1. ¿Töi ñobiti juta Jehovakwe tä sribire?

JUTA Jehovakwe käkwe sribidi ja töi jeñebiti Jehová kräke aune monso kwe käkwe jie ngwain ye mikani gare mekerabe Bibliabätä (Sal. 110:3). Erametre, kukwe niebare ye nemen bare ni näire. Kä kwatire kwatire te nitre Ngöbö mikaka täte tä kä jutobiti kukwe driere ora kabre te aune ñan ütiä bianta ie. Ja mräkätre tä dre ribere jai ja ngrabarebiti, ja töibiti aune ja üairebiti ye kräke tä kä denkä jai arato. Ne madakäre, nitre umbre ji ngwanka aune siervo ministerial tä ora kabre te ja ükete kukwe kädriekäre gätäte aune ja mräkätre tuabitikäre. ¿Dreta niaratre töi mike kukwe ye nuainne? Tätre Jehová aune nitre mada tarere yebätä tätre nuainne (Mat. 22:37-39).

2. Romanos 15:1-3 tä niere erere, ¿Jesukwe kukwe meden kwin bämikani ni käne?

² Nitre mada nämäne dre ribere jai ye Jesukwe mikani bäri ütiäte nämäne dre ribere jai ye kräke. Jesukwe kukwe kwin bämikani ye erere ni kristiano rabadre ja di ngwen nuainkäre (ñäkädre Romanos 15:1-3 yebätä). Nikwe ye erere nuaindi ngwane kukwe kwin rabai nikwe. Jesukwe niebare: “Nita jändrän bien ni mdaye, btä käta neme bäri nuäre nibtä ni jändrän kaka ngäbti ye ngwä” (Hech. 20:35).

3. ¿Dre rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti?

³ Jesukwe kukwe ñaka nuäre ruäre nuainbare ni mada kräke  aune ye erere ni raba nuainne ño ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti. Ne madakäre, nikwe dre nuaindre ne kwe ni tädre juto biare nitre mada dimikakäre ye rabai gare nie arato.

4. Nitre mada nämäne dre ribere jai ye nämäne bäri ütiäte Jesús kräke, ¿ye bämikani ño kwe?

⁴Jesús nämäne nainte akwa yebiti ta nitre mada dimikani kwe. Niara nämäne nguto ngürebätä Capernaúm ye ken raba ruin nie. Ye ngwane, nitre kwati krubäte nikani niara mike ñärärä aune ja töi mikani ño kwe yebätä ani töbike. Dibire nämäne orare krubäte, aisete nämäne nainte krubäte raba ruin nie. Akwa nitre bobre aune nitre bren ye jökrä jutuabare ie ngwane, namani tuin bobre krubäte ie. Ñaka mikaninta räre kwe aibe, ñakare aune kukwe ütiäte kädriebare kwe kräketre, ye abokän Kukwe Kädriebare Ngudrebiti (Luc. 6:12-20).

5. Nitre ji ngwanka mräkätre käne tä nainte, ¿akwa yebiti ta tätre kukwe ñaka nuäre nuainne ño Jesús erere?

⁵Nitre ji ngwanka mräkätre käne tä ja ngwen ño Jesús erere. Ni rüne iti tä sribire krubäte yebätä nainte tä nüketa gwi yebätä ani töbike. Köbö yete deu Ngöbö mika täte ni mräkäbe ye tä nuaindre ie. Tä nainte krubäte yebätä tö ja tötika ni mräkäbe ye nuaindi köbö madate, akwa Jehovakwe ja di biandre ie ye tä ribere ie. Tä dre ribere Jehovai ye Jehovata nuainne kräke aune nitre ja mräkäre ye tä ja tötike gwairebe tätre nuainne bämän känekäne te ye erere. Kukwe ja töi kräke nibi gare monsotre kwetre ie köbö yete deu, ye abokän rün aune meye kräke kukwe ja üaire ye abokän bäri ütiäte.

6. Ñongwane Jesukwe kä dianinkä jai kukwe ñaka nuäre nuainbare nitre mada dimikakäre ye mä raba mike gare.

⁶Jesús nämäne juto biare kä diankakäre jai ni mada kräke. Ani kukwe ne bämike ja okwäte: Ja ketamuko kwe Juan Bautista ye murie ketani namani gare ie ngwane namani ulire krubäte raba ruin nie. Biblia tä niere: “Ye gaba Jesukwe angwane, kä mikakaba kwe kä ye känti mda amne rankwaba rute, bti rikaba kä kaibete” (Mat. 14:10-13). Tö nämäne ja tuabätä kaibe ye nüke gare nie. Nitre ruäre kän mräkä tä krüte ngwane, töta nemen ja tuabätä kaibe. Ye kwrere ñaka namani bare Jesubätä, ñobätä ñan aune kä kaibe te nikani ngwane, nitre kwati krubäte nämäne ngibiare yete. ¿Dre nuainbare kwe? Nitre mada nämäne  dre ribere jai yebätä töbikabare kwe aune “namani tuen bobre ie”. Nitre ye dimikadre jötrö ngwarbe kukwe ja üairebiti nämänentre ribere jai ye nükani gare ie. Aune ñan töbikabare bati bobu kwe dimikakäre. Yebätä “nikani kukwe dirire kabre bätäkä ngwarbe ietre” (Mar. 6:31-34; Luc. 9:10, 11, TNM).

7, 8. Nitre mada dimikadre tätre ribere jai ngwane, ¿nitre umbre ji ngwanka tä ja ngwen ño Jesús erere? Ye mä raba mike gare keteiti.

⁷Jesukwe kukwe kwin bämikani ye erere nitre umbre ji ngwanka tä nuainne ño. Nitre umbre ji ngwanka tä ja di ngwen ni dimikakäre ye ütiäte ni kräke, ¿ñan ererea? Niaratre tä dre dre nuainne ye ñaka gare jökrä nie ni raba niere. Ñodre, ja mräkä iti tä näkäin bren jötrö ngwarbe ngwane, ja mräkätrekwe dimikadre ye tätre ribere jai ye ngwane nitre Comité de Enlace con los Hospitales tä niken jötrö ngwarbe dimike aune bä kabre kä rairebiti deu. Akwa ja mräkätre mada tä dre ribere jai ye nitre umbre ji ngwanka aune mräkätre kwe tä mike bäri ütiäte jai tätre dre ribere jai ye kräke, ñobätä ñan aune tätre ni mada mike tuin bobre jai yebätä.

⁸ Nitre umbre ji ngwanka tä sribire Ju Ja Ükarakrö sribebätä, ju mada sribebätä aune kukwe tare tä nakainkä ngwane tätre nitre mada dimike. Ne madakäre, tätre ora kabre te ja mräkätre konkrekasionte ye tötike, dimike aune mike dite ye ni raba niere arato. Nitre umbre ji ngwanka aune mräkätre kwe ye jökrä ie kwin niedre. Niaratre tä ja di ngwen ni mada dimikakäre yebätä Jehová tätre bentre ie ni tö. Bäkänä, nitre kristiano meden erere ie ribeta erere, nitre umbre ji ngwanka ye rabadre ja ngibiarebiti. Sribi tä nuaindre konkrekasionte ie ye kräke ñan rabadre kä denkä krubäte jai aune ye köböite mräkätre kwe tä dre ribere jai ye ñan raba bien ietre.

9. Filipenses 2:4, 5 tä niere erere, ¿ni kristiano jökrä rabadre ja töi mike ño?

⁹ (Ñäkädre Filipenses 2:4, 5 yebätä). Bäkänä, ni jökrä ñan ni umbre ji ngwanka ye erere, akwa Jesukwe kukwe ñaka nuäre nuainbare yebätä ni jökrä raba ja kite. Jesukwe ja mikani ni klabore erere ye mikata gare Bibliabätä (Filip. 2:7, TNM). ¿Kukwe ne tä dre driere nie? Ni klabore kwin o ni sribikä kwin ye töita kukwe nuainbätä kä mikakäre juto bökänkä kwebätä. Nita ni klabore erere Jehová aune sribikä ja mräkätre kräke erere, yebätä ni tö sribidi bäri Ngöbö nikwe aune ja mräkätre kräke. ¿Ye raba nemen bare ño nie? Kukwe ruäre ni raba nuainne ani mike gare jai.

10. ¿Ni raba ja trä tuin ño?

¹⁰Ni töita ño ye nikwe mikadre gare jai. Ni raba ngwentari jai: “¿Tita juto biare kukwe ñaka nuäre nuainkäre ni mada dimikakäre? Ñodre, ja mräkä umbre iti tuadrebiti tikwe o ja ngwai iti umbre jänrikadre tikwe gätäbätä ribeta tie ngwane, ¿tita ja töi mike ño? ¿Tita juto biare kä känti gätä kri nuainta ye mikakäre mrebe o Ju Ja Ükarakrö ngibiakäre kwin?”. Nikwe ja dianinkä mento Jehová kräke ngwane, dre dre tä nikwe yebiti nikwe sribidi Jehová kräke nikwe käbämikani ie, ñodre nikwe kä diainkä jai aune jondron nikwe yebiti nikwe sribidi kräke. Aisete töi kwinbiti nita nitre mada dimike jondron yebiti ngwane kätä nemen juto krubätebätä. Ne madakäre, kukwe keteitibätä täbe ja töi ükadrete nie rabadre gare nie ngwane, ¿nikwe dre nuaindre?

11. ¿Orasion ye raba ni dimike ño ja töi mikakäre kukwe ñaka nuäre nuainkäre?

¹¹Mäkwe ora ja brukwä ngöibiti Jehovai. Kukwe keteitibätä täbe ja töi ükadrete mäi, akwa mä ñaka tö nuainbätä rabadre gare mäi ngwane, mäkwe ora ja brukwä ngöibiti Jehovai. Mäkwe kukwe metre nie ie. Ja ruin ño mäi ye mäkwe nie ie, mä töi mikadre aune mä mikadre dite “sribi kwe ye ngwiankäre bare” ye mäkwe ribe ie (Filip. 2:13).

12. ¿Ja mräkätre bati raba juta Ngöbökwe ye dimike ño?

¹² ¿Mä ni brare bati aune mäkwe ja ngökanina ñöte? Ye erere akräke, Jehovakwe mä dimikadre ja töi mike sribire bäri konkrekasionte ye mäkwe ribe ie. Kä ruäre känti, nitre umbre ji ngwanka tärä bäri siervo ministerial ye kräke. Aune nitre siervo ministerial ye kwati ñan niena bati. Juta Ngöbökwe kite nirien yebätä ja mräkätre bati ribeta bäri nitre umbre ji ngwanka dimikakäre juta Ngöbökwe ngibiakäre. Ja mräkätre ribeta yekänti mä rikadre ngwane, kä rabai juto mäbätä ñan ñobätä aune mäkwe kukwe kwin nuaindi Jehová kräke, blitai kwin mäbätä aune mätä nitre mada dimike yebätä ja rabai ruin kwin mäi.

13, 14. ¿Ni raba dre nuainne ja mräkätre dimikakäre? (Üai kena täräkwatabätä mikadre ñärärä).

¹³Nitre mada tä dre ribere jai ye nikwe mikadre gare jai. Apóstol Pablo kukwe tikani nitre hebreo ie ngwane, kukwe ne niebare kwe ietre: “Jändrän kuin nuendre ni mda mdakrä, ye munkwe ñan käikwitaka jabti, […] munkwe jändrän jakwe bian niaratre die mikakrä. Ye abko […] käita nebe nuäre Ngöböbtä” (Heb. 13:16). Kukwe ye käkwe nitre dimikani krubäte. Kukwe tikani ye bätäräbe, ja mräkätre Judea ye käkwe ju kwetre, jondron rürübäin nämäne kwetre aune mräkätre ñaka kristiano ye tuanimetre aune ngitiani kä tokwäte (Mat. 24:16). Kä ye ngwane niaratre rabadre ja dimike kwärikwäri ye namani ütiäte krubäte. Niaratre rabadre jondron jakwe bien ni madai niebare Pablokwe ietre ye nämänena mike täte. Ye köböire nämäne ja tuin kukwe mada ben ye ngwane, nämäne nemen bäri nuäre kräketre ja dimikakäre.

¹⁴ Ja mräkätre tä dre ribere jai ye ñaka raba käre niere nie raba ruin nie. Ja mräkä iti kän muko krütani yebätä ani blite. ¿Mrö, karo ütiä  o sribi gwita yebätä dimikadre tä ribere jai? Ñaka tö sribi mikai ni kisete yebätä ñaka krörö niere nie. Akwa nikwe ja töi mikadre dimike yebätä raba debe bien krubäte nie raba ruin nie. Ni iti käkwe dimikai o tä dre ribere jai ye käre niedi kwe nie ye nikwe ñaka nütüdre. Ni rabadre ngwentari jai: “Kukwe ben tä ja tuin ye erere ben ti tädre ja tuin ngwane, ¿dre nuaindre ti kräke ye ie ti tö rabadre?”.

15. ¿Ni tö ni mada dimikabätä ngwane nikwe dre nuaindre?

¹⁵Ja mikadre biare ni mada dimikakäre. Konkrekasion nikwe te eteba o ngwai tärä juto biare ni mada dimikakäre raba ruin nie. Nita sribi mike kisete ye ñan bämikata kwe nie. Ñakare aune käre tä juto biare ni dimikakäre ye gare nie aune ni tö ja ngwanbätä niaratre erere. Ja mräkä iti ji ngwanka kädekata Alan, kä 45 biti, käkwe ja töi mikani ja mike juto biare ni mada dimikakäre. Jesukwe kukwe kwin bämikani yebätä töbikata kwe aune nieta kwe: “Sribi nämäne nuaindre krubäte Jesús ie, akwa kä nuäi erere nitrebiti ye tö nämäne ja tuabätä Jesús ken aune ñan nämäne töbike bati bobu ja di käräkäre Jesús ie. Jesús töi nämäne bätätre ye nämäne gare ietre. Ti tö ja ngwanbätä krubäte Jesús erere aune tita juto biare ni mada dimikakäre bätä tita nitre tarere ye erere rabadre tuin nitre madai ye ie ti tö”.

16. ¿Salmo 119:59, 60 tä ni dimike ño ja ngwen Jesús erere?

¹⁶ Jesukwe kukwe kwin bämikani ye erere ni ñaka raba nuainne metre ta ngwane, nikwe ñaka ja di ngwandre nekä (Sant. 3:2). Ni dirikä tä dre nuainne, ye kwrere ni ja tötikaka ñaka raba nuainne metre ta. Akwa, kukweta nainte ie yebätä ja kitadre kwe aune ja di ngwandre kwe kukwe nuainne ni dirikä kwrere ngwane, jatai kukwe nuainne bäri kwin. Ye erere arato, nita ja tötike Bibliabätä yete dre nemen gare nie ye nita mike täte aune nita ja di ngwen ja töi ükatekäre kukwe meden tä nainte nie yebätä  ngwane, Jesukwe kukwe kwin bämikani ye erere ni raba nuainne (ñäkädre Salmo 119:59, 60 yebätä). *

17, 18. Jesukwe kukwe ñaka nuäre nuainbare ni mada kräke ye erere nikwe nuaindi ngwane, ¿kukwe meden meden kwin rabai nikwe?

¹⁷ Nita ja töi mike kukwe ñaka nuäre nuainkäre ni mada kräke ye erere ni mada raba kite ja ngwen arato. Ni umbre ji ngwanka kädekata Tim tä niere: “Konkrekasion nunkwe te ja mräkätre bati ririabarera kukwe ja üairebiti aune namani siervo ministerial, ñan ñobätä aune ja mräkätre mada nämäne juto biare sribikäre ye jutuabare ietre aune tö namanintre ja ngwain niaratre erere. Niaratre tä juto biare sribikäre ye tä konkrekasion dimike krubäte aune tä nitre umbre ji ngwanka dimike arato”.

¹⁸ Kä jökräbiti tibien nitre kwati töita ja aibebätä ye ngätäite nita nüne. Akwa ni Jehová mikaka täte ye abokän jene. Jesukwe kukwe ñaka nuäre nuainbare nitre mada kräke ye tuin kwin ie aune ni töita kwatibe ja ngwanbätä niara erere. Jesukwe kukwe nuainbare ye erere ni ñaka raba nuainne metre ta ye bäkänä, akwa ni raba näin deme jiebiti (1 Ped. 2:21). Jesukwe kukwe ñaka nuäre nuainbare ni mada kräke ye erere nikwe ja di ngwain nuainne ngwane, Jehovakwe ni kai ngäbiti gare nie ye käkwe kä mikai juto nibätä.