Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

KOASOIPEN ARAIL MOUR

I Diarada Mehkot Mwahusang Toahkte

I Diarada Mehkot Mwahusang Toahkte

“DAHME kumwa ndindaiong ie iei me I kin ouramanki sangete ei tikitiko!” Ih met me I ndaiong pwopwoud ehu me kodohn ale wini ni ei imwin wini tikitiko (clinic) nan pahr 1971. Ei imwin wini tikitiko ahpwtehn ritidahng wehi pokon. Ihs pwopwoudo, oh ia ei ouramano? I pahn koasoiahda ia duwen at koasoipeneo eh wekidala dahme I kin kesempwalki nan ei mour oh dahme kahrehda I kamehlele me dahme I kin ouramanki ni ei tikitiko pahn pweida ni ahnsou keren.

I ipwidi nan Paris, France, nan 1941. Ahi peneineio sohte kepwehpwe. I kin perenki sukuhl, ahpw ni ei sounpar 10, I ahnekihda soumwahu en limengimeng, kahrehda I anahne uhdihsang sukuhl. Toahkte kan padahkihong ie ien wonohnte nan peht pwe ei ngolungol ka luwet. Eri erein sounpwong kei, I wonohn wadewadek pwuhken dikseneri ehu oh rongorong prokram en kasukuhl kei nan Radio Sorbonne me kaunopada sang University en Paris. Ni ahnsou me ei toahkteo ndaiong ie me I mwahulahr oh kak pwurala sukuhl, I uhdahn perenda. I pein ndaiong ie, ‘Dahme toahkte kan kin wia uhdahn kaselel!’ Sang ahnsowo kohla, I kin ouramanki en kamwahwihala aramas akan sang ar soumwahu. Ni ei pahpao kin idek rehi dahme I men wia ni ei laudla, I kin ahnsou koaros sapengki, “I men wiahla toahkte.” Eri en wiahla toahkte iei me keieu kesempwal nan ei mour.

PALIEN SAINS KAKERENIHEHLA REHN KOHT

Ahi peneineio kin iang Kadolik. Ahpw I sohte uhdahn ese Koht, oh I kin peidengki soahng tohto. Ihte mwurin ei tepida sukuhlki palien wini nan sukuhl laud ehu me I tepida kamehlelehla me mour kepikipikda.

I taman ahnsou me I tepin kilangki microscope cell kan nan wahnrohso me adaneki tulip. I uhdahn pwuriamweikihla duwen cell wet eh kin pere pein ih sang karakar oh lemwulemwur. I pil kilangada soahng ehu nan cell wet (cytoplasm) me kin nurpene ni ahnsou me e sair soahl oh kin laudla ahnsou me e kohieng nan pihl. Soangen mwekid pwukat oh mwekid tohto teikan kin kahrehiong soahng tikitik kan en kak mour peipeian wekidekla kan ni wasa me re mi ie. Ni ei kilang duwen kapwuriamwei en ehuehu cell pwukat, I uhdahn kamehlelehla me mour sohte pein miehla.

Erein keriaun pahr en ei sukuhlki pali en wini, I pil diarada mehn kadehde tohto me Koht ketin mie. Ni at sukuhlki duwen paliwar en aramas, se sukuhlki mwomwen uhnpehtail eh kak kamwakid sendinpehtail en kak kohpene oh kohpeseng. Mwomwen uduk (muscles) ar patehng tih kan oh mwomwen koaros ar kin doadoahkpene uhdahn kapwuriamwei. Karasepe, I sukuhlki me sahl kan (tendons) me kin kadokepene ehu muscle en uhnpehtail ong keriaun tih en sendinpehtail kin kohpeseng wiahla riau, duwehte piris ehu, me kahrehda ehu sahl tohrohr en kak tang pah kolahng ni imwin sendinpehtail. Sahl pwukat kin tang karanihte tihn sendinpehtail. Ma sendinpehtail ka sohte wiawihda ni mwohmw wet, sahl pwukat pahn uhdahn inen oh deng oh sohte kak doadoahk mwahu. E uhdahn sansal me Ih me ketin wiahda paliwar en aramas uhdahn loalokong!

Ei wauneki Sounkapikadao pil laudla ni ahnsou me I sukuhlki mwomwen seri pwelel men eh kin tepida esingek mwurinte eh ipwidi. I sukuhlki me ni serio eh mihmi nan kapehden eh nohnou, e sohte kin pein esingek pwehki e kin esingek sang eh nohnou. Ihme kahrehda soahng kan nan eh ngolungol ko (alveoli), me rasehng mwutumwut en pwuhseng kei, saikinte audaudkihda ahng en esingek. Ahpw wihk kei mwohn eh pahn ipwidi, soahng ehu me rasehng pihl oh kiris (surfactant) kin pwaindi ehuehu mas loalen alveoli ko. Mwurinte eh ipwidi, soahng kapwuriamwei kei kin wiawi mwohnte serio eh tepida esingek. Pwoahr ehu nan mohngiong en serio kin kohpene oh kahrehiong nta en tang kohla nan en serio eh ngolungol ko. Ni ahnsou kesempwalo, apeo me rasehng pihl oh kiris kin sewese loalen alveoli ko en dehr paspene pwe en kak audaudkihda ahng en esingek. Ih ahnsowo me serio kakehr tepida pein esingek.

I men esehla Sounkapikadao me ketin kapikada soahng kapwuriamwei pwukat, kahrehda I tepida mehlelki ei wadek Paipel. I uhdahn perenki ei wadek duwen kosonned kan me pid mwakelekel me iang mi nan inowo me Koht ketin wiahda ong wehin Israel daulih sounpar 3,000 samwalahro. Koht ketin kaweidki mehn Israel ko en kin sarepedi arail kainen mwenge, kaukaule duhduhki pihl, oh katohrehla mehmen me ahnekihda soumwahu lusulus. (Lip. 13:50; 15:11; Deud. 23:13) Paipel mahsaniher duwen soahng pwukat, ahpw saintis kan diarada sounparte 150 samwalahro ia duwen soumwahu lusulus kan ar kin doupeseng. Oh pil kosonned kan nan pwuhken Lipai duwen wia nsenen pwopwoud pil kin sewese wehin Israel pwon en ahneki roson mwahu. (Lip. 12:1-6; 15:16-24) I esehda me Sounkapikadao ketikihda kosonned pwukat pwehn wia kamwahupen mehn Israel ko oh me e kin ketin kapaiahda irail kan me kin peikiong sapwellime kosonned kan. I uhdahn kamehlelehla me Paipel pwilisang rehn Koht, Koht emen me I saikinte esehla mware ahnsowo.

IA DUWEN EI TUHWONG EI PWOUDO OH ESEHLA SIOHWA

Ngehi oh Lydie ni rahnen at kapwopwoudo, April 3, 1965

Ni ahnsou me I sukusukuhlki en wiahla toahkte men ni sukuhl laudo, I tuhwong peinakapw men me adaneki Lydie oh I poakepoakehla. Se pwopwoudida nan 1965 ni ahnsou me I miher ni werengen ei ale kasukuhl. Nan 1971, ngehi oh Lydie nainekidahr seri silimen, oh mwuhr se pil nainekihda seri silimen. Lydie kin uhdahn sewese ie laud nan ei doadoahk en toahkteo oh pil nan at peneineio.

I doadoahk nan imwen wini ehu erein sounpar siluh mwohn I wiahda ei imwin wini tikitiko. Sohte pwand mwurin mwo, pwopwoud ehu me I koasoiahda nin tapio, kohdo pwehn repen sawas en wini. Ni ei pahn ntingihedi soangen wini kan ong eh pwoudo, liho nda: “Maing Toahkte, menlau dehr kihong wini me mie nta.” I pwuriamweila oh idek: “Mehlel? Dahme kahrehda?” Liho sapengki: “Kiht Sounkadehdehn Siohwa.” I saikinte rong duwen Sounkadehdehn Siohwa kan de dahme re kin padahngki duwen nta. Liho eri kihda nah Paipelo oh kasalehiong ie iren Paipelo me kihda kahrepen ara pilada en dehr ale nta. (Wiewia 15:28, 29) Ira eri doula oh kasalehiong ie dahme Wehin Koht pahn kapwaiada, me iei en kihsang lokolok, soumwahu, oh mehla. (Kaud. 21:3, 4) I uhdahn perenda oh nda, “Dahme kumwa ndindaiong ie iei me I kin ouramanki sangete ei tikitiko! I wiahla toahkte men pwe ien kihsang lokolok.” I uhdahn perenkihda met kahrehda se koasoakoasoi lel awa ehu elep. Ni ahnsou me pwopwoudo kohkohla, nan ei mohngiong I solahr wia emen Kadolik, oh I sukuhlki me mie mwaren Sounkapikadao me I uhdahn kin kapinga. Mwareo iei Siohwa!

Pwopwoudo kohdo rehi ni ei imwin wini tikitiko pak siluh, oh ehuehu ahnsou ko se kin koasoipene daulih awa ehu. I luke irahla ni imweio pwe sen kak ahneki ahnsou laud en koasoia duwen Paipel. Mendahki Lydie pwungki en iang kiht onop Paipel, e sohte men nda me ekei padahk en Kadolik kan me se kin ese sapwung. Eri, I lukehdo padre men ni imwato. Se akupwungki padahk en pelien lamalam kan lao lella nipwong, doadoahngkihte Paipel. At koasoakoasoipeneo kamehlelehiong Lydie me Sounkadehdehn Siohwa kan kin padahngki me mehlelo. Mwurin mwo, at poakohng Siohwa Koht kekeirda lao se papidaisla nan pahr 1974.

MWOHNEKI MAHS SIOHWA NAN EI MOUR

Dahme I sukuhlki duwen kupwuren Koht ong aramas uhd wiahla mehkot me keieu kesempwal ong ie. Ong ngehi oh Lydie, at papah Siohwa wiahla mehkot me keieu kesempwal nan at mour. Se koasoanehdi teng en kaiahnehda nait seri ko en mour pahrekiong koasoandi en Paipel kan. Se padahkihong nait seri ko en poakohng Koht oh aramas akan. Met kahrehda at peneineio en kin kerenpene.​—Mad. 22:37-39.

Ni at tamanda ahnsou ko, ngehi oh Lydie kin kalapw kouruhrki nait seri ko ar uhdahn wehwehkihla duwen at kin ahnsou koaros pwungkipene at pilipil kan. Irail esehla me sapwellimen Sises kaweido me mahsanih “amwail ‘Ei’ en wehwehki ei, oh amwail ‘Soh’ en wehwehki soh” wialahr kosonned ehu nan imwato. (Mad. 5:37) Karasepe, ni ahnsou me emen nait serepein ko sounpar 17, Lydie sohte mweidohng ih en iang ienge me pwulopwul kei. Emen rehn me pwulopwul ko ndaiong nait serepeino, “Ma omw nohnou sohte men ken iang kiht, peki rehn omw pahpao!” Ahpw nait serepeino sapengki: “Sohte katepe. Ira kin ahnsou koaros pwungkipene soahng ehu.” Ei, nait seri wenemen ko kilang me se kin miniminpene ni at doadoahngki kaweid en Paipel kan. Se kalahngankihong Siohwa me rahnwet, tohtohn at peneineio kin papah Ih.

Mendahki padahk mehlel wekidala dahme I kin kesempwalki, I men doadoahngkihte dahme I sukuhlki nin duwen toahkte men pwehn sewese sapwellimen Koht aramas akan. Kahrehda, I toukihda ei ahnsou en papah nin duwen toahkte men nan Pedel en Paris oh mwuhr nan Pedel kapwo nan Louviers. Kereniongehr sounpar 50 me I kin kohla Pedel pwehn iang sawas. Ahnsou wet, I wiadahr kompoakepahi mwahu tohto nanpwungen tohn Pedel kan, ekei me met sounparehr duweisek samwa. I pil pwuriamweila ni ei tuhwong emen tohn Pedel kapw. I esehda me ngehi me toahkteo me sewese eh nohnou en naitikihedi ih mpen sounpar 20 samwalahro!

I KILANG IA UWEN SIOHWA EH KIN KETIN APWALIH SAPWELLIME ARAMAS AKAN

Sang ahnsou ko leledo met, ei limpoak ong Siohwa kin laudla ni ei kilang duwen eh kin ketin doadoahngki sapwellime pwihn pwehn kaweid oh pere sapwellime aramas akan. Nan pahr 1980 samwa, Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon wiahda prokram ehu nan United States pwehn sewese toahkte kan oh sounsawas en wini kan en wehwehkihla mwahu duwen ahn Sounkadehde Siohwa kan ar pilipil en dehr ale nta.

Mwuhr nan pahr 1988, pwihn wet wiahda kempa kapw ehu nan Pedel me adaneki Hospital Information Services. Nin tapio, kempa kapw wet kin kaweid Hospital Liaison Committees (HLC) me wiawihda nan United States pwehn sewese Sounkadehde kan me anahne sawas en wini ren diarada toahkte kan me pahn wauneki arail pilipil en dehr ale nta. Ni ahnsou me koasoandi wet kohpeseng nan sampah pwon, HLC kan pil wiawihda nan France. I uhdahn pwuriamweikihla ei kin kilang duwen sapwellimen Siohwa pwihn eh kin ni limpoak sewese mwahu riatail Kristian soumwahu kan ni ahnsou me re anahne sawas!

OURAMAN EHU PWEIDA

Se kin pereperenkihte at iang kalohki rongamwahu en Wehin Koht

En wiahla toahkte iei me I keieu kesempwalki nin tapio. Ahpw ni ei medewehla met, I wehwehkihda me en sewese aramas akan en esehla oh papah Siohwa Koht, me wia Utupen mour, kin kesempwalsang en wiahte toahkte men me kin sewese aramas en mwahula sang arail soumwahu. Mwurin ei kommoaldihsang ei doadoahko, ngehi oh Lydie kin wiahda awa tohto nan ehuehu sounpwong pwehn kalohki rongamwahu en Wehin Koht nin duwen pioneer kei. Se kin doulahte wiewia uwen at kak nan doadoahk wet me kin komourala aramas.

Ngehi oh Lydie, 2021

I pousehlahte wiewia dahme I kak pwehn sewese aramas soumwahu kan. Ahpw I ese me pil toahkte me keieu koahiek sohte kak kamwahwihala soumwahu koaros de katokehdi mehla. Eri I kasikasik ahnsowo me medek, soumwahu, oh mehla sohla pahn wiawi. Nan sampah kapwo me kereniong leledo, I pahn kalaudehla ei sukuhlki duwen sapwellimen Koht kepikipik kan kohkohlahte, oh pil mwomwen eh ketin kapikada paliwar en aramas ni ahl kapwuriamwei ehu. Dahme I ouramanki ni ei tikitiko pahn kereniong pweida ni mehlel. I uhdahn kamehlele me dahme keieu mwahu kereniongehr pahn wiawi!