutokweene onireerela awe okhala mutthu oopixa murima ni ooreera murima?

17 Mukhaleke mutthu oopixa murima ni oreera murima. Vannireerela oreera murima ni opixa murima, vanceenexa akhala wira mutthu owo onikhaliheriwa khoneemererya miruku sa mBiibiliyani. Mutokweene ohaana okhalana ephoole wira ohaakuveke oveeheya aahiiso onanariwa, akhala wira ole oninvaha awe miruku woopaceryani khoneemererya. Omuhimyaka Yesu, Biibiliya aalavunle so: “Owo khonrowa omala-maliha mutathi woowunteya, khonrowa ottipiha ntthampo nintthuwa mwiixi”. (Math. 12:20) Nto okathi mutokweene oninvekela awe Yehova, woonasa wene pooti onvekela wira omukhaliherye munna owo aahiiso murokora, weemya miruku iyo. Pooti oreerelaka onvaha okathi munna owo wira otthokelele saana miruku iyo ovahiwe awe. Vakhala wira mutokweene onimooniherya opixa murima ni oreera murima, eyo enoomukhaliherya ole ovahiwe miruku weemererya. Ekeekhai wira sihaana okhuma mBiibiliyani.

18. (a) Okathi ninvaha ahu miruku, etthu xeeni nihinreerela ahu oliyala? (b) Ntoko enooniherya aya efootu ni ekaaxa, itthu xeeni anamuyari anivaanela aya?

18 Mwiixutteke ni soovonya sanyu. Moohaanyiherya, mwaha wooyariwa nitthenke ene, khaninrowa owerya weettela moomalela itthu sootheene nithokorenrye ahu mwaha ola. (Yak. 3:2) Ikwaha sikina moohilakela, hiyo pooti opaka etthu yoohiloka. Masi akhala wira eyo enimwiiraneya, vannireerela wiimananiha wiixutta etthu ni soovonya sahu. Akhala wira anna ni arokora animoona wira ninnaaphenta vanceene, vanimwaakhweela onilevelela okathi ninrowa ahu olavula, aahiiso opaka etthu ehinaasivela.—Nwehe ekaaxa eni: “ Malakiheryo Aniroiheliwa Anamuyari”.

EXEENI NIIXUNTTE AHU?

19. Ninrowa waatteeliha sai murima axinnihu?

19 Ntoko niwenhe ahu, ikwaha sikina khivanikhweya ovaha miruku. Hiyo niyariwe nitthenke ene, nave atthu ninrowa ahu waavaha miruku toohimalela. Masi hata vari siiso, muhiliyale itthu nithokorenrye ahu. Musuweleke saana etthu eniwiirihani ovaha miruku iyo. Nweheke saana vaareerelaka tthiri ovaha miruku iyo, ni ti pani okhanle oopaka eyo. Muhinatthi ovaha miruku, mmukoheke toko munna owo aahiiso murokora, itthu sinimuxankiha ni munwiriyaneke saana. Mmananiheke wiihela opuro awe. Mukhaleke mutthu ooreera murima ni mukhaleke mpatthani a anna ni arokora. Muhiliyale wira: Yoolukama ahu khahiyo paahi ovaha miruku sooreera, masi nimphavela ‘waatteeliha murima’ axinnihu.—Mir. 27:9.

NSIPO 103 Axitokweene: Yoovaha ya Yehova

^ Ikwaha sikina, khivanikhweya ovaha miruku. Masi okathi wooreerela, ninrowa ovaha sai miruku sinrowa waakhaliherya ni waalipiha atthu akina? Mwaha ola, nnooweha moota axitokweene akhanle aya oovaha miruku soovara murima.

^ Nwehe mwaha onihimya so: “Mwiiweleleke Okhulupale Mmulokoni”, ori Owehaweha a Feverero a 2021.