Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

TEMA 9

Jesuspa ejemplota catishpa shujcunata ayudapashunchi

Jesuspa ejemplota catishpa shujcunata ayudapashunchi

“Carajpi japijcunatapash yalimi carajcunaca, ninanda cushijun” (HECH. 20:35).

CÁNTICO 17 ‘Ari munanimi’

CAITAMI YACHAJUPASHUN *

1. ¿Jehovata sirvijcunaca imatata cushijushpa ruranajun?

 ASHTACA huatacuna huashamanllatami Bibliapica Jehovata sirvijcunaca cushijushpami shungumanda Jesuspa yachachishcacunataca catinajunga nirca (Sal. 110:3). Bibliapi nishcacunaca cunan punllacunapimi pactarinajun. Cada huatami Jehovata sirvijcunaca paicunapa munai imatapash na cobrashpa, Jehová Diosmanda ashtaca millón horascunata villachinajushca. Paicunapa tiempotaca huauquipanicunata imagupipash ayudangapaj, llaquilla cajpi paicunata animangapami utilizanajushca. Shinallata anciano huauquicuna, siervo ministerial huauquicunaca congregacionbi visita de pastoreota rurashpa, congregacionba discursocunapapash aliguta prepararishpami ashtaca tiempota yalinajushca. Paicunaca Jehová Diosta tucui shunguhuan juyaimanda, gentecunatapash juyaimandami shina ruranajushca (Mat. 22:37-39).

2. Romanos 15:1-3​pi nishcashnaca ¿Jesusca ñucanchimanga imatata yachachishpa saquirca?

2 Jesusca shujcunamandami ashtahuan preocuparirca. Jesusta catijcunapash paipa ejemplota catingapami esforzaripanchi (Romanos 15:1-3ta liipangui). Jesuspa ejemplota catijpica tucuimi ali llujshinga. Jesusca “Carajpi japijcunatapash yalimi carajcunaca, ninanda cushijun” nircami (Hech. 20:35).

3. ¿Caipica imatata yachajugripanchi?

3 Cai yachajuipica Jesús gentecunata ayudangapaj imacunatalla rurashcata, paipa ejemplota catingapaj imata rurana cashcatami yachajugripanchi. Shinallata shujcunata ashtahuan ayudana munaita charingapaj imata rurana cashcatapashmi ricugripanchi.

JESUSPA EJEMPLOTA CATIPASHUNCHI

Jesús shaijushca cashpapash ashtaca gentecuna paipaman rijpica ¿imatata rurarca? (Párrafo 4​ta ricupangui).

4. ¿Jesusca shujcunamanda ashtahuan preocuparishcataca imashinata ricuchirca?

4 Jesusca shujcunataca shaijushca cashpapashmi ayudarca. Capernaúm urcu ladollaman Jesusmanda yachajungapaj ashtaca gentecuna chayajpica, Jesusca ¿imashinashi sintirirca? Chai gentecuna chayaj horaspica Jesusca tucui tuta Jehová Diosta mañashpa pacarishcami carca. Seguromi paica shaijushca cashcanga. Shaijushca cashpapash gentegucuna ungushca, llaquilla cashcata ricushpaca paicunataca llaquishpa, juyaihuanmi tratarca. Huañujujcunata jambishpapash tucui gentecunatallata animangapami shuj alipacha discursota curca. Chai discursoca Mateo 5​manda 7​caman cushca discursomi can (Luc. 6:12-20).

Ñucanchi causaipica shujcunata ayudana munaita charingapaca ¿imashinata Jesuspa ejemplota catita ushapanchi? (Párrafo 5​ta ricupangui).

5. ¿Taitacunaca shaijushca cashpapash imashinata Jesuspa ejemplotaca catin?

5 Familiapi cusa o taitaca ¿imashinata Jesuspa ejemplotaca catita ushan? Shuj taitaca tucui punlla trabajashcamandami huasimanga shaijushca chayaita ushan. Shinapash chai tutami familiahuan adorana tutata charina can. Shaijushca caimanda shuj punlla familiahuan estudiasha yajushpapash, ama cambiocunata rurajungapami Jehová Diosta ayudachun mañan. Jehová ayudajpimi familiahuan adorana tutata charishpa catin. Cashna rurashcamandami huahuacunaca, paipa taitapaca Jehová Diosmanda yachajuna ashtahuan minishtirishca cashcata ricun.

6. ¿Jesusca ima horata shujcunata ayudangapaca tiempota llujchirca?

6 Jesusca shujcunata ayudangapaca na mitsashpami paipa tiempotaca utilizarca. Caipi pensaripashunchi: Jesusca paipa amigo bautizaj Juanda huañuchishcatami yachaj chayan. Chaita yachashpaca seguromi llaquilla cashcanga. Bibliapica chaita “uyashpami canoapi tiarishpa, gentecuna na causaj, jichushca pambaman ringapaj Jesusca, pailla cuchata chimbarca” nijunmi (Mat. 14:10-13). Shinaca Jesusca llaquilla cashcamandami sololla cangapaj munashcanga. Huaquingunaca pipash huañujpica paicunalla cangapami munan. Shinapash Jesuspaca pailla canaca shinllimi ricurirca. Jesús sololla cangapaj rishcapimi shuj ladomanga ashtaca gentecuna shuyanajushca carca. Caita ricushpaca ¿Jesusca imatata rurarca? Jesusca na paipilla pensarishpami gentecunata ayudangapa munarca. Gentecunata ricushpaca llaquishpami chai gentecuna Jehová Diosmanda yachajunata minishtinajujta ricushpa, “imagutapash tucuillaman yachachi callarirca” (Mar. 6:31-34; Luc. 9:10, 11).

7, 8. Huauquipanicuna ayudata minishtijpica ¿imashinata anciano huauquicunaca Jesuspa ejemplota catishpa ayudan?

7 Anciano huauquicunaca ¿imashinata juyaihuan Jesuspa ejemplotaca catin? Anciano huauquicuna ñucanchicunata ayudangapaj esforzarishcamandaca tucui shungumi agradicipanchi. Huaquinbica paicuna imacunatalla rurajtaca na tucuita cabal yachapanchichu. Por ejemplo na yashcapimi huauquipanicunaca hospitalcunaman de emergencia rina tucushca. Chaicunapimi Comités de Enlace con los Hospitales nishcamanda huauquicunaca ñapash ayudan. Ashtaca viajecunataca chaupi tutacunapimanmi huauquipanicunataca ayudana tucushca. Pero cai anciano huauquigucunaca huauquipanicunata juyaimanda, llaquimandami paicunapa minishtirishca cosascunatapash ladoman saquishpa ayudashca. Paicuna shina ayudai ushachunga paicunapa familiacunapashmi apoyashca.

8 Anciano huauquicunaca Salón del Reinocunata rurashpa, Jehovata sirvingapaj shuj shuj edificiocunata rurashpami ayudanajun. Shinallata llaqui apashca pushtucunapipashmi ayudanajun. Ashtahuanbash gentecunaman Bibliamanda yachachishpa, congregacionbi huauquipanicunata animashpapashmi ayudanajun. Anciano huauquicunata, paicunapa familiacunatapash cashna ruranajushcamandaca felicitapanchimi. Shina rurashpa catichun quiquingunata Jehová Dios ayudashpa catichunmi munapanchi. Shina ayudanajushpapash anciano huauquicunaca, paicunapa familiataca na descuidashpami chai ruraicunapica aliguta tiempogutaca utilizana can.

SHUJCUNATA AYUDANA MUNAITACA IMASHINATA CHARI USHAPANCHI

9. Filipenses 2:4, 5​pi nishca shinaca ¿tucui Jesusta catijcunaca ima yuyaitata charina capanchi?

9 (Filipenses 2:4, 5ta liipangui). Na ancianocuna cashpapash tucuicunallatami Jesuspa ejemplota catinata yachajui ushapanchi. Bibliapica, “Cristoca imata charishcatapash tucuillata saquishpami sirvij tucushpa” cai alpaman shamurca nijunmi (Filip. 2:7). Caipi nishca shimicunamandaca ¿imatata yachajui ushapanchi? Imashinami ricupanchi shuj esclavoca paipa munashcataca na ruranllu. Ashtahuangarin paipa amo mandashcata rurashpa, paipa ñaupapi ali ricuringapami esforzarin. Ñucanchicunapash Jehovata, ñucanchi huauquipanicunata sirvingapami munapanchi. Chaimandami paicunamanda ashtahuan imagutapash rurangapaj munapanchi. ¿Imashinata caitaca pactachi ushapanchi? Huaquin yuyaicunata ricupashunchi.

10. ¿Ñucanchicuna imashina cashcata yachangapaca ima tapuicunatata rurarina capanchi?

10 Quiquin imashina cashcapi pensaripangui. “¿Quiquinga ñucapa munaicunata ladoman saquishpa shujcunata ayudangapaj esforzarinichu? ¿Shuj mayorlla huauquiguta visitagripai nijpi o shuj payalla paniguta tandanajuicunaman apashpa ayudahuai nijpica imashinata sintirini? ¿Asambleacunata charishca pushtucunata limpiangapaj, Salón del Reinopi ruraicunahuan ayudangapa dispuestochu cani? nishpa”. Pensaripai, Jehová Diosta sirvingapaj bautizarishpaca, ñucanchi tiempota o imapash charishca cosascunata Jehovata sirvingapaj utilizashun nircanchimi. Shinaca ñucanchi charishca tiempota o imapash charishca cosasgucunata shujcunata ayudangapaj utilizajpica Jehová Diosca ninandami cushijun. Shinapash ñucanchicuna imapipash mejorana cashcata cuenta japishpaca ¿imatata rurana capanchi?

11. ¿Imashinata Jehová Diosta mañanaca shujcunata ayudana munaita charichun ayudan?

11 Jehová Diosta tucui shungu mañapangui. Imapipash mejoranata cuenta japishpa chaicunapi na mejoraita ushajushpaca, Jehová Diostami tucui shungu mañana capangui. Jehová Diosta mañashpaca quiquin imashinapacha sintirijushcatami villana capangui. Jehová Diosmi canguna imaguta pactachina munaita charichunbash ushaita caramunga (Filip. 2:13).

12. Bautizarishca joven huauquicunaca ¿imashinata Jehová Diospa organizacionbica ayudaita ushan?

12 ¿Quiquinga joven bautizarishcachu capangui? Shina cashpaca Jehová Diostami congregacionbi ashtahuan ayudana munaita carahuai nishpa mañana capangui. Huaquin congregaciongunapica siervo ministerialcunamanda yalica ancianocunami tian. Cutin siervo ministerialcuna tiashpapash, ña mayorllagucunami can. Jehovapa organización ashtahuan mirashpa catijushcamandami ancianocunata ayudachunga, joven huauquicuna minishtirijun. Minishtirijuj pushtupi ayudangapaj rishpaca ashtahuan cushillami sintiripangui. Jehová Diostapashmi cushichipangui. Shujcunapashmi quiquindaca respetohuan ricui callaringa. Quiquinllatapashmi shujcunata ayudajushcamandaca ali sintiripangui.

Judea llactamanda huauquipanicunaca, romano soldadocuna llaquichingapaj chayanajujpimi pacajushpa rina tucurca. Paicunaca río Jordanda chimbashpami Pela llactaman chayagrirca. Primero chayashca huauquipanicunaca jipa chayashca huauquipanicunamanmi micuna cosasgucunata partishpa caranajun. (Párrafo 13​ta ricupangui).

13, 14. ¿Huauquipanicunata ayudangapaca imatata rurai ushapanchi? (Callari dibujota ricupangui).

13 Shujcuna imata minishtinajujta ricushpa ayudapai. Apóstol Pablo, Hebreo huauquipanicunaman escribishpaca, “Caishujman, chaishujman imagutapash carashpa aliguta ruranataca, na cunganachu canguichi. Shina rurashcatami, Taita Diosman carashpa rupachijpishna paica cushijun” nishpami consejarca (Heb. 13:16). Cai consejoca alipachami carca. Cai consejota chasquishca jipallami Judea llactamanda huauquipanicunaca paicunapa huasicunata, negociocunata, Diosta na sirvij familiacunatapash saquishpa urcucunaman pacajungapaj rina tucurca (Mat. 24:16). Chai tiempopica caishujmanda chaishujmanda ayudarinaca minishtirishcapachami carca. Apóstol Pablopa consejota ña pactachinajushcacunapaca shuj pushtupi causangapaj rishpapash, chai pushtucunapi acostumbrarinaca na yapa shinllichu cashcanga.

14 Huauquipanicunaca paicuna imata minishtishcataca na siemprechu ñucanchimanga villan. Shuj viudo huauquigumanda yachajupashunchi. Cai huauquiguca micunata yanushpa ayudachun, maimanbash ringapaj carrogupi pushachun, o na cashpaca huasipi imagutapash limpiashpa ayudachunmi minishtita ushan. Talvez cai huauquiguca shujcunata ama molestajusha yashpami ayudata minishtishpapash na mañan. Shinapash ñucanchicuna imagupipash ayudangapaj ofricirijpica ninandami agradisinman. Ñucanchicunaca na pensanachu capanchi shuj huauquigu o shuj panigu ayudangallami o minishtishpapachaca paillatami villanga nishpa. “¿Ñuca cashna situacionbi cajpica imapi ayudachunshi munaiman?” nishpa pensaripashunchi.

15. ¿Shujcunata ayudangapaj munashpaca imatata rurai ushapanchi?

15 Ayudangapaj dispuesto cashcata ricuchipashunchi. Ñucanchi congregacionbica seguromi shujcunata ayudangapaj dispuesto caj huauquipanicuna tiapanga. Paicunaca shujcunata ayudanataca na imapash shuj shinlli trabajotashnaca ricunllu. Ashtahuangarin siempremi imagupipash ayudangapaca listo can. Chaimandami imagupipash ayudahuai nijpi ayudanataca seguro capanchi. Cashna huauquipanicunapa ejemplotami catingapaj munapanchi. Alan shuti shuj anciano huauquiguca 45 huatacunatami charin. Cai huauquiguca shujcunata ayudangapaj dispuesto canatami decidishca. Jesuspa ejemplomanda parlashpami cashna nin: “Jesusca ocupado ocupadomi can carca. Shinapash tucuicunami Jesushuan tiempota yalingapaj munan carca. Jesusta ayudahuai nishpa mañanatapash na manllanllu carca. Paicunaca, paicunamanda Jesús preocuparijtapash alimi yacharca. Chaimandami ñucapash shujcunamanda preocuparishpa Jesushna cangapaj munani”.

16. Salmo 119:59, 60​pi nishcacunaca ¿imashinata Jesuspa ejemplota ali catichun ayudaita ushan?

16 Jesuspa ejemplota tucuipi ali na pactachi ushashpapash, na desanimarinachu capanchi (Sant. 3:2). Por ejemplo shuj estudianteca imata yachajujushpapash na tucuita paipa maestroshnaca rurai ushanllu. Shinapash imapi pandarishpapash yachajushpa catingapaj esforzarishpaca ashtahuanmi mejorashpa catinga. Shina cuendami estudio personalpi imata yachajushcata ñucanchi causaipi pactachingapaj esforzarishpa, ñucanchi imapi mejorana cashpapash mejorashpa catingapaj esforzarishpaca, Jesuspa ejemplota ali cati ushapashun (Salmo 119:59, 60ta liipangui).

¿SHUJCUNATA AYUDANA MUNAITA CHARINACA IMAPITA ÑUCANCHITACA AYUDAN?

Anciano huauquicunaca Jesushna shujcunata ayudana munaita charishpaca, jovengunamanga shuj alipacha ejemplotami ricuchin. (Párrafo 17​ta ricupangui). *

17, 18. ¿Jesuspa ejemplota catingapaj esforzarinaca imashinata ayudan?

17 Shujcunata ayudana munaita ricuchijpica shujcunapashmi chaitallata rurangapaj munanga. Tim shuti shuj anciano huauquiguca ninmi: “Ñucanchi congregacionbica ashtaca joven huauquicunami siervo ministerial tucushca. Paicunaca shuj huauquicuna chashnallata rurashcamandami paicunapa ejemplota catishca. Shina rurashcamandaca congregacionga ninandami beneficiarishca. Anciano huauquicunapaca shuj jatun ayudami cashca” nishpa.

18 Cai mundopica gentecunaca paicunapillami pensarin. Shinapash Jehová Diosta sirvijcunaca na shinachu capanchi. Jehovata sirvijcunaca Jesús shujcunata imashina ayudashcata ricushpami, paipa ejemplota catingapaj esforzarinchi. Tucuita Jesushna na rurai ushashpapash, paipa ejemplota tucuipi aliguta catingapami esforzaripanchi (1 Ped. 2:21). Jesuspa ejemplota catingapaj tucuipi esforzarinaca, Jehová Diospa ñaupapi ali ricurishpa cushilla sintirichunmi ayudan.

CÁNTICO 13 Jesuspa chaquitami catisha

^ párr. 5 Jesusca siempremi shujcunamanda ashtahuan preocuparin carca. Cai yachajuipica imacunapilla Jesuspa ejemplota cati ushashcata, shinallata Jesuspa ejemplota catina ñucanchita imacunapilla ayudajtapashmi ricugripanchi.

^ párr. 57 CAI FOTOPICA: Daniel shuti shuj joven huauquiguca paipa taitata, ishcai anciano huauquicuna hospitalpi visitajujtami ricun. Cai anciano huauquicuna juyaihuan rurashcacunaca shujcunamanda preocuparina cashcatami yachachin. Cutin Benjamín shuti huauquiguca Daniel huauquigu imata rurajujtami ricun. Danielpa ejemplomi Benjamín huauquigutaca Salón del Reinota limpianacunapi ayudachun animan.