Ilamoommohu 1941 Faransayete Paarisi yinanni katamira dureeyye ikkitinokki maate giddooti. Roso rosa lowo geeshsha baxeemmo; ikkirono 10 dirihu heeˈreenna shombu dhibbi amadeennae rosu minira haˈra agurummoti lowo geeshsha dadilloommo! Akimootu higae geeshsha mine goxe keeshsheemmo gede kultinoe. Hakko daafira haammata agana mine borqaalla (qaallate tiro amadino maxaafa) nabbawanninna Paarisi Yuniversitenni raadoonete widoonni shiqqannota rosu pirogiraame macciishshanni keeshshoommo. Hakkiinni akimichu huroommo daafira rosu minira haˈra dandeemmota kulieta lowo geeshsha hagiidhoommo. ‘Akimootu loossanno loosi dhaggete!’ yee hedoommo. Hattee yannanni kayise manna xagise hursate halcha hanafummo. Anniˈya konni kaˈa maa ikka hasiˈratto yee xaˈmannoe woyite woˈmanka woyite, “Doktora ikka hasiˈreemmo” yee qoleemmosi. Heeshshoˈya giddo baalunku coyinni roore akimicha ikka hasiˈroommohu iseraati.

Maatenke Kaatolike eˈanno. Ikkollana Maganu daafira gariri afoommori dino; qoleno dawaro afiˈroommokkiti batinye xaˈmuwa nooe. Heeshsho dagginohu kalaqante ikkinota ammanoommohu yuniversite eˈˈe hikkiminnu daafira rosummohu gedensaanniiti.

Mite yee mayikiroskopetenni muˈrote seele laoommo yanna qaageemmo. Seele iibbillunna qiidu yannara iseneeto gargadhitanno gari dhagge ikkinoe. Qoleno sayitopilaazimu (seelenniti giddooyidi kifile) maxine kissanno woyite cuˈmamanno garanna xalalu wayi eanno woyite diriiranno gara laoommo. Tininna wole batinye ikkito lubbo noonsa kalaqami haaro qooxeessa rosanno gede assitannonsa. Mitte mittenti seele xurqa ikkitino  gara laˈˈaˈya heeshsho dagginohu hedeweelcho ikkinokkita huwateemmo gede assitinoe.

Hikkiminnu roso rosanni layinki diro, Maganu noota leellishshannota wole taje laoommo. Rosu mine mannu bisi daafira xiinxallinanna cigilenke, qubbuwanke cuˈmanna diriirsa dandiineemmo gede assitanno gara rosoommo. Hirrenke, mikitankenna diimmichinke base basensa amade mitteenni loosanno gari dhaggete. Lawishshaho, cigilenkera noo hirrenna qubbichinkeha layinki miqicho xaadisanno diimmichi lamewa beehamanno; hakkiinni mereeroho doogo kalaqantanno; qubbenke birxicho iillino diimmichi hatte doogo widoonni saˈˈanno daafira gobbara hige difulanno. Qoleno diimmichonke qubbichinke ledo xaadise amadannorichi no. Bisinke konni garinni loosannokkiha ikkoommero, angankera noo diimmichi lowo geeshsha bedeedaminohu worbicho ollanni diiganni gede ikkanno. Mannu bisi kalaqamino gari, lowoti hedate dandoo noosi kalaqaanchi no yee hedeemmo gede assitinoe.

Qaaqquullu ilantanno gara xiinxallummoti heeshsho Kalaqinoha albinni roore naada hanafummo. Qaaqqu amate godowi giddo noo yannara oksijiine afiˈrannohu amatewiinni ikkinota rosoommo. Hakko daafira qaaqqu shombi giddo noote ufuuffa labbanno ogorra giddo ayyare diheedhanno. Qaaqqu ilama rahanno yannara tenne ogorra giddo shamuri woˈmanno. Hakkiinni qaaqqu ilame foola hanafanno woyite dhagge ikkannori ikka hanafanno. Qaaqqu wodani giddo noo xullo tuantanno; tini mundee shombu widira higge hadhanno gede assitanno. Shombu giddo noo ogorrara ayyare rakke ea hanafanno woyite ogorrate giddo noo shami ogorra mimmitoho qamidhannokki gede assanno. Konni garinni bayichonkonni qaaqqu umisinni foola dandaanno.

Konne dhagge ikkanno kalaqama kalaqinohu daafira afa hasiˈroommo daafira, Qullaawa Maxaafa seekke nabbawa hanafummo. Maganu 3,000 saˈˈanno diri albaanni Israeelete ledo qaalu gondooro ei woyite uyinohu, fayyimma agadhate daafira kulanno seeri lowo geeshsha dhagge ikkinoe. Maganu, Israeele jawa shumara ofolturo bushsha dibbanno gede, ganyite hayishshidhanno gede, hattono mitto mancho taraawanno dhibbi amadinosita leellishanno malaate affuro mannuwiinni badde keeshshiishshanno gede hajajinonsa. (Lew. 13:50; 15:11; Mar. 23:13) Qullaawu Maxaafi dhibbu taraawannohu hiittoonniitiro kulanno; sayinse kayinni tenne buuxxinohu muli diri kawaatilla. Qoleno, Leewaawootu maxaafira noohu siimu xaadooshshi daafira kulanno seeri, Israeelete manni baalu fayyimmara lowore kaaˈlinota huwatoommo. (Lew. 12:1-6; 15:16-24) Kalaqaanchu konne seera Israeelete uyinohu insa fayyimmara yee ikkinotanna isi hajajosi agadhitannore maassiˈrannonsata wodanchoommo. Qullaawa Maxaafa borreesiisinohu Magano ikkinota ammanoommo; ikkollana hatte yannara konni Magani suˈma diafoommo.

Yuniversitete hikkiminnu roso rosanni heeˈre Liidi yinannite wedellitte beetto ledo egennamoommo; ise lowo geeshsha baxoommo. Hakko daafira 1965 adhammummo; hatte yannara roso mereerse noommo. Qoleno, 1971 lee oosonke giddo sase ilante no. Liidi hikkiminnu loosiˈyarano maatenkerano dancha aggaare ikkitinoe.

Umiˈyaha akimete mine faˈnammora albaanni hospitaalete sase diro loosoommo. Hakkiinni  mulenni, hanafote kulummo minaanninna minaama dhiwame xagisiˈrara anewa dayi. Minaannisera hidhanno xagichi dana borreessanni heeˈreenna minaamasi togo yitinoe: “Ballo mundee giddo afidhino xagga hajajjooti” yitue. Hakkiinni dhagge assiˈre “Mayira? Addinta yitayi nootta?” yuummo. Hakkiinni ise, “Ninke Yihowa Farciˈraasineeti” yite qoltue. Konni albaanni Yihowa Farciˈraasine daafira macciishshe diegennoommo; mundee adhitannokkihu mayiraatirono diafoommo. Hakkiinni minaama, mundee adhannokkihu mayiraatiro kultannota Qullaawu Maxaafi qummeeshshuwa nabbabbue. (Soq. 15:28, 29) Qoleno isenna minaannise albillitte Maganu Mangiste qarra, dhibbanna reyo huntannota kulie. (Aju. 21:3, 4) Dhagge assiˈre “Kultinanni heedhinoonnieri anjeˈyanni kayise halcheemmoreeti! Akimicha ikkoommohu manna qarrunni gatisateeti” yuummo. Lowo geeshsha hagiidhoommo daafira hakko barra mitte saatenna darate ikkitanno yanna hasaamboommo. Hakkiinni insa haˈrihu gedensaanni xaate Kaatolike dieˈˈeemmo yee hedummo; qoleno lowo geeshsha dhagge assiˈreemmo Kalaqaanchira Yihowa yinanni suˈmi noosita afummo!

Kuri Yihowa Farciˈraasine ikkino minaanninna minaama ledo akimete mineˈya sase hinge xaandoommo; sasente yannara mitte saate saˈanno yanna hasaamboommo. Qullaawu Maxaafire lende hasaambammora hasiˈroommo daafira insa miniˈyara koyisoommo. Liidi ninke ledo Qullaawa Maxaafa xiinxallate sumuu yitinoha ikkirono konni albaanni ronsoommohu mitu Kaatolikete ammaˈno rosiissanno rosi kapho ikkinota ammante adha gibbino. Hakko daafira mitto Kaatolikete qeesicha mininkera koyisummo. Hakkiinni Qullaawa Maxaafa calla horoonsiˈne beetekiristaane rosiisanno rosi daafira hashshu taalooti geeshsha heewisammoommo. Kuni hasaawi Liidi Yihowa Farciˈraasine rosiissanno rosi halaale ikkinota ammantanno gede assinose. Hakkunni gedensoonni, Maganu Yihowara noonke baxilli lexxanni haˈrino daafira 1974 cuuammummo.

Maganu mannu oosora hedinore rosaˈya heeshshoˈya giddo balaxisiiseemmo coye soorreemmo gede assitinoe. Liidinna ani Yihowara soqqamate illachinshoommo. Qoleno oosonke Qullaawu Maxaafi biddishshi garinni lossiˈrate murciˈnoommo. Yihowanna manna banxeemmo gede uyinoonni seera harunsanke maatenke giddo mittimma heedhanno gede assitino.—Mat. 22:37-39.

Aninna Liidi mitto coye assate hendeemmo woyite mitto afoo ikkineemmo gari oosonke kaaˈlino gara hendummo kiiro osoˈlineemmo. Oosonke Yesuusi, “Coyidhinanniri addahoro “Ee”, kaphohoro “Deeˈni” yiiyye” yee hajajino hajajo maatenke  wodho ikkitinota affino. (Mat. 5:37) Lawishshaho 17 diri beettonke jaallase ledo hadhe yanna sayissara xaˈmidhuta Liidi difajjitinose. Jaallase giddonni mitte “Amakki fajja gibbuhero annakki xaˈmiˈri” yituseta beettonke, “Iso xaˈmaˈya kaaˈlitannori dino. Lamunku hedo mittete” yite qoltino. Ee, leenti oosonke Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunsate daafira mittu gari hedo noonketa affino. Xaa yannara halaˈlado maatenke Yihowara soqqantanni no; tennera Yihowa galaxxineemmosi.

Halaale rosaˈya heeshshoˈya giddo balaxisiiseemmo coye soorreemmo gede assitinoeha ikkirono, xagisate dandooˈya horoonsiˈre Maganu manna kaaˈla hasiˈroommo. Hakko daafira, umo Paarisi noo Beeteelera gedensaanni Looviye noo Beeteelera akimicha ikke soqqamoommo. Konni garinni miniˈyanni haˈranni Beeteelete 50 diro meddi yitanno yanna soqqamoommo. Hatte yanna giddo mite Beeteelete maate miilla ledo dancha jaalooma kalaqiˈroommo; xa insa giddo mitu 90 diri balla ikkannonsareeti. Mitto barra mittu haarote Beeteele eino wedellichi ledo xaadoommo. Hakkiinni mitu 20 diri albaanni amasi iso iltu woyite ilshiishoommohu ane ikkoommota afummoti lowo geeshsha dhagge assiˈroommo!

Lowo diro Yihowa mannasi dirijjitesi widoonni massagannanna agaranna laoommo; tini isira nooe baxilli lexxanno gede assitino. Aliidi Bisi 1980 hanafora Yihowa Farciˈraasine mundee adhitannokkihu mayiraatiro akimootu albinni roore affanno gede assate Yunayitidi Isteetisete mitte pirogiraame qixxeessino.

Aliidi Bisi 1988 Beeteelete mitto haaro gola qixxeessino; konne gola Hospitaalete Mashalaqqe Aanno Gola yinanni. Umi qara kuni goli, Hospitaalete Ledo Xaadissanno Komite looso massaganno; tini Yunayitidi Isteetisete qixxeessinoonni komite Yihowa Farciˈraasine dancha hikkiminna afidhanno gede kaaˈlitanno. Tini qixxaawo alamete doyichora halaˈlituta, Hospitaalete Ledo Xaadissanno Komite Faransayeteno qixxeessinoonni. Yihowa dirijjite dhiwantino roduuwira kaaˈlo hasiissannonsa yannara baxillunni kaaˈlitanno gari dhagge ikkinoe!

Bashshora heeshshoˈya giddo balaxisiiseemmo coyi manna xagise hursate. Ikkollana balaxisiiseemmo coye layiˈreemmo woyite, mannaho roore hasiissannoti ayyaanaamittete hurre ikkitinota yaano mannu heeshshote Buicho ikkinohu Maganu Yihowa ledo jaalooma kalaqiˈranno gede kaaˈla ikkitinota huwatoommo. Xurata fulummohu gedensaanni, aninna Liidi woˈma yanna suwisaano ikkine Maganu Mangisteha dancha duduwo dudumbanni aganu kiiro lowo saate soqqammeemmo. Xaa geeshsha konne heeshsho gatisanno looso dandiinummo deerrinni loonsanni heeˈnoommo.

Xaano mannu dhibbinsanni beya afiˈranno gede kaaˈla diaguroommo. Ikkollana worbaho yinoonni akimichi nafa baalanka dhibba hursa dandaannokkita woy reyo hoola dandaannokkita huwatoommo. Hakko daafira shetto, dhibbunna reyo baˈanno yanna quqquxame agadheemmo. Muli yannara daggannote haaro alamera dhagge ikkanno garinni kalaqaminohu mannu bisi daafiranna wolu Maganu kalaqino kalaqami daafira hegerera rosate faro afiˈreemmo. Hige anjeˈyanni kayise halchoommori gudisame diwoˈmino. Kayinni haaro alamera afiˈreemmori xa afiˈroommorinni roorannota horo dihuluullameemmo!