Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

TAMACHTILIS 9

Maj tikinpaleuikan oksekin kemej kichiuaya Jesús

Maj tikinpaleuikan oksekin kemej kichiuaya Jesús

“Kachi yolpaktok in tagat ten tapaleuijtinemi [...] ke ne tagat ten sayo kiselia tapaleuilis” (HECH. 20:35).

NEKUIKATIL 17 “Nikneki”

TEIN MOITAS *

1. ¿Toni kichiuaj itekitikauan Jiova ika miak yolpakilis?

 ITECH Biblia moijtojka ke ixolal Jiova kiixtaliskia kitekitilis ika miak yolpakilis uan iKonetsin kinixyekanaskia (Sal. 110:3). Nejin mochiujtok axkan. Nochi xiujmej itekitikauan Dios kiteixmatiltiaj iTajtol semi miak horas uan amo tajtanij maj kintaxtauikan. No kinpaleuiaj okseki itekitikauan Dios keman kinyolchikauaj, keman kinpaleuiaj ika seki taman tein kinpoloua uan keman kinpaleuiaj maj mochikaua inintakuaujtamatilis. Uan no, tokniuan tayekananij uan tapaleuianij itech nechikol kixelouaj miak tiempo para momachtiskej tein kipanoltiskej itech nechikolmej, uan para kinyolchikauatiuij tokniuan ininchan. ¿Keyej kichiuaj nochi nejin? Porin kitasojtaj Jiova uan oksekin (Mat. 22:37-39).

2. Kemej kijtoua Romanos 15:1-3, ¿katiyejua neskayot techkauilij Jesús?

2 Jesús kitayekanaltij kinpaleuis oksekin uan tiitekitikauan Dios timochikauaj no ijkon tikchiuaskej (xikonixtajtolti Romanos 15:1-3). Semi techpaleuis komo ijkon tikchiuaj. Jesús kijtoj: “Kachi yolpaktok in tagat ten tapaleuijtinemi [...] ke ne tagat ten sayo kiselia tapaleuilis” (Hech. 20:35).

3. ¿Toni tikitaskej itech nejin tamachtilis?

3 Itech nejin tamachtilis ika titajtoskej seki taman kemej Jesús kitayekanaltij kinpaleuis oksekin uan tikitaskej keniuj uelis tikchiuaskej kemej yejua. No timomachtiskej toni uelis techpaleuis maj okachi tiknekikan tikinpaleuiskej oksekin.

MAJ TIKCHIUAKAN KEMEJ JESÚS

Maski Jesús sioujtoya, ¿toni kichiuak keman miakej taltikpakneminij kiitatoj? (Xikonita párrafo 4).

4. ¿Keniuj kinextij Jesús ke kitayekanaltiaya kinpaleuis oksekin?

4 Jesús kinpaleuij oksekin hasta keman sioujtoya. Maj itech titanemilikan tein kichiuak keman miakej taltikpakneminij kiitatoj keman yetoya itech se tepet, tein xa amo uejka moajsia de Capernaúm. Jesús nochi youal kichiujtoya netataujtil, yejua ika xa semi sioujtoya. Sayoj ke keman kinitak nochi nejon taltikpakneminij, kiniknelij akin kipanotoyaj tatasojtilis uan akin mokokouayaj. Amo sayoj kinpajtij, ta no kitemakak se tanojnots tein semi tayolchikauani, tein moixmati kemej Sermón del Monte (Luc. 6:12-20).

¿Keniuj uelis tiktayekanaltiskej titapaleuiskej kemej kichiuak Jesús? (Xikonita párrafo 5).

5. ¿Keniuj tetatmej kinextiaj netasojtalis kemej Jesús keman sioujtokej?

5 Keniuj tetatmej kichiuaj kemej Jesús. Maj itech titanemilikan se tepopaj akin nochi tonal tekitik uan semi sioujtok keman ajsi ichan. Nejon tonal taueyichiuaj kemej kalyetouanij. Uan maski kinekiskia kichiuas okse tonal, kitataujtia Jiova maj kimaka chikaualis. Jiova kinankilia inetataujtil uan tepopaj momachtia iniuan ichankauan kemej ipa kichiuani nochi semanas. Tein kichiua kinmachtia ikoneuan se taman tein semi kipia ipatiuj: ke inintatuan kitayekanaltiaj kiueyichiuaskej Jiova.

6. Xikonijto toni kichiuak Jesús se tonal keman kinekia yetos iselti.

6 Jesús nochipa kinpaleuij oksekin maski kemansa kinekia yetos iselti. Maj tiknemilikan keniuj momachiliaya Jesús keman kinauatijkej ke itasojikniuj Juan Taauijkej kimiktijkaj, yejua xa semi tayokoxtoya. Biblia kijtoua: “Kuak Jesús kimatik ya ke kimiktijke ya in Juan Taauijke, ijkuakon kisteuak Yejuatsin iselti uan kalayik itech se barco uan yajki oksekan kampa tayiukan” (Mat. 14:10-13). Tikajsikamatij maj kinekini yetos iselti. Seki taltikpakneminij kinekij yetoskej ininselti keman momikilia aksa akin kitasojtayaj. Sayoj ke Jesús amo uelik kichiuak nejon, porin miakej kichixtoyajya ompa. ¿Toni kichiuak? Itech tanemilij keniuj moajsiaj uan semi kiniknelij. Kiitak ke monekia kiseliskej yolseuilis tein Dios kitemaka uan yejua ika niman kinpaleuij. Tein melauj, “peuak kinmachtia ika miak tataman tamachtilisme (Mar. 6:31-34; Luc. 9:10, 11).

7, 8. ¿Keniuj tokniuan tayekananij kichiuaj kemej Jesús keman moneki kipaleuiskej se tokniuj?

7 Keniuj tokniuan tayekananij kichiuaj ika netasojtalis kemej tein kichiuak Jesús. ¿Melauj ke semi tiktasojkamatij nochi tein tokniuan tayekananij toka kichiuaj? Miakej tokniuan amo kimatij nochi tekit tein moneki kichiuaskej. Kemej neskayot, keman se tokniuj ijsiujka kokolispeua, tokniuan Tayekananij akin Tetajtouiaj itech Tapajtiloyamej niman kipaleuiaj uan nejon miakpa panoua keman semi youaka. Sayoj ke nejin tokniuan tayekananij uan ininchankauan semi kinikneliaj okseki tokniuan, yejua ika kitayekanaltiaj kinpaleuiskej.

8 Tokniuan tayekananij no tapaleuiaj keman mochijchiuaj Kalmej kampa tiMosentiliaj uan okseki kalmej tein mokuij itech inechikol Jiova, no tapaleuitij kampa mochiua se tetsauit. Uan kikuij miak tiempo para kinmachtiskej, kinpaleuiskej uan kinyolchikauaskej tokniuan itech nechikol. Kinamiki maj tikinyolchikauakan nejin tokniuan tayekananij uan ininchankauan. Maj Jiova kintatiochiui porin kitayekanaltiaj tapaleuiskej. Sayoj ke ijkon kemej nochin tokniuan, tayekananij moneki kinextiskej kuali taixejekolis, porin maski moneki tapaleuiskej itech nechikol amo moneki kinsenkauaskej ininchankauan.

TONI TECHPALEUIS MAJ TIKNEKIKAN TIKINPALEUISKEJ OKSEKIN

9. Kemej kijtoua Filipenses 2:4, 5, ¿keniuj moneki titanemiliskej tinochin tiitekitikauan Dios?

9 (Xikonixtajtolti Filipenses 2:4, 5). Amo sayoj tokniuan tayekananij uelis kichiuaskej kemej Jesús uan kitayekanaltiskej kinpaleuiskej oksekin, ta tinochin uelis tikchiuaskej nejon. Biblia kijtoua ke Jesús “mochiuako keme se tekitike nikan taltikpak” (Filip. 2:7). ¿Toni techmachtia nejon? Ke se kuali takeual oso tekitikej kitemoua keniuj uelis kiyolpaktis akin kitekitilia. Kemej tiitakeualuan Jiova uan tikintekitiliaj tokniuan, tiknekij okachi kuali tiktekitiliskej Jiova uan no tokniuan. ¿Keniuj uelis tikchiuaskej nejon? Maj tikitakan seki taman.

10. ¿Toni uelis timotajtaniskej?

10 Itech xiontanemili tein tikonchiua. Xionmotajtani: “¿Nikinpaleuia oksekin keman moneki? Kemej neskayot, ¿toni nikchiua keman nechiluiaj maj nikalpanoti se tokniuj takat akin xiuejya uan maj iuan nietoti tepitsin, oso maj nikuika nechikolmej se tokniuj siuat akin xiuejya? ¿Nitapaleuia keman moneki motachipauas kampa mochiua se ueyi nechikol oso keman moneki motayektalis itech Kali kampa tiMosentiliaj?”. Keman timotemaktijkej iuan Jiova tikiluijkej ke tiktekitiliskiaj ika nochi tein tikpiaj. Yejuatsin kineki maj tikinpaleuikan oksekin ika totiempo, tochikaualis, totomin uan okseki taman tein tikpiaj. Yejua ika semi yolpaki keman ijkon tikchiuaj uan amo tikchiaj tikseliskej nion teyi. Sayoj ke, ¿toni uelis tikchiuaskej komo tikitaj ke monekiok tikyekchiuaskej teisa?

11. ¿Keniuj netataujtil uelis techpaleuis maj tiknekikan titapaleuiskej?

11 Xikontataujti Jiova. Komo tikonita ke ouij mitsonkisa tikonpaleuis oksekin uan amo tikonneki tikonpatas nejon. Xikontataujti Jiova uan xikonilui tein tikonmachilia. Nochi xikontapoui. Xikonilui keniuj tionmomachilia uan xikontajtani maj mitsonpaleui xikonneki tikonchiuas uan maj mitsonmaka chikaualis para uelis tikonchiuas (Filip. 2:13).

12. ¿Keniuj telpochmej akin moauijkejya uelis tapaleuiskej itech nechikol?

12 ¿Komo titelpoch uan timoauijya? Xiktajtani Jiova maj mitspaleui xikneki okachi titapaleuis itech nechikol. Itech seki altepemej amo moajsij miakej tokniuan tapaleuianij, ta okachi miakej tokniuan tayekananij uan miakej nejon tokniuan tapaleuianij amo telpochmejok. Kemej itekitikauan Jiova okachi momiakiliaj monekij okachi tokniuan telpochmej, akin uelis kinpaleuiskej tayekananij maj kinyekpiakan tokniuan itech nechikol. Komo tikixtalia titapaleuis kampa monekis, tiyolpakis porin tikyolpaktis Jiova, tokniuan kuali moka tajtoskej uan kuali timomachilis porin tikinpaleuia oksekin.

Tokniuan akin nemiaj Judea monekik choloskej. Kipanauijkej ueyiat Jordán uan ajsikej Pela. Akin achto ajsikej kinxejxelouiliaj takual tokniuan akin yekin ajsitiouij. (Xikonita párrafo 13).

13, 14. ¿Keniuj uelis tikinpaleuiskej tokniuan? (Xikonita taixkopin ipeujyan amaix).

13 Xikonita xa moneki maj se kipaleui aksa. Tatitanil Pablo kinyolmajxitij tokniuan akin nemiaj Judea: “Amo ximoelkaualtikan de nankichiutinemiske ten kuali, uan amo no xikelkauatij de amo ximopaleuijtiyakan se uan okse ika ten namoaxka. Porin nochi nijin namotapaleuilis mochiua keme se tetayokolil [...] tenika nankiyolpaktiaj Dios” (Heb. 13:16). ¡Semi kuali tein kinyolmajxitij! Porin tepitsin satepan ke kiselijkej amat tein kintitanilij, tokniuan monekik choloskej uan yaskej kampa tepemej. Kikaujteujkej ininchan, tekit tein kipiayaj uan ininchankauan akin amo katkaj itatojtokakauan Cristo (Mat. 24:16). Ijkuak semi monekia maj mopaleuikan. Komo achto kichiujkajya tein Pablo kinyolmajxitij uan kinpaleuiayaj oksekin ika tein kipiayaj, amo ouij kinkisaskia momatiskej kampa axkan nemiskiaj.

14 Tokniuan xa amo nochipa techiluiskej maj tikinpaleuikan. Maj tiknemilikan ke se tokniuj takat momikilij inamik. Xa amo tajtani maj se kipaleui porin amo kineki takuejmolos. Sayoj ke xa moneki maj se kiuikili tein kikuas, maj se kiuika kansaika oso maj se kipaleui ika tekimej tein kipia ichan. Maski amo teyi kijtoua xa semi kitasojkamatis komo tikpaleuiaj. Maj amo tiknemilikan ke se tokniuj kipaleuis oso ke yejua techiluis keman kinekis maj tikpaleuikan. Maj timotajtanikan: “¿Keniuj nikuelitaskia maj nechpaleuikan komo nikpanotoskia tein yejua kipanotok?”.

15. ¿Toni moneki tikchiuaskej komo tiknekij tikinpaleuiskej oksekin?

15 Xikonchiua maj tokniuan amo ouij kinkisa mitsontajtaniskej nepaleuil. Itech tonechikol xa moajsij tokniuan takamej uan siuamej akin nochipa kinpaleuiaj oksekin. Amo keman kichiuaj maj tikmachilikan ke tikinkuejmolouaj, ta tikmatij ke nochipa uelis tikintajtaniskej maj techpaleuikan uan tiknekij tikchiuaskej kemej yejuan. Alan, se tokniuj tayekankej akin kipia 45 xiujmej kiixtalij kichiuas maj tokniuan amo ouij kinkisa kitajtaniskej nepaleuil. Alan kijtoua nejin ika tein Jesús kichiuaya: “Jesús nochipa kipiaya miak tekit, sayoj ke taltikpakneminij akin kipiayaj tataman xiujmej kinekiaj iuan yetoskej uan amo mouiaj kitajtaniskej nepaleuil. Kimatiaj ke yekmelauj ininka motekipachouaya. Nikneki niyeski kemej Jesús uan maj tokniuan nechixmatikan kemej se tokniuj akin amo ouij kinkisa iuan tajtoskej, akin tetasojta uan akin ininka motekipachoua”.

16. ¿Keniuj techpaleuia maj tikchiuakan kemej Jesús tein kijtoua Salmo 119:59, 60?

16 Amo moneki timotayokoltiskej komo amo ueli senkis tikchiuaj kemej Jesús (Sant. 3:2). Se momachtijkej amo keman uelis senkis kichiuas kemej itamachtijkauj, sayoj ke komo mochikaua kichiuas kemej yejua uan kiyektalia inepololuan, nejon kipaleuis maj okachi kuali kikisa tein momachtia. No ijkon, uelis tikchiuaskej kemej Jesús komo tikchiuaj tein timomachtiaj itech Biblia uan komo timochikauaj tikyektaliskej tein ouij techkisa tikchiuaskej (xikonixtajtolti Salmo 119:59, 60).

TEIN PANOUA KEMAN TIKINPALEUIAJ OKSEKIN

Tokniuan tayekananij kinkauiliaj telpochmej se kuali neskayot keman kinpaleuiaj oksekin kemej kichiuak Jesús. (Xikonita párrafo 17). *

17, 18. ¿Toni panos komo tikuelitaj tikinpaleuiskej oksekin kemej Jesús kichiuak?

17 Keman tokniuan kiitaj ke tikuelitaj tikinpaleuiskej oksekin, no kinekiskej kichiuaskej kemej tejuan. Se tokniuj tayekankej akin monotsa Tim kijtoua: “Itech tonechikol seki tokniuan akin semi telpochmejok mochiuanij tapaleuianij, se taman tein kinpaleuij yejua ke kiitakej ke seki tokniuan kiuelitaj kinpaleuiskej oksekin, uan no kinekkej kichiuaskej kemej yejuan. Nejin tokniuan telpochmej semi tapaleuiaj itech nechikol uan semi kinpaleuiaj tokniuan tayekananij”.

18 Miakej itech nejin tonalmej sayoj kitayekanaltiaj inintanejnekilis, sayoj ke tiitekitikauan Jiova amo ijkon tikchiuaj. Tein kichiuak Jesús keman kinpaleuij oksekin techyololinia uan tiknekij tikchiuaskej kemej yejua. Melauj ke amo uelis senkis tikchiuaskej kemej Jesús, sayoj ke kemaj uelis tiktojtokaskej ineskayo “ika miak nejmachkayot” (1 Ped. 2:21, TNM). Komo timochikauaj tiktayekanaltiskej tikinpaleuiskej oksekin kemej Jesús kichiuak, tiyolpakiskej porin tikmatij ke Jiova kiyolpaktia tein tikchiuaj.

NEKUIKATIL 13 Jesús techkauilij se kuali neskayot

^ párr. 5 Jesús nochipa kitayekanaltij kinpaleuis oksekin. Itech nejin tamachtilis tikitaskej seki taman kemej uelis tikchiuaskej kemej yejua, uan keniuj techpaleuia komo tikchiuaj.

^ párr. 57 TEIN NESI ITECH TAIXKOPIMEJ: Se tokniuj telpoch akin monotsa Daniel kiita ke ome tokniuan tayekananij kikalpanotoj ipopaj kaltapajtiloyan. Netasojtalis tein kinextiaj nejin tayekananij kiolinia Daniel maj no kinpaleui tokniuan. Benjamín, okse telpoch itech nechikol kiita tein kichiua Daniel. Ineskayo Daniel, kiyolchikaua Benjamín maj no tapaleui keman motachipaua itech Kali kampa tiMosentiliaj.