Ir al contenido

Ir al índice

9 YACHAQANA

Jesús jina wajkunata yanapana

Jesús jina wajkunata yanapana

“Aswan kusisqa kanchej wajman qorispa, qorichikunamanta nisqaqa” (HECH. 20:35).

17 TAKIY “Arí, munani”

¿IMATÁ KAYPI YACHAKUSUN? *

1. ¿Imaynatá Diospa llajtanmanta kajkuna yanapakunku?

 BIBLIAQA unayña nerqa Diospa ‘kamachisnin yanapakunankupaj wakichisqa kanankuta’. Chaytataj ruwananku karqa Jesuspa nisqanman jina Jehovata sirvispa (Sal. 110:3). Chay profeciaqa kay tiempopi juntʼakushan. Sapa wata Jehovaj kamachisnenqa may chhika horasta tukuy atisqankuta predicashanku. Chayta ruwasqankumantaqa mana pagota japʼinkuchu. Astawanpis sonqomantapacha yanapakuyta munasqankurayku ruwanku. Chantapis paykunaqa kallpachakunku, hermanosta imastachus necesitasqankupi yanapanankupaj, creeypi astawan sinchʼi sayasqa kaypi yanapanankupaj, kallpacharinankupaj ima. Ancianoswan siervos ministerialeswanpis tukuy atisqankuta tiempochakunku, reunionespaj wakichikunankupaj, hermanosta visitarispa kallpacharinankupaj ima. Diospa llajtanmanta kajkunaqa chayta ruwanku Jehovata, runa masinkutapis munakusqankurayku (Mat. 22:37-39).

2. Romanos 15:1-3 nisqanman jina, ¿imatataj Jesús ruwarqa?

2 Jesusqa wajkunaj allinninkutapuni ñaupajta maskʼarqa. Noqanchejpis mayta kallpachakushanchej pay jina ruwanapaj (Romanos 15:1-3 leey). Chayta ruwaspaqa kusisqa kasun. Jesús nerqa: “Aswan kusisqa kanchej wajman qorispa, qorichikunamanta nisqaqa”, nispa (Hech. 20:35).

3. ¿Imastataj kay yachaqanapi yachakusun?

3 Kay yachaqanapeqa yachakusun imaynasmantachus Jesús wajkunata yanapasqanta. Yachakullasuntaj imaynatachus pay jina ruwanata. Chantá yachakullasuntaj imastachus ruwananchejta wajkunata astawan yanapayta munanapaj.

JESÚS JINA RUWANA

Jesusqa saykʼusqa kashaspapis ashkha runas payman rejtinku yanaparerqa (4 parrafota qhawariy).

4. Jesús wajkunaj allinninkuta maskʼasqanrayku, ¿imatataj ruwarqa?

4 Jesusqa saykʼusqa kaspapis wajkunata yanaparqa. Uj pacha Jesusqa Capernaúm qayllapi kaj orqopi tukuy tutantin orakorqa. Chayrayku payqa may saykʼusqachá kasharqa. Jinapis Jesús kasharqa chayman ashkha runas rerqanku. ¿Imatataj Jesús ruwarqa saykʼusqa kaspapis paykunata rikuspa? Payqa pobre runasmanta, onqosqasmantapis khuyakorqa. Jinapis payqa mana onqosqasllatachu sanoyacherqa, manaqa chaypi kajkunaman Diospa Palabranmanta sumajta yachacherqa. Chay kutipi yachachisqantataj rejsikun, Jesús Orqopi Yachachisqan sutiwan (Luc. 6:12-20).

¿Imaynasmantataj Jesús jina wajkunaj allinninkuta maskʼasunman? (5 parrafota qhawariy).

5. ¿Imaynatataj tatas saykʼusqa kaspapis Jesús jina ruwanku?

5 ¿Imaynatá tatas Jesús jina ruwashanku? Kaypi piensarina. Uj tataqa diantinta trabajasqanmanta saykʼusqa wasinman chayapun. Payqa may saykʼusqa kasqanrayku familiapi Diosta yupaychanapaj tantakuyta qhepallanpajña saqeyta munan. Jinapis Jehovamanta kallpata mañakun familianwan estudiananpaj. Jehovaqa mañakusqanta uyarin, sapa semana jinataj chay tantakuyta ruwanku. Wawasnintaj sutʼita reparanku, tatasninkoqa Jehová Diosta yupaychayta ñaupajmanpuni churasqankuta.

6. Jesús sapallan kayta necesitaspapis, ¿imatataj ruwarqa wajkunata yanapananpaj?

6 Jesusqa sapallan kayta necesitaspapis wajkunapaj tiempochakorqapuni. Jesusqa amigon Juan Bautistaj umanta qholurpasqankuta yachaytawan maytachá llakikorqa. Bibliaqa nin: “Jesusqa chayta uyarispa, canoapi chʼinnejman riporqa sapallan kananpaj”, nispa (Mat. 14:10-13). Jesusqa Juanmanta sinchʼi llakisqa kasqanraykuchá sapallan kayta munarqa. Wakin runasqa pinillankupis wañupojtin sapallankupi waqarikuyta yachanku. Jinapis Jesusqa mana chayta ruwayta aterqachu. Imajtinchus ashkha runasqa maymanchus risharqa chayman paymanta ñaupajta chayarqanku. ¿Imatataj Jesús ruwarqa? Payqa repararqa imatachus runas necesitasqankuta, paykunamantataj khuyakorqa. Jesusqa sutʼita repararqa chay runasqa Jehová yanapananta, sonqochananta ima necesitasqankuta. Chayrayku Jesusqa usqhayllata paykunata yanaparqa, sonqocharqataj. Chantapis paykunamanqa ‘ashkha imasta yachacherqa’ (Mar. 6:31-34; Luc. 9:10, 11).

7, 8. Pillapis congregacionmanta yanapata necesitajtin, ¿imaynatataj ancianos Jesús jina ruwanku?

7 ¿Imaynatá ancianos Jesús jina ruwanku? Mayta agradecekunchej ancianosninchej tukuy sonqo yanapawasqanchejmanta. Paykunaqa congregacionpaj sinchʼita llankʼanku. Noqanchejtaj mana tukuy ima ruwasqankutapunichu rikunchej. Wakin ancianosqa Comité de Enlace con los Hospitales nisqapi yanapakunku. Paykunaqa uj emergencia kajtin chay rato hermanosta yanapaj rinku. Emergenciastaj astawanqa tutanpuni kayta yachan. Paykuna, familiasninkupis llakiypi tarikoj hermanosta mayta khuyakunku. Chayraykutaj hermanospa allinninkutapuni ñaupajman churanku.

8 Ancianosqa Tantakuna Wasista, Diosta yupaychanapaj waj wasistawan ruwaysikuspa yanapakunku. Chantapis paykunaqa maypipis sinchʼi llakiy kajtin chay lugarpi tiyakoj hermanosta yanapallankutaj. Ancianosninchejqa ashkhata tiempochakunku, yachachinawanchejpaj, kallpachanawanchejpaj, yanapanawanchejpaj ima. Chayrayku chay hermanosman, familiankumanpis mayta agradecekunchej. Maytataj munanchej Jehová paykunata yanapanallantapuni. Jinapis ancianosqa mana congregacionpi ruwanasnillankupajchu tiempochakunanku tiyan, manaqa familiankupajpis.

¿IMAYNATÁ WAJKUNAJ ALLINNINKUTA MASKʼASUNMAN?

9. Filipenses 2:4, 5 nisqanman jina, ¿imata ruwanapajtaj tukuy cristianos kallpachakunanchej tiyan?

9 (Filipenses 2:4, 5 leey). Mana tukuychu ancianos kanchej. Jinapis tukuyninchej yachakusunman Jesús jina wajkunaj allinninkuta maskʼayta. Bibliaqa Jesusmanta nin: “Esclavo jina karqa”, nispa (Fili. 2:7). ¿Imatá chay palabrasmanta yachakusunman? Uj esclavo chayrí uj kamacheqa, patronninta kusichinanpaj tukuy imata ruwan. Noqanchejqa Jehovaj esclavosnin kanchej, hermanosninchejtataj yanapanchej. Chayrayku astawan Jehovata sirviyta munanchej, hermanosninchejtapis astawan yanapayta munanchej. Jinapis chayta ruwanapaj, ¿imastaj yanapawasunman? Chayta qhepan parrafospi qhawarisunchej.

10. ¿Ima tapuykunapitaj piensarisunman?

10 ¿Yanapakuyta munallanchejchu? Kay tapuykunapi piensarina. ¿Wajkunata yanapanapaj kallpachakunchejchu, tiempochakunchejtajchu? Machitusta cuidanku chaypi tiyakoj machitu hermanitota visitarinata niwajtinchej chayrí kuraj hermanitata reunionesman pusanata niwajtinchej, ¿chay ratochu kasukunchej? Asamblea kajtin limpiezapi chayrí Tantakuna Wasita allinchaypi yanapa necesitakojtin, ¿chay ratochu yanapakunchej? Jehovaman kausayninchejta qopushaspaqa, payman nerqanchej tukuy imanchejwan sirvinanchejta. Jehovaqa munan wajkunata kallpanchejwan kapuyninchejwan ima yanapakunanchejpaj tiempochakunanchejta. Chay imasta ruwajtinchejtaj Jehová Diosqa mayta kusikun.

11. ¿Imaynatá Jehovamanta mañakuy yanapawasunman wajkunata yanapayta munanapaj?

11 Tukuy sonqo Jehovamanta mañakuna. Ichapis reparakunchej wajkunata yanapanapaj astawan kallpachakunanchej kasqanta. Jinapis ichá chayta ruwanapaj mana sonqonchej aysawanchejchu. Jina kajtenqa sutʼita chayta Jehovaman willakuna. Payman willakuna imaynachus kashasqanchejta, mañakunataj ‘ruwayta munananchejpaj, ruwayta atinanchejpajtaj’ yanaparinawanchejta (Fili. 2:13).

12. ¿Imaynatá bautizasqa jóvenes Jehovaj llajtanpi astawan yanapakunkuman?

12 Bautizasqa joven kanki chayqa, Jehovamanta yanapata mañakuy congregacionpi astawan yanapakuyta munanaykipaj. Wakin suyuspeqa ancianos aswan ashkha kanku, siervos ministerialesmanta nisqaqa. Chay siervos ministerialesmanta ashkhastaj, kurajkunaña chayrí machitusña kanku. Diospa llajtanqa astawan wiñashallanpuni. Chayrayku astawan jóvenes necesitakun congregacionpi ancianosta yanapanankupaj. Maypichus yanapa astawan necesitakun chaypi yanapakuspaqa kusisqa kanki. Imajtinchus Jehovata kusichinki, hermanospis reparanqanku wajkunata yanapariytapuni munasqaykita. Chantapis wajkunata yanaparispaqa sonqo juntʼasqa kanki.

Judeamanta cristianosqa ayqekorqanku, Jordán mayutataj pasarqanku Pela llajtaman chayanankupaj. Chay llajtaman ñaupajta chayajkunaqa, qhepata chayajkunaman mikhunata qoshanku (13 parrafota qhawariy).

13, 14. ¿Imastá ruwasunman hermanosninchejta sumajta yanaparinapaj? (Tapapi dibujota qhawariy).

13 Wajkuna imapichus yanapata necesitasqankuta sumajta reparana. Apóstol Pabloqa hebreo cristianosman yuyaycharqa: “Amataj qonqaychejchu allin kajta ruwayta, kapuyniykichejmanta wajkunaman qoriytapis. Chay ruwaykunaqa uj jaywana jina kanku, Diostataj mayta kusichin”, nispa (Heb. 13:16). Chay yuyaychayqa may sumajpuni karqa. Imaraykuchus apóstol Pabloj yuyaychasqanmanta pisi tiemponman, Judeamanta cristianosqa wasisninkuta, negociosninkuta, Diosta mana sirvej parientesninkutapis saqespa ‘orqosman ayqekorqanku’ (Mat. 24:16). Chay cristianosqa chay pacha purajmanta yanapanakunankupuni karqa. Chayrayku Pabloj yuyaychasqanta kasukusharqankuña chayqa, waj lugarpi pisi imasllawan kausakuyta atillarqankuchá.

14 Hermanosninchejqa imatapis necesitaspa ichá mana willawasunchu. Ichá uj hermanoqa señoran wañupusqanrayku may llakisqa kashan. Chayrayku hermanonchejqa ichá necesitan mikhunata aparipunanchejta, wasinpi imallapipis yanaparinanchejta, chayrí maymanchus rinan kashan chayman pusarinanchejta. Ichapis payqa manchikusqanrayku yanapata necesitasqanta mana willariwasunchu. Jinapis mana yanapata mañakuwajtinchejpis yanaparisun chayqa, payqa mayta agradecekuwasun. Ama yuyanachu: “Waj hermanos yanaparenqankuchá chayrí ima yanapata necesitaspaqa willariwasunchá”, nispa. Noqanchej ajina llakiypi kashasunman chayqa, mayta agradecekusunman hermanos mana willarejtillanchej yanapawasqanchejmanta.

15. Wajkunata yanapariyta munanchej chay, ¿imayna runastaj kananchej tiyan?

15 Hermanos qayllaykamunawanchejpaj jina kana. Congregacionpeqa kanpuni wajkunata yanapariyta yachaj hermanos, hermanaspis. Paykunaqa tukuy sonqo wajkunata yanapanku, manataj obligasqa jinallachu. Chayrayku sutʼita yachanchej, imata necesitajtinchejpis paykunaqa yanapanawanchejtapuni. Noqanchejpis paykuna jina kayta munanchej. Hermanonchej Alanpis ajina kayta munan. Payqa 45 watasniyoj, ancianotaj. Alan imaynachus Jesús kasqanpi tʼukurispa nin: “Jesusqa ashkha ruwanasniyoj karqa. Jinapis kuraj runas, wawaspis payman qayllaykullaj kanku. Yanapata mañakuytataj mana manchachikojchu kanku. Paykunaqa Jesuspi sutʼita repararqanku, paykunata yanapariytapuni munasqanta. Noqapis Jesús jina kayta munani. Munani runas mana manchachikuspa qayllaykamunawankuta, kʼacha runata, munakuyniyoj runata jinataj qhawanawankuta”, nispa.

16. ¿Imaynatá Salmo 119:59, 60 yanapawanchej Jesús jina ruwanapaj?

16 Mana Jesús jinapunichu ruwayta atispaqa ama desanimakunachu (Sant. 3:2). Pillapis imata ruwayta yachachiwajtinchejqa, qallariypeqa mana pay jinapunichu ruwasun. Pantaykuspapis pisimanta pisi pay jina ruwanapaj kallpachakusun chayqa, aswan sumajta ruwasun. Noqanchejwanpis ajinallataj kanman. Bibliapi yachakusqanchejman jina ruwasun, cambianapajtaj tukuy atisqanchejta kallpachakusun chayqa, Jesús jina ruwasun (Salmo 119:59, 60 leey).

WAJKUNAJ ALLINNINKUTA MASKʼAYQA YANAPAWANCHEJ

Ancianosqa hermanosta Jesús jina yanapanku. Jovenestaj chayta rikuspa paykuna jina ruwayta munanku (17 parrafota qhawariy). *

17, 18. Jesús jina wajkunaj allinninkuta maskʼasun chay, ¿imaynataj kasun?

17 Wajkunata yanaparejtinchejqa, paykunapis wajkunata yanapariyta munanqanku. Uj anciano Tim sutiyoj nin: “Wakin hermanosqa jovencitosllaraj kashaspa siervos ministeriales kanku. Paykunaqa wajkunata yanapakojta rikuspa ajinallatataj ruwarqanku. Chay joven hermanitosqa mayta congregacionpi yanapakunku, ancianostapis mayta yanapanku”, nispa.

18 Kay sajra mundomanta runasqa, paykunaj allinnillankuta maskʼanku. Jinapis Jehovaj llajtanpi kajkunaqa, mana jinachu kanchej. Jesusqa wajkunaj allinninkutapuni maskʼarqa. Noqanchejpis pay jina ruwayta munanchej. Mana Jesús jinapunichu ruwayta atispapis, Jesuspa ‘purisqanta sumajta qhatiyta’ atisunman (1 Ped. 2:21). Tukuy atisqanchejta kallpachakunallapuni Jesús jina wajkunaj allinninkuta maskʼanapaj. Chayta ruwasun chayqa Jehová Dios allinpaj qhawawasun, kusisqataj kasun.

13 TAKIY Jesús jina kausana

^ Jesusqa wajkunaj allinninkutapuni maskʼarqa. Kay yachaqanapeqa yachakusun, Jesús jina imaynasmantachus wajkunata yanapayta atisqanchejta. Chantapis yachakullasuntaj, Jesús jina wajkunata yanapay imaynatachus noqanchejtapis yanapawasqanchejta.

^ FOTOS: Hermanonchej Danielqa jovencitollaraj, qhawashantaj iskay ancianos tatanta hospitalpi visitarisqankuta. Payqa ancianos tatanta munakuywan yanaparisqankuta rikuspa, kikillantataj wajkunata yanapariyta munan. Hermanonchej Benjaminpis jovencitollataj. Payqa hermanonchej Daniel wajkunata yanaparisqanta qhawashan. Hermano Danielqa salonta llimphuchakuypi yanapakushan. Hermanonchej Benjamintaj chayta rikuspa kikillantataj ruwashan.